KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Toiminnassa on keskitytty ensisijaisesti lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Näitä ovat päivähoitolain mukaisten päivähoitopalvelujen järjestäminen sekä perusopetus- ja lukiolain mukaisen opetuksen järjestäminen. Päivähoidon kysyntä on jatkanut kasvuaan, kasvu on kuitenkin tasoittunut ja päivähoidossa olevien lasten lukumäärä oli keskimäärin noin 0,5 % edellisvuotta suurempi. Päivähoidon kysyntä vaihtelee vuoden aikana. Kesken toimintakauden erityisesti alle 3-vuotiaiden määrä lisääntynyt, mikä on tarkoittanut alle 3-vuotiaiden ryhmäkokomääräysten vuoksi lisäryhmien perustamista. Kysynnän ja tarjonnan alueellisiin muutoksiin vastaaminen on ollut haasteellista. Perusopetuksen koko oppilasmäärä kasvoi 0,4 %. Kasvua oli erityisesti vuosiluokilla 7-9. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä puolestaan väheni noin 2 %. Lappeenranta 2028 strategia sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymä toimenpideohjelma - 2016 ovat suunnanneet toimialan työskentelyä. Lasten ja nuorten yksiöllisen kasvun tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen vähentymiseen tähtäävät mm. ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin omaksuminen ja turvallisten ihmissuhteiden tarjoaminen. Ratkaisukeskeiseen toimintatapaan on vuoden aikana koulutettu perusopetuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstöä. Lasten ja nuorten osallistumista on edistetty vuoden alussa voimaan tulleen perusopetuslain muutosten mukaisesti koulukohtaisella oppilaskuntatoiminnalla. Oppilaskunnan näkemyksiä kuullaan mm. kouluruokailusta sekä lukuvuosija opetussuunnitelmien muutoksista. Toimiala on kerännyt palautetta peruskoulun 5. ja 9. luokkalaisilta sekä lukion toisen vuosikurssin opiskelijoilta hyvinvointiprofiilikyselyjen avulla. Toiminnassa on huomioitu myös Lasten parlamentin sekä Nuorisovaltuuston näkemyksiä. Lasten ajatuksia ja ehdotuksia on kuultu varhaiskasvatuksen ryhmäkohtaisen toiminnan suunnittelussa. Huoltajien näkemyksiä varhaiskasvatus- ja opetuspalveluista on kysytty asiakastyytyväisyyskyselyllä, mutta huoltajakyselyyn vastaa vain noin viidennes huoltajista. Vuonna 2016 voimaan tulevaan tuntijaon ja opetussuunnitelmien muutokseen on valmistauduttu erityisesti esiopetuksessa ja perusopetuksessa, joissa opetussuunnitelmien perusteet on vahvistettu vuoden lopussa. Perusopetuksen rehtoreille on järjestetty laajamittaista koulutusta opetussuunnitelman perusteista ja niiden mukaisesta toimintakulttuurin muutoksesta sekä opetussuunnitelmaprosessin toteuttamisesta omassa koulussaan. Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena on uudistaa merkittävästi koulujen toimintakulttuuria ja pedagogisia ratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opetuksen tulee tulevaisuudessa olla entistä enemmän toiminnallista, vuorovaikutteista ja oppilaiden omatoimiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn perustuvaa. Tällä hetkellä oppilaan opiskelu on vielä liian usein ulkoapäin ohjattua ja koulunkäynnissä korostuu pulpetissa istuminen. Konkreettisia uusia sisältöjä ovat esimerkiksi ohjelmoinnin opiskelun aloittaminen jo alakoulussa ja muutoinkin opetusteknologian aikaisempaa laajempi käyttö, liikunnan opetuksen lähtökohtien uudistuminen, toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittaminen 6. luokalla jne. Opetussuunnitelmauudistuksen toteuttaminen paikallisesti edellyttääkin esimiesten ja opetushenkilöstön laajaa kouluttamista ja ajan varaamista uuden opetussuunnitelman laadintaan. Perusopetuksessa toteutettiin useita kehittämishankkeita. Lappeenrannan kaupunki sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta kielistrategian laadintaan. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi kielistrategian kesäkuussa. Kaikki Lappeenrannan peruskoulut osallistuivat Liikkuva koulu-ohjelmaan vuoden aikana. Kaupunki saikin valtakunnallisen Liikkuva koulu-palkinnon oppilaiden koulupäivän aikaisen liikkumisen laajamittaisesta edistämisestä. Opetushenkilöstön osaamista edistettiin mentorointia kehittämällä. Kaikki peruskoulut liittyivät syksyllä valtakunnalliseen, Oulun yliopiston koordinoimaan Lukuinto-ohjelmaan. Koulujen kerhotoiminnan kehittämistä jatkettiin ja syksyllä Sammonlahden palvelualueella aloitettiin kokeilu, jossa neljä eri urheiluseuraa toteuttaa kerhotoiminnan yhteistyössä neljällä eri koululla siten, että kaikkien koulujen oppilaat pääsevät kokeilemaan eri lajien harrastamista lukuvuoden aikana. Lasten ja nuorten oppimisympäristöjä on laajennettu myös päiväkotien ja koulujen ulkopuolelle. Esioppilaat sekä peruskoululaiset ovat osallistuneet mm. Metkun järjestämään kulttuuripolkutoimintaan. Varhaiskasvatus on mukana Lastentarhanopettajaliiton, Allergiaohjelman väestöviestintähankkeen ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin aloittamassa Luonto lähelle ja terveydeksi hankkeessa, joka kestää vuodet - 2015. Kaikki peruskoulun 6. luokkalaiset ja osa 5. luokkalaisista osallistuivat Yrityskylätoimintaan.
Esiopetuksessa, peruskouluissa ja lukioissa on hankittu tieto- ja viestintätekniikan välineistöä sekä koulutettu henkilöstöä hyödyntämään laitteita opetuksessa. Kouluttajina on toiminut Saimaan Mediakeskuksen henkilöstö. Mediakeskus saa pääasiallisen rahoituksensa hankkeista, joita ovat mm Molla, Komeetta, Sormet, Taped ja Memohankkeet. Oppilaskäyttöön on hankittu mobiililaitteita, koska ne voidaan ottaa perinteitä tietotekniikkaa joustavammin käyttöön kulloisessakin oppimistilanteessa. Mobiilitekniikka mahdollistaa ajasta ja etenkin paikasta riippumattomat työtavat. Laitteiden käytön myötä on havaittu myös oppilaiden yhteistoiminnallisuuden lisääntyneen. Päiväkotien ja koulujen vuosittain tekemä riskien arviointi on tehty sähköisen kyselyohjelman avulla. Valmistava esiopetus on keskitetty Skinnarilan päiväkotiin. Perusopetuksessa ryhmät toimivat Joutsenon ja Sammonlahden palvelualueilla. Varauduttiin Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottamiseen. Perusopetuslakiuudistus psykiatrisessa hoidossa olevien oppilaiden osalta tuli voimaan lukuvuoden alussa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään oppilaan tarvitsemat konsultaatiopalvelut ennen psykiatrisen sairaanhoidon alkamista ja sen päättymisen jälkeen. Kasvatus- ja opetustoimi on sopinut toimintamallista Eksoten kanssa. Opetushenkilöstöä jouduttiin lisäämään sairaalaopetukseen muutoksen johdosta. Henkilöstökustannukset eivät nousseet, sillä mm. avustajatyövoimaa vähennettiin. Elokuun alussa voimaantulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain täytäntöönpano valmisteltiin yhdessä Eksoten kanssa ja toimintatavat kirjattiin opetussuunnitelmiin. Lain tavoitteena on vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista monialaisena yhteistyönä sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta. Laki muutti esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilashuoltotyötä siten, että kasvatus- ja opetustoimen yksiköt ovat ensisijaisesti vastuussa moniammatillisesta yhteisöllisestä opiskeluhuollosta ja Eksote puolestaan vastaa yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta ja opiskeluhuollon palveluista, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Kaikille oppilaille säädettiin oikeus psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Lakiin sisältyy myös uusia kirjaamisvelvoitteita. Joutsenon ja Lauritsalan lukiot yhdistyivät Kimpisen ja Lappeenrannan Lyseon lukioihin lukuvuoden - 2015 alusta lukien. Lukiopaikkojen määrä on mitoitettu vastaamaan 50 % Lappeenrannassa asuvasta, 16 vuotta täyttävien ikäluokasta. Kaikki avoinna olevat lukiopaikat eivät ole viime vuosina täyttyneet, vaikka lukion sisäänpääsyn keskiarvoraja on jäänyt 7,00. Lukioiden keskittämisen myötä opetustarjonta on ollut kaikkien lukiolaisten saavutettavissa, sillä lukioilla on yhteinen kurssitarjotin. Lukioiden yhdistämisestä syntynyttä säästöä on käytetty lukion erityisopetuksen sekä opinto-ohjauksen lisäämiseen. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaalia parantamista tavoitellaan koulu- ja päiväkotiverkkoa uudistamalla. Vuoden aikana valmistui Pallon päiväkodin korvaava Keltun päiväkodin osa sekä Joutsenon päiväkoti, johon siirtyi Honkalahden päiväkodin toiminta. Joutsenon päiväkodin valmistumisen myötä lakkautui toiminta sekä päiväkodin tilapäistiloissa Tapiolassa että Tapiolan ja Rantatien ryhmäperhepäiväkodeissa. Varhaiskasvatuksessa tehtiin myös muita toiminnallisia muutoksia mm. Karhuvuoren ja Vainikkalan ryhmäperhepäiväkotien toiminta lakkautui ja vuorohoitoa järjesteltiin uudelleen. Myös Korvenkylän lähipalvelupiste, johon sijoittui mm. esiopetus, valmistui Korvenkylän koulun yhteyteen. Vuoden aikana suunniteltiin kaupunginvaltuuston tekemän linjauspäätöksen mukaisesti Myllymäen päiväkodin ja koulun lisätilojen, Pontuksen päiväkodin ja koulun sekä Lauritsalan alakoulun uudisrakennushankkeita. Pontuksen ja Lauritsalan hankkeissa suunnitellaan tiloja yhteiskäyttöön kirjaston ja nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa. Kaupunginvaltuusto myönsi näille hankkeille rahoituksen joulukuun kokouksessaan. Kesämäen koulun peruskorjaus eteni viimeiseen vaiheeseen. Lukioilta vapautuneet tilat täyttyivät peruskoulun oppilaista, sillä sisäilmaongelmien vuoksi korvaavia tiloja tarvitsivat Muukonniemen koulu sekä Lauritsalan koulun 1-6 vuosiluokat. Asianmukaiset koulutilat pystyttiin järjestämään Muukonniemen oppilaille Joutsenon koulukeskuksesta ja Lauritsalan oppilaille Lauritsalan koulukeskuksesta. Sisäilmapulmista johtuvia korjauksia jouduttiin tekemään Mäntylän päiväkodissa, joka oli korjaustöiden aikana väistötiloissa. Aiemmin ostopalveluina hankittu Örebron päiväkodin toiminta siirtyi kaupungille kesällä ja toiminta jatkui Snellmanin päiväkodin Kasarmikadun yksikkönä. Palveluverkkopäätösten myötä määräaikaisesti täytettyjä vakansseja on voitu julistaa haettavaksi vakinaista täyttämistä varten. Keväällä täytettiin varhaiskasvatuksessa 58 tointa, perusopetuksessa 21 ja lukiokoulutuksessa 9 opettajan virkaa. Esiopetukseen päteviä hakijoita ei ollut riittävästi, joten lastentarhanopettajien toimia jäi keväällä
täyttämättä. Syksyllä saatiin täyttölupa varhaiskasvatuksen 28 tointa varten, perusopetuksen 32 ja lukiokoulutuksen 1 opettajan virkaa varten. Konsernihallinnon perustamisen myötä hallintotoimisto lakkautui ja hallintotehtäviä siirtyi usealle tiimille. Henkilöstön väheneminen ja uudet toimintatavat ovat aiheuttaneet jonkin verran muutoskitkaa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja tutustui elokuussa kasvatus- ja opetustoimen toimintaan ja teki tarkastuskäynnin Sammonlahden kouluun. Tarkastushavaintojen perusteella apulaisoikeusasiamies totesi, ettei Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen tarkastus anna hänelle aihetta jatkotoimenpiteisiin. Apulaisoikeusasiamies totesi muistiossaan, että opetuksen ja oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi olisi perusteltua kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tietotekniikan ja atk- laitteiden opetuskäyttöön. Toimialan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä toteutui toimitilojen kuntoon sekä päivähoidon tarpeisiin sopivien tilojen löytämiseen liittyviä uhkia. Myös osa varhaiskasvatuksen opetustehtävätoimista jäi täyttämättä pätevien ja sopivien hakijoiden puuttuessa. Toimialan talous toteutui erinomaisesti. Toimintakate toteutui 2,4 Me talousarviota parempana. Kaikki tulosalueet pysyivät budjetissa. Vuoden aikana ei toteutunut taloudellisesti olennaisia epäsuotuisia poikkeamia, vaan poikkeamat olivat pääosin positiivisia. Toimialan menoista 60 % muodostavat henkilöstömenot, jotka toteutuivat 1,2 Me talousarviota parempana muun muassa edellisvuotta pienempien sijaismenojen ansiosta. Lisäksi varhaiskasvatuksessa hoitotukimenot jäivät budjetoitua pienemmiksi. Perusopetuksessa saavutettiin säästöä kiinteistömenoissa, kun lakkautetuilta lukioilta vapautuneet tilat pystyttiin hyödyntämään tehokkaasti Muukonniemen ja Lauritsalan alakoulujen väistötiloina. Kun oppivelvollisuusiän nostoa ja kotihoidon tuen uudistusta ei toteuteta, tulee toimiala pysymään valtuustokauden - 2016 kokonaiskehyksessään. Varhaiskasvatus Tavoite talousarviossa Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 90 %:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta. Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat Toimenpiteet/ tunnusluku Konsernihallinnon henkilöstötiimin työhyvinvointikysely Toteuma Tavoite saavutettiin - 90 (8,2 %) lapsen päivähoidon aloitusta jouduttiin siirtämään - 6 lapsen päivähoitopaikka jouduttiin osoittamaan perheen kannalta huonosti saavutettavissa olevasta paikasta Kyselyä ei tehty vuonna
Monikulttuuristen lasten kielen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen kasvatuskumppanuudessa Lappeenrannassa toteutettiin ajalla 1.1.2012 30.6. EU-tuella hanke, Kieli kotoutumisen välineenä (Kieko). Hankkeessa työskenteli hankerahoituksella venäjän kotikielen opettaja ja suomi toisena kielenä - opettaja. Hankkeen tavoitteena oli helpottaa maahanmuuttajalasten, ja samalla myös heidän vanhempiensa kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankeen aikana tuettiin lasten kielen kehitystä tarjoamalla tehostettua suomi toisena kielenä -opetusta sekä kotikielen opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta venäjän kielessä. Hankkeen aikana kehitettiin myös työvälineitä, joiden avulla venäjänkielisten lasten mahdollisiin kielen kehityksen ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulutuksen järjestäminen Hankkeen tuloksena palkattiin venäjänkielisten lasten kotikielen opetusta ja erityistä ja tehostettua tukea varten opettaja, sillä se säästää tulkkipalveluissa ja puheterapiassa. Toteutettiin kaksi koulutusta. Kasvatuskumppanuuskoulutuksen saaneita on yhteensä 167. Perusopetus Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatkoopintopaikkaa. Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi on vertailuaineistoa parempi. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on vertailukaupunkien keskiarvoa parempi. Opettajat kannustavat oppilaita onnistumaan ja menestymään koulussa. Vanhemmat kannustavat lapsiaan onnistumaan ja menestymään koulussa. Ilman päättötodistusta jääneet, joiden oppivelvollisuusikä on tullut täyteen. Jatko-opintoihin hakeutuminen/ kaikki oppivelvollisuuden suorittaneet. Koulun hyvinvointiprofiilin LPR:n tulokset/ kaikkien kyselyyn vastanneiden tulokset LPR:n tulokset/vertailukaupunkien tulokset Kuntaliiton kokoamasta Kouluikkuna-tietokannasta Oppilaiden kokema opettajan kannustamisen määrä Lpr/vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) Oppilaiden kokema vanhempien kannustamisen määrä Lpr/vertailuaineiston ka Koulut lisäävät oppilaiden Koulun pihalla voi pelata ja leikkiä 5. lk 89/81 2 oppilasta/709 oppilaasta ei saanut päättötodistusta eli peruskoulun suoritti 99,7 %. Kaikki hakivat jatkokoulutuspaikkaa. Suhdeluku vertailuaineistoon 5. -luokkalaiset 1,05 9. -luokkalaiset 1,14 Vuoden vertailulukua ei vielä saatavissa Kouluikkunasta. 5. lk 72/67 ja 9.lk 73/59 5. lk 88/91 ja 9.lk 87/87
liikkumismahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Opettajat rohkaisevat oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään Opettajat ja rehtorit rohkaisevat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä. Lpr/vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) Opettajat kuuntelevat mielipiteitä Lpr/vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) Opettajat ja rehtorit kannustavat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä (asiakastyytyväisyyskyselyssä: Koulu on kiinnostunut vanhempien mielipiteistä ja näkemyksistä koulun toimintaan liittyvissä asioissa, vastausten keskiarvo/max) 5. lk 78/70 ja 9. lk 62/55 3,76/5 alakoulu 3,32/5 yläkoulu Lukiokoulutus Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat maakuntakeskuskaupunkien keskimääräistä tasoa tai paremmat Lukioiden hyvinvointiprofiilin tulokset (olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen) säilyvät tai paranevat Ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan liittyvien kurssikokonaisuuksien tarjonta Opinto-ohjauksen lisääminen Kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten arvosanojen Lpr:n keskiarvo/valtakunnan keskiarvo Vuoden ja vuoden tulosten vertailu Henkilöstökoulutus ja kurssitarjonta Opinto-ohjausta ja erityisopetusta on lisätty. On muutettu myös em. henkilöstön työaikajärjestelmää opintoohjauksen ja erityisopetuksen luonteeseen paremmin sopivaksi. 0,99 Maakuntakeskuskaup unkien tuloksia ei ole vielä saatavilla. Vuonna vertailuluku oli 61,33, vuonna vertailuluku oli 64,33, eli tulokset parantuneet On toteutettu keväällä kaksi ja syksyllä kaksi ilmiöpohjaista kurssia. Lisätty edelliseen lukuvuoteen nähden erityisopetusta 1,5 henkilötyövuotta, molemmissa lukioissa on kaksi kokoaikaista opinto-ohjaajaa. Lukiolaisilla on mahdollisuus vaikuttaa lukion toimintakulttuuriin Opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon oppilaitoksen kehittämisessä (Hyvinvointiprofiili) Opettajat rohkaisevat opiskelijoita ilmaisemaan mielipiteensä (Hyvinvointiprofiili) Samaa mieltä olevat: 65 %, eri mieltä: 9 %. Samaa mieltä 64 %, eri mieltä 10 %.
Hallinto 1 000 Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -1 083-1 073-1 047 26 TOIMINTAKATE -1 083-1 073-1 047 26 Tukipalvelut 1 000 Toimintatuotot 173 0 134 134 Toimintakulut -1 280-1 426-1 180 246 TOIMINTAKATE -1 107-1 426-1 046 380 Avustukset 1 000 Toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintakulut -267-200 -182 18 TOIMINTAKATE -267-200 -182 18 Varhaiskasvatus 1 000 Toimintatuotot 4 682 4 550 4 744 194 Toimintakulut -38 448-39 772-38 764 1 008 TOIMINTAKATE -33 766-35 222-34 020 1 202 Perusopetus 1 000 Toimintatuotot 1 676 625 1 796 1 171 Toimintakulut -48 813-51 980-52 659-679 TOIMINTAKATE -47 137-51 355-50 863 492
Lukiokoulutus 1 000 Toimintatuotot 843 565 973 408 Toimintakulut -8 325-8 885-8 996-111 TOIMINTAKATE -7 482-8 320-8 023 297 KASVATUS- JA OPETUSTOIMI YHTEENSÄ 1 000 Toimintatuotot 7 374 5 740 7 647 1 907 Toimintakulut -98 217-103 337-102 829 508 TOIMINTAKATE -90 843-97 597-95 182 2 415 Kotikuntakorvaukset 1 000 Toimintatuotot 581 585 547-38 Toimintakulut -2 837-2 885-2 855 30 TOIMINTAKATE -2 256-2 300-2 308-8