SOANLAHDENKADUN YMPÄRISTÖN ALUE- JA RAKENNUSINVENTOINTI

SOANLAHDENKADUN YMPÄRISTÖN ALUE- JA RAKENNUSINVENTOINTI Osa A: Alueen historiaa ja arvotus Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen

2 SISÄLLYS JOHDANTO 2 KUVAUS 3 ALUEEN HISTORIAA 7 ARVOTUS 20 Aikaisemmat arvotukset 20 Niinivaaran itärinteen ja inventointialueen arvot 21 Rakennusten arvottamisesta 22 Arvoluokka A:n kohteet 23 Arvoluokka B:n kohteet 25 Arvoluokka C:n kohteet 27 LÄHTEET (Osat A ja B) 29 JOHDANTO Tässä esitettävä rakennus- ja alueinventointi liittyy Joensuun kaupungin Niinivaaran kaupunginosassa olevan Soanlahdenkadun ympäristön asemakaavan muutokseen. Kaavahankkeen lähtökohtana on nostaa alueen korttelien rakennustehokkuutta, joka mahdollistaisi sille toteuttavat uudet asunnot ja asuinrakennukset. Tässä esitettävä inventointi on tehty Joensuun kaupungin kaavoitukselle Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen toimesta. Inventoinnin suoritti marraskuussa 2014 Pekka Piiparinen. Inventointityö toteutettiin kolmessa ja puolessa viikossa. Inventoinnin tarkoituksena on täydentää aikaisemmin vuonna 1990 tehdyn alueen rakennuskannan inventointia. Yksittäisten rakennusten lisäksi tässä esitettävän selvityksen tehtävänä on tarkastella sekä asemakaavamuutosaluetta että jonkin verran myös laajemmin Niinivaaran itärinnettä kulttuuriympäristö- ja suojeluarvojen selvittämiseksi. Selvitys on jaettu A ja B osaan. Esillä olevassa A-osassa käsitellään Niinivaaran itärinteen alueen historialliset kehityslinjat ja nyt laadittujen inventointitietojen yhteenvetoa. A-osassa esitellään myös kohteiden arvotus sekä aluetasolla että rakennuskohtaisesti. Osassa B esitellään marraskuussa 2014 toteutetut inventoinnit rakennuskohtaisesti.

3 Kaava- ja inventointialueen rajaus. Alue sijaitsee keskellä Niinivaaran itärinnettä ja sen rungon muodostavat puiset omakotitalot. Kuvan omistaa Joensuun kaupungin kaavoitus KUVAUS Kaava- ja inventointialue sijaitsee Joensuun kaupungissa Niinivaaran kaupunginosassa. Pohjoisessa alue rajautuu Karjalankatuun, lännessä Sortavalankatuun, etelässä Pielisensuunkatuun ja idässä Lihrinkujaan ja Loimolankatuun. Kaava- ja inventointialueen rakennuskanta ja kaupunkirakenne ovat osa Niinivaaran pohjoisrinteen omakotitaloaluetta, joka alkaa pohjoisessa Varaslammelta ja päättyy etelässä Ilomantsintielle. Inventointialueella on 34 rakennettua tonttia, joilla 19:ssä on historiallinen eli tässä tapauksessa vuosina 1920-1960 valmistunut päärakennus. Lisäksi yhdellä uudemman päärakennuksen omaavalla tontilla on historiallinen ulkorakennus. Yhteensä vuosina 1920-1960 valmistuneita rakennuksia alueella on 39 kappaletta. Alueen rakennetuista tonteista 59 %:lla on perinteisen puurakentamisen tapaan nojaavaa rakennuskantaa. Historiallisesti ehjin kortteli on numero 535, jossa kaikilla neljällä tontilla on säilynyt historialliset pää- ja ulkorakennukset. Myös korttelissa 526 neljällä tontilla on historialliset puurakennukset, mutta tonteilla olleita ulkorakennuksia poistettu tai muutettu. Nämä kaksi korttelia muodostavat inventointialueen sisällä pienen ja yhtenäisen historiallisen miljöön (ks. valokuva jäljempänä). Inventointi- ja kaava-alueella on myös huomattava määrä modernia rakennuskantaa. Näistä noin puolet on (9 päärakennusta) valmistunut vuosien 1960-1980 välisenä aikana ja puolet vuosien 1980-2000 välisenä aikana (11 päärakennusta). 1 Myös 2000-luvulla on toteutettu uusia ulkorakennuksia ja päärakennuksien laajennuksia. Joensuulaisittain alue on poikkeuksellisen kerroksellista ja rakennuksia alueelle on toteutettu systemaattisesti ainakin 90 vuoden aikana, mahdollisesti kauemminkin. 1 Rakennus- ja huoneistorekisteri.

4 Alueen rakennukset ovat sijoittuneet tonteille eri tavalla. Suurin osa vanhoista päärakennuksista on lähellä katulinjaa, kun taas alueen ensimmäisen asemakaavan eli vuoden 1958 jälkeen rakennetut kohteet on vedetty sisemmäksi tonteille. Näin ollen alueen kaupunkikuva on ajoittain rikkonainen, mutta toisaalta siellä on katuosuuksia, joissa on edelleen perinteisen rakentamisen tavan yhtenäisyyttä. Pisin tällainen katulinja sijaitsee Lunkulankadulla, jonka länsipuoli on kahden korttelin matkalla historiallista puurakennuskantaa. Kartassa kaava- ja inventointialueen vuosina 1920-1960 valmistunut historiallinen rakennuskanta. Karttapohja Joensuun kaupunki, visualisointi Pekka Piiparinen Sekä kaava- ja inventointialue että laajemmin Niinivaaran itärinne ovat pientalovaltaista aluetta. Kuvan omistaa Joensuun kaupungin kaavoitus

5 Ortoilmakuvaan on väritetty useita historiallisia puurakennuksia omaavat tontit. Oranssilla ovat ne tontit, joilla on päärakennuksen lisäksi kaksi historiallista ulkorakennusta. Keltaisella värillä on osoitettu ne tontit, joissa on päärakennuksen lisäksi yksi historiallinen ulkorakennus. Ilmakuvan omistaa Joensuun kaupunki, visualisointi Pekka Piiparinen Korttelit 526 ja 535 muodostavat alueen sisällä kokonaisuuden, jossa kaikilla tonteilla on perinteiseen puurakentamiseen nojaava päärakennus. Kuvan omistaa Joensuun kaupungin kaavoitus

6 Lunkulankadun länsiosa on inventointi- ja kaava-alueen pisin yhtenäinen historiallisista rakennuksista muodostuva katuosuus. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Koska uudempi rakennuskanta on vedetty sisään tonteille, korostuvat kaupunkikuvassa vanhat puiset asuinrakennukset. Ne sijoitettiin aikoinaan lähes kiinni katutilaan. Kuvassa Soanlahdenkatua. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

7 Soanlahdenkadun ja Sortavalankadun risteysaluetta. Kuvassa vasemmalla on vuonna 1930 valmistunut omakotitalo. Taustalla Soanlahdenkadun varrella on vihreä 1930-luvun jälkipuoliskolla valmistunut rakennus. Oikealla näkyy alueen identiteetille tärkeää Karjalanpuistoa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) ALUEEN HISTORIAA Niinivaaran itärinne kuului Liperin kuntaan vuoteen 1857 saakka, minkä jälkeen se oli osa Kontiolahden kuntaa. Pielisensuun kunta itsenäistyi Kontiolahdesta vuonna 1922. Pielisensuun ja Joensuun kuntaliitos toteutettiin vuonna 1954. Niinivaaran itärinteen alueelle ei ole muodostunut historian saatossa vakiintunut nimikäytäntöä. Historiallisista karvoista voidaan huomata, että yleensä alue on nimetty yksinkertaisesti Niinivaaraksi. Nykyisen Niinivaaran kaupunginosan pienalueet nimettiin yleensä kuitenkin tarkemmin, kuten Eteläinen Sirkkala tai Tikkamäki. Myöhemmin nimi Niinivaara on alkanut käsittää laajemmin Joensuun kaupungin Pielisjoen itäpuoleista aluetta ruutukaavakeskustaa vastapäätä. Itärinteen taaja-asutusalue on muodostunut pääasiassa kahden tilan maille. Tässä esitetty inventointialue kuului kantatilaan numero 6 ja tilan nimenä 1800-luvulta aina 1920-luvun lopulle saakka oli Pitkälä. 2 Toinen kantatila sijaitsi Pitkälän eteläpuolella ja sen nimi oli Juhanalan tila (nro. 23). Historian saatossa siitä on käytetty myös nimitystä Osuusmeijeri Juhanalan tila tai Joensuun ympärysmeijerin maatila. 3 Niinivaaran itärinteen asutus levisi myös Juhanalan tilan maille. 2 Ote Maarekisteristö. Tila nro. 6, Pitkälän tila. Merja Waseniuksen arkisto. 3 Esim. maantiekartta vuodelta 1931. Joensuun kaupungin keskusarkisto; Elsinen 1986, 437; Ote Maarekisteristö. Tila nro. 6, Pitkälän tila. Merja Waseniuksen arkisto.

8 Pitkälän tilan maita alettiin lohkoa useiksi palstatiloiksi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Vuonna 1897 lohkotut seitsemän palstaa olivat omakotitalotontteja, jotka sijoittuivat nykyisen Niinivaarantien varteen. Vuonna 1907 tämä kokonaisuus täydentyi kahdeksalla tontilla. 4 Näin Niinivaaran itärinteen taajamatyyppisen omakotitaloalueen alku sijoittuu vuosisatojen taitteeseen. Vuonna 1848 laadittu kartta kertoo, että inventointialue (punainen ympyrä) käsitti pääasiassa kangasmaastoa, kaskimaata (vaaleanpunainen alue) ja se rajautui myös pieneen peltoalueeseen (keltainen väri). Pitkälän tilan pihapiiri sijaitsi lähellä Pielisjokea. Kartta Joensuun maakunta-arkisto 4 Ote Maarekisteristö. Tila nro. 6, Pitkälän tila. Merja Waseniuksen arkisto.

9 Osa Pitkälän tilan maista vuonna 1869. Lammen läheisyydessä oli peltomaata (keltainen väri) ja mitä ilmeisimmin niittyjä (vihreä väri). Tässä oleva inventointialue on ollut pääosin vaaleanpunaisella alueella, joka lienee ollut metsää tai kaskimaata. Kartasta ei käy ilmi, oliko inventointialueella tuolloin asutusta. Kartta Tiina ja Jarkko Riikosen arkisto Vuosina 1897 ja 1907 Pitkälän tilan maista lohkotut palstat nykyisen Niinivaarantien varrella ja sen läheisyydessä. Palstat muodostivat alkujuuren rinteeseen rakentuvalle laajemmalle omakotitaloalueelle. Osa vuonna 1927 laaditusta kartasta. Joensuun kaupunginarkisto

Tässä esitettävän kaava- ja inventointialueen ja samalla Niinivaaran itärinteen rakentaminen alkoi melko vapaasti. Niinivaaran itärinteen kehitys on tyypillinen suomalaisille esikaupunkialueille 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan saakka. Tuolloin sekä kaupunkien että teollisuustaajamien ympäristöön muodostui suunnittelematonta rakentamista. Suomessa tunnetuin esimerkki tästä kehityksestä on Tampereen Pispala. Joensuun Niinivaaran itärinnettä voidaan pitää pohjoiskarjalaisittain merkittävimpänä ja laajimpana esimerkkinä tähän päivään säilyneistä vapaasti toteutetuista omakotitaloalueista. Niinivaaran itärinteen rakentumiselle tärkeä seikka oli Karjalan radan avaaminen Joensuuhun vuonna 1894. Vuosikymmenten saatossa monet rautatieläiset rakensivat talonsa Niinivaaran itärinteelle. 5 Kuten aikaisemmin todettiin, alkoi Niinivaaran itärinteen rakentuminen Pitkälän tilasta lohkotuista palstoista. Maita vuokranneet alkoivat ostaa niitä itselleen 1930-luvulla. 6 Vuonna 1928 Varaslammen eteläpuolinen alue siirtyi Karl Voldemar Nystènin perillisille ja sinne laadittiin noin sata tonttia käsittävä lohkomiskaava. Sen sisälle jää myös tässä oleva inventointi- ja asemakaava-alue. Nystènin perillisten maille lohkotut tontit olivat melko suuria, kokoluokaltaan 1 735-2 412 m 2. 7 Vuoteen 1937 mennessä Nystenin perillisten maa-alueelle oli tehty 30 vuokrakirjaa. 8 Vuonna 1927 laadittu kartta kertoo, että Varaslammen eteläpuolelle hahmoteltiin ruutuasemakaavan mukaista pienaluetta, joka myös toteuteui. Varsinainen kaavoitus sai kuitenkin vielä odottaa. Kartta Joensuun kaupungin keskusarkisto 5 Joensuun kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet 1995, 137. 6 Elsinen 1986, 436. 7 Elsinen 1986, 436-437. 8 Elsinen 1986, 437.

11 Vuoden 1931 kartassa nykyistä Pielisensuunkatua linjattiin Niinivaaran ja Kettuvaaran väliseksi yhdysliikenneväyläksi. Tie valmistui vuonna 1933. 9 Kartasta huomataan, miten Varaslammen eteläpuolinen alue oli jo suunniteltu ruutukaavan periaatteilla toteutettavaksi. Tontteja erottamaan esitettiin palokujia. Kartta Joensuun kaupungin keskusarkisto Viimeistään 1920-luvulla Pielisensuun kunnassa päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin hallitsemattoman rakentamisen estämiseksi. Tämän johdosta valtuusto päätti vuonna 1933, että se laadituttaisi kuntaan rakennussuunnitelman. Asia venyi ja vasta vuonna 1945 maaherra määräsi rakennussuunnitelman toteutettavaksi suureen osaan Pielisensuuta. Samalla kunnan taajama-alueita laitettiin rakennuskiellon alaisuuteen, tähän kuului myös Niinivaara. Rakennuskielto jatkui kunnan loppumiseen saakka. Näin itsenäinen Pielisensuun kunta ei ehtinyt toteuttaa rakennussuunnitelmaa ja myös Niinivaaran itärinteen yksityiskohtaisempi yhdyskuntasuunnittelu jäi Joensuun kaupungin harteille. 10 Kuitenkin myös rakennuskiellon aikana Niinivaaran itärinteelle toteutettiin uudiskohteita. Tämä tapahtui lääninhallituksen myöntämien poikkeuslupien nojalla. 11 9 Elsinen 1986, 480. 10 Elsinen 1986, 439 ja 441 ja 442. 11 Esim. Asemamies Yrjö Hacklinille lääninhallituksen myöntämä poikkeuslupa rakentamiseen 19.5.1952. Merja Waseniuksen arkisto.

12 1950-luvun alkuun tultaessa Pielisensuun kunnan taajamista Niinivaara oli kasvanut suurimmaksi. Sen perässä tulivat suuruusjärjestyksessä Mutala, Karsikko-Kettuvaara, Hukanhauta ja Utra. Näissä kussakin asui vähintään 500 asukasta. 12 Niinivaaralla asutus oli keskittynyt pitkälti sen itärinteen omakotitaloalueelle. Kunnallistekniikan osalta merkittävää oli, että vuonna 1952 Pielisensuun kunta ja yksityiset kuluttajat tekivät sopimuksen Niinivaaran liittymisestä Joensuun kaupungin vesijohtoverkkoon. 13 Tuolloin myös monet tässä esitettävän inventointialueen tonttien omistajista toteuttivat taloonsa vesijohdot. Kartta Niinivaaran itärinteen pientaloalueesta 1940-luvun jälkipuoliskolta. Tässä esitettävä inventointialue on merkitty karttaan punaisella. Vaaleanpunaiset kohteet ovat puisia asuinrakennuksia ja ruskeat ulkorakennuksia. Kartta Joensuun maakunta-arkisto 12 Elsinen 1998, 29. 13 Elsinen 1986, 449.

13 Kartta vuodelta 1941 kertoo, että alueen kaikkia suunniteltuja katulinjoja (ks. edellinen kartta) ei ollut vielä avattu. Alueen yksi tiiviimmin rakennetuista kaduista oli nykyinen Pielisensuunkatu. Kartta Joensuun maakunta-arkisto Ilmavalokuvasta vuodelta 1950 huomataan, että nykyinen Karjalanpuisto oli tuolloin keskeinen kaupunkitila. Alue toimi mitä ilmeisimmin torialueena. Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto

14 Niinivaaran laajalle levinnyttä omakotitaloasutusta kaupunginosan itärinteellä arviolta 1950-luvun puolivälistä. Kuva Pohjois-Karjalan museo Suureen osaan Niinivaaraa hyväksyttiin ensimmäinen asemakaava vuonna 1958 (ks. kartta jäljempänä). Tähän alueeseen kuului myös kaupunginosan itärinteen omakotitaloalue ja tässä selvityksessä käsiteltävä inventointialue. Niinivaaran itärinteelle asemakaava oli ensimmäinen. Tämä kaupunginarkkitehti Unto Tupalan laatima kaava vahvisti suurimman osan olemassa olleista kaduista, joskin joitakin katuosuuksia kaava oikoi. Viimeistään nyt kaikki kadut nimettiin virallisesti. 14 Tonttien osalta kaava lisäsi niiden rakennuspinta-aloja, toisin sanoen tonteille sallittiin aikaisempaa tehokkaampaa rakentamista. Ajan hengen mukaisesti olemassa olleita puutaloja ei pidetty säilyttämisen arvoisina. Asemakaava määräsi, että uusien omakotitalojen tuli sijaita sisempänä tontilla katuun nähden kuin aikaisemmin toteutetut talot. Näin alueen katutilaa pyrittiin leventämään ja saamaan asuintalojen ja kadun väliin pienet vihervyöhykkeet. Sinänsä rakennukset sijoitettiin kaupunkikuvallisesti yhtenäisiksi riveiksi. 15 Asemakaavassa kiinnitettiin huomiota myös henkilöautoliikenteen järjestelyihin. Uudisrakentamisen yhteydessä tuli esittää suunnitelma vähintään yhden pysäköintipaikan ja yhden autokatoksen sijoittamisesta yhtä asuinhuoneistoa kohti. Nykyisen Karjalanpuiston kaava osoitti pitkälti liikerakentamisen tarpeisiin. 16 14 Niinivaaran asemakaava 25.6.1958. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto. 15 Niinivaaran asemakaava 25.6.1958. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto. 16 Asuinhuoneiston kooksi määriteltiin 200 neliötä. Niinivaaran asemakaava 25.6.1958 ja asemakaavan määräykset. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto.

15 Asemakaavan myötä Niinivaaran itärinteen kaupunkikuva alkoi hajota, joskaan rakennuskannan uusiutuminen ei ilmeisesti tapahtunut niin nopeasti mitä kaupunkisuunnittelu tavoitteli. Kaavoituksen jälkeen uudet rakennukset sijoitettiin siis uusin periaattein, mutta vielä tänäkin päivänä alueella on huomattava määrä ennen vuotta 1958 valmistuneita kohteita, jotka ovat lähes kiinni katulinjassa ja jotka ovat pinta-alaltaan pienempiä kuin nuoremmat kohteet. Ajankohta oli itärinteen rakennettuun ympäristöön toisessakin mielessä merkittävä, sillä 1950-1960- lukujen taitteesta lähtien omakotitalorakentaminen alkoi kokea modernisaatiota. Tämä näkyi muun muassa rakennusmateriaalien monipuolistumisena, rakennusten toteuttamisena yksikerroksisina, rakennusmassojen muuttumisena neliönmuotoisista pinta-aloista suorakaiteisiksi sekä ikkunoiden suurentumisina ja niiden toteuttamisena vaakasuuntaisina. Uuden asemakaavan lisäksi siis myös uusi arkkitehtuuri alkoi rikkoa yhtenäiseksi muodostunutta puukaupunkirakennetta. Osa Niinivaaran asemakaavakartasta vuodelta 1958. Siinä inventointialue on esitetty punaisen rajauksen sisään. Kaava vahvisti inventointialueen ruutuasemakaavaan perustuvan kaupunkirakenteen. Katutilaa pyrittiin kuitenkin leventämään, ja rakennusten ja kadun väliin suunniteltiin viherkaistoja. Kartta Joensuun kaavoituksen arkisto

Vuonna 1969 otetusta ilmakuvasta nähdään, miten inventointialue oli nivoutunut kiinteäksi osaksi Niinivaaran itärinteen laajahkoa pientalojen aluetta. Kuva Joensuun kaupungin keskusarkisto 16

17 Niinivaaran kaupunkirakennetta 1970-luvun alussa otetussa viistoilmakuvassa. Inventointialue on rajattu punaisella. Kuva Pohjois-Karjalan museo Seuraava inventointialuetta koskeva asemakaava laadittiin vuonna 1972 (ks. kartta jäljempänä). Osittain vahvistettu kaava salli kortteleihin toteutettavaksi kaksikerroksia omakoti- tai rivitaloja. Kaava nosti tonttien tehokkuutta ja samalla alueen historiallinen puurakennuskanta ajateltiin korvattavan uudisrakennuksilla. 17 Kaavan myötä entinen Nysteninkatu poistettiin ja siitä tehtiin alueen halkaiseva läpikulkutie. Uusi linjaus nimettiin Karjalankaduksi. Lunkulankatua kaava esitti toteutettavaksi osittain puistoalueena. 18 Asemakaava uudistettiin jälleen seuraavan vuosikymmenen lopulla (ks. kartta jäljempänä). Vuonna 1988 vahvistetussa kaavassa tonttitehokkuuksia laskettiin. Toisin kuin edellisessä kaavassa, nyt rakennusalat merkittiin selkeästi näkyviin. Kortteleihin tavoiteltiin pääasiassa L-kirjaimen 17 Niinivaaran kortteleiden 505-537 ja 588 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutos 21.3.1972. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto. 18 Niinivaaran kortteleiden 505-537 ja 588 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutos 21.3.1972. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto.

18 muotoisia pientaloja, jotka olisivat tehneet kortteleista aikaisempaa umpinaisempia. Myöskään tämä kaava ei antanut suojaa vanhoille puurakennuksille vaan lähtökohta oli edelleen, että alueen puinen rakennuskanta tulisi ajan myötä uusiutumaan modernilla rakentamisella. 19 Vuoden 1988 asemakaava on edelleen voimassa suuressa osassa inventointialuetta, kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. Inventointialueen itäisimmän osan eli korttelin numero 5108 asemakaavan muutos vahvistetiin vuonna 1999. Kaupunkirakenteellisesti merkittävää muutoksessa oli, että siinä avattiin nykyinen Kitelänkuja autoliikenteelle. 20 Viimeisin asemakaavan muutos inventointialueelle hyväksyttiin vuonna 2004. Siinä korttelin 5107 Soanlahdenkadun ja Tiurinkadun kulmauksessa olevalle tontille (Soanlahdenkatu 25) laadittiin asemakaava. Vaikka kaava ei suojellutkaan vuonna 1952 valmistunutta omakotitaloa, määräsi se tontille toteutettavat laajennukset ja piharakennukset sopeutumaan olemassa olevaan asuinrakennukseen. 21 Tämä oli ensimmäinen kaava inventointialueella, jossa otettiin huomioon vanha historiallinen rakennuskanta. Tämä johtui siitä, että Niinivaaran koillis-itärinne oli arvotettu vuonna 1996 valmistuneessa yleiskaavassa arvokkaaksi miljöökohteeksi. 22 Nykyinen Karjalanpuisto alueelle muodostettiin vuonna 1989 hyväksytyssä asemakaavan muutoksessa. 23 Suullisen tiedon mukaan aukio olisi toiminut aikoinaan torialueena. 24 Kohdetta oli kutsuttu myös nimellä Niinivaarantori. Vaikka vuoden 1989 asemakaavan muutoksessa alueesta tuli pitkälti puisto, sallittiin aukion eteläosaan toteutettavaksi pieni yksikerroksinen liikerakennus. 25 Soanlahdenkadun ympäristöä ja nykyistä kaavaaluetta vuoden 1974 peruskartassa. Tuolloin alueelle ei ollut vielä toteutettu itä-länsisuunnassa kulkevaa Karjalankatua. Kartta Maanmittaushallitus, visualisointi Pekka Piiparinen 19 Niinivaaran kortteleiden 525-527, 536, 537, 5107-5109 ja korttelin 535 osa sekä virkistys- ja katualueiden asemakaavan muutos. Suunniteltu 14.1.1988 ja vahvistettu 18.8.1988. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto. 20 Niinivaaran kortteleiden 538, 5108, 5109, ja 5127 sekä kortteleiden 539, 549 ja 5104 osien sekä katu-, virkistys-, liikenne-, vaara- ja erityisalueiden asemakaavan muutos. Vahvistettu 29.7.1999. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto. 21 Niinivaaran korttelin 5107 osan asemakaavan muutos. Hyväksytty 13.12.2004. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto. 22 Joensuun yleiskaava 2010 (laadittu 23.5.1996). Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto. 23 Niinivaaran kortteleiden 528, 529, 530, 532, 534 ja korttelin 535 osan sekä katu-, tori- ja virkistysalueiden asemakaavan muutos. Vahvistettu 27.4.1989. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto. 24 Soanlahdenkatu 14 omistajien suullinen tieto 7.11.2014. 25 Niinivaaran kortteleiden 528, 529, 530, 532, 534 ja korttelin 535 osan sekä katu-, tori- ja virkistysalueiden asemakaavan muutos. Vahvistettu 27.4.1989. Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto.

Vuonna 1972 laaditussa asemakaavassa tonttien tehokkuutta nostettiin ja niille sai rakentaa kaksikerroksisia rivi- tai omakotitaloja. Tarkkoja rakennusaloja kaavaan ei määritelty. Kartta Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto Suuressa osassa inventointialuetta on voimassa vuonna 1988 vahvistetuttu asemakaavan muutos. Kaavassa määriteltiin myös rakennusalat, jotka olivat useimmiten L-kirjaimen muotoisia. Kartta Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto

20 ARVOTUS Aikaisemmat arvotukset Vuonna 2005 Outi Suoranta laati Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvityksen. Siinä Niinivaaran koillis-itä -rinteen omakotitaloalue määriteltiin seudullisesti arvokkaaksi alueeksi. 26 Voimassa olevaan Joensuun seudun yleiskaava 2020:een alue piirrettiin myös seudullisesti arvokkaaksi. Ensimmäisen kerran alue arvotettiin 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin toteutettiin yleiskaavaa varten Joensuun kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet selvitys, jossa Niinivaaran koillisitärinne määriteltiin III luokan miljöökohteeksi. Selvityksen arvoluokat olivat seuraavat: I, II ja III. Kolmannen luokan miljööt määriteltiin seuraavasti: Alueet, joilla on merkitystä miljöön ja kaupunkikuvan kannalta. Aluekokonaisuuksien säilyminen on suotavaa. Lisärakentamista ja korjaustoimenpiteitä suoritettaessa on aluekokonaisuuksien luonne pyrittävä säilyttämään. 27 Kartta voimassa olevasta Joensuun seudun yleiskaavasta. Kartassa sinisillä vaakaviivoilla esitetään Niinivaaran koillis-itä rinteen arvokas alue. Punaisella on rajattu tässä esitettävä inventointialue. Kartta Joensuun kaupungin kaavoitus 26 Suoranta 2005, 20. 27 Joensuun kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet 1995, 143-144.

Niinivaaran itärinteen ja inventointialueen arvot Seuraavassa käsitellään inventointi- ja kaavahankealueen nykyisiä arvoja. Arvottaminen koskee sekä inventointialuetta ja laajemmin Niinivaaran itärinnettä että inventointialueen rakennuskohteita. Kaava-alue ja laajemmin Niinivaaran itärinteen omakotitaloalueen varhaisimmat vaiheet kertovat Joensuun ympärille syntyneestä melko vapaasti muodostuneesta omakotitalorakentamisesta. Tällaisia alueita syntyi suomalaisten kaupunkien ja teollisuustaajamien liepeille 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan saakka. Niinivaaran itärinteen vapaasti rakentuva aika päättyi vuoteen 1945, jolloin alueelle tuli rakennuskielto. Kontrolloidun kaupunkisuunnittelun piiriin itärinne tuli vuonna 1958, jolloin alue sai ensimmäisen asemakaavan. Näin inventointi- ja asemakaava-alue ja itärinne laajemmin kertovat omalta osaltaan joensuulaisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen historiasta. Sekä kaava-alueelle että laajemmin itärinteen alueelle liittyy sosiaalihistoriallisia arvoja, sillä aikoinaan suuri osa asukkaista oli rautatieläisiä. Alueen historia liittyy siis vuonna 1894 avattuun Karjalan rataan. Niinivaaran itärinteestä rakentuikin pitkälti työväestön asuinalue. Joensuun ja sen ympäristössä olleista entisistä työväen omakotitaloalueista Niinivaaran itärinne on säilynyt maantieteellisesti laajimpana. Kaupungista ei myöskään voi löytää yhtä laajaa pientalojen aluetta, jossa on vastaavaa rakennusten ajallista kerroksellisuutta. Sekä itärinteellä että inventointialueella on katuosuuksia, joilla on tavallista vahvempaa kulttuurihistoriallista arvoa. Inventointialueen sisällä näitä ovat Lunkulankatu ja sen länsipuolella olevat tontit rakennuksineen sekä Soanlahdenkatu ja ennen kaikkea kadun eteläpuolella olevat tontit rakennuksineen (ks. kartta alla). Alueen identiteettiin kuuluu sen sijainti rinnemaastossa, joka on joensuulaisittain poikkeuksellista. Maaston vaihtelevuus tuo alueelle miellyttävää visuaalista ilmettä. Kaupunkikuvallisesti ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat katuosuudet on väritetty keltaisella. Niiden varsilla olevat arvokkaat rakennukset on väritetty punaisella. Kartta Joensuun kaupunki, visualisointi Pekka Piiparinen

22 Rakennusten arvottamisesta Tässä selvityksessä kaava- ja inventointialueen 39 historiallista puurakennusta on arvotettu niiden harvinaisuuden, tyypillisyyden (historiallinen tyypillisyys alueelle), edustavuuden (aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet), alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoiman, historiallisen kerroksellisuuden, rakennustaiteellisen ja kaupunkikuvallisen merkityksen kautta. Pääsääntöisesti rakennusten fyysistä kuntoa ei ole otettu arvottamisessa huomioon. Inventointialueen vuosina 1920-1960 valmistuneet rakennukset on arvotettu kolmeen arvoluokkaan: A, B ja C. Arvoluokan A kohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaampia kuin arvoluokan B ja C luokkien kohteet. Koska tonttien päärakennuksilla on yleisesti ottaen enemmän historiallista todistusvoimaa ja ne ovat kaupunkikuvallisesti näkyvämmällä paikalla, on niitä arvotettu korkeammalle kuin ulkorakennuksia. Näin olleen kaikki päärakennukset ovat arvoluokissa A tai B, kun taas lähes kaikki ulkorakennukset ovat arvoluokassa C. Myös rakennusten ikä vaikuttaa arvottamiseen. Alueen ensimmäisen vaiheen rakennukset (vuoteen 1945 valmistuneet) nähdään tässä selvityksessä muita kohteita arvokkaampina. Useita päärakennuksia on laajennettu vuosikymmenten saatossa. Mikäli alkuperäinen massa on selkeästi erotettavissa, kohteen ulkoinen olemus voidaan määritellä alkuperäiseksi. Joissakin tapauksissa joissa laajennukset ovat sopeutuneet poikkeuksellisen hyvin rakennuksen vanhaan osaan ja joissa alkuperäinen vanha osa on tunnistettavissa muutoksien voidaan nähdä jopa nostavan rakennuksen historiallista arvoa. Arvottaminen on suoritettu 28.11.2014 selvityksen laatija Pekka Piiparisen ja arkkitehti Osmo Karttusen toimesta. Arvottamisen ja selvityksen tuloksena esitetään, että ainakin arvoluokissa A ja B olevat kohteet olisi suotava säilyttää. Tarkemmat tiedot arvoluokissa olevista kohteista ja rakennusinventoinneista ovat tämän selvityksen osassa B.

23 Arvoluokka A:n kohteet Osoite ja nimi Soanlahdenkatu 14, päärakennus Valm. aika Arvot 1930 Alkuperäisyys, tyypillisyys, edustavuus ja sijainti kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Valokuva Soanlahdenkatu 22, päärakennus 1920 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus Soanlahdenkatu 17, päärakennus 1938 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus Soanlahdenkatu 18, päärakennus 1940 Harvinaisuus (alueellisesti itärinteellä) ja kaupunkikuvallisesti näkyvä sijainti. Pitkälti myös alkuperäisessä asussa Pielisensuunkatu 13, päärakennus 1930-1945 Tyypillisyys ja edustavuus (vanha osa) sekä rakenteiden kerroksellisuutta ja sijainti kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Rakennuksen vanha massa on alkuperäisessä muodossa. Laajennusosa on sopeutettu poikkeuksellisen hyvin vanhaan osaan

24 Pielisensuunkatu 15, päärakennus 1930 Tyypillisyys, edustavuus, sijainti kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla ja rakennustaiteelliset arvot Pielisensuunkatu 19, päärakennus 1940 Tyypillisyys, edustavuus ja rakenteiden kerroksellisuutta. Lisäksi kohteessa on säilynyt paljon alkueräisyyttä Sortavalankatu 9, päärakennus 1940 Tyypillisyys, edustavuus ja rakenteiden kerroksellisuutta. Lisäksi kohteessa on säilynyt paljon alkueräisyyttä Soanlahdenkatu 11, päärakennus Soanlahdenkatu 16, päärakennus 1930 Tyypillisyys ja edustavuus ja rakenteiden kerroksellisuutta. Lisäksi kohde sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla 1938 Tyypillisyys ja edustavuus ja rakenteiden kerroksellisuutta. Lisäksi kohde sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla

25 Arvoluokka B:n kohteet Osoite ja nimi Valm. aika Arvot Valokuva Nysteninkatu 4, päärakennus 1942 Tyypillisyys ja rakenteiden kerroksellisuutta. Vanhan rakennusosan massa on pitkälti alkuperäisessä muodossa Nysteninkatu 3, päärakennus 1945 Tyypillisyys ja edustavuus. Vanhan rakennusosan massa on pitkälti alkuperäisessä muodossa Lunkulankatu 3, päärakennus 1953 Tyypillisyys, edustavuus ja rakenteiden kerroksellisuutta. Rakennuksen vanha massa on pitkälti alkuperäisessä muodossa Soanlahdenkatu 15 1959-1960 Alkuperäisyys ja sijainti kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Pielisensuunkatu 15, ulkorakennus Pielisensuunkatu 19, ulkorakennus 1930 Tyypillisyys ja edustavuus, mutta toisaalta rakennustaiteellisesti tavanomaista laadukkaampi ulkorakennus (inventointialueen sisällä) 1939 Tyypillisyys ja edustavuus, mutta toisaalta rakennustaiteellisesti tavanomaista laadukkaampi ulkorakennus (inventointialueen sisällä) Soanlahdenkatu 24 1953 Tyypillisyys, edustavuus ja sijainti kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla

26 Soanlahdenkatu 25 1953 Tyypillisyys, edustavuus ja sijainti kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Tiurinkatu 8 (Asunto Oy Joensuun Tassumäki), päärakennus 1952 Tyypillisyys, edustavuus ja sijainti kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Soanlahdenkatu 29 1959 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus Soanlahdenkatu 32 1954 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus

27 Arvoluokka C:n kohteet Nysteninkatu 4, ulkorakennus Pielisensuunkatu 13, sauna 1940-luvun alku 1930- ja 1940-lukujen taite Tyypillisyys, edustavuus ja rakenteiden kerroksellisuutta. Rakennuksen massa on pitkälti alkuperäisessä muodossa Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin pihapiirin muihin rakennuksiin Sortavalankatu 9, ulkorakennus Sortavalankatu 9, sauna 1940 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin pihapiirin muihin rakennuksiin 1940 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin pihapiirin muihin rakennuksiin Soanlahdenkatu 11, ulkorakennus 1949 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin pihapiirin muihin rakennuksiin Soanlahdenkatu 11, entinen autotalli? Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin pihapiirin muihin rakennuksiin Nysteninkatu 3, sauna 1948 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin pihapiirin muihin rakennuksiin Nysteninkatu 3, ulkorakennus 1940 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin pihapiirin muihin rakennuksiin

28 Soanlahdenkatu 17, ulkorakennus 1940- ja 1950-luvut Tyypillisyys ja edustavuus. Kohteessa on myös paljon alkuperäisyyttä Soanlahdenkatu 14, ulkorakennus Soanlahdenkatu 16, ulkorakennus 1930/1981 Tyypillisyys ja edustavuus. Kohteessa on myös paljon alkuperäisyyttä 1938 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus Soanlahdenkatu 18, ulkorakennus? Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus Soanlahdenkatu 20, ulkorakennus 1 Soanlahdenkatu 20, ulkorakennus 2 Soanlahdenkatu 22, sauna? Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin pihapiirin muihin rakennuksiin? Tyypillisyys ja edustavuus. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin pihapiirin muihin rakennuksiin? Tyypillisyys ja edustavuus Soanlahdenkatu 22, ulkorakennus? Tyypillisyys ja edustavuus Soanlahdenkatu 24, ulkorakennus 1950-luvun puoliväli Tyypillisyys ja edustavuus sekä vanhimman massan alkuperäisyys

29 Tiurinkatu 8 (Asunto Oy Joensuun Tassumäki), ulkorakennus 1951 Alkuperäisyys, tyypillisyys ja edustavuus LÄHTEET (Osat A ja B) Kirjallisuus: Ahonen, Kalevi: Joensuun kaupungin historia II-IV. Joensuun 1986. Elsinen, Pertti: Pielisensuun kunta 1922-1952 teoksessa Joensuun kaupungin historia II-IV. Joensuun 1986. Elsinen Pertti: Joensuun historia osa VI, vuodet 1954-1980. Jyväskylä 1998. Painamattomat lähteet: Joensuun kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet. 1995. Suoranta, Outi: Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvitys. 2005. Arkistolähteet: Pohjois-Karjalan museo - vuonna 1990 toteutetut inventoinnit - valokuva Niinivaaralta 1970-luvun alusta - valokuva Niinivaaralta 1950-luvun puolivälistä Joensuun maakunta-arkisto - kartta Pielisensuun taajama-alueista 1946-1947 - kartta Joensuun kaupungin alueen ympäristöstä 1848 - sotilaskartta Joensuun ympäristöstä 1941 Joensuun kaupungin keskusarkisto - kartta Joensuun kaupungista ja ympäristöstä 1927 - kartta Niinivaara-Kettuvaara tielinjauksesta 1931 - ilmavalokuva vuodelta 1950 - ortoilmakuva vuodelta 1969

30 Joensuun kaupungin kaavoituksen arkisto - Niinivaaran asemakaava 25.6.1958 - Niinivaaran kortteleiden 505-537 ja 588 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutos 21.3.1972 - Niinivaaran kortteleiden 525-527, 536, 537, 5107-5109 ja korttelin 535 osa sekä virkistys- ja katualueiden asemakaavan muutos. Suunniteltu 14.1.1988 ja vahvistettu 18.8.1988 - Niinivaaran kortteleiden 538, 5108, 5109, ja 5127 sekä kortteleiden 539, 549 ja 5104 osien sekä katu-, virkistys-, liikenne-, vaara- ja erityisalueiden asemakaavan muutos. Vahvistettu 29.7.1999 - Niinivaaran korttelin 5107 osan asemakaavan muutos. Hyväksytty 13.12.2004 - Niinivaaran kortteleiden 528, 529, 530, 532, 534 ja korttelin 535 osan sekä katu-, tori- ja virkistysalueiden asemakaavan muutos. Vahvistettu 27.4.1989 - Rakennus- ja huoneistorekisteri Maanmittaushallitus - Joensuun alueen peruskartta 1974 Janne Häkiön ja Sanna Hattusen arkisto - päiväämätön lehtiartikkeli, jossa kerrotaan Sortavalankatu 9:n historiasta - valokuva Tiina ja Jarkko Riikosen arkisto - valokuvia - historiallinen kartta Pitkälän tilan maista Eijaliisa ja Anssi Raitalan kokoelma - Soanlahdenkatu 16 rakennuspiirustus Merja Waseniuksen arkisto - Soanlahdenkatu 25 rakennuspiirustukset - Soanlahdenkatu 25:een liittyviä asiakirjoja

31 Suulliset tiedot: - Pielisensuunkatu 13 omistajat 5.11.2014 - Pielisensuunkatu 19 omistaja 5.11.2014 - Pielisensuunkatu 9 omistaja 3.11.2014 - Soanlahdenkatu 11 omistaja 3.11.2014 - Nysteninkatu 4 omistajat 6.11.2014 - Soanlahdenkatu 15 omistaja 3.11.2014 - Soanlahdenkatu 17 omistajat 7.11.2014 - Soanlahdenkatu 14 omistajat 7.11.2014 - Soanlahdenkatu 16 omistajat 6.11.2014 - Soanlahdenkatu 24 omistajat 5.11.2014 - Soanlahdenkatu 25 omistajat 7.11.2014 - Tiurankatu 8 toisen puoliskon omistaja 6.11.2014 - Soanlahdenkatu 29 omistaja 5.11.2014 - Mauri Söder 3.11.2014 - Vieno Pajarinen 5.11.2014

32 SOANLAHDENKADUN YMPÄRISTÖN ALUE- JA RAKENNUSINVENTOINTI Osa B: Inventoidut rakennukset Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen

33 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 INVENTOIDUT RAKENNUKSET 5 Pielisensuunkatu 13, päärakennus 5 Pielisensuunkatu 13, sauna 8 Pielisensuunkatu 13, autotalli 12 Pielisensuunkatu 15, päärakennus 16 Pielisensuunkatu 15, ulkorakennus 20 Pielisensuunkatu 19, päärakennus 24 Pielisensuunkatu 19, ulkorakennus 29 Sortavalankatu 9, päärakennus 33 Sortavalankatu 9, ulkorakennus 39 Sortavalankatu 9, sauna 42 Soanlahdenkatu 11, päärakennus 44 Soanlahdenkatu 11, ulkorakennus 48 Soanlahdenkatu 11, entinen autotalli 50 Nysteninkatu 3, päärakennus 53 Nysteninkatu 3, sauna 58 Nysteninkatu 3, ulkorakennus 62 Nysteninkatu 4, päärakennus 65 Nysteninkatu 4, ulkorakennus 69 Soanlahdenkatu 15 72 Lunkulankatu 3 77 Soanlahdenkatu 17, päärakennus 80 Soanlahdenkatu 17, ulkorakennus 84 Soanlahdenkatu 14, päärakennus 87 Soanlahdenkatu 14, ulkorakennus 91 Soanlahdenkatu 16, päärakennus 94 Soanlahdenkatu 16, ulkorakennus 98 Soanlahdenkatu 18, ulkorakennus 101

34 Soanlahdenkatu 20, päärakennus 103 Soanlahdenkatu 20, ulkorakennus 1 106 Soanlahdenkatu 20, ulkorakennus 2 108 Soanlahdenkatu 22, päärakennus 111 Soanlahdenkatu 22, sauna 114 Soanlahdenkatu 22, ulkorakennus 116 Soanlahdenkatu 24, päärakennus 119 Soanlahdenkatu 24, ulkorakennus 122 Soanlahdenkatu 25 125 Tiurinkatu 8 (Asunto Oy Joensuun Tassumäki), päärakennus 130 Tiurinkatu 8 (Asunto Oy Joensuun Tassumäki), ulkorakennus 133 Soanlahdenkatu 29 136 Soanlahdenkatu 32 140 JOHDANTO Tässä selvityksessä esitellään 40 inventoitua rakennusta Soanlahdenkadun ympäristön asemakaavamuutosalueelta. Alueella on toteutettu myös aikaisemmin inventointeja. Vuonna 1990 tehdyt inventoinnit käsittivät yhdeksän pihapiiriä, joissa on nykyisin historiallista rakennuskantaa. Näiden kohteiden osalta voidaan saada hyvää ajallista seurantaa. Aikaisemmat inventoinnit suoritti Anne Meriläinen. Inventoinnit on talletettu sekä Pohjois-Karjalan museoon että Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen. Uudet 10:llä tontilla olevat rakennukset inventoitiin siten, että kohteiden omistajia haastateltiin marraskuun ensimmäisen viikon aikana. Kuitenkaan viiden kohteen osalta haastattelemaan ei päästy. Tämä johtui siitä, että kaksi kohdetta oli asumattomana ja kaksi oli vuokrattu, jolloin vuokralaiset eivät osanneet kertoa rakennuksien historiasta. Lisäksi yhden rakennuksen omistaja ei halunnut osallistua inventointiyhteistyöhön. Niukkojen ajallisten resurssien vuoksi kaikkia rakennusten omistajia ei lähdetty tavoittamaan kenttätöiden jälkeen esimerkiksi puhelimitse. Toisaalta rakennuksista saatiin tietoja kahdelta alueen pitkäaikaiselta asukkaalta. Näin ollen tässä esitettävät rakennusinventoinnit eivät ole laadultaan tasaisia. Kuitenkin jo aikaisemmin laaditut, nyt täydennetyt ja tehdyt uudet inventoinnit antavat hyvän käsityksen alueen rakennuskannan historiasta. Rakennusinventoinnin tilaajana oli Joensuun kaupungin kaavoitus, toteuttajana Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen ja inventoinnit arkkitehtitoimistolle teki Pekka Piiparinen. Sekä alue- että rakennusinventoinnit toteutettiin marraskuussa 2014 kolmen ja puolen viikon aikana.

35 Inventoinnit kattavat suuren osan nyt vireillä olevasta kaava-alueesta. Inventointien taso on kuitenkin vaihteleva. Osa pihapiireistä on inventoitu jo vuonna 1990 (punaisella ympyröidyt tontit) ja niitä on täydennetty marraskuussa 2014. Osassa kohteissa omistajia on päästy haastattelemaan sekä vuonna 1990 että 2014 (vihreät tontit). Sen sijaan viiden pihapiirin osalta omistajia ei tavoitettu tai niissä ei ollut halukkuutta inventointiyhteistyöhön (keltaiset tontit). Karttapohja Joensuun kaupunki, visualisointi Pekka Piiparinen

36 INVENTOIDUT RAKENNUKSET Pielisensuunkatu 13, päärakennus Kohteen kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jossa on idänpuolella matalampi ja myöhemmin toteutettu siipiosa Osoite: Pielisensuunkatu 13 Rakennustunnus: 167-5-535-5-1 Valmistumisaika: 1930-1945 28 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Suutari Kakkinen Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 28 Aikaisempi inventointi kertoo valmistumisajaksi vuosia 1930-1935. Haastatteluhetkellä 5.11.2014 talon omistajat arvioivat, että kohde on valmistunut vuonna 1937. Rakennus- ja huoneistorekisteriotteen mukaan talo on valmistunut vuonna 1945. Jälkimmäinen vuosi voi tarkoittaa lopputarkastuksen ajankohtaa.

37 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivi + betonivalu Huoneluku: 4 huonetta ja keittiö Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 25.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1950-luvun puoliväli: - peltikatto 1970-luvun puoliväli: - viemäröinti - sähkölämmitys 1992: - ikkunat uusittu

38 1996: - asuinrakennuksen ulkoverhous - laajennusosa 13 m2 (sauna, kylpyhuone, wc ja tuulikaappi) - parveke 2014: - julkisivumaalaus Kohteen historiaa: Kohde on tunnettu myös nimellä Siivola. Alun perin talo oli yksikerroksinen. Nykyiset omistajat ostivat talon 7.4.1983 Martta Tolvaselta. Kuvia ja piirustuksia: Päärakennusta pihasta päin kuvattuna. Pieni lisäosa ja parveke on toteutettu entisen rakennusmassaan hyvin sovittaen. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

39 Pielisensuunkatu 19 vuonna 1990. Kuvasta huomataan, miten rakennus on muuttunut siihen toteutetun lisäosan myötä. Kuva Pohjois-Karjalan museo Pielisensuunkatu 19, sauna Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jossa on kolme tilaa: sauna, eteinen ja pukuhuone. Osoite: Pielisensuunkatu 19 Rakennustunnus: 167-5-535-5-2

40 Valmistumisaika: 1930- ja 1940-lukujen taite 29 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonipaalut ja luonnonkivi Huoneluku: 2 Alkuperäinen käyttö: Sauna Nykyinen käyttö: Varasto Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 25.5.1990 29 Aikaisemman inventoinnin mukaan. Omistajien mukaan kohde on valmistunut ennen vuotta 1940.

41 Rakennuksen kunto: Hyvä / kohtalainen Korjaukset / laajennukset: 1980-luku: - saunassa ollut peltilattia, joka muutettu lautalattiaksi Kohteen historiaa: Nykyiset omistajat käyttäneet pukuhuonetta vierashuoneena. Kohde on inventoitu aiemmin 25.5.1990. Kuvia ja piirustuksia: Saunarakennusta lounaasta kuvattuna. Taustalla autotalli. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

42 Saunan perustusta, jossa on sekä luonnonkiveä että betonipaaluja. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Varsinainen saunatila on muutettu varastoksi. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

43 Saunan pukuhuonetta on käytetty vierashuoneena. Talon omistajat kertovat perimätietona, että tilassa on aikoinaan mahdollisesti asuttu myös säännöllisemmin. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Pielisensuunkatu 19, autotalli Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jossa on kaksi tilaa: auton säilytystila ja liiteri

44 Osoite: Pielisensuunkatu 13 Rakennustunnus: 167-5-535-5-3 Valmistumisaika: 1970 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonivalu Huoneluku: Autotalli + puuliiteri Alkuperäinen käyttö: Autotalli Nykyinen käyttö: Autotalli Suojelustatus: -

45 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 25.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä / kohtalainen Korjaukset / laajennukset: Nykyiset omistajat eivät ole tehneet kohteeseen muutoksia, lukuun ottamatta maalauksia Kohteen historiaa: - Kuvia ja piirustuksia: Rakennusta tontin perältä kuvattuna. Etualalla autotallin yhteydessä oleva puuliiteri. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

46 Rakennuksen auton säilytystilaa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Autokatoksen sokkeli on valettu betonista. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

47 Pielisensuunkatu 15, päärakennus Kuvaus: Poikkipäädyllinen puurakennus Osoite: Pielisensuunkatu Rakennustunnus: 15167-5-535-7-1 Valmistumisaika: 1930 30 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Alaosassa vaakalaudoitus, yläosassa pystylaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti 30 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. Omistajan mukaan talo on valmistunut 1930-luvulla.

48 Kattomuoto: Harja Runko:? Perusta: Osin betonivalu, osin kivijalka näkyvissä Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Tyhjillään Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Omistajien mukaan talossa on kosteusvaurioita Korjaukset / laajennukset: 1990-luvulla mittavia korjaustoimia kosteusvaurioiden korjaamiseksi. Tuolloin talon alle kaivettiin lisää tuulettuvaa alapohjaa. Taloon muurattiin kaksi pönttöuunia ja yksi leivinuuni. Tuuletusräppänät tehtiin jokaiseen huoneeseen. Rakennuksesta poistettiin sauna. Talosta tehtiin painoilmavaihtoinen purueristeinen kohde, ettei kohteessa olisi enää kosteusongelmia. Omistajien mukaan ongelmat eivät kuitenkaan poistuneet. Kohteen historiaa: Leinot muuttivat kohteeseen vuonna 1990. Vuonna 2014 he myivät rakennuksen pojalleen.

49 Kuvia ja piirustuksia: Rakennuksen monimuotoinen massa tulee esiin pihan puolelta katsottuna. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen pääsisäänkäynti sijaitsee tontin puolella pohjoiseen päin. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

50 Rakennuksen laudoitusta ja sokkelia. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Pielisensuunkatu 15:sta päärakennus päättää etelässä Lunkulankadun pohjoispuolen kahden korttelin mittaisen historiallisten puurakennusten katuosuuden. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

51 Päärakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla Pielisensuunkatun ja Lunkulankadun kulmauksessa. Päärakennuksen lisäksi tontilla on ulkorakennus ja leikkimökki. Kuva Pekka Piiparinen Pielisensuunkatu 15, ulkorakennus Kuvaus: Satulakattoinen frontonilla varustettu puurakennus Osoite: Pielisensuunkatu 15 Rakennustunnus: 167-5-535-7-2

52 Valmistumisaika: 1930 31 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pääosin pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Satula Runko:? Perusta: Osin betonivalu, osin luonnonkivi Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö:? Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 31 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan.

53 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Päällisin puolin hyvä tai kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa:? Kuvia ja piirustuksia: Rakennuksen itäpääty ulottuu Lunkulankadun katutilaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen ulkoisesta olemuksesta voidaan huomata, että se on tehty useampaa käyttötarkoitusta varten. Rakennus on säilyttänyt paljon 1930-luvun elementtejä, kuten kapearunkoisuuden. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

54 Rakennuksen itäpäätyä. Sen alaosa on vuoraamaton, mutta yläosa on päällystetty pystylaudoituksin. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen takaosa paljastaa monenlaista puuvuoraustyyliä. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

55 Pielisensuunkatu 19, päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen frontonilla varustettu puurakennus Osoite: Pielisensuunkatu 19 Rakennustunnus: 167-5-536-5-1 Valmistumisaika: 1940 32 Suunnittelija: Rouvinen 33 Rakennuttaja: Viljo Leikas Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 2 32 Sekä aiempi inventointi että Rakennus- ja huoneistorekisteri. 33 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.

56 Kate: Päämassassa pelti, kuistiosassa huopa Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivibetoni Huoneluku: 6 Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 10.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1970-luvun lopulla talon ja tontin kerrotaan olleen huonossa kunnossa. Tontin perällä on ollut mm. kaatopaikka. Uusien omistajien tullessa kohteen haltijoiksi vuonna 1978, aloitettiin talossa mittavat remontit ja ainakin osan niistä suunnitteli arkkitehti Elma Anttonen. Uusien omistajien toimesta taloon rakennettiin kuisti ja parveke. Sisällä hellahuone muutettiin keittiöksi ja yksi wc-tila purettiin. Yksi uuni purettiin ja yläkerran huoneet remontoitiin. Myös muut huoneet vuorattiin uudelleen.

57 Viemäröinti toteutettiin vuonna 1980, sitä ennen tontilla oli saoskaivot. 34 Vesi- ja viemäriputket on uusittu 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä. Sähköt on uusittu saman vuosikymmenen aikana. Kohteen historiaa: Tontin ensimmäinen rakennus oli piharakennus, vasta sen jälkeen toteutettiin päärakennus. Aikaisempi inventointi kertoo, että talon on rakentanut Viljo Leikkaan puolison isä Rouvinen. Alun perin rakennukseen toteutettiin kolme huoneistoa, alakertaan kaksi ja yläkertaan yksi. Talon huoneistoja on vuokrattu. 1963 rakennuksen osti Toivo Jaatinen ja vuonna 1978 sen hankki Kivisaaret. Kivisaaret myivät tontin rakennuksineen nykyisille Kemiläisille. Nykyiset omistajat ostivat kohteen vuonna 2011. Kuvia ja piirustuksia: Itään päin olevassa julkisivussa on frontoni. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 34 Tiedot aikaisemmasta inventoinnista.

58 Pääsisäänkäynti taloon tapahtuu valoisan eteistilan kautta. Sen yläpuolella on parveke. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennusta vuonna 1978. Kuvan ottamisen jälkeen kohteen pääty koki huomattavia muutoksia kuistin ja parvekkeen myötä. Toisaalta nämä rakenteet on toteutettu pitkälti siten, että ne sopeutuvat hyvin vanhempaan rakennusmassaan. Kuva aikaisemmasta inventoinnista. Pohjois-Karjalan museo

59 Tontin asemapiirros vuodelta 1978. Kartta aikaisemmasta inventoinnista. Pohjois-Karjalan museo Valokuva edellisen inventoinnin yhteydestä vuodelta 1990 kertoo, että päärakennuksen ulkoiseen olemukseen ei ole tehty suuria muutoksia kuvan ottamisen jälkeen. Kuva Pohjois-Karjalan museo

60 Pielisensuunkatu 19, ulkorakennus Kuvaus: Harjakattoinen frontonilla varustettu puurakennus. Frontonin kohdalla sijaitsee ulko-ovi Osoite: Pielisensuunkatu 19 Rakennustunnus: 167-5-536-5-2 Valmistumisaika: 1939 35 Suunnittelija: Rouvinen 36 Rakennuttaja: Viljo Leikas Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti 35 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 36 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.

61 Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Sekalainen; osin betonivalua, osin luonnonkiveä ja osin näitä yhdessä Huoneluku: 6 erilaista tilaa Alkuperäinen käyttö: Käymälä, talli ja liiteri Nykyinen käyttö: Autokatos, varastoja, liiteri ja sauna Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 10.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Rakennuksen tilojen käyttötarkoituksia on muutettu kohteen historian aikana. Esimerkiksi yläkerrassa on sijainnut ulkokäymälä, joka on muutettu varastotilaksi. Alkuperäisessä käytössä kohteessa ovat saunatilat. Vuonna 1990 otetuista valokuvista käy ilmi, että kuvan ottamisen jälkeen pääjulkisivulta on poistettu kaksi ovea ja niiden lähettyville on toteutettu ikkuna (ks. kuva jäljempänä) Kohteen historiaa: Tarkempaa historiaa ei tunneta.

62 Kuvia ja piirustuksia: Rakennuksen itäpäädyssä on viistokattoinen osa, jossa on nykyisin liiteri. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen itäisimmässä osassa on viistokatto. Sen sisätila on pääasiassa halkoliiterinä. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

63 Ulkorakennusta vuodelta 1990. Kuvaamisen jälkeen tähän päivään mennessä kohdetta on muutettu hieman: kaksi ulko-ovea on poistettu ja niiden lähettyville on toteutettu ikkuna (ks. kuvat ylhäällä). Kuvasta huomataan myös se, että pihalla on ollut näkyvä mukulakiveys. Kuva Pohjois-Karjalan museo Rakennuksen tilajakoa vuonna 1990 tehdyn inventoinnin mukaan. Kuva Pohjois-Karjalan museo

64 Sortavalankatu 9, päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen hirsirunkoinen omakotitalo. Pihan puolella on parveke ja kuisti Osoite: Sortavalankatu 9 Rakennustunnus: 167-5-527-1-1 Valmistumisaika: 1940 37 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Puukuitulevyt 37 Tieto Rakennus- ja huoneistorekisteristä. Aikaisemman inventoinnin mukaan valmistunut vuonna 1942. Omistajan mukaan valmistunut vuonna 1939-1940. Päiväämättömän lehtiartikkelin mukaan rakennus on valmistunut vuonna 1938. Janne Häkiön ja Sanna Hattusen arkisto.

65 Kerrokset: 2 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivijalta, jota vahvistettu myöhemmin Huoneluku: 6 huonetta, 2 keittiötä, 2 kylpyhuonetta ja sauna Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1970- ja 1980-lukujen taite: - sauna- ja kylpyhuonesiipi 1980-luvun alku: - ulkovuorauksen muutos: vaakalaudoitus vaihdettu puukuitulevyksi (Enso-levyt) - parveke pihan puolelle - maalämpö (talo ollut alun perin puulämmitteinen) - ikkunaremontti

66 - talon neljästä sisäänkäynnistä kaksi poistettiin käytöstä - huomattavia sisäremontteja, kuten yläkertaan menevien portaiden paikan vaihto, pesutila-wc:n rakentaminen, puupanelointia jne. 1995: - ikkunaremontti 2006 ja 2009: - kylpyhuone- ja saunaremontti - 2008/2009-2013: - sisätilaremontteja 2000: - parvekkeen uusiminen 2008: - kahden huoneiston yhdistäminen yhdeksi 2011: - konesaumattu peltikatto - räystäiden jatkaminen Kohteen historiaa: Tontti on lohkaistu entisen pormestari Nystenin maista. Päärakennukseen on majoittunut sen valmistumisen jälkeen siirtolaisia. Tuolloin rakennuksessa on ollut asunnot neljälle perheelle ja talossa asuikin Hiljasten, Tiaisten ja Peltosten siirtolaisperheet. 38 Vuonna 1979 talon osti kaksi perhettä, 39 ja tuolloin muodostettiin Asunto Yhtymä Sortavalankatu 9. Talon muutossuunnitelmat kahdelle perheelle suunnitteli toinen yhtymän osakas ja talon asukas Matti J. Haapalainen. Kahdella taloudella oli yhteinen piha, ulkosauna, puuvajaaittarakennus ja päärakennuksen yhteydessä ollut sauna. 40 Talon huoneistot yhdistettiin saman talouden käyttöön vuonna 2008. 41 38 Tieto tuntemattomasta lehtiartikkelista, joka on päiväämätön. Janne Häkikiön ja Sanna Hattusen arkisto 39 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 40 Tieto tuntemattomasta lehtiartikkelista, joka on päiväämätön. Janne Häkikiön ja Sanna Hattusen arkisto 41 Tieto rakennuksen omistajalta.

67 Rakennus on mahdollisesti Joensuun ensimmäisiä maalämpökohteita. 42 Kohde on tunnettu myös nimellä Kuoppala. Kuvia ja piirustuksia: Päärakennusta pihan puolelta. Kuvassa näkyy hyvin 1970-luvun lopulla rakennettu lisäsiipi ja sen yläpuolelle seuraavan vuosikymmenen alussa toteutettu parveke. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 42 Tieto tuntemattomasta lehtiartikkelista, joka on päiväämätön. Janne Häkikiön ja Sanna Hattusen arkisto

68 Yksityiskohta puukuitulevypinnasta. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen kivisokkelia on peitetty 1980-luvun alussa puulevyin. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

69 Talon sisätiloissa lienee alkuperäisiä ovia. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Päärakennusta vuonna 1997. Kuvanottohetkestä kohteen ulkoinen olemus Sortavalankadulle päin on pysynyt tähän päivään saakka samana. Kuva Janne Häkikiön ja Sanna Hattusen arkisto

70 Sortavalankatu 9, ulkorakennus Kuvaus: Harjakattoinen ja puinen ulkorakennus Osoite: Sortavalankatu 9 Rakennustunnus: 167-5-527-1-3 Valmistumisaika: 1940 43 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Etuosassa pihan puolella vaakalaudoitus, muualla pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Huopa 43 Sekä aikaisempi inventointi että Rakennus- ja huoneistorekisteri.

71 Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Luonnonkivet Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Aitta, liiteri Nykyinen käyttö: Varasto Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset: Rakennuksen päädyssä on ollut aikoinaan käymälä. 44 Huopakate on uusittu vuonna 2009. Kohteen historiaa: Tarkempaa historiaa ei tunneta 44 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.

72 Kuvia ja piirustuksia: Ulkorakennuksen takaosaa idän suuntaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen eteläpäätyä. Kuvan aukko lienee liittynyt rakennuksessa olleen käymälän tyhjentämiseen. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

73 Sortavalankatu 9, sauna Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus Osoite: Sortavalankatu 9 Rakennustunnus: 167-5-527-1-2 Valmistumisaika: 1940 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pääosin pystyrimalaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Huopa

74 Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivijalka ja betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Sauna Nykyinen käyttö: Varasto Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset: 1980-luvun alussa uudet ikkunat Kohteen historiaa: Tarkempi historia tuntematon

75 Kuvia ja piirustuksia: Yhdessä päärakennuksen kanssa sauna ja ulkorakennus muodostavat Sortavalankatu 9:n tontille ehjän historiallisen pihapiirin. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 11, päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jossa on viistokattoinen 1960- luvulla toteutettu lisäsiipi

76 Osoite: Soanlahdenkatu 11 Rakennustunnus: 167-5-527-4-1 Valmistumisaika: 1930 45 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pääasiassa pystylaudoitus, lisäsiivessä vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja, lisäsiivessä viistokatto Runko: Hirsi Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - 45 Tieto Rakennus- ja huoneistorekisteristä.

77 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Lisäsiipi valmistunut 1960-luvulla. 46 Kohteessa ollut aikoinaan öljylämmitys, muutettu kaukolämpöön 47 2000-luvulla kylpyhuoneremontti. 48 Kohteen historiaa: Tarkempaa historiaa ei tunneta. Kuvia ja piirustuksia: Vuonna 1930 ja 1960-luvulla valmistuneet rakennuksen osat hahmottuvat helposti omiksi massoikseen. Perinteinen puurakentamisen tapa nivoo ne samaksi melko yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 46 Omistajan mukaan lisäsiipi valmistunut vuonna 1969. 47 Tieto kohteen omistajalta. 48 Tieto kohteen omistajalta.

78 Kadulta katsottaessa vanha rakennusmassa tulee näkyvämmin esille, kun taas tontin perältä tarkkailtaessa (kuvassa) 1960-luvun lisäsiipi nousee lähes yhtä hallitsevaksi kuin vanha massa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Vanhan osan pihanpuoleisen ikkunan koristeellisia vuorilautoja. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

79 Soanlahdenkatu 11, ulkorakennus Kuvaus: Harjakattoinen puinen ulkorakennus Osoite: Soanlahdenkatu 11 Rakennustunnus: 167-5-527-4-2 Valmistumisaika: 1949 49 Suunnittelija: - Rakennuttaja: - Julkisivut: Pystylaudoitus 49 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan vuonna 1949. On kuitenkin mahdollista, että valmistunut samaan aikaan kuin päärakennus eli 1930-luvun alussa.

80 Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivijalka Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Länsipäädyssä ollut todennäköisesti sauna ja itäpäädyssä käymälä. Keskiosa lienee ollut varastona Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa: Ei tiedossa

81 Kuvia ja piirustuksia: Ulkorakennus (vasemmalla) sopeutuu hyvin toisen piharakennuksen eli entisen autotallin yhteyteen. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 11, entinen autotalli Kuvaus: Harjakattoinen pystylaudoitettu entinen autotallirakennus

82 Osoite: Soanlahdenkatu 11 Rakennustunnus: 167-5-527-4-3 Valmistumisaika:? Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Kivijalka Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Autotalli + varasto Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: -

83 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa: Ei tunneta Kuvia ja piirustuksia: Autotallirakennusta pihan puolelta lännestä kuvattuna. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

84 Entisen autotallin takaseinää. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Nysteninkatu 3, päärakennus

85 Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jota on jatkettu pohjoispuolelle Osoite: Nysteninkatu 3 Rakennustunnus: 167-5-527-2-1 Valmistumisaika: 1945 50 Suunnittelija: Onni Lajunen 51 Rakennuttaja: Mauri Söder Julkisivut: Pystylaudoitus (suurin osa alkuperäisiä) 52 Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Hirsi Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus 50 Sekä aikaisemman inventoinnin että Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. 51 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 52 Tieto Mauri Söderin pojalta (asuu osoitteessa Nysteninkatu 1).

86 Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Viemäröinti vuonna 1963. Talossa oli alun perin puulämmitys, mutta myöhemmin päälämmitysmenetelmäksi muutettiin sähkö. 53 Vuoden 2005 remontti: - laajennusosa (sauna/pesuhuone ja kellari) - yläkerta lämpimäksi - katto uusittiin - samassa yhteydessä toteutettiin myös tontille autokatos Kohteen historiaa: Vuonna 1938 veturinkuljettaja Mauri Söder osti Nysteninkatu nykyiset tontit nro. 2 ja 5 pormestari Nystenin perillisiltä. Tämän vuoksi myöhemmin nykyinen katu nimettiin Nysteninkaduksi ja kadun nimen muuttamisessa aktiivisia olivat Mauri Söder ja Pentti Eskelinen. 54 Talon rakennusvaiheessa pula-ajan vuoksi rakennustarvikkeita kerättiin ympäri maata. Esimerkiksi rungon hirsistä 80 on tuotu Kaurilasta ja 20 Liperin Ristipohjasta. Vaasasta saatiin uuneihin tulenkestävät tiilet ja Jyväskylästä hellan kansilevy. Rakennustarvikkeiden saamista ympäri Suomea helpotti se, että omistaja oli töissä 53 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 54 Tieto Mauri Söderin pojalta (asuu osoitteessa Nysteninkatu 1) ja aikaisemmasta inventoinnista.

87 Valtion Rautateillä. Mauri Söder muutti perheineen taloon lokakuussa 1945. 55 Mauri Söderin puoliso Aili asui talossa vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen omistajaksi tuli Eero Söder. Tällä hetkellä talo on vuokralla. 56 Kuvia ja piirustuksia: Rakennusta Nysteninkadulta katsottuna. Suurin osa kohteen ulkovuoraukseen käytetystä laudoituksesta on alkuperäistä. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Päärakennuksen pihanpuoleista pitkää sivua, joka osoittaa, että rakennus on kokenut tällä suunnalla suuria muutoksia. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 55 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 56 Tieto Mauri Söderin pojalta (asuu osoitteessa Nysteninkatu 1).

88 Nysteninkatu 3:n alkuperäinen asemapiirustus, josta ilmenee tontin rakennuskanta 1940-luvun puolivälissä. Kohteen aikaisempi inventointi. Pohjois-Karjalan museo Osa alkuperäisistä piirustuksista. Aikaisempi inventointi. Pohjois-Karjalan museo

89 Vuonna 1990 Nysteninkatu 3 lienee ollut pitkälle alkuperäisessä asussaan. Suuri muutos tapahtui kuistimassan jatkamisen myötä. Kuva Pohjois-Karjalan museo Nysteninkatu 3, sauna Kuvaus: Harjakattoinen puinen saunarakennus Osoite: Nysteninkatu 3

90 Rakennustunnus: 167-5-527-2-2 Valmistumisaika: 1948 57 Suunnittelija: Naapurissa asunut kirvesmies 58 Rakennuttaja: Mauri Söder Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Huopa Kattomuoto: Harja Runko: Hirsi 59 Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Sauna Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - 57 Aikaisemman inventoinnin mukaan 1948 ja Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan 1949. 58 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 59 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.

91 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset: Huopakatto uudistettu vuonna 2000 Kohteen historiaa: Ei tunneta tarkasti. Kuvia ja piirustuksia: Saunarakennus sijaitsee melko keskellä tonttia. Oikealla on autotalli, joka on valmistunut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

92 Saunan takaseinää ja eteläpäädyssä olevaa eteishuoneen ikkunaa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Saunarakennuksen yleispiirteinen tilajako vuoden 1990 inventoinnin mukaan. Pohjois-Karjalan museo

93 Nysteninkatu 3, ulkorakennus Kuvaus: Viistokattoinen puurakennus Osoite: Nystennkatu 3 Rakennustunnus: 167-5-527-2-4 Valmistumisaika: 1940 60 Suunnittelija: Mauri Söder 61 Rakennuttaja: Mauri Söder Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 60 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 61 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.

94 Kate: Pelti Kattomuoto: Viisto Runko: Lauta Perusta: Luonnonkivi Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Liiteri ja käymälä Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 11.5.1990 Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa: Ei tunneta tarkasti

95 Kuvia ja piirustuksia: Ulkorakennusta ja sen ympäristöä. Taustalla näkyy naapuritontin Sortavalankatu 9:n rakennuksia. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Ulkorakennuksen luonnonkivijalkaa ja lautavuorausta. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

96 Ulkorakennuksen tilajako vuoden 1990 inventoinnin aikana. Pohjois-Karjalan museo Nysteninkatu 4, päärakennus Kuvaus: Massaltaan kaksiosainen harjakattoinen puurakennus Osoite: Nysteninkatu 4 Rakennustunnus: 167-5-526-1-1 Valmistumisaika: 1942 62 62 Sama vuosiluku sekä aikaisemmasta inventoinnista että Rakennus- ja huoneistorekisteristä. Kuitenkin aikaisempi inventointi kertoo, että lopullisesti rakennus oli valmis vuonna 1945.

97 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Toivo Piiroinen Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: 1. kerros hirrestä, 2. kerros laudasta ja uudisosa laudasta Perusta: Betonivalu Huoneluku: 7 huonetta ja sauna Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Aikaisempi inventointi 22.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä

98 Korjaukset / laajennukset: Vuonna 1953 viemäröinnin asennus. Alun perin taloa lämmitettiin puilla, mutta sittemmin siihen asennettiin öljylämmitys ja myöhemmin sähkölämmitys. 63 Eskelisen omistuksen aikaan talon julkisivut on uusittu ja nykyisten omistajien ostettua talon vuonna 2005, ne uusittiin jälleen. Samana vuonna myös katto uusittiin. Vuonna 2014 toteutettiin lautarunkoinen laajennus itään. 64 Kohteen historiaa: Talo on otettu käyttöön vuonna 1942 ja lopullisesti se on valmistunut vuonna 1945. Kohteen rakennutti VR:n viilari Toivo Piiroinen. 65 1940-1960-luvuilla rakennuksessa asui huomattavat määrät vuokralaisia. 66 Vuonna 1977 taloon muutti Pentti ja Ritva Eskelinen. Jani Eskelinen asui kohteessa vuosina 1985-2002. Ritva Kärkkäisellä talo oli vuosina 2002-2005. 67 Nykyiset omistajat ostivat talon vuonna 2005. Kuvia ja piirustuksia: Rakennusta pihan puolelta. Inventointihetkellä kohde oli remontin alla. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 63 Tiedot aikaisemmasta inventoinnista. 64 Tiedot rakennuksen omistajilta. 65 Tiedot aikaisemmasta inventoinnista. 66 Kohteen talokirja. Niina ja Joni Silfstenin arkisto. 67 Tiedot aikaisemmasta inventoinnista. Pohjois-Karjalan museo; Kohteen talokirja. Niina ja Joni Silfstenin arkisto.

99 Talon rakenteilla oleva lisäsiipi on pyritty sopeuttamaan vanhaan osaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Valokuva vuoden 1990 inventoinnin yhteydestä. Rakennus on kokenut inventoinnin jälkeen paljon muutoksia, muun muassa kuvassa näkyvä kuisti on poistettu. Kuva Pohjois-Karjalan museo

100 Vuonna 1990 kohde oli vielä vuorattu pystyrimalaudoituksin. Kuva Pohjois-Karjalan museo Nysteninkatu 4, ulkorakennus Kuvaus: Viistokattoinen ulkorakennus Osoite: Nysteninkatu 4 Rakennustunnus: 167-5-526-1-2 Valmistumisaika: 1940-luvun alku 68 68 Tietoa aikaisemmasta inventoinnista.

101 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Toivo Piiroinen Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Viisto Runko: Lauta Perusta: Kivi Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Talousrakennus Nykyinen käyttö: Ulkorakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 22.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä

102 Korjaukset / laajennukset: Kohdetta on muutettu aikaisemman inventoinnin jälkeen (1990) suuresti Kohteen historiaa: Tarkempaa historiaa ei tunneta Kuvia ja piirustuksia: Kohdetta on muutettu paljon alkuperäisestä (ks. kuva alla). Kuva Pekka Piiparinen (2014) Vuonna 1990 otetussa kuvassa rakennus lienee ollut vielä pitkälle alkuperäisessä asussa. Kuva Pohjois- Karjalan museo

103 Soanlahdenkatu 15 Kuvaus: Harjakattoinen puinen omakotitalo Osoite: Soanlahdenkatu 15 Rakennustunnus: 167-5-526-1 Valmistumisaika: 1959-1960 69 Suunnittelija: Rakennusmestari Pentti Smolander Rakennuttaja: Beada Johanna Mertanen Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja 69 Tieto omistajalta.

104 Runko: Lauta Perusta: Betonivalu Huoneluku: 4 huonetta ja keittiö sekä kellaritila, jossa sauna, autotalli, öljykattila ja eräänlainen harrastetila Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1970-luvun alussa: - kate uusittu 1990-luvulla: - ikkunoiden uusiminen - ulko-ovien uusiminen 1980- ja 1990-lukujen taite: - kohde on ollut alun perin öljylämmitteinen, mutta tuolloin öljyn lisäksi myös sähkölämmitys 2000-luku: - lämpöpumppu

105 Kohteen historiaa: Beada Johanna Mertanen osti vuonna 1956 tontin tunnetulta joensuulaiselta liikemieheltä Yrjö Wahlgrenilta. Rakennuksen piirustukset laati rakennusmestari Pentti Smolander vuonna 1957. Kohteen rakennutti Beada Johannan poika Veli Mertanen, jolle rakennus siirtyi lopullisesti vuonna 1979. Nykyinen omistaja on asunut kohteessa vuodesta 1978 lähtien. 70 Kuvia ja piirustuksia: Rakennusta tontin sisäosasta kuvattuna. Vaikka Soanlahdenkatu 15 edustaa rakentamisen tavan ja materiaalien puitteissa perinteistä puurakentamista, on kohteessa havaittavissa jo siirtymistä modernin arkkitehtuurin muotokieleen. Tästä kertovat muun muassa loiva katto, suuret ikkunat ja kohteen pitkä massa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 70 Asukkaan haastattelu; kohteen rakennuspiirustukset 1.9.1958.

106 Asuinrakennus on sijoitettu vuoden 1958 kaavan mukaisesti sisemmäksi tontille kuin vanhemmat kohteet. Kuitenkin nojautuen pitkälti perinteiseen puurakentamisen tapaan, se sopeutuu hyvin alueen muuhun historialliseen rakennuskantaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennus on näkyvällä paikalla Soanlahdenkatu ja Nysteninkatun kulmauksessa. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

107 Pentti Smolanderin piirtämä rakennuksen ensimmäisen kerroksen pohjapiirros. Piirustuksen omistaa rakennuksen omistaja Kellarikerroksen alkuperäinen pohjapiirustus. Piirustuksen omistaa talon omistaja

108 Lunkulankatu 3 Kuvaus: Puinen asuinrakennus. Rakennuksesta voidaan hahmottaa kolme massaa, joista yksi on alkuperäinen. Kaikissa kolmessa massassa on harjakatot. Talon kaksi päätyä osoittaa etelään, yksi pohjoiseen ja yksi länteen Osoite: Lunkulankatu 3 Rakennustunnus: 167-5-526-2-1 Valmistumisaika: 1953 71 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Reino Hirvonen Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Tiili 71 Tieto aikaisemmasta inventoinnista.

109 Kattomuoto: Harja Runko: Hirsi Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 22.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Kohdetta on laajennettu kolmimassaiseksi Kohteen historiaa: Mustoset ostivat talon 1988. Talossa on säilynyt runsaasti alkuperäisiä uuneja, eivätkä Mustoset aiokaan niitä purkaa. Talossa on hella sekä ylä- että alakerrassa. Talossa on asunut runsaasti vuokralaisia. 72 72 Tiedot aikaiemmasta inventoinnista.

110 Kuvia ja piirustuksia: Rakennuksen vanhin osa on Lunkulankadun ja Karjalankadun kulmauksessa. Kohdetta on laajennettu rajusti. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Kuvan ottamisen hetkellä vuonna 1990 rakennus lienee ollut alkuperäisen massan mukainen. Kuva Pohjois-Karjalan museo

111 Soanlahdenkatu 17, päärakennus Kuvaus: Pystylaudoitettu harjakattoinen puinen asuinrakennus Osoite: Soanlahdenkatu 17 / Lunkulankatu 5 Rakennustunnus: 167-5-526-5-3 Valmistumisaika: 1938 73 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Viktor / Vihtori Jormanainen Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1,5 73 Rakennus- ja huoneistorekisteri mukaan 1938, omistajien mukaan 1939-1940 ja aikaisemman inventoinnin mukaan 1940-1945.

112 Kate: Huopa Kattomuoto: Harja Runko: Hirsi (?) 74 Perusta: Kivi (lisäksi pieni valusosuus) Huoneluku: 3 + keittiö + pieni kellaritila Alkuperäinen käyttö: Asuintalo Nykyinen käyttö: Asuintalo Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 8.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Omistajien mukaan rakennuksen alkuperäinen perustus on ollut paalut. Nykyinen perusta toteutettu lienee 1950- luvulla. 2000-luvun alussa kivijalan päälle on toteutettu rappaus. 75 Aikaisemman inventoinnin mukaan viemäröinti ja kellari olisi toteutettu 1950-luvulla. 76 74 Aikaisemman inventoinnin mukaan runko olisi rankorakenne. 75 Omistajien suullinen tieto 7.11.2014. 76 Inventointi 8.5.1990.

113 Omistajat arvelevat, että rakennuksen kuisti on tehty myöhemmin asuinrakennuksen valmistumisen jälkeen. 77 Kohteen historiaa: Aikaisemman inventoinnin mukaan rautatieläinen Vihtori Jormanainen osti tontin vuonna 1939 ja talo valmistui seuraavana vuonna. Nykyiset omistajat muuttivat kohteeseen vuonna 1987 78 Kuvia ja piirustuksia: Asuinrakennus sijaitsee Lunkulankadun varressa, vaikka sen toinen osoite on Soanlahdenkatu 17. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 77 Omistajien suullinen tieto 7.11.2014. 78 Omistajien suullinen tieto 7.11.2014.

114 Lunkulankatua pohjoisesta etelään. Soanlahdenkatu 17 sijaitsee lähellä katulinjaa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Kohde tontin sisältä kuvattuna. Rakennus on yksi alkuperäisimmin säilyneistä inventointialueen kohteista. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

115 Soanlahdenkatu 17, ulkorakennus Kuvaus: Harjakattoinen puinen ulkorakennus Osoite: Soanlahdenkatu 17 / Lunkulankatu 5 Rakennustunnus: 167-5-526-5-4 Valmistumisaika: Vanhin osa 1940-luvulta ja nykyinen rakennus vuodelta 1950 79 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Viktor Jormanainen Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Huopa 79 Omistajien mukaan. Lisäksi rakennuksen betonisokkelissa on vuosiluku 1950.

116 Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonivalu Huoneluku: 4 päätilaa Alkuperäinen käyttö: Ulkorakennus Nykyinen käyttö: Sauna ja varasto (vain vanhimman eli eteläisimmän osan käyttötarkoitus on muuttunut eläintenpitopaikasta varastoksi) Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1950: - rakennusta jatkettu kolmella lisätilalla. Vanhin osan on eteläisin, joka on toiminut eläintenpitotilana ja jonka yhteydessä on ollut käymälä - vuonna 1950 kolme uutta tilaa. Vanhan kylkeen toteutettiin kaksi varastotilaa ja pohjoispäätyyn sauna 2014: - uusi lautavuoraus entisten päälle lukuun ottamatta takaseinää, joka purettiin ja tilalle uusi laudoitus

117 Kohteen historiaa:? Kuvia ja piirustuksia: Kuvan vasemmanpuoleinen matalampi rakennusmassa on valmistunut aiemmin mahdollisesti 1940-luvulla ja uusi osa on vuodelta 1950. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen julkisivuvuoraus on uusittu vuonna 2014. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

118 Soanlahdenkatu 14, päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen puurakennus, jossa on kuisti itään päin Osoite: Soanlahdenkatu 14 Rakennustunnus: 167-5-535-2-1 Valmistumisaika: 1930 80 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Salminen? Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti 80 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. Aikaisemman inventoinnin mukaan 1935-1939.

119 Kattomuoto: Harja Runko: Hirsi Perusta: Kivi Huoneluku: Huoneita ala- ja yläkerrassa. Kohteessa on myös kellaritila Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 23.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Kun rakennus otettiin asuinkäyttöön, sen julkisivut olivat hirsiseinät. Ulkovuoraus kohteeseen toteutettiin myöhemmin. Talon hirret saatiin vanhasta VR:n parakista 1981: - ullakkotilaan karhuvillaa - kaikki sisäseinät uusittu ja lappeet vuorattu - keittiön liesi poistettu ja tilalle uusi - viemäröinti - aikaisempi inventointi kertoo, että vuonna 1981 talon olisi vedetty sähköt (ilmeisesti sähkölämmitys). Alun perin taloa lämmitettiin puulla

120 1980-luku: - parveke rakennettu - uusi sisäänkäynti - yksi sisäseinä purettu pois Korjaukset ja muutostyöt vuoden 2003 jälkeen: - ikkunat vaihdettu - ulko-ovi ja parvekkeen ovi vaihdettu - päätykuistin ulkovuoraus uusittu 2006 - yläkerran käytävään palautettu alkuperäinen lattia- ja kattomateriaali - uusi katto - julkisivut maalattu - savupiippu pellitetty Kohteen historiaa: Kohteessa on asunut alun perin kaksi perhettä ja talossa oli myös kaksi erillistä huoneistoa. Kuitenkin huoneistoihin käytiin samasta sisäänkäynnistä. Toinen talous sijaitsi alakerrassa, toinen yläkerrassa. 81 Aikaisempi inventointitieto kertoo, että rakennuksen ensimmäinen asukas olisi ollut Mandi Pirhonen. Sama inventointi kertoo, että kohteen rakennutti luultavasti VR:n viilari Salminen. 82 Nykyiset asukkaat ostivat talon Pirhosilta vuonna 2003. 81 Tieto rakennuksen omistajilta. 82 Aikaisempi inventointi 23.5.1990.

121 Kuvia ja piirustuksia: Soanlahdenkatu 14 päärakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla Soanlahdenkadun ja Nysteninkadun risteysalueella. Lisäksi rakennus rajautuu Karjalanpuistoon. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennusta Karjalanpuistosta kuvattuna vuodelta 2006. Kuva Tiina ja Jarkko Riikosen arkisto

122 Rakennusta siinä vaiheessa, kun se oli valmistumassa tai juuri valmistunut. Alkuaikoina kohteen vuoraus oli hirsiseinä ja myöhemmin se sai laudoituksen. Kuva Tiina ja Jarkko Riikosen arkisto Soanlahdenkatu 14, ulkorakennus Kuvaus: Harjakattoinen ja kaksiosainen puinen ulkorakennus Osoite: Soanlahdenkatu 14

123 Rakennustunnus: 167-5-535-2-2 Valmistumisaika: 1930 83 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Salminen? Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta, saunaosa hirrestä Perusta: Päädyt betonivalua, keskiosa maapohjalla Huoneluku: 3 tilaa Alkuperäinen käyttö: Sauna+liiteri/varasto Nykyinen käyttö: Sauna+liiteri+autotalli Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 83 Sekä Rakennus- ja huoneistorekisteri että aikaisempi inventointi.

124 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 23.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1981: - autotallilaajennus eteläpäätyyn 1980-luku: - vesijohdot saunarakennukseen Kohteen historiaa:? Kuvia ja piirustuksia: Vuonna 1990 toteutetun inventoinnin yhteydessä ollut ulkorakennuksen pohjapiirros, jossa näkyy kohteen tilanjakoa. Piirros Pohjois-Karjalan museo

125 Soanlahdenkatu 16, päärakennus Kuvaus: Kaksimassainen harjakattoinen puinen omakotitalo Osoite: Soanlahdenkatu 16 Rakennustunnus: 167-5-535-3-1 Valmistumisaika: 1938 84 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Varikset? 85 Julkisivut: Alaosa vaakalaudoitus, yläosa pystylaudoitus Kerrokset: 1,5 84 Sekä Rakennus- ja huoneistorekisteri että aikaisempi inventointi. Omistajien mukaan valmistunut vuonna 1939. 85 Nykyisten omistajien tietojen mukaan ensimmäiset asukaat olleet Varikset.

126 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Vanha osa hirrestä, uusi osa lautarunkoinen Perusta: Betonivalu Huoneluku: 4 huonetta ja keittiö Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 21.5.1990 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Valmistuttuaan talo on ollut pienempi hirsirunkoinen kohde ja siinä on ollut kuisti. Alun perin talo on ollut vuoraamaton eli sen julkisivut ovat olleet hirrestä. 86 Alun perin talo ollut puulämmitteinen, mutta lämmityksen vaihdoksen yhteydessä talosta on purettu uuneja. Talossa on ollut jo pitkään sähkölämmitys. 87 Vesijohto taloon tuli vuonna 1952. 88 86 Aikaisempi inventointi 21.5.1990. 87 Aikaisempi inventointi 21.5.1990. 88 Aikaisempi inventointi 21.5.1990.

127 Vuonna 1983: - kohdetta laajennettiin etelään (vanhempaa massaa matalampi laajennusosa) 89 2011: - kaksi alinta hirsikerrosta poistettu ja korvattu uusilla 90 Kohteen historiaa: Talon ensimmäiset asukkaat ovat olleet Varikset. 91 Aikaisempi inventointi kertoo, että talon ostivat Sisko Jääskeläisen vanhemmat ja luovuttivat sen sitten poikansa perheelle. 92 Nykyiset omistajat kertovat, että rakennuksessa ovat asuneet Kirsi ja Kimmo Viiliäinen ja heiltä kohteen osti vuonna 2002 Marianne ja Reijo Karttunen. Nykyiset omistajat ovat asuneet kohteessa vuodesta 2011 lähtien. 93 Kuvia ja piirustuksia: Kohteen ympäristössä on myös muuta perinteisen puurakentamisen kohteita. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 89 Tieto nykyisiltä omistajilta. 90 Tieto nykyisiltä omistajilta. 91 Tieto nykyisiltä omistajilta. 92 Aikaisempi inventointi 21.5.1990. 93 Tieto nykyisiltä omistajilta.

128 Kuvan vanha (vasemmalla) ja uusi (oikealla) rakennusmassa erottuvat selkeästi toisistaan. Uusi sopeutuu vanhaan, sillä se on toteutettu puurakentamisen tavalla ja se on alisteinen vanhalle osalle. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Päärakennuksen laajennussuunnitelma 1980-luvun alkupuoliskolta. Piirustuksen vasemmanpuoleinen osa toteutettiin tuolloin. Piirustus Eijaliisa ja Anssi Raitalan kokoelmista

129 Soanlahdenkatu 16, ulkorakennus Kuvaus: Viistokattoinen puinen ulkorakennus Osoite: Soanlahdenkatu 16 Rakennustunnus: 167-5-535-3-2 Valmistumisaika: 1938 94 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Varikset? 95 Julkisivut: Pystylauta Kerrokset: 1 94 Tieto aikaisemmasta inventoinnista. 95 Nykyisten omistajien tietojen mukaan ensimmäiset asukaat olleet Varikset.

130 Kate: Pelti Kattomuoto: Viisto Runko: Lauta Perusta: Tiili, kivi ja betoni Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Sauna+liiteri+käymälä Nykyinen käyttö: Kylmävarastona Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: Inventoitu aikaisemmin 21.5.1990 Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa: Tarkempaa historiaa ei tunneta

131 Kuvia ja piirustuksia: Ulkorakennusta kuvattu tontin sisältä. Kuva Pekka Piiparinen 2014) Ulkorakennuksen tilajakoa vuonna 1990. Kuva Pohjois-Karjalan museo

132 Soanlahdenkatu 18, ulkorakennus Kuvaus: Harjakattoinen puinen ulkorakennus, jonka pääty sijoittuu Lunkulankadun varteen Osoite: Soanlahdenkatu 18 Rakennustunnus: 167-5-536-1-3 Valmistumisaika: Valmis ainakin vuoteen 1946 mennessä 96 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti 96 Kohde näkyy vuosina 1946-1947 Pielisensuun kuntaa varten toteutetussa rakennussuunnitelman mittauskartassa. Joensuun maakunta-arkisto.

133 Kattomuoto: Harja Runko: Todennäköisesti lauta Perusta: Luonnonkivi Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Ulkorakennus Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa:?

134 Kuvia ja piirustuksia: Ulkorakennusta Lunkulankadulta kuvattuna. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 20, päärakennus Kuvaus: Kaksikerroksinen lautavuorattu harjakattoinen asuintalo. Tyylillisesti kohde edustaa niukkaa klassismia, mistä kertovat ullakon ympyräikkunat ja päätyyn kääntyvät räystäänalukset (kissanpenkit)

135 Osoite: Soanlahdenkatu 20 Rakennustunnus: 167-5-536-2-1 Valmistumisaika: 1940 97 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 2 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko:? Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus 97 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. Rakennus näkyy myös mm. vuonna 1946-1947 piirretyssä kartassa. Rakennuksen tyylin perusteella kohde voisi olla vanhempikin (niukka klassismi).

136 Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Peruskorjaus 1980-luvun puoliväli ja toimenpiteinä mm: 98 - julkisivuista poistettiin minerit-vuoraus Kohteen historiaa:? Kuvia ja piirustuksia: Rakennus on inventointialueen ainoa kaksikerroksinen historiallinen puurakennus. Kohteen verhous ikkunoiden vuorilautoineen näyttää melko nuorelta. Kuistiosa ei liene alkuperäinen. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 98 Piirustukset peruskorjaukseen 13.8.1983. Joensuun kaupungin keskusarkisto.

137 Kaksikerroksinen, keltaiseksi maalattu ja lähes katulinjassa kiinni oleva rakennus erottuu kaupunkikuvallisesti myönteisellä tavalla. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 20, ulkorakennus 1 Kuvaus: Viistokattoinen ja vaakalaudoitettu ulkorakennus Osoite: Soanlahdenkatu 20 Rakennustunnus: 167-5-536-2-2 Valmistumisaika:?

138 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Viisto Runko:? Perusta:? Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Ulkorakennus Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Kohtalainen

139 Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa:? Kuvia ja piirustuksia: Kohde kuvattu pohjoisen suunnasta. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 20, ulkorakennus 2 Kuvaus: Harjakattoinen ja vaakalaudoitettu ulko-/tuparakennus

140 Osoite: Soanlahdenkatu 20 Rakennustunnus: 167-5-536-2-3 Valmistumisaika:? Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut:? Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko:? Perusta:? Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö:? Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: -

141 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset: - Kohteen historiaa:? Kuvia ja piirustuksia: Soanlahdenkatu 20:n pihapiirin rakennukset on sijoitettu tontin peräosiin, jolloin tontin keskelle on jäänyt avara piha tila. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

142 Soanlahdenkatu 22, päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen puinen asuinrakennus, jossa on poikkipäätyinen eteisosa Osoite: Soanlahdenkatu 22 Rakennustunnus: 167-401-6-128-1 Valmistumisaika: 1920 99 Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Päämassassa pystylaudoitus, eteismassassa vaakalaudoitus Kerrokset: 1 99 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan.

143 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko:? Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto:? Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa:?

144 Kuvia ja piirustuksia: Kohdetta idästä pihan puolelta kuvattuna. Kuva Pekka Piiparinen (2014) On mahdollista, että rakennuksen eteisosa on toteutettu myöhemmin varsinaisen kohteen valmistumisen jälkeen. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

145 Soanlahdenkatu 22, sauna Kuvaus: Pystylaudoitettu harjakattoinen entinen saunarakennus Osoite: Soanlahdenkatu 22 Rakennustunnus: 167-401-6-128-702 Valmistumisaika:? Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja

146 Runko:? Perusta: Luonnonkivi, osa perustasta kivi-betoniseosta Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Sauna Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Heikko Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa:?

147 Kuvia ja piirustuksia: Entinen saunarakennus sijaitsee aivan tontin perällä. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 22, ulkorakennus

148 Kuvaus: Rakennus on kaksiosainen. Eteläisin osa on harjakattoinen puinen ulkorakennus ja pohjoisempi massa on entinen autotallirakennus Osoite: Soanlahdenkatu 22 Rakennustunnus: 167-401-6-128-2 Valmistumisaika:? Suunnittelija:? Rakennuttaja:? Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja, autotallissa viisto Runko: Lauta Perusta: Kivi Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Ulkorakennus ja autotalli. Kohteen eteläpäädyssä on ollut käymälä Nykyinen käyttö:?

149 Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Heikko Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa:? Kuvia ja piirustuksia: Osoitteessa Soanlahdenkatu 22 on kaksi piharakennusta. Vasemmanpuoleinen on entinen sauna ja oikealla on ulkorakennus. Siinä on kaksi massaa, joista kuvassa lähempänä on entinen autotalli. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

150 Autotallin takaosa on heikossa kunnossa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 24, päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen puinen nk. rintamamiestalotyyppinen omakotitalo Osoite: Soanlahdenkatu 24 / Tiurankatu 11

151 Rakennustunnus: 167-5-537-4-1 Valmistumisaika: 1953 100 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Mutanen Julkisivut: Vaakalaudoitus (alkuperäinen) Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti (alkuperäinen) Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonivalu Huoneluku: 4 huonetta ja keittiö Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 100 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. Omistajan mukaan vuonna 1954.

152 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1990-luvun alku: - putkiremontti - ikkunat uusittu 1990-luvun puoliväli: - lankkulattiat vaihdettu laminaattilattiaan 1990-luku: - seiniin sisäeristeet ja päälle lastulevyt Kohteen historiaa: Kohteen on rakennuttanut hammasteknikko Mutanen. Häneltä kohde siirtyi Paavo Leinoselle ja vuonna 1971 nykyinen omistaja osti kohteen. 101 Kuvia ja piirustuksia: Soanlahdenkatu 24 / Tiurankatu 11 sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla kahden kadun kulmauksessa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 101 Rakennuksen omistajan suullinen tieto 5.11.2014.

153 Rakennuksen eteläpäätyä ja tontin sisäosaa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 24, ulkorakennus Kuvaus: Kaksimassainen puinen ulkorakennus. Korkeampi massa on harjakattoinen ja matalampi autotalliosaksi tehty rakennusmassa on viistokattoinen

154 Osoite: Soanlahdenkatu 24 / Tiurankatu 11 Rakennustunnus: 167-5-537-4-2 Valmistumisaika: 1950-luvun puoliväli, autotalli tehty myöhemmin 102 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Todennäköisesti Mutanen Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Huopa Kattomuoto: Korkeammassa massassa harjakatto, autotalliosassa viisto Runko: Lauta Perusta: Vanhassa osassa betoniharkkoja, autotalliosassa betonivalu Huoneluku: 4 tilaa Alkuperäinen käyttö: Varasto, puuliiteri ja sauna Nykyinen käyttö:? Suojelustatus: - 102 Rakennuksen omistaja arvioi, että ulkorakennus on valmistunut samaan aikaan kuin päärakennus.

155 Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä/kohtalainen Korjaukset / laajennukset: Viistokattoinen autotalliosa toteutettu myöhemmin Kohteen historiaa: - Kuvia ja piirustuksia: Pieneen ulkorakennukseen on toteutettu aikoinaan useita käyttötarkoituksia, kuten varastotilat, autotalli, puuliiteri ja sauna. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

156 Autotalliosa on muuta rakennusosaa matalampi. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 25 Kuvaus: Harjakattoinen puinen nk. rintamamiestalotyyppinen omakotitalo Osoite: Soanlahdenkatu 25 / Tiurinkatu 9 B Rakennustunnus: 167-5-5107-11-1

157 Valmistumisaika: 1953 103 Suunnittelija: Rakennusmestari Pentti Ilmasti Rakennuttaja: Asemamies Yrjö Hacklin Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonivalu Huoneluku: 4 huonetta ja keittiö sekä kellari ja sauna Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 13.12.2004 Inventointitilanne: - 103 Sekä omistajien tiedon mukaan että Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan.

158 Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Nykyisten omistajien toteuttamat korjaukset ja remontit vuoden 2004 jälkeen: - uusi katto (alkuperäisenä katemateriaalina ollut huopa) - alakerran sisusta uusittu - ulkomaalaus (vuonna 2009) - yläkerta uusittu (2013 ja 2014) - kuisti lämpimäksi (2014) - kellaritilan ulko-ovi (2004 tai 2005) - ulkona toteutetut toimet: o salaojat o puutarhavajan purku Kohteen historiaa: Asemamies Yrjö Hacklin osti tontin talollinen Matti Vartiaiselta ja hänen puolisoltaan Tyyne Vartiaiselta vuonna 1952. 104 Niinivaaran alueen ollessa rakennuskiellossa, haki Yrjö Hacklin poikkeuslupaa omakotitalon rakentamiseen. Lääninhallitus myönsi luvan vuonna 1952. 105 Rakennus valmistui seuraavana vuonna. Nykyiset omistajat muuttivat kohteeseen vuonna 2001. He ostivat kohteen Sunikoilta vuonna 2004. 104 Vartiaisten ja Hacklinin välinen kauppakirja 21.3.1952. Merja Waseniuksen arkisto. 105 Asemamies Yrjö Hacklinille lääninhallituksen myöntämä poikkeuslupa rakentamiseen 19.5.1952. Merja Waseniuksen arkisto.

159 Kuvia ja piirustuksia: Kohde on kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla Soanlahdenkadun ja Tiurinkadun kulmauksessa. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennusmestari Pentti Ilmasti laati kohteeseen piirustukset 1.11.1950. Piirustukset Merja Waseniuksen arkisto

160 Rakennuksen alkuperäinen leikkauspiirros ja kellarikerroksen pohjapiirros. Piirustukset Merja Waseniuksen arkisto

161 Tiurinkatu 8 (Asunto Oy Joensuun Tassumäki), päärakennus Kuvaus: Harjakattoinen kahden talouden puurakennus Tiurinkadun ja Karjalankadun kulmauksessa. Rakennuksen eteläpuolella on eteishuone, josta on sisäänkäynnit talon kahteen huoneistoon Osoite: Tiurinkatu 8 Rakennustunnus: 167-5-524-1-1 Valmistumisaika: 1952 106 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Saastamoinen Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 106 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. Omistaja arvioi, että rakennus on valmistunut 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.

162 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonivalu Huoneluku: 6 huonetta ja keittiö (yhdellä taloudella 3 huonetta ja keittiö) Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: 1980-1990-lukujen taita: - uunit purettu 1990-luvun alku: - putkiremontti Kohteessa on jäljellä paljon alkuperäisyyttä, kuten ikkunat.

163 Kohteen historiaa: Kohteen on rakennuttanut Saastamoinen. Hän oli töissä vakuutusyhtiö Tapiolalla. 107 Myös ensimmäiset asukkaat ovat olleet Saastamoiset, lisäksi kohteessa on asunut vuokralaisia. Tontista ja sen rakennuksista muodostettiin asuntoosakeyhtiö (Asunto Oy Tassumäki) 1980-1990-lukujen taitteessa. Tuolloin talon länsipäätyyn muuttivat nykyiset asukkaat. Talo on siis nykyisin kahden talouden kohde. Talouksilla on yhteinen sauna ja kellaritila. Kuvia ja piirustuksia: Tiurinkatu 8 on säilynyt pitkälle alkuperäisessä asussaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014) 107 Naapurissa asuneen Vieno Pajarisen suullinen tieto 5.11.2014.

164 Tiurinkatu 8 (Asunto Oy Joensuun Tassumäki), ulkorakennus Kuvaus: Viistokattoinen puinen ulkorakennus. Entiset autotallit ovat käytössä Tassumäen kummallekin taloudelle, sen sijaan liiteriosa on yhteiskäytössä Osoite: Tiurankatu 8 Rakennustunnus: 167-5-524-1-702 Valmistumisaika: 1951 108 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Saastamoinen Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1 Kate: Pelti (alla huopa) 108 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan.

165 Kattomuoto: Viisto Runko: Lauta Perusta: Osin laatat, osin sekalaista perustusta Huoneluku: 3 tilaa maantasossa ja vintti Alkuperäinen käyttö: Kaksi autotallia ja liiteri Nykyinen käyttö: Varastot ja liiteri Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Kohtalainen Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa:?

166 Kuvia ja piirustuksia: Tontein perällä sijaitsevan ulkorakennuksen pääjulkisivu avautuu kohti pohjoista. Rakennuksen oikeassa laidassa olevat leveämmät ovet ovat johtaneet aikoinaan autotallitiloihin. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen perusta on toteutettu sekalaisista materiaaleista. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

167 Rakennuksessa on pellillä päällystetty viistokatto. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Soanlahdenkatu 29 Kuvaus: Rintamamiestalotyppinen puinen omakotitalo, jonka yhteydessä on myös autotalli Osoite: Soanlahdenkatu 29 Rakennustunnus: 167-5-5107-4-1

168 Valmistumisaika: 1959 109 Suunnittelija: - Rakennuttaja: Pekka Pajarinen ja Johannes Pajarinen Julkisivut: Pystylaudoitus Kerrokset: 1,5 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonivalu Huoneluku: 4 huonetta ja keittiö Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus 110 Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 18.8.1988 109 Nykyinen omistaja arvioi valmistumisajan 1958-1959 ja hänen mukaansa lopputarkastus suoritettiin vuonna 1960. Alkuperäisen asukkaan Vieno Pajarisen mukaan kohde on valmistunut vuonna 1959. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan kohde valmistunut vuonna 1960, mutta tässä se tarkoittanee juuri lopputarkastusta. 110 Invenointihetkellä kohde oli tyhjillään, sillä se oli myynnissä.

169 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset: Alun perin rakennuksen väri ollut siniharmaa. 111 Autotallisiipi valmistui pari kolme vuotta asuinrakennuksen jälkeen vuonna 1961. 1970-luvun loppu: - sisätilaremontteja, kuten seinien vuoraamista lastulevyin Kohteen historiaa: Kohteen rakennutti Pekka ja Vieno Pajarinen. He ostivat tontin Pekan isältä Johannekselta. Rakennusvaiheessa puutavara tuotiin Polvijärveltä. Vieno ja Pekka asuivat rakennuksessa vuoteen 1977 saakka. Tuolloin tontti lohkaistiin kahteen osaan ja Vieno ja Pekka rakennuttivat lohkottuun osaan oman omakotitalon. 112 Vuonna 1976 rakennuksen osti Kalle Halonen. 113 Kuvia ja piirustuksia: Rakennusta kuvattuna Karjalankadulta. Rakennus on säilyttänyt saman ulkoisen ilmeensä, värimaailmaa lukuun ottamatta, vuodelta 1961 lähtien Kuva Pekka Piiparinen (2014) 111 Rakennuksessa asuneen Vieno Pajarisen suullinen tieto 5.11.2014. 112 Rakennuksessa asuneen Vieno Pajarisen suullinen tieto 5.11.2014. 113 Rakennuksen nykyisen omistajan ja Vieno Pajarisen suullinen tieto 5.11.2014.

170 Kohteen autotallisiipi on tontille päin. Se on sopeutettu hyvin alkuperäiseen rakennusmassaan. Samalla aiemmin valmistunut asuinrakennus erottuu selkeästi omana rakenteenaan. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen länsiseinää. Autotalliosan vaakaikkunat kertovat omakotitaloarkkitehtuurin murrosvaiheesta 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Pystyikkunat alkoivat vaihtua vaakaikkunoihin. Kuva Pekka Piiparinen (2014)

171 Soanlahdenkatu 32 Kuvaus: Rintamamiestalotyyppinen puinen omakotitalo. Kohteen eteläsivulla on kuisti Osoite: Soanlahdenkatu 32 Rakennustunnus: 167-5-5108-4-1 Valmistumisaika: 1954 114 Suunnittelija:? Rakennuttaja: Sakari Nurmela 115 Julkisivut: Vaakalaudoitus Kerrokset: 1,5 114 Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. 115 Naapurissa asuneen Vieno Pajarisen suullinen tieto 5.11.2014.

172 Kate: Pelti Kattomuoto: Harja Runko: Lauta Perusta: Betonivalu Huoneluku:? Alkuperäinen käyttö: Asuinrakennus Nykyinen käyttö: Asuinrakennus Suojelustatus: - Voimassa oleva asemakaava: 29.7.1999 Inventointitilanne: - Rakennuksen kunto: Hyvä Korjaukset / laajennukset:? Kohteen historiaa: Rakennuksen ensimmäinen asukas oli Sakari Nurmela. Hänen kuoltuaan kohde jäi perikunnalle. Aikoinaan tontilla on ollut myös ulkorakennus, jossa oli navetta ja heinälato. 116 116 Naapurissa asuneen Vieno Pajarisen suullinen tieto 5.11.2014.

173 Kuvia ja piirustuksia: Rakennusta ja tonttia kuvattuna Lihrinkujalta. Kuva Pekka Piiparinen (2014) Rakennuksen julkisivua pohjoiseen Karjalankadulle päin. Kuva Pekka Piipairnen (2014)