Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1 / MELA-ryhmä / 14.6.26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research nstitute www.metla.fi
Tausta ja tavoite Puuvaranto 2,2 mrd m 3 (VM1, 24-25) lisäys VM8:sta (1986-1994) lähes 3 milj. m 3 puuston poistuma jaksolla 1995-24 yhteensä 673 milj. m 3 (Metinfo 26) Puuston vuotuinen kasvu 97 milj. m 3 (VM1, 24-25) Puuston vuotuinen poistuma jaksolla 21-25 69 milj. m 3 (Metinfo 26) Hakkuumahdollisuuksia, niiden puutavaralajirakennetta tai kehitystä pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan voi päätellä pelkästään kasvua ja poistumaa vertailemalla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä Suomessa. Laskelmien tulokset eivät ole ennusteita eivätkä toteuttavaksi tarkoitettuja hakkuutavoitteita. VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26
metsiköt Simuloinnin ohjaus laskentakuviotasolla: metsänkäsittelysuositukset/käsittelyluokat runkotilavuudet puutavaralajeittain yksikköhinnat ja kustannukset laskelmakausi, ohjaus: metsäaluetason tavoite ja rajoitteet 2 1 Aineisto: pääasiassa VM1-koealaja puutiedot => laskentakuviot 3 4 5 6 7 1 9 8 aika Optimoinnin ohjaus aluetasolla: tavoite rajoitteet metsikkö-metsäalueoptimi Referenssejä esim. VM-perusteiset hakkuumahdollisuusarviot (VM8, VM9); Metsä2 ja sen jälkeiset metsä- ja suojeluohjelmat VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26 simuloitu- valittu - käsittely-kehitysvaihtoehto
Hakkuukertymä, milj. m 3 /v 1 87 9 66 8 16 % 56 7 6 5 4 3 2 1 4 % 44 % 14 -> 19 % 44 -> 37 % 42 -> 44 % 25-214 215-224 225-234 Kausi max NTN 5 % => teoreettinen lyhyen aikaväli tarjonnan yläraja Lehtipuu Kuusi Mänty max NTN 4 % Etelä- ja Pohjois-Suomen kestävyysrajoittein => suurin kestävä hakkuumäärä => normaalimetsä max NTN 4 % Etelä- ja Pohjois-Suomelle tilastoitujen hakkuukertymien rajoitteilla => business-as-usual 17 % 37 % 46 % VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26
Hakkuukertymä, milj. m3/v, 25-214 1 8 6 4 2 1 2 3 lehtipuukuitu 11,82 1,28 8,79 kuusikuitu 13,54 9,8 8,51 mäntykuitu 19,53 16,1 12,54 lehtipuutukki 2,49 2,18 1,91 kuusitukki 2,99 13,49 12,5 mäntytukki 18,37 15,39 12,24 = 42 = 31 = 27 Tilasto: 1,2 14,6 1,9 VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26
Tilavuus puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla, milj. m 3 3 25 2-1 % +22 milj. m3/v +6 milj. m3/v 15 1 Lehtipuu Kuusi Mänty 5 25 215 225 235 Vuosi VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26
Kasvu puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla, milj. m 3 /v 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25-214 215-224 225-234 Kausi Lehtipuu Kuusi Mänty VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26
milj. m3/v Laskelma, 25-214 1 8 6 Kokonaispoistuma Kasvu 4 2 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Yhteensä VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26
Hakkuukertymä, milj. m 3 /v Hakkuukertymä, milj. m 3 /v 1 Harvennusten osuus: 22-52 % Turvemaiden osuus: 15-23 % 1 9 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25-214 215-224 225-234 Kausi Ylispuiden poisto Harvennus Uudistushakkuu 8 7 6 5 4 3 2 1 25-214 215-224 225-234 Kausi Turvemaa Kivennäismaa VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26
Hakkuukertymä, milj. m3/v 1 8 6 4 2-13 % + 6 % 25-214 215-224 225-234 - 3% 57, 6,2 64,7-4% 66,4 7,8 7,9-5% 7, 74,1 76,3 Kausi 123 m3/ha 97 m3/ha VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26
Hakkuukertymä - laskelma, milj. m3/v 2 Pohjois-Suomi 13 Hakkuukertymä - laskelma, milj. m3/v 8 Suomi 1 erikseen ' yhdessä 6 25-214 215-224 225-234 erikseen Hakkuukertymä - laskelma, milj. m3/v 6 53 Etelä-Suomi 4 yhdessä 4 2 erikseen ' yhdessä 2 25-214 215-224 225-234 25-214 215-224 225-234 VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26
Yhteenveto ja päätelmiä Taustaoletuksiin puiden kasvusta, metsien käsittelystä, metsänhoidon tasosta, puunjalostus- ja korjuuteknologiasta sekä niiden hinta- ja kustannusrakenteesta liittyy epävarmuustekijöitä. Tulokset eivät ole ennusteita eivätkä toteutettavaksi tarkoitettuja suunnitteita vaan välineitä kokonaisuuden ja siihen liittyvien arvoketjujen syy-seuraussuhteiden hahmottamiseksi. Kasvun lisäyksestä huolimatta suurimman kestävän hakkuumäärän arvio on samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa laskelmissa => kestävät hakkuumahdollisuudet ovat puuston kasvua huomattavasti pienemmät. Puuvarojen käyttöaste on korkea: viime vuosien toteutuneet hakkuut ovat olleet noin 85 prosenttia suurimman kestävän hakkuukertymän arviosta. Lyhyellä aikavälillä puun saatavuuden kriittinen menestystekijä ei ole puuston kasvun lisäys, jonka vaikutukset näkyvät vasta kymmenien vuosien kuluttua. Hakkuumahdollisuuksien lisäykseen lyhyellä aikavälillä voi vaikuttaa varttuneissa metsissä esim. purkamalla puuntuotannon rajoituksia - tai lannoittamalla. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan. Päätöksiin vaikuttavat mm. tarjonta/hintaodotukset kysyntä/lopputuotemarkkinoilta johdettu puustamaksukyky VM1 / MELA-ryhmä 14.6.26