Kuntademokratia ja kuntalaisten osallistuminen - työkalut ja keinot Kirjastojen lakipäivä 2 - osallisuus ja demokratia Helsinki 26.10.2018 paivi.kurikka@kuntaliitto.fi
Lainsäädäntö mahdollistaa
TOIMIVA DEMOKRATIA Kansanvaltaisuus Vaalit Osallisuus Avoimuus Ihmisarvon loukkaamattomuus-yksilönvapaus -Oikeudenmukaisuus Julkinen valta perustuu lakiin Sananvapaus Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Kelpoisuus, esteellisyys ja virkavastuu Asukkaiden itsehallinto oikeus päättää kunnan hallinnosta, taloudesta ja toiminnasta
Kuntalaisten osallistuminen Vahva pohja lainsäädännössä Perustuslaki Kuntalaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Useat erityislait 4 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistuminen ja vaikuttaminen (KL 5 luku) Asenteet ja toimintatavat ratkaisevat, kuntalaki luo edellytyksiä ja kannustaa Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (37 ) Aktiivinen ote viestintään, verkkoviestintä keskiössä, päätöksenteon valmistelun avaaminen verkkosivuilla
Äänioikeus (20 ) Äänioikeus kunnassa toimitettavissa vaaleissa on:» Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51 päivää ennen vaalipäivää. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös: muulla ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1950-2017, % % 100 100 90 Äänestysprosentti % 80 70 60 63,0 71,3 66,2 74,8 79,3 76,7 75,6 78,5 78,1 74,0 70,5 70,9 61,3 2000: 55,9% 2017: 58,8% 55,9 58,6 61,2 58,3 58,8 80 60 50 40 30 Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäneistä, % 38,1 42,4 37,7 39,1 39,9 34,9 Kuntavaalit muuttuivat yksipäiväisiksi v. 1992 vaaleista lukien 45,3 40 20 18,3 20 10 5,3 6,8 8,0 9,2 Lähde: Oikeusministeriön alustavan tuloslaskelman tiedot 10.4.2017 klo 02:46 0 1950 1953 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2017 7 0
Nuoret vaalidemokratian ulkopuolella? Matalan äänestysaktiivisuuden alueilla nuorten vaaliosallistuminen pohjalukemissa (Kuntavaalit 2004) 60 50 40 41 39 44 50 50 36 30 24 23 28 22 23 31 28 20 17 17 10 0 Joensuu: Utrankoski Lahti: Liipola Turku: Pansion nuorisotalo Jyväskylän mlk: Haapaniemi Tampere: Härmälän koulu 18-24 v 25-29 v Kaikki
Samojen kuntien aktiivisemmat äänestysalueet: 80 70 64 70 63 63 62 65 60 50 40 33 46 50 50 52 36 40 43 47 30 20 10 0 Joensuu: Linnunlahti Lahti: Jalkaranta Turku: Katedralskolan Jyväskylän mlk: Liinalampi Tampere: Koiviston koulu 18-24 v 25-29 v Kaikki
Kuntalain 22»Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.»kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa.
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 22 kuntalaissa Asukkaiden ja palvelun käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan Esimerkkiluettelo osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista; Tavoitteena kannustaa monipuolisten vaikuttamiskeinojen käyttöä Kuulemistilaisuudet, kansalaisraadit Käyttäjien edustajia johtokuntiin Osallistuva budjetointi Käyttäjälähtöisen vaikuttamisen keinot: yhteissuunnittelu, palvelumuotoilu Asukkaiden, järjestöjen, muiden yhteisöjen toiminnan tukeminen
Aloiteoikeus, 23 Kunnan asukkaalla, palvelujen käyttäjällä ja kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa Aloite valmistellaan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi Jos aloitteen on tehnyt vähintään 2 % kunnan asukkaista, aloite otettava käsiteltäväksi 6 kk kuluessa Hallintosääntöön tarpeelliset määräykset aloitteen käsittelystä ja tiedoista 12
Kunnallinen kansanäänestys ja kansanäänestysaloite, 24 ja 25 Valtuusto voi päättää kansanäänestyksen toimittamisesta kunnalle kuuluvasta asiasta Äänestysoikeus määräytyy samoin kuin äänioikeus kuntavaaleissa Kansanäänestyksen tulos on neuvoa-antava Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään 4 % 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista valtuuston viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys 13
ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017: Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Tärkeimmistä asioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys. Vastausten %-jakaumat. Kaikki 46 28 26 18-29 v. 51 29 20 30-39 v. 46 30 24 40-49 v. 47 30 23 50-59 v. 48 27 25 60-69 v. 47 26 27 70+ v. 43 27 30 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä
Vaikuttamistoimielimet, 26 28 Nuorisovaltuusto/nuorten vaikuttajaryhmä Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Kunnanhallitus asettaa: kokoonpano, valinta, toimintatavat jäävät pitkälti kunnan päätettäviksi toimintaedellytyksistä huolehtiminen Edustamansa ryhmän vaikuttamis- ja kuulemiskanavia Oltava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan 15
Alueelliset lautakunnat tai johtokunnat (36 ) Valtuusto arvioi tarpeellisuuden Jäsenet tai osa jäsenistä voidaan valita alueen asukkaiden esityksestä Vaikuttamis- ja kehittämistehtävä Varattava mahdollisuus antaa lausunto valmisteltaessa esim. kuntastrategiaa, talousarviota ja päätöksiä, joilla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin 16
Viestintä (KL 29 ja 109 ) Kunnan toiminnasta on tiedotettava ja annettava riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, päätöksenteosta sekä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista Yleinen tietoverkko Kunnan ilmoitukset Päätöksen tiedoksianto kunnan jäsenelle
Kuntien viestinnän tärkeitä tehtäviä informointi, neuvonta ja asiakaspalvelu osallistumisen edistäminen kansalaiskeskustelu ja kuuntelu markkinointi ja maineenhallinta
Tavoitteena vuorovaikutus ja elinvoima Kuntalaki painottaa vuorovaikutusta. Kuntalaisille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun. Viestintä on mahdollisuus. Vuorovaikutus tarjoaa ideoita, näkökulmia ja resursseja. Elinvoiman kehittämisessä tarvitaan viestintäja markkinointiosaamista. Viestinnän maailma tänään: kaikki viestivät koko ajan.
Some on osa kunnan viestintää Sen hyödyntäminen kunnan toiminnassa edellyttää suunnitelmallisuutta, säännöllistä sisällöntuotantoa, yhteisöjen aktivointia ja aktiivista osallistumista. Somen aktiivinen käyttö» lisää hallinnon avoimuutta,» tuo esiin asiantuntemusta,» antaa kasvot kunnan toiminnalle ja mahdollistaa verkostoitumisen,» mahdollistaa kevyen ilmaisun ja epätyypillisten viestintäkeinojen käytön.
Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina ajanjaksolla 2008-2017 Niiden vastaajien osuus, jotka seuraavat usein tai silloin tällöin (%) Sanomalehdestä* 88 91 84 84 Radiosta tai TV:stä Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms 59 69 68 69 70 71 70 66 Yhdistysten tms tiedotuslehdistä Kunnan www-sivulta 34 29 32 27 27 46 45 41 Sosiaalisen median kautta * Maakunnallisesta tai paikallisesta sanomalehdestä, ilmaisjakelulehdestä tms. 11 21 27 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 N-2017= 10 997 11 531; N-2015= 11 092 11 666; N-2011= 10 446 11 011; N-2008= 12 184 12 798 MPS 14.9.2017 2008 2011 2015 2017
Osallisuudesta
Käsitteiden sekamelskaa Osallisuus Osallistaminen Osallistuminen 23
Viranomaiskunnasta kohti kumppanuuskuntaa Viranomaiskunta Palvelukunta Kumppanuuskunta Luottamushenkilöt Viranhaltijat Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset Kuntalaiset Kansalaisyhteiskunnan toimijat ja yritykset ROOLINA ÄÄNESTÄJÄ ROOLINA ASIAKAS ROOLINA KANSALAINEN, AKTIIVINEN TOIMIJA
Mitä on osallisuus? Identiteetti Elämänhallinta Sitoutuminen Osallisuus omassa Vastuun ottaminen elämässä Toiminta ja vaikuttaminen oman elämän asioihin Turvallisuuden tunne Oikeudenmukaisuus Osallisuus ympäröivässä yhteisössä Kiinnittyminen Yhteenkuuluvuuden tunne Halu vaikuttaa Osallisuus yhteiskunnassa Osallistuminen Luottamus päättäjiin 25
Osallisuus on syrjäytymisen vastapari 26
Monenlaista osallisuutta Tieto-osallisuus Oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen Suunnitteluosallisuus Päätösosallisuus Toimintaosallisuus Yksilö osallistuu itseään koskevan toiminnan ja palvelujen suunnitteluun Yksilö osallistuu itseään tai esim. asuinaluettaan koskevaan päätöksenteon valmisteluun ja päätöksentekoon Yksilön omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista omassa lähiympäristössään Korhonen ja Tiala, 2002 27
Koulutustason vaikutus osallistumiseen 28
Nyt siitä on näyttöä: Köyhien alueiden kouluille kannattaa antaa lisärahaa Helsingissä tuki siivittää peruskoululaisia jatkoopintoihin Tutkimus todistaa, että Helsingin oma syrjäytymistä ehkäisevä rahoitus vaikuttaa. HS 18.8.2017 http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005330089.html 29
Miksi osallisuudesta puhutaan niin paljon? Talous ei kestä osattomuudesta ja syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja Edustuksellisen demokratian puhti on pois (Sitran megatrendi 2017) Hallinnolla on käsissään iso legitimiteettiongelma Asukkaiden omaehtoisen toiminnan merkittävä nousu 30
Talous ei kestä osattomuudesta ja syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja Osallisuuden vastakohtana osattomuus lisää merkittävästi korjaavien ja erittäin kalliiden toimenpiteiden tarvetta.» lapsen sijoittaminen laitokseen maksaa noin kymmenen kertaa enemmän kuin avohuolto (Lastensuojelun Keskusliitto ja THL, 2012)» syrjäytyneen nuoren terveydenhoitokustannukset kohoavat vuodessa jopa 170 000 euroon (THL ja Nuorisotutkimusverkosto, 2015) 31
Edustuksellisen demokratian puhti pois? luottamus poliitikkoihin ja eri instituutioihin ennätyksellisen alhaalla äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet puolueiden ja järjestöjen toimintatavat murroksessa globalisaatio ja teknologian kehitys ovat muuttaneet demokratiaa pysyvästi» demokratian ja osallisuuden toteutumisen kannalta olennaisia asioita ovat yleinen hyvinvointi, tasa-arvo, luottamus, koulutus, sosiaalinen pääoma, instituutioiden toimiminen, työllisyys ja talous. 32
Hallinnolla on käsissään iso legitimiteettiongelma Viranomainen tietää parhaiten -ajattelu on murtumassa Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu 33
Asukkaiden omaehtoisen toiminnan nousu Osallisuutta syntyy yhä enemmän suoremmin konkreettisessa, omaehtoisessa ja myös taloudellisessa toiminnassa Osallisuutta tuottaa esim. toisten auttaminen, vertaiskauppa,paikallisten hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu tai someryhmän perustaminen» Vaikuttaminen muuttuu tekemiseksi» Miten hallinto pystyy vastaamaan tähän?» Asennemuutosta tarvitaan 34
Osallisuuden ja osallistumisen hyötyjä Taloudellisia hyötyjä uudistaa palvelutuotantoa ja lisää kilpailukykyä Demokratiahyötyjä on keino palauttaa luottamusta nopeuttaa reaktiokykyä asukkaiden palvelutarpeisiin parantaa tuottavuutta ja laatua vähentää valituksia päätöksistä mahdollistaa organisaatiotason innovaatioiden lisääntymistä 35 parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä tarjoaa uusia yhteistoiminnallisia ratkaisuja yhteiskunnan ilkeisiin ongelmiin uudistaa paikallishallintoa ja tekee asukkaasta vastuullisen palvelutuottajan (Jäppinen: Kunta ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta, Acta 230, 2011)
Kuntalaisten muuttuva osallistuminen
Maailmanpyörä 2018: Kuntien muutosajurit 2018-2030 Turvallisuusriskit Syntyvyys Kuusi (6) erityisen mielenkiintoista muutosajuria Elämäntapojen muutokset Syrjäytyminen Ikääntyminen Arvojen muutokset Monikulttuuristuminen Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Kaupungistuminen Maahanmuutto Jakamis- ja kiertotalous Kokeilukulttuuri Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Muu mikä? Digitalisaatio Arto Koski 10.9.2018 Uudet demokratian muodot Tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio Työn ja työelämän murros
Edustuksellisen demokratian ja tulevaisuusajattelun viisi (5) jännitettä Mika Mannermaan (2007) mukaan 1. 2. Edustuksellinen demokratia Lyhyt aikaväli, parlamentaarinen enintään neljän vuoden sykli Sektoriajattelu korostuu Tulevaisuusajattelu Pitkä aikaväli, vuosikymmen tai sitä enemmän Monisektoraalinen systeemiajattelu korostuu 3. 4. Yksinkertaistaminen, helpot ratkaisut Ennakoitavat muuttumattomuudet Monimutkaistuva kompleksinen yhteiskunta Muutokset ja heikot signaalit 5. Reaktiivisuus tai passiivisuus (reagoidaan vasta viime tipassa) Proaktiivisuus (tulevaisuus on tekemisen asia) Arto Koski 12.9.2018 ARTTU2 38 Lähde: Mika Mannermaa (2007). Demokratia tulevaisuuden myllerryksessä. Tulevaisuusvaliokunta, eduskunta.
Yhä enemmän asioita tapahtuu 2020-luvulla kuntien rajapinnoilla 6. Kumppanuusverkostojen merkitys kasvaa Kumppanuusajattelu yleistyy. Hierarkiset rakenteet muuttuvat verkostomaisiksi. 5. Kansalaisyhteiskunnan rooli korostuu Kolmas ja neljäs sektori lähtevät mukaan heitä itseään kiinnostaviin asioihin. Kunta 4. Alusta- ja jakamistalous vahvistuu Jos verotus ei pysy kehityksen mukana, niin se heikentää hyvinvointiyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. 1. Sote-palvelut ovat siirtymässä kuntien ulkopuolelle 2. Kansalaisten syrjäytyminen uhkaa lisääntyä 3. Edustuksellista demokratiaa ja päätöksentekoa haastetaan nykyistä kovemmin. Kun sote-asiat siirtyvät pois kuntien päätäntävallasta, on uhkana, että kansalaisten yhteys lähipäätöksentekoon heikkenee. Mm. maahanmuuttajien kotoutuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Puolueet ovat pakotettuja uudistamaan radikaalisti omia käytäntöjään. Arto Koski 12.9.2018
Toisaalta Yhteiskunnassa nousemassa vahva kansalaisten oma-aloitteinen osallistuminen ja kumppanuuksien hakeminen Ihmisten osallistuminen on yleisempää ja monipuolisempaa kuin yleensä ajatellaan. Lähes kaikki ihmiset osallistuvat jollakin tavalla. Nekin, jotka tutkimuksissa vastaavat ei-osallistuvansa, todellisuudessa osallistuvat ja ovat mukana erilaisissa sosiaalisissa toiminnoissa ja verkostoissa. Osallistuminen on jollakin tavalla tärkeää kaikille ihmisille. Se on osa ihmisenä olemista. (Aaro Harju, Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti, pääkirjoitus 4.5.2016) 40 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Demokratian vanha ja uusi paradigma Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Vanha paradigma Uusi paradigma Mitä lähidemokratia on? Aaro Harju & Ritva Pihlaja 2013
Osallisuuskuilu Poliitikkojen kiinnostus/ vaikutusmahdollisuus Kuntalaisten kiinnostus Ongelman määrittely Asioiden valmistelu Päätös Toimeenpano 42 Tietoosallisuus Suunnitteluosallisuus Päätösosallisuus Toimeenpanoosallisuus
Muutama esimerkki
Lappeenrannan Asukas- ja alueneuvosto Toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja koostuu kaupungin Asukkaiden Lappeenranta - toiminnan piirissä olevista alueraatien jäsenistä, valtuutetuista ja eri toimialojen viranhaltijoista. Asukas- ja alueneuvosto on yhteistyöelin Neuvosto on myös uuden kuntalain henkeä noudattava aluedemokratiamalli Asukasyhdyshenkilö Pia Haakana, Lappeenrannan kaupunki 29.11.2017 Kuntademokratiaverkostossa
Osallistavan strategiaprosessin askeleet Tuusulassa Kuntalaisten illat vuonna 2016 (6 kpl) Luottamushenkilöiden strategiakysely 1-2/2017 Toimialojen johtoryhmien yhteiskokoukset 12/2016-1/2017 Uuden ja vanhan valtuuston yhteinen valtuustoseminaari 4.-5.5.2017 Kunnanhallituksen seminaari 10.-11.8.2017 Pormestaritreffit asukkaille syyskuussa 2017 Esimiesten suunnittelupäivä 20.9.2017 Arvotyöskentely työpaikoilla 22.9.- 13.10.2017 Avoimet Elinvoima-, Hyvinvointi- ja Osallisuusseminaarit 28.9.-5.10.2017 Konsernijaosto 9.10.2017 Johtoryhmä 26.9. ja 24.10.2017 Kunnanhallitus, konsernijaosto ja johtoryhmä 30.10.2017 Valtuustoseminaari 2.11.2017 Miksi tehdä strategiaa osallistaen? Viimeaikaisessa strategiatutkimuksessa ketteryyden, nopean reagoinnin ja osallistumisen on nähty olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä. Osallistava strategiatyöskentely tukee henkilöstön ja luottamushenkilöiden sitoutumista, mikä edesauttaa strategian toimeenpanoa. Asukkaat osallistamalla saamme arvokasta tietoa siitä mikä on heille tärkeää ja osallisuus yhteisissä asioissa lisää asukkaiden hyvinvointia Kehittämispäällikkö Heidi Nygren, Tuusulan kunta 29.11. 2017 Kuntademokratiaverkosto
Helsinkiläisten osallistumismahdollisuudet Tee kaupungille aloite. Tee ehdotuksia ja äänestä oman alueen rahankäytöstä. Seuraa kaupungin päätöksentekoa verkossa. Lähde vapaaehtoiseksi.? Pyydä apua ideaan oman asuinalueen stadiluotsilta. Osallistu alueen keskusteluun verkossa tai kasvotusten. Käytä osaamistasi. Osallistu palvelujen parantamiseen. Varaa tiloja tapahtumiin. Toimialajohtaja Tommi Laitio, Helsingin kaupunki, 29.11.2017 Kuntademokratiaverkosto
TAMPERE: Alueellinen osallistuminen Alueverkosto alueen asukkaat, järjestöt, yritykset ja kaupungin henkilöstö Tilannekohtaiset toimintaryhmät Pysyvät yhteistyöryhmät OSALLISTUMISEN ALUSTAT Alueportaalit Asiakasraadit Tilat Kehittämispäällikkö Outi Nokkonen, 24.11.2016 Kuntademokratiaverkosto
Määrärahojen kohdentaminen Mihin talousarvioon osoitetut eurot käytetään? esimerkkinä RuutiBudjetti, Helsinki Tulojen ja resurssien kartoitus Rahat eivät riitä, mutta yhteisesti tärkeäksi koettu asia halutaan silti toteuttaa mistä löydetään lisää pelimerkkejä? esimerkkinä kevyen liikenteen väylä, Karvia Yhteissuunnittelu Mitä tarvitaan, mitä halutaan, mikä toimii, mihin rahat kannattaa käyttää? esimerkkinä tilojen käytön suunnittelu, Lahti Säästökohteiden valinta Yhteistyötä edellyttävien haasteiden ratkaisu Rahaa on entistä vähemmän, mihin se käytetään? esimerkkinä säästökohteiden ideointi, Pieksämäki Meillä on ongelma, joka ei ratkea kapeasti ajatellen ja toimien. Esimerkkinä pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, Pudasjärvi Viisi syytä hyödyntää osallistuvaa budjetointia
Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa -opas on ladattavissa maksutta Kuntaliiton verkkokaupassa http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3 356 Päivi Kurikka erityisasiantuntija, Kuntaliitto paivi.kurikka@kuntaliitto.fi 050 301 9068 Medborgarbudget i kommuner och landskap http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3383
Osallisuuspeli Osallisuuspelissä pelaajat pääsevät asettamaan yhteiset tavoitteet asukkaiden osallistumiselle ja sopimaan siitä, miten suunnitelmat konkretisoidaan käytännön toiminnaksi. Pelaamisen kesto 1½ tuntia https://www.kuntaliitto.fi/osallisuuspeli 50 [pvm]
Kohti tulevaisuuden kuntaa
Kiitos mielenkiinnostanne!