Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa (4 työkokousta kevään aikana) Maakuntien kehittämistyönä
Monialainen/monitoimijainen arviointi -työrukkanen Työrukkasessa substanssiosaamisalueiden laaja edustus järjestöedustus Jäsenillä oman alueensa vahva, laaja-alainen osaaminen kokemus monialaisesta / monitoimijaisesta arvioinnista, ymmärrys olemassa olevista yhteistyörakenteista ja tarpeesta kehittää niitä paremmin lasten ja perheiden tarpeita vastaaviksi maantieteellinen kattavuus Kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana kaikissa kokouksissa
Monialainen/monitoimijainen arviointi Työn tavoitteena on ollut etsiä ratkaisuja ja nostaa esiin kohtia, jotka tarvitsee ratkaista löytää yhteinen ymmärrys siitä, mitä monialainen arviointi on, mitä siihen sisältyy ja miten se parhaiten palvelee lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. muodostaa lapsen arjesta ja hyvinvoinnista lähtevä yhteinen viitekehys, josta syntyy työkalu > mahdollistaa paremmin lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemisen monitoimijainen/monialaisen arvioinnin malli, joka mahdollistaa lasten ja perheiden varhaisen tuen ja avun entistä paremmin ja vähentää päällekkäistä työtä eri toimijoiden kesken.
Monialainen/monitoimijainen arviointi Työrukkasen näkemys CA-mallista: Lapsen näkemys tulisi lisätä vahvemmin CA-malliin liittyen (lapsen tieto ja lasta koskeva tieto ja lapsen oma näkemys & kokemus). Lapsen näkemys on yleensä aina erilainen kuin aikuisen, joten lapset ja nuoret on tärkeää ottaa mukaan. (esim Nuorten raati) Kehittämistä tulee viedä sähköiseen suuntaan > siten lapset, nuoret ja perheet ensimmäisenä hakevat tietoa Lähetekeskustelu tulee käydä CA-mallista isolla porukalla Voimavarojen etsimisen ja niihin panostamisen näkökulma olisi hyvä saada CA-malliin vielä vahvemmin. Sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuus on yhtä tärkeä kuin mielenterveyden ulottuvuus (wellbeing wheel)
Monialainen/monitoimijainen arviointi Työrukkasen näkemys CA-mallista: Yhteinen viitekehys on samalla yhteistä strategista tiedonkeruuta, jolloin palvelun käyttöä ja tarvetta voisi koostetusti seurata > näin voisi kehittää myös palveluvalikkoa Palvelutarpeen arviointia ei pitäisi tehdä vain siitä näkökulmasta, mitä palveluja tarjolla, vaan ammattilaisella tulisi olla sapluuna siitä mitä kysyä ja tilannearviointia pitäisi olla aina. Milloin kysytään liikaa ja milloin sopivasti? Jos sama malli olisi käytössä kaikissa palveluissa ja malli olisi jo tuttu jo neuvolasta alkaen, niin sekä asiakkailla että työntekijöillä olisi matalampi kynnys puhua vaikeistakin asioista. On tärkeä lähteä liikkeelle tutkimuskehittämishankkeena
Monialainen/monitoimijainen arviointi Työrukkasen näkemys CA-mallista: Jos asiakas on objektina, kokemus tulee helpommin arvioitavana olemisesta. Jos kuitenkin arvioidaan ja käytetään valtaa, se pitää myös selkeästi kertoa asiakkaalle. CA-mallin mukaan asiantuntijuuden tulee olla jaettua, jolloin arviointikin on jo avun antamista. Liian paljon nykyään keskitytään ongelmiin ja CA-malli voisi olla siihen vastaus.
Monialaisen/monitoimijaisen arvioinnin työrukkasen työskentely 1. Asiakkaan näkökulma hyvästä palvelusta 2. Miten varmistetaan hyvä palvelu asiakkaalle työntekijätasolla. 3. Miten johtaa, että hyvin toimiva asiakastyö toteutuu
Monialaisen/monitoimijaisen arvioinnin työrukkasen työskentely 1. Asiakkaan näkökulma hyvästä palvelusta ei ole väliä sillä, millainen malli ammattilaisilla on käytössä, kunhan asiakas tulee kohdatuksi, kuulluksi ja malli on kaikille sama > kohtaamisen taito hyvä tuuri työntekijän suhteen, jos asiakas on kokenut saaneensa oikeanlaista palvelua > palvelukokemuksen onnistuminen on usein yksittäisen työntekijän vastuulla. Luottamuksen luomisen, kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen ja samalla osallisuuden näkökulmasta yhden tutun työntekijän näkökulma nousee tärkeäksi. Kokemus toimijana olemisesta on tärkeä ja ammattilaisen tehtävänä on tehdä näkyväksi sitä, että ollaan samalla puolella. Tarpeeksi yhteinen tavoite on voimavaraistavaa. Luottamuksellista suhdetta luodaan rehellisyydellä: faktat ja toimintamallit kerrotaan ja työntekijällä on kunnioitus asiakasta kohtaan.
Monialaisen/monitoimijaisen arvioinnin työrukkasen työskentely 2. Miten varmistetaan hyvä palvelu asiakkaalle työntekijätasolla? olemassa olevasta palveluvalikosta ei kyetä antamaan asiakkaalle sitä palvelua, jota tämä tarvitsisi. Hyvää arviointia ehkä tehdään, mutta ei ole olemassa palveluita, joita lapsi tai perhe tarvitsisi > joustamattomat palvelut ovat tällä hetkellä ongelma Ilman aitoa kohtaamista ei voi syntyä yhteistä ymmärrystä. Yhdessä ajattelemisen taito on tärkeää, ja se edellyttää työntekijältä taitoa ja kykyä olla vuorovaikutuksessa. Verkoston kokoaminen lapsen ympärille vaatii työntekijältä myös ammattitaitoa. Suhteen luomista asiakkaaseen ei voi tehdä siinä vaiheessa, kun on jotain arvioitavaa, vaan sen on lähdettävä jo äitiysneuvolasta Miten työntekijät voivat vahvistaa asiakkaan lähiyhteisöä enemmän? keinoja lähiverkoston kartoittamiseen, ja siihen miten lähiverkoston kanssa työskennellään, ei ole paljon
Monialaisen/monitoimijaisen arvioinnin työrukkasen työskentely 2. Miten varmistetaan hyvä palvelu asiakkaalle työntekijätasolla? Miten päästään asiakkaan kokemasta hyvästä tuurista suhteessa työntekijään, pysyväksi yhdessä sovituksi käytännöksi? Palveluohjaus: työntekijälle ei välttämättä ole selvää keneen ottaa yhteyttä. Ratkaisu voisi olla palveluohjauksellinen monialainen tiimi, esim. työnjakotiimi, joilla on riittävä tieto lapsen ja perheen asioista, kuvaus problematiikasta eri ympäristöissä. Oppilashuollon asiantuntijaryhmän kaltainen ryhmä voisi olla yleisemmässä käytössä, perhekeskuksen kontekstissa. Asiakkaan osallisuus on oltava siinä mukana. Huomionarvoista on, että keskitetympi palvelunohjaus toimii pienemmissä asukaspohjissa, mutta ei välttämättä isommissa > On ratkaistava, miten perheiltä saadaan lupa siihen, että otetaan opettajat ym. mukaan erikoissairaanhoitoon. Tämä liittyy oleellisesti perheiden motivaatioon ja myös työntekijöiden osaamiseen.
Monialaisen/monitoimijaisen arvioinnin työrukkasen työskentely: Ratkaisuvaihtoehdot Maakunnallinen johtoryhmä, jossa on laaja verkosto päättäviä henkilöitä. Yhteisen pöydän ääressä suunnitelma, aikataulu, toimintatavat. Palautetta on kerättävä. Lapset voitaisiin saada aidosti keskiöön esimerkiksi kompassia käyttämällä Tiedon keräämisen ja kasaamisen näkökulma: Minne tieto kerätään? Se, että tietoa on, ei ole vielä arviointia vaan tieto on myös jäsenneltävä > mitä apuvälineitä tähän on saatavilla? Vaikuttavuuden tulisi kuulua arvioinnin sisään. Asiantuntijoilla on paljon tietoa, mutta se tieto pitää saada kerättyä yhteen. Tarve yhtenäisille kirjaamismenetelmille ja pohja yhteiselle toiminnalle Integroimalla tietojärjestelmiä useiden toimijoiden lomakkeisiin. Tavoitteena olisi asiakasprosessin alusta loppuun asti yhteensopivat välineet. Yksi lapsi yhteinen suunnitelma
Monialaisen/monitoimijaisen arvioinnin työrukkasen työskentely: Pohdintaa Pääsääntöisesti on kyse asenteesta ja kohtaamisesta, ja niiden takana vaikuttaa ammatillisuus. Tähän tarvitaan oivallus, jotta ymmärretään, mistä oikeasti kaikki on kiinni. Tärkeintä on kohdata ihminen ihmisenä, jotta oikeasti kuullaan mistä on kyse. Miten saamme kielen yhteiseksi eri professioiden kesken. Arvioinnin jäsennyksestä: Arviointi-sana voitaisiin mahdollisesti jakaa myös osiin, koska Suomessa on huonosti sanoja kuvaamaan sitä, mihin pyritään. Tilanne tulee aina arvioida lapsen etu huomioiden. Arviointitilanne ei saa olla sellainen, että asiakas ei voi olla siinä oma itsensä. Minkälainen koulutus ihmisille on annettu, ei ole välttämättä ollut parhain mahdollinen tähän asti. Tapa, miten työtä tehdään, on yksi isoin asia mikä on noussut keskusteluissa esiin On tutkittu, että yhteinen työkalu luo yhteistoimintaa. Jos halutaan yhtenäistää toimintakultuuria, siihen tarvitaan yhteiset työkalut. Meillä on erilaiset tavat suhtautua tietoon.
10.8.2018 14 10.8.2018 Jukka Mäkelä ja työryhmä
15 10.8.2018 Jukka Mäkelä ja työryhmä