KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350 OSA KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Lenkkitie Puutteenmäessä Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 31.5.2013 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaavoituslautakunta KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on omakotitontin jakaminen. Kaavan valmisteluaineisto tuli nähtäville kesäkuussa 2013. Suunnitelmaa tarkistettiin viranomaislausuntojen mukaisesti ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavaehdotuksesta loppuvuodesta saadut lausunnot olivat myönteisiä. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksella jaetaan noin 2000 m²:n suuruinen tontti kahdeksi omakotitontiksi ja lisätään rakennusoikeutta uutta asuinrakennusta varten. Korttelin käyttötarkoitusta ja kerroslukua ei muuteta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteutusvastuu on maanomistajalla. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Jaettava tontti Ilmakuva lähialueesta Kiinteistö sijaitsee Vatialan Puutteenmäessä vanhalla pientaloalueella. Alue on syntynyt sotien jälkeen. Luonnonympäristö Kortteli on puutarhamaisesti hoidettu. Maasto on tontin kohdalla tasaista ja kantavaa. Lenkkitien ympärillä on vanhaa soranottoaluetta. Länsipuolinen notkelma on teollisuuskäytössä. Itäpuolisen notkelman takana on Vatialan hautausmaa. Hautausmaan alueella on vanhaa metsää, joka toimii ekologisena yhteytenä mm. liito-oraville. Notkelmassa kasvaa harvinainen keulankärki.
Keulankärjen esiintymispaikka. Rakennettu ympäristö Lenkkitien aluetta on rakennettu 1950-1960-luvuilta lähtien. Alueen rakennuskanta on vaihtelevaa. Jaettavalla tontilla sijaitsee rintamamieskauden puolitoistakerroksinen omakotitalo ja erillinen piharakennus.
Kaavamuutosalue tukeutuu Vatialan ja Lentolan palveluihin. Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Vatialassa on vireillä osayleiskaavan laatiminen. Nähtävillä olleessa luonnoksessa Puuttenmäen alueelle ei ole tavoiteltu merkittäviä muutoksia. Yleiskaavan kokonaistavoite on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja täydentäminen. Alueella on voimassa asemakaava, jossa tontti on merkitty omakotitalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. Tontin rakennusalalle saa rakentaa 200 neliöisen rakennuksen, jonka kerrosluku on I 2/3 ja lisäksi 60 neliön suuruisen talousrakennuksen. Rakennus on kaavamääräyksen mukaan sovitettava ympäristön vanhaan rakennuskantaan.
Jaettava tontti Ote kaavayhdistelmäkartasta 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve juontuu omakotirakennuspaikkojen puutteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty maanomistajien aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Alueen asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka) Kangasalan Vesi -liikelaitos Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheessa kesäkuussa 2013 osallisille lähetetään kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostus. Saadut lausunnot: Rakennusvalvonta 17.6.2013 Yhdyskuntatekniikka 18.6.2013
Kangasalan Vesi liikelaitos 4.7.2013 Rasiteajo tontille olisi parempi korvata kirvesvarrella, jolloin kiinteistön vesihuollon liittymisjohdot voisi sijoittaa kiinteistön alueelle. Palautteen vaikutus suunnitelmaan: Kulkuyhteys muodostettavalle tontille merkitään kirvesvartena. Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi tarpeen. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 21.10. 4.11.2013. Siitä saatiin seuraavat lausunnot: Kangasalan Vesi liikelaitos 11.12.2014 Rakennustarkastaja 26.11.2013 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on omakotitalotontin jakaminen kahdeksi omakotitalotontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen. Lisärakentamisella pyritään eheyttämään rakennustavan yhtenäisyyttä ja sovittamaan rakentaminen vallitsevaan rintamamiestalorakentamiseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoina on kaavan laatiminen maanomistajien aloitteen mukaisesti tai jättää alue nykyiselleen eli ns. 0-vaihtoehto. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös 31.5.2013 Mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon ja jättää mielipiteitä 31.5. 20.6.2013 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 8.10.2013 Asemakaavaehdotus nähtävillä ja mahdollisuus jättää muistutuksia 21.10. 4.11.2013 Asemakaavan hyväksyminen kaavoituslautakunnassa 28.1.2014 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavan muutoksella muodostuva tontti mitoitetaan yhdelle uudelle asuinrakennukselle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueella säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus ja kerrosluku. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Tontit ovat omakotitalojen korttelialuetta AO. Tonttien pinta-alat ovat 1085 ja 936 m 2. Tonteille merkitään rakennusoikeutta asuinrakennuksille 180 krs-m 2 ja ja talousrakennuksille 40 krs-m 2. Kerroslukumerkintänä on kummallakin tontilla I 2/3. 5.4 Kaavan vaikutukset Korttelissa säilytetään merkinnät, jotka ohjaavat rakennusten sovittamista ympäristöön.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin jakaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan muutoksella alueelle voidaan rakentaa yksi uusi asuinrakennus omalle tontilleen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakennus sijoittuu olemassa olevalle piha-alueelle. Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Valmiiseen ympäristöön lähelle paikallisia palveluja rakentuvan uudisrakennuksen asukkaille päivittäinen elinpiiri on toimiva. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Korttelin osaa suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. Havainnekuva uudisrakennuksista 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan. KANGASALA 8.10.2013 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen