KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS HUHMARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, HUHMARINTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO 752 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE VESANIEMI/10 KORTTELI 120 OSA KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Huhmarin omakotialue Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaavoituslautakunta KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahteen osaan. Kaavan valmisteluaineisto tuli nähtäville joulukuussa Suunnitelmaa tarkistettiin siitä saadun palautteen vuoksi. Kaavaehdotus tuli nähtäville maaliskuussa Kaavaehdotus tyydytti osallisia, ja se tuli hyväksyttäväksi huhtikuussa Asemakaava Kaavamuutoksella jaetaan noin 1379 m²:n suuruinen tontti kahteen osaan. Käyttötarkoitukseksi merkitään erillispientalojen korttelialue. Kerrosluku on II. Maankäytön tehostamisella on myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja palvelutarjontaan. Kaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentaminen olemaan ympäristöön sopivaksi niin, että kielteisiltä vaikutuksilta voidaan välttyä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteutusvastuu on maanomistajilla. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kiinteistö sijaitsee Kuohunharjun pohjoisrinteessä, rakennetussa ympäristössä Huhmarintien varressa. Luonnonympäristö Huhmarin luonnon ja maiseman keskeinen ominaispiirre on männikköinen harju, joka alarinteestä katsottuna muodostaa alueen selkärangan. Harjun maaperä on pääosin soraa. Alueen luonnon oloihin vaikuttaa suurelta osin sijainti pohjoisrinteessä. Tämä aiheuttaa varjoisat kasvuolot ja piha-alueet. Kaava-alue Ilmakuva lähialueesta

3 Rakennettu ympäristö Huhmarin alueen tontit on lohottu Kirkko-Aakkulan kantatilan maista. Rakennettu ympäristö on vaihtelevaa. Rantatonteilla ovat vanhimmat 1950-luvulta olevat rakennukset, rantasaunat ja kookkaat talousrakennukset. Vanhimmat talot ovat tyypiltään puuverhoiltuja rintamamiestaloja, mutta niihinkin on tehty runsaasti muutoksia. Kaavamuutosalueella sijaitsee puolitoistakerroksinen rintamamiestalo talousrakennuksineen. Alue tukeutuu keskustan palveluihin, jotka ovat kävelymatkan päässä. Ympäristön häiriötekijät Alue on erittäin rauhallista, sinne ei ohjaudu läpikulkuliikennettä alueen poikki ja se on rauhallinen myös liikennemelun suhteen. Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Keskustan osayleiskaavassa alue on merkitty AO-1 merkinnällä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Alueella on voimassa vuodelta 1984 oleva asemakaava, jossa kiinteistö on merkitty yhdeksi omakotirakennuspaikaksi. Huhmarin alueella on pitkään ollut vireillä koko aluetta koskeva asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on ollut alueen eheyttäminen ja asemakaavamääräysten päivittäminen. Työ ei ole kuitenkaan edennyt ehdotusvaiheeseen tiejärjestelyjen ongelmien vuoksi. Jaettava tontti Ote kaavayhdistelmäkartasta 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

4 Asemakaavan muutoksen tarve juontuu omakotirakennuspaikkojen puutteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Alueen asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka) Kangasalan Vesi liikelaitos Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheessa joulukuussa 2014 lähetettiin osallisille kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostus. Siitä saatiin seuraavia kommentteja: Rakennusvalvonta Rakennusalat on onnistuneesti rajattu riittävän etäälle tonttien rajoista, millä varmistetaan paloturvallisuuden toteutuminen tonttien välillä ja ehkäistään korkeuserojen ja pintavesien käsittelyn aiheuttamia vaikutuksia viereisille rakennuspaikoille. Yhdyskuntatekniikka Ei huomautettavaa. Kangasalan Vesi liikelaitos Uusi tontti tulee muodostaa kirvesvarsitonttina, jotta kiinteistön vesihuollon liittymisjohdot saa sijoitetuksi omalle kiinteistölle. Yrjö ja Anneli Anttila, Huhmarintie 5 Kaavaan tulee merkitä aitamerkintä tonttien rajalle, jotta rakentamisvaiheessa ja sen jälkeen lumitöiden ja muiden huoltotoimien yhteydessä lumet, hiekat ja valumavedet pysyvät oman tontin alueella. Raja-aidan tulee sijaita uuden tontin puolella ja se tulee rakentaa ennen rakennustöiden aloittamista. Lisäksi aidan tulee sopeutua ympäristöön ja siitä tulee neuvotella naapurin kanssa ennen toteuttamista. Hannu Orell, Huhmarintie 7, hakija Talousrakennukset tulisi voida rakentaa tonttien rajalle kiinni toisiinsa, jotta saadaan paremmat pihajärjestelyt. Kommenttien vaikutus suunnitelmaan: Talousrakennuksille on osoitettu yhteinen rakennusala kiinteistöjen rajalle. Rakentaminen edellyttää palomuurin rakentamista rajalle. Kaavaan on lisätty määräys tonttien aitaamisesta enintään 160 cm korkuisella puuaidalla. Yhteys takatontille on muutettu kirvesvarreksi. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Siitä saatiin seuraava lausunto: Rakennusvalvonta Ei huomautettavaa. Viranomaisneuvottelu Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi tarpeen.

5 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on omakotitontin jakaminen osiin ja uudisrakentamisen sovittaminen alueen ympäristön luonteeseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoina on selvitetty tontin jakamista kahteen tai kolmeen osaan. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon ja jättää mielipiteitä asti Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa Asemakaavaehdotus nähtävillä ja mahdollisuus jättää muistutuksia Asemakaavan hyväksyminen kaavoituslautakunnassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava mitoitetaan yhdelle uudelle asunnolle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudisrakentamisen sovittaminen ympäristöön jää rakentamisen tavan osalta rakennuslupavaiheeseen. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kiinteistö jaetaan kahdeksi tontiksi. Tontit ovat omakotitalojen korttelialuetta AO. Tonteille merkitään rakennusoikeutta asuinrakennuksille 180 krs-m 2 ja talousrakennukselle 40 krs-m 2. Kerroslukumerkintänä on kaikilla tonteilla II. Muodostuvien tonttien koot ovat 654 ja 725 m Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin jakaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta. Rakennukset sijoittuvat Kangasalan keskustan läheisyyteen. Asemakaavan muutoksella alueelle voidaan rakentaa yksi uusi asuinrakennusta. Tontin jakaminen vastaa jaettuna lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja rakeisuutta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakennukset sijoittuvat olemassa olevalle piha-alueelle. Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Hulevesien aiheuttamia ongelmia tulee vähentää tonttikohtaisella imeytyksellä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Valmiiseen ympäristöön lähelle paikallisia palveluja rakentuvan uudisrakennuksen asukkaille päivittäinen elinpiiri on toimiva ja tehokas. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia.

6 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Korttelin osaa suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Kunnalla ei ole alueella sadevesiverkostoa. Tonttien pintavesivalunnan ohjaamiseksi on hyvä tehdä rajaojia. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. Havainnekuva uudisrakennuksista 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan. KANGASALA Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen