KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LINTURINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULORASTAANTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO 751 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELI 618 OSA KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Linturinteen omakotialue Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVOITUSLAUTAKUNTA KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta syksyllä Tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahteen osaan. Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos lähetettiin naapureille ja viranomaisille tutustuttavaksi. Suunnitelmaa ei pidetty tarpeellisena muuttaa ennen ehdotuksen nähtäville panoa. Kaava tuli hyväksyttäväksi huhtikuussa Asemakaava Kaavalla jaetaan omakotitontti kahtia ja lisätään rakennusoikeutta uusien asuinrakennusten tarpeiden mukaan. Korttelissa säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus. Maankäytön tehostamisella on myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja palvelutarjontaan. Kaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentaminen olemaan ympäristöön sopivaksi niin, että kielteisiltä vaikutuksilta voidaan välttyä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteutusvastuu on maanomistajalla. Asemakaava on mahdollista toteuttaa v LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Jaettava tontti Ortoilmakuva alueesta

3 Kiinteistö sijaitsee rakennetussa ympäristössä Kulorastaantien varrella. Maasto on viettävää harjunrinnettä. Luonnonympäristö Alueen ympäristö on puutarhamainen. Tontti sijaitsee pohjavesialueella, maaperä on sorapitoista. Rakennettu ympäristö Kiinteistö sijaitsee Linturinteen omakotialueella. Alueen alkuperäinen rakennuskanta on rintamamieskauden puolitoistakerroksisia, noppamaisia pieniä taloja. Aluetta on täydennetty 1970-luvulta lähtien tontteja jakamalla.. Päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat alueen vieressä. Yläasteen koulu on Pikkolassa, muutoin alue tukeutuu Suoraman ja Lentolan palveluihin. Maanomistus Jaettava tontti Muutettava tontti on yksityinen. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueella on voimassa vuonna 1997 laadittu asemakaava, jossa kiinteistö on merkitty yhdeksi omakotirakennuspaikaksi. Korttelin sallittu kerrosluku I 2/3. Kattokaltevuus on määritelty välille 1:1,5 1:2,5.

4 Jaettava tontti 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve juontuu omakotirakennuspaikkojen puutteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Alueen asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, Kangasalan Vesi -liikelaitos) Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä päivätyllä kirjeellä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheessa marraskuussa 2014 lähetettiin osallisille kirjeitse osallistumisja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostus. Siitä saatiin seuraavat kommentit: Rakennusvalvonta Ei huomautettavaa. Yhdyskuntatekniikka Ei huomautettavaa. Kangasalan Vesi liikelaitos Ei huomautettavaa. Marita ja Leo Kelin Jaettava tontti on ollut hoitamaton ja metsittynyt. Sillä kasvavat koivut ovat aiheuttaneet allergisia oireita naapurille, ja koivun siemenet ovat kulkeutuneet ränneihin ja sisälle. Tontin omistajat tulisi velvoittaa kaatamaan koivut tonttien rajalta tämän vuoden aikana. Jaettavan tontin tie ei saisi tulla aivan rajalle. Naapurille tulisi tiedottaa tonttikohtaisesta imeytyssuunnitelmasta, koska hulevedet kulkeutuvat naapurin tontille.

5 Kommenttien vaikutus suunnitelmaan Rakennus tulee ympäristöineen pitää jatkuvasti siistissä kunnossa. Rakennusvalvontaviranomainen vastaa valvonnasta. Ongelma on saatettu viranomaisen tietoon. Jaettavan tontin kulkuyhteys tulee sijoittaa rajan läheisyyteen, jotta tontit olisivat rakennuskelpoisia. Rakennuslupahakemus siihen kuuluvine hulevesisuunnitelmineen tulee saattaa naapurin tietoon ennen lupakäsittelyä, jotta naapurilla on mahdollisuus siihen tutustua. Mielipide ei aiheuta muutosta suunnitelmaan. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Siitä saatiin seuraava lausunto: Rakennusvalvonta Asemakaavan muutos mahdollistaa täydennysrakentamisen alueen toteutuneeseen rakentamistapaan soveltuvalla tavalla, eikä rakennusvalvonnalla ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi ollut tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahtia ja uudisrakentamisen sovittaminen alueen ympäristön luonteeseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Luonnos nähtävillä asti Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa Asemakaavaehdotus nähtävillä Asemakaavan hyväksyminen kaavoituslautakunnassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava mitoitetaan yhdelle uudelle asuinrakennukselle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueella säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus, joka edellyttää omakotitalon sovittamista ympäristöön. Lisäksi säilytetään kattokulmamääräys. Kerrosluvuksi merkitään I u2/3, mikä mahdollistaa väljemmän piha-alueen käytön. Muodostuva tontti sijoittuu alueelle, joiden olemassa olevat rakennukset ovat pääasiassa muodoltaan pieniä ja noppamaisia ja tyylillisesti rintamamieskauden asuin- ja talousrakennuksia. Uudisrakentaminen tulee koon ja sijoituksen suhteen sopeuttaa olemassa olevaan rakennuskantaan. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alue merkitään omakotitalojen korttelialueeksi merkinnällä AO-11. Kiinteistö jaetaan kahdeksi tontiksi, joiden pinta-alat ovat 984 neliömetriä tontille 5 ja 936 neliömetriä tontille 18. Tonteille merkitään rakennusoikeudeksi asuinrakennukselle 180 kerrosne-

6 liömetriä ja talousrakennuksille 40 neliömetriä. Uudisrakennuksen kattokulmaksi määrätään 1:1,5-1:2, Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin jakaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja parantaa palveluiden järjestämismahdollisuuksia. Uudisrakentamisen vaikutuksia vanhaan ympäristöön koetetaan lieventää ohjaamalla rakentamista muodoiltaan ja materiaaleiltaan vanhan rakentamisen mukaiseksi. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakennus sijoittuu vanhalle piha-alueelle. Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia luontoon. Hulevesien aiheuttamia ongelmia tulee vähentää tonttikohtaisella imeytyksellä. Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelusta. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Valmiiseen ympäristöön lähelle palveluita muodostuvan rakennuspaikan asukkaiden päivittäinen elinpiiri on tehokas. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset

7 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva uudisrakennuksista. Korttelia suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Alueella ei ole sadevesiverkostoa. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rakentaminen ei edellytä kunnallistekniikan tai kadunrakentamista. Talonrakentaminen on mahdollista käynnistää v Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan. KANGASALA Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen