TUTKIMUSRAPORTTI Rauhalan koulu Mällinkatu 1A 48600 KOTKA Työ nro T14054 Kotka 26.3.2015 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255 500 E-MAIL ETUNIMI.SUKUNIMI@INSINOORISTUDIO.FI
T14054 Tutkimusraportti 1 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET... 4 3.1 Alapohja... 4 3.1.1 Rakennetyyppi... 4 3.1.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 4 3.1.3 Johtopäätökset... 5 3.1.4 Toimenpide-ehdotukset... 6 3.2 Ulkoseinät: kellarikerros... 6 3.2.1 Rakennetyypit... 6 3.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 6 3.2.3 Johtopäätökset... 8 3.2.4 Toimenpide-ehdotukset... 8 3.3 Ulkoseinät: 1 krs... 9 3.3.1 Rakennetyypit... 9 3.3.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 9 3.3.3 Johtopäätökset... 10 3.4 Väliseinät: kellarikerros... 10 3.4.1 Havainnot kohteessa... 10 3.4.2 Johtopäätökset... 10 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset... 10 3.5 Välipohja... 11 3.5.1 Havainnot kohteessa... 11 3.5.2 Johtopäätökset... 11 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset... 11 3.6 Ilmanvaihtokoneiden toiminta ja hygienia, ilmamäärät... 11 3.6.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 11 3.6.2 Johtopäätökset... 18 3.6.3 Toimenpide-ehdotukset... 18 3.7 Rakennuksen painesuhteet... 19 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 19 3.7.2 Johtopäätökset... 20 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset... 20 3.8 Sisäilman kuidut... 20 3.8.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 20 3.8.2 Johtopäätökset... 21 3.8.3 Toimenpide-ehdotukset... 21 3.9 Lämpökuvaus... 21 3.10 Muut sisäilmaan vaikuttavat tekijät... 22 3.10.1 Johtopäätökset... 22 3.10.2 Toimenpide-ehdotukset... 22 4 YHTEENVETO... 22 5 LIITTEET... 24
T14054 Tutkimusraportti 2 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuksen tilaaja Sirpa Aalto, isännöitsijä puh. 05 234 5311 tai 040 668 2162 Kotkan kaupungin tilapalvelu Kauppakatu 3 A 3. krs 48100 KOTKA Tutkijat Antti Ahola, rakennetekniikka Otto Koski, rakennetekniikka Johanna Lampinen, IV, sisäilman olosuhteet Timo Mielo, IV Yhteyshenkilö kohteessa Kai Lindgren, kiinteistönhoitaja puh. 0400 658 043 Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin Rauhalan koulun kellarikerroksen ja esikoulun tilojen sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen riskirakenteita ja niiden kuntoa. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Ilmanvaihtokoneiden ja kanaviston puhtauden määritys Visuaalinen tarkastus 14.11. ja 15.12.2014 Rakennuksen painesuhteiden Jatkuva seuranta, paine-erolähetin 14. 20.11.2014, mittaus ja dataloggeri Tinytag. Hetkelliset 26.3.2015 mittaukset, Swema 3000 Ilmanjaon tarkastaminen Savukokeet, savukone TinyCX 20.11.2014 Rakenteiden kunnon Visuaalinen tarkastus, selvittäminen rakenneavaukset ja materiaalinäytteenotto* Merkkiainemittaukset Kosteuskartoitus Sisäilman kuitupitoisuus Ilmanvaihdon kuidut Ilmamäärämittaukset Ilmanvaihdon hygienia Lämpökuvaus *näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksella 5 % vetykaasu, Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin Pintakosteudenilmaisin Tramex Moisture Encounter Mineraalivillakuitunäytteenotto keräysmaljalta, 2 viikon laskeumaaika. Mineraalivillakuitunäytteen keräys suodatinkankaalle päätelaitteelta, 2 päivän keräysaika. Pistokoeluontoinen mittaus, huonekohtaisesti päätelaitteilta. Mittalaitteena Swema 3000. Mikrobinäytteenotto ilmanvaihtojärjestelmän pinnoilta.* Rakenteiden lämpökuvaus lämpökameralla Flir B4 20. 21.11.2014 ja 27.11.2014 20. 21.11.2014 27.11.2014 30.1.-13.2.2015 6.-9.2.2015 17.2.2015 20.2.2015 26.3.2015
T14054 Tutkimusraportti 3 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Rauhalan koulu Mällinkatu 1 A, 48600 Kotka Rakennuksen käyttötarkoitus Koulurakennus Kiinteistönhoito Kotkan kaupunki Rakentamisvuosi 1956 Kerrosluku 3 Pääasiallinen runkomateriaali Pilari-palkkirunko. Alapohja on maanvarainen betonilaatta. Kuvaus iv-järjestelmistä Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Piirustukset - Pohjapiirustukset - Rakennekuvat - IV-kuvat vuodelta 2000 ja 2011, esikoulun ilmanvaihtokuvat puuttuvat Taustaa Rakennuksen kellarikerroksessa on esiintynyt poikkeavaa hajua ja tiloissa on koettu oireita. Esikoulun tiloissa on esiintynyt poikkeavaa, mahdollisesti viemärin hajua, joka kulkeutuu suljettuna olevan keittiön tiloista. Tutkimuksessa otetut materiaalinäytteet eivät suoraan kuvaa nykyistä sisäilman laatua. Tässä raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista.
T14054 Tutkimusraportti 4 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET 3.1 Alapohja 3.1.1 Rakennetyyppi Monitoimitila 055 - pintamateriaalit (vinyylilaatta) 2 mm - pintalaatta betoni 70 mm - kevytsora 100 mm - muovi - pohjalaatta betoni ei mitattu Siivoojien sosiaalitila 046 - pintamateriaalit (vinyylilaatta) 2 mm - pintalaatta betoni 70 mm - valupaperi - kevytsora 100 mm - bitumi - pohjalaatta betoni ei mitattu Tekninen työ 052 - vaneri 10 mm - pontattu lauta 30 mm - kevytsora 100 mm - bitumi 2 mm - pohjalaatta betoni ei mitattu 3.1.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Monitoimitilan 055, siivoojien sosiaalitilojen 046 ja teknisen työn 052 alapohjaan tehtiin rakenneavauksia, joista havainnoitiin lattiarakenteita. Maanvastaisen lattian lämmöneristeenä on pohjalaatan päällä 100 mm kevytsoraa. Siivoojien sosiaalitilojen 046 alapohjan rakenneavauksessa pintalaatan ja kevytsoraeristeen välissä olevassa valupaperissa havaittiin maakellarimainen homeen haju. Monitoimitilan 055 alapohjan rakenneavauksessa ei havaittu poikkeavaa hajua. Eristekerroksesta mitattiin hetkellinen kosteus, joka oli mittaushetkellä 20,4 C ja RH 51 %. Sisäilman olosuhteisiin (21,1 C ja RH 21 %) verrattuna eristekerroksessa on korkeampi suhteellinen kosteus, joka viittaa maaperän aiheuttamaan kosteusrasitukseen. Tilan sisäänkäynnin viereisessä seinässä, lattian ja seinän rajapinnassa, havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita. Jalkalistan alta leikattiin pala lasikuitutapettia, josta havaittiin
T14054 Tutkimusraportti 5 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 tapetin alla olevissa tasoitteissa homeille tyypillistä hajua. Oven kohdalla lattiassa havaittiin pintakosteuden osoittimella poikkeavaa kosteuden nousua. Teknisen työn luokan 052 lattian rakenneavauksesta todettiin olevan betonilaatan päältä koolattu puulattia. Vanerin ja lattialautojen alla eristeenä on käytetty kevytsoraa. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavaa hajua. 3.1.2.1 Kellarin kosteuskartoitus 3.1.3 Johtopäätökset Kellarin lattioiden kosteuskartoitus on liitteenä 2. Kartoituksessa havaittiin poikkeamia huoneiden 046, 061, 062 ja 055 oviaukkojen kohdalla, lisäksi WC:n 073 ja pukuhuoneen 078 lattioissa havaittiin poikkeavaa kosteutta. Pukuhuoneen 078 lattiapinnoitteena käytetty muovimatto irtoili paikoittain ylösnoston osalta. Tilan 046 lattiarakenteessa pintalaatan alla oleva valupaperi on vaurioitunut rakennusaikaisen kosteuden vaikutuksesta. Alapohjan olosuhteet eristekerroksessa ovat voineet olla sellaiset, että orgaanien aines (paperi ja epäpuhtaudet) ovat vaurioituneet liiallisen kosteuden vaikutuksesta. Tilan 055 alapohjarakenteessa ei havaittu poikkeavaa hajua. Väliseinän ja lattian rajapinnassa havaittu vauriojälki viittaa maaperästä kapillaarisesti kulkeutuvaan kosteuteen, sillä seinä on kantava ja ulottuu perustuksille asti. Oviaukon kohdalla havaitut kosteuspoikkeamat viittaavat perustuksilta pinnoitteen alle kulkeutuvaan kosteuteen. Kevytsoran tiedetään sisältävän epäpuhtauksia, jonka takia mikrobikasvu materiaalissa on mahdollista kosteissa (>75 RH %) olosuhteissa. Alueilla, missä kapillaarinen kosteus pääsee kulkeutumaan pohjalaatan eristetilaan, voi kevytsoraeristeessä esiintyä vaurioita. Luokkien oviaukkojen kohdalla havaitut kosteuspoikkeamat viittaavat perustuksilta pinnoitteen alle kulkeutuvaan kosteuteen. Betonin korkea kosteus pinnoitteen alapuolella saattaa aiheuttaa pinnoitteessa ja/tai liimassa reaktioita, joista vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). VOC-yhdisteet aiheuttavat tunkkaista epämiellyttävää hajua. Kastumisen seurauksena lattiapinnoitteissa alkanut hajoamisprosessi, ei yleensä lakkaa vaikka lattiapinnoitteen alusta ajan saatossa kuivuisi. Niiden tiedetään aiheuttavan samankaltaisia ärsytysoireita, kuin homevaurioiden. Myös mikrobikasvu pinnoitteen ja betonin välissä on mahdollista. Pukuhuoneen 078 ja WC:n 073 lattiapinnoitteena päältä pintakosteudenosoittimella mitattu kosteus on todennäköisesti peräisin kantavilta seinälinjoilta. Maaperän kosteus nousee rakenteessa ja kertyy tiiviin pinnoitteen alle. Lisäksi kosteus irrottaa seinälle jalkalistaksi nostetun maton alustastaan.
T14054 Tutkimusraportti 6 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3.1.4 Toimenpide-ehdotukset Kevyt korjaus: Alapohjan läpiviennit, laatan reuna-alueet, kantavien seinälinjojen lattialiitokset ja muut ilmavuotopaikat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Ilman kulkeutuminen alapohjasta sisätiloihin tulee estää. Kosteuspoikkeamien alueilta tulee poistaa pinnoitteet ja rakenteet puhdistaa epäpuhtauksista. Kynnysten kohdalla uusien pinnoitteiden tulee olla kosteutta läpäiseviä. Lisäksi kevytsorakerrokseen suositellaan asennettavaksi erillinen radonpoisto, jolla eristekerros alipaineistetaan huoneilmaan nähden. Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin. Raskas korjaus: Alapohjarakenne puretaan ja puhdistetaan vaurioalttiista materiaalista sekä rakenteet uusitaan kosteusteknisesti toimiviksi. 3.2 Ulkoseinät: kellarikerros 3.2.1 Rakennetyypit Kellariseinään tehtiin rakenneavauksia 8 kappaletta, joista havainnoitiin rakennetta. Eristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus on liitteenä 3. Lisäksi kellariseinän tiiveyttä tarkasteltiin merkkiainemittauksen avulla. Kellariseinä - maalattu rappaus 30 mm - poltettu tiili 130 mm - mineraalivilla 70 mm - bitumi - betoni ei mitattu - ulkopuolella patolevy (kadun puolella) Kellarinseinä pilarin kohdalla - maalattu rappaus 30 mm - lastuvillalevy 50 mm - bitumi - betoni ei mitattu - ulkopuolella patolevy (kadun puolella) 3.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Huone 046
T14054 Tutkimusraportti 7 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 Huoneen 046 ulkoseinän rakenneavauksista havaittiin voimakas ilmavirta sisälle. Seinän eristetilasta välittyi maakellarimainen homeen haju. Ulkopuolella sokkelin pinnassa, syöksytorven kohdalla, oli havaittavissa sadeveden aiheuttamaa tummumista. Huoneen 046 maanvastaisen seinän materiaalinäytteissä, lämmöneristeenä käytetyssä mineraalivillassa, esiintyi runsaasti vaurioitumiseen viittaavia mikrobeja ja mikrobeja, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (Streptomyces ja A.versicolor) Huone 055 Huoneen 055 ulkoseinän rakenneavauksesta havaittiin voimakas ilmavirta sisälle kun tilan oma ilmanvaihtokone oli pois päältä (tila muuttuu alipaineiseksi). Molemmista rakenneavauksista välittyi sisälle maakellarimainen homeen haju. Rakenneavauksista mitattiin eristetilan hetkelliset olosuhteet. Seinän eristetilassa, alareunassa, oli enemmän kosteutta (19,2 oc ja RH 48 %) kuin ikkunan alla, ylempänä seinässä (19,7 oc ja RH 33 %). Mittaushetkellä eristetilan kosteus ei ollut kriittisellä tasolla. Merkkiainemenetelmällä arvioitiin huoneen 055 ulkoseinärakenteen tiiveyttä. Merkkiaine laskettiin ulkoseinärakenteen eristetilaan. Huoneen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (päällä) ei merkkiaineen havaittu kulkeutuvan merkittävissä määrin korvausilman mukana eristekerroksesta huonetilaan. Tilan ilmanvaihdon ollessa pois päältä ja muun talon ilmanvaihdon ollessa päällä, havaittiin merkkiaineen kulkeutuvan sisäilmaan vuotoilmareittien kautta korvausilman mukana ulkoseinän ja lattian rajasta, väliseinän ja ulkoseinän liitoksesta sekä ikkunapenkin ja ikkunankarmin liitoksesta. Tekninen työ 052/053 Teknisen työn 052 ulkoseinän rakenneavauksista havaittiin voimakas ilmavirta sisälle ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa. Seinän eristetilasta ei havaittu poikkeavaa hajua. Toisesta rakenneavauksesta, lähellä lattiaa, mitattiin eristetilan hetkellinen olosuhde, jonka todettiin olevan normaalilla tasolla (20,0 C ja RH 29 %). Teknisen työn 052/053 maanvastaisen seinän materiaalinäytteissä, lämmöneristeenä käytetyssä mineraalivillassa, esiintyi runsaasti vaurioitumiseen viittaavia mikrobeja ja mikrobeja, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (Streptomyces ja A. sydowii). Analyysivastaus on liitteenä 3. Merkkiainemenetelmällä arvioitiin teknisen työn 053 ulkoseinärakenteen tiiveyttä. Merkkiaine laskettiin ulkoseinärakenteen eristetilaan. Huoneen ilmanvaihdon ollessa normaalitilassa (päällä) merkkiaineen havaittiin kulkeutuvan korvausilman mukana eristekerroksesta huonetilaan lattian ja seinän rajasta sekä ikkunapenkin ja seinän liitoksesta. Purunpoiston ollessa päällä merkkiaineen havaittiin kulkeutuvan ulkoseinän eristetilasta lattiaan jolloin merkkiainelaitteisto antoi signaalin myös lattiavanereiden saumoista.
T14054 Tutkimusraportti 8 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3.2.3 Johtopäätökset Sisäpuolelta eristetty maanvastainen tiili-villa-betoni ulkoseinä on ns. riskirakenne. Talvikaudella tiili/betoniseinän sisäpinnan ja eristyksen rajalla voi tapahtua kosteuden tiivistymistä (vesihöyryn tiivistyminen). Rajapinnalle tiivistynyt kosteus kertyy mineraalivillaan vaurioittaen sitä pitkällä aikavälillä. Bitumisivelynä tehty sisäpuolinen vedeneristys ei pysy pitkäaikaisesti kiinni tai tiiviinä, koska betonista irtoaa kosteuden vaikutuksesta suoloja ja kalkkia jolloin bitumisively irtoaa paikoitellen kosteimmista kohdista. Kosteuden vaikutuksesta rikkoutunut sokkelin sisäpuolinen bitumisively ei toimi vedeneristeenä, jolloin ulkopuolinen kosteus pääsee läpäisemään rakenteen ja aiheuttaa vaurioita lämmöneristeissä. Sokkelin ulkopintaan (kadun puolelle) on asennettu patolevy 2001 2002 välisenä aikana, jonka jälkeen ulkopuolisen kosteuden kulkeutuminen eristetilaan on vähentynyt. Jos eristeet ovat jo vaurioituneet, ei patolevytys poista aikaisemmin syntynyttä ongelmaa. Ilmanvaihdon toiminnan vaikutus sisäilman kosteuteen on suuri. Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella kellarikerroksen maanvastaisten ulkoseinärakenteiden lämmöneristeessä esiintyy kosteusvaurioita. Merkkiainemittauksessa havaittiin ilmayhteys eristetilasta sisälle tutkituissa tiloissa. Vaurioituneista lämmöneristeistä epäpuhtaudet voivat kulkeutua ilmavirtauksien mukana sisäilmaan, tilojen ollessa alipaineisia 3.2.4 Toimenpide-ehdotukset Korjausvaihtoehtoina ovat maanvastaisten seinärakenteiden purku sokkelipinnalle ja seinärakenteen uudelleen rakentaminen kosteusteknisesti toimivaksi rakenteeksi tai seinärakenteiden tiivistys, joka on väliaikainen korjaus. Purkuvaihtoehdossa seinä puretaan betonipinnalle asti, jolloin vaurioituneet eristeet ja bitumi poistetaan ja rakenne korjataan kosteusteknisesti toimivaksi. Tämä vaihtoehto on varmin tapa poistaa ongelma. Tiivistyskorjauksessa maanvastaiset seinärakenteet ja rakenneliittymät tiivistetään ilmatiiviiksi. Sisäpintojen tiiviys on tärkeää, jotta seinäeristeiden epäpuhtaudet eivät pääse heikentämään sisäilman laatua, eikä sisäilman kosteus kulkeudu ulkoseinärakenteisiin. Muurattujen ulkoseinien tiivistys on haasteellista. Väliaikaisena toimenpiteenä ilmeisimmät vuotoilmareitit tulee tiivistää. Näitä ovat mm. - ikkunakarmien liitos/rajapinta ulkoseinään - lattian ja ulkoseinän liitos - pilarin ja ulkoseinän liitokset - kaikki halkeamat ja läpiviennit Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin.
T14054 Tutkimusraportti 9 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3.3 Ulkoseinät: 1 krs 3.3.1 Rakennetyypit Tiivistyskorjausten yhteydessä tulee rakennukseen järjestää hallittu korvausilman saanti. Paras vaihtoehto on asentaa ulkoseinään esimerkiksi sähkölämmitteinen Mobair-korvausilmaventtiili, joka ei aiheuta vedontunnetta. 1 kerroksen ulkoseiniin tehtiin rakenneavauksia 5 kappaletta, joista havainnoitiin rakennetta. Eristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus on liitteenä 3. Tilojen 107, 109 ja 134 ulkoseinärakenne pilarien välissä, ikkunan alla - maalattu lasikuitutapetti - rappaus 30 mm - poltettu tiili 130 mm - mineraalivilla (tuulettumaton) 50 mm - poltettu tiili - rappaus tilan 134 ulkoseinällä Pilarien kohdalla ja tilojen 107 ja 109 ulkoseinällä ei ole ulkopuolista rappausta. Esikoulun leikkihuone (vanha henkilökunnan ruokailu) sisäpihan puoleinen ulkoseinä on massiivitiiliseinä. Esikoulun leikkihuone 132 (vanha henkilökunnan ruokailu) päätyseinä - tiili - villa (tuulettumaton) - tiili 3.3.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Esikoulun tilan 132 päätyseinän rakenneavauksesta havaittiin seinärakenteen lämmöneristeen olevan kiinni ulkopuolisessa muurauksessa (eristetila on tuulettumaton tai heikosti tuulettuva). Lämmöneristeet näyttivät hyväkuntoisilta, eikä rakenneavauksesta välittynyt sisälle poikkeavaa hajua. Eristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteessä ei esiintynyt viitettä vauriosta. Rakenne on kuitenkin ns. riskirakenne, jossa eristetilan olosuhteet pahenevat jos rakennetta lämmöneristetään sisäpuolelta. Rakenteen vaurioituminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Tilojen 107,109 ja 134 ulkoseinän eristetilasta havaittiin ilmavirta sisätiloihin. Uloimmaisessa tiilimuurauksessa kiinni olevissa lämmöneristeissä oli havaittavissa tummumista, mikä voi johtua kosteuden vaikutuksesta tai ilmavuodoista rakenteessa. Eristeistä otettiin materiaalinäytteitä
T14054 Tutkimusraportti 10 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3.3.3 Johtopäätökset mikrobianalyysiä varten, analyysivastaus liitteenä 3. Näytteissä ei esiintynyt viitteitä vauriosta. Rakenne on kuitenkin ns. riskirakenne, jonka vaurioituminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Huoneiden 134 ja 107 ulkoseinäeristeistä otetuissa materiaalinäytteissä esiintyi niukasti sädesieniä (Streptomyces), jotka ovat voineet kulkeutua ulkoilmasta eristetilaan tai olla viite alkavasta vaurioista rakenteessa. Esikoulun tilojen 109, 107 ja 134 ulkoseinä on tiili-villa-tiili seinä, jonka eristetila on tuulettumaton. Tällainen rakenne on ns. riskirakenne. Lämmöneriste on altis rakenteeseen tunkeutuvan sadeveden ja sisäpuolisen kosteuden aiheuttamille vaurioille. Kastuessaan eristetilan kuivuminen on hidasta. Ulkopuolinen rappaus kuitenkin parantaa rakenteen vedenpitävyyttä ja tekee siitä tiiviimmän verrattuna puhtaaseen tiilipintaan. Tilojen oikean käyttötarkoituksen ja ilmanvaihdon toiminnan vaikutuksesta sisäilman kosteuskuorma on pysynyt matalana, jonka takia seinärakenne ei ole vaurioitunut pitkällä aikavälillä. Esikoulun leikkihuone 132 (vanha henkilökunnan ruokailu) päätyseinä on myös ns. riskirakenne. Ulkoseinä on kuitenkin rakennettu eri aikaan kuin koulurakennus. Seinärakenteen lämmöneristeet eivät ole materiaalinäytteen perusteella tällä hetkellä vaurioituneet, mutta pitkällä aikavälillä vaurioituminen on mahdollista. Analyysivastausten perusteella ensimmäisen kerroksen (esikoulun) ulkoseinien eristeissä ei esiinny kosteusvaurioita. 3.4 Väliseinät: kellarikerros 3.4.1 Havainnot kohteessa 3.4.2 Johtopäätökset Tilan 055 sisäänkäynnin viereisessä seinässä, lattian ja seinän rajapinnassa, havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita. Jalkalistan alta leikattiin pala lasikuitutapettia, josta havaittiin tapetin alla olevissa tasoitteissa homeille tyypillistä hajua. Oven kohdalla lattiassa havaittiin pintakosteuden osoittimella poikkeavaa kosteuden nousua. Lisäksi seinätasoitteesta otettiin pala koeputkeen, josta suoritettiin kosteusmittaus ns. koepalamenetelmällä. Seinätasoite oli poikkeavan kostea (21,1 C RH 75 %). Väliseinärakenne on kantava, joka lähtee perustusten päältä. On todennäköistä, että maaperän kosteus nousee kapillaarisesti rakenteessa ja kertyy tiiviin jalkalistan/lasikuitutapetin alle. Seinätasoite oli mittaushetkellä poikkeavan kostea. Kosteus oli sellaisella tasolla, että pitkällä aikavälillä tasoitteiden vaurioituminen on mahdollista. 3.4.3 Toimenpide-ehdotukset
T14054 Tutkimusraportti 11 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3.5 Välipohja Kosteuden vaikutuksesta vaurioituneet väliseinäpinnat ja tasoitteet poistaa. Pinnat tulee puhdistaa tiili/betonipinnalle asti. Perustuksille ulottuvien seinärakenteiden tulee olla vesihöyryä läpäiseviä lähellä lattialiitosta. Rakenne: - pinnoite (muovimatto) 2 mm - tasoite - pintalaatta (betoni) 40 mm - askelääni eriste (min.villa) 20 mm - Kanta betonilaatta - palkisto (betoni) 3.5.1 Havainnot kohteessa 3.5.2 Johtopäätökset Esikoulun tiloissa 134 ja 107 havaittiin pintalaatan alla olevan ns. askeläänieristekerros, joka on mineraalivillaa. Rakenneavauksista ei havaittu välittyvän poikkeavaa hajua sisäilmaan. Eristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Analyysivastaus on liitteenä 3. Näytteessä ei esiintynyt viitteitä vauriosta. Esikoulun tilassa 132 (vanha henkilökunnan ruokailu) ei välipohjarakenteessa havaittu erillistä eristekerrosta, vaan rakenne oli umpibetonia. Havaintojen ja välipohjan eristeestä otetun materiaalinäytteen perusteella ei tilan 107 välipohjarakenteessa esiinny kosteuden aiheuttamia vaurioita. Jos ensimmäisen kerroksen tiloissa on sattunut vesivahinkoja tai muita vesivuotoja, on mahdollista, että eristekerros on paikoittain vaurioitunut. Tällaista tietoa ei kiinteistönhoitajalta tai käyttäjiltä kuitenkaan saatu. 3.5.3 Toimenpide-ehdotukset Tarvittaessa välipohjaeristeen nykykunnon tarkempi kartoitus. 3.6 Ilmanvaihtokoneiden toiminta ja hygienia, ilmamäärät 3.6.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Kiinteistössä on useita ilmanvaihtokoneita. Ilmanvaihtokoneet palvelualueineen on listattu taulukkoon 1. Koneiden huollosta vastaa koulun kiinteistönhoitaja. Suodattimet vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Kolmessakymmenessä luokkahuoneessa on tilakohtainen, lämmöntalteenotolla ja suodatuksella varustettu tulo-poistoilmanvaihtokone vuodelta 2000. Esikoulun tiloissa on pieni asuntokäyttöön tarkoitettu
T14054 Tutkimusraportti 12 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 ilmanvaihtokone ja keittiön tiloja palvelee ilmanvaihtokone vanha TK1. Esikoulun 2. kerroksen toimistotiloissa ei ole ilmanvaihtoa. Keittiön ja esikoulun ilmanvaihtokuvia ei ollut tämän tutkimuksen yhteydessä käytettävissä. Liikuntasalille, bänditilalle ja yleisille tiloille on omat ilmanvaihtokoneet. TAULUKKO 1: Rauhalan koulun ilmanvaihtokoneet ja niiden palvelualueet Kone Palvelualue TK1 vanha Keittiö PF3 Keittiön liedet PF4 Keittiön astianpesu TK1/PK1 Ruokala TK2/PK2 Yleiset tilat PF 2.2 Likaiset tilat TK3/PK3 Bänditila TK4/PK4 Pienliikunta /sos.tilat PF 4.2 WC:t TK5/PK5 Liikuntasali TK6/PK6 Liikuntasalin tehostus PF 8 Tekninen työ, puruimuri TK/PK 051-054 Luokat 051-054 TK/PK 058-059 Luokat 058 ja 059 TK/PK 061-062 Luokat 061 ja 062 TK/PK 134, 136 ja 137 Luokat 134, 136 ja 137 TK/PK 151, 152 ja 154 Luokat 151, 152 ja 154 TK/PK 157-162 Luokat 157-162 TK/PK 201-203 Luokat 201-203 TK/PK 205-211 Luokat 205-211 Ilman jakautumista tiloissa testattiin merkkisavun avulla. Näkyvää valkoista savua laskettiin tuloilman päätelaitteen eteen ja seurattiin savun liikettä tilassa. Ilmamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti koulun tiloista 17.2. Mittauspöytäkirja on liitteenä 6. Ilmanvaihtojärjestelmän hygieniaa tarkasteltiin visuaalisesti, koneita avaamalla ja pinnoilta otetuilla mikrobinäytteillä. Mikrobinäytteitä otettiin siivoushenkilökunnan taukotilasta 045 ja luokista 062 ja 162. Keittiö 007 Keittiön ilmanvaihtoa palvelee vanhempi tulo-poistoilmakone TK1/PK1 vuodelta 1993 ja se sijaitsee 2. kerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa keittiön yläpuolella. Keittiön iv-kuvat ovat muutoskuvia vuodelta 2011. Koneen suodattimet vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Kone on ikäisekseen siistissä kunnossa, mutta kuivuneita vesijälkiä oli havaittavissa koneen alla konehuoneen lattialla (liite 1, kuva 16). Kiinteistönhoitajan mukaan sadevesiä pääsee tietyllä tuulen suunnalla ja nopeudella kulkeutumaan raitisilmakammioon asti. Raitisilmakammiossa on viemäröinti.
T14054 Tutkimusraportti 13 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 Äänenvaimennusosa oli pölyinen ja saattaa toimia sisäilman mineraalikuitulähteenä (liite 1, kuva 17). Keittiön ilmamääriä ei mitattu. Yleiset tilat, esim. ilmanvaihtokoneh. 043, aula 044, siivoojien sos.tila 045 Yleisien tilojen, kuten käytävien ja portaikkojen ilmanvaihtoa palvelee tulopoistoilmakone TK2/PK2 vuodelta 2000 ja se sijaitsee kellarikerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa 043. Koneen valmistaja on PM-Luft ja ilmamäärä on +/- 1100 l/s. Koneen suodattimet (F7) vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Kone on visuaalisesti arvioiden siistissä kunnossa (liite 1, kuva 10). Raittiin ilman sisäänotto on yhteinen bänditilan koneen TK/PK3 kanssa ja säleikkö sijaitsee koulun sisäänkäynnin luona (liite 1, kuva 11). Tuloilmakanavan ulkopinnalla oli nähtävissä kuivuneita vesijälkiä (liite 1, kuva 12). Ilmamääriä mitattiin siivoushenkilökunnan taukotilasta 046, suihkusta 047, wc:stä 048 ja varastosta 054. Tilojen poistoilmaventtiilit pitivät kovaa ääntä. Mittausten perusteella poistoilmamäärä on 50 % suunniteltua suurempi, tulo sen sijaan 75 % suunniteltua pienempi. Tilat ovat voimakkaasti alipaineiset. Ilmanvaihtokoneen TK2 palvelualueelta otettiin siivoojien taukotilasta mikrobinäyte suoraviljelynä kasvatusalustalle. Analyysivastaus on liitteenä 9. Poistoilmakanavasta otetussa näytteessä oli niukkana kasvuna useita eri lajisia kosteusvaurioon viittaavia mikrobeita ja sädesieniä, joita ei tuloilmakanavasta otetuissa näytteissä havaittu. Poistoilmakanavan mikrobinäytteessä on osin samoja mikrobeja, joita esiintyi rakennemateriaaleista otetuissa näytteissä. Bänditila 050 Bänditilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmakone TK3/PK3 vuodelta 2000 ja se sijaitsee kellarikerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa 043. Koneen valmistaja on PM-Luft ja ilmamäärä on +/- 500 l/s. Koneen suodattimet (F7) vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Kone on visuaalisesti arvioiden siistissä kunnossa, mutta kanavistossa on nähtävissä kuivuneita vesijälkiä (liite 1, kuva 13). Raittiin ilman sisäänotto on yhteinen yleisten tilojen koneen TK/PK2 kanssa. Tilan ilmamääriä ei mitattu. Kimmon luokka 051 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK051, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna käytävällä. Koneen ilmamäärät ovat +/-200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskelle. Tilassa on opettajanpöydän puoleisessa päässä 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan ilmamäärät ovat hieman suunnitteluarvoja pienemmät, mutta sallitun poikkeaman rajoissa.
T14054 Tutkimusraportti 14 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 Monitoimitila 058 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK058, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 200 l/s. Kone on visuaalisesti arvioiden siistissä kunnossa (liite 1, kuva 14). Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan oleskelupäätyyn (liite 1, kuva 15). Tilassa on oleskelupäädyssä 2 poistoa (URH) ja keittiön päädyssä liesikupu. Savukokeiden perusteella tuloilma jää oleskelupäädyn puolelle, eikä sekoitu oleskelualueelle. Ilmamäärämittausten perusteella tilan tulo- ja poistoilma on 50 % suunnitteluarvoa pienempi. Opettajien työhuone 059 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK059, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna viereisessä monitoimitilassa 055. Koneen ilmamäärät ovat +/-100 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavalla ROL-200 ulkoseinän viereen. Tilassa on 2 poistoa (URH) sisäänkäynnin vieressä. Savukokeiden perusteella tuloilma leviää tuloilman päätelaitteilta hyvin hitaasti muualle huoneeseen, eikä siten aiheuttane vetoa. Ilmamäärämittausten perusteella tilan tulo- ja poistoilma on suunnitteluarvojen mukainen. Luokka 061 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK061, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 180 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 3 poistoa (URH). Savukokeiden perusteella tuloilma kääntyy valaisimista suoraan opettajan paikalle ja kulkeutuu sen jälkeen hyvin hitaasti muualle luokkatilaan. Saattaa aiheuttaa vetohaittaa nykyiseen opettajan työpisteeseen. Tilan ilmamääriä ei mitattu. Luokka 062 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK062, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 150 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Savukokeiden perusteella tuloilma jakaantuu tasaisesti ja vedottomasti koko luokan alueelle. Käyttäjän mukaan ilmanvaihdon säädön jälkeen tilan ilmanlaatu on heikentynyt, mutta veto-ongelmat loppuneet. Mittausten perusteella tilan ilmamäärät ovat hieman suunnitteluarvoja pienemmät, mutta sallitun poikkeaman rajoissa.
T14054 Tutkimusraportti 15 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 Luokan 062 ilmanvaihtokoneesta otettiin mikrobinäyte suoraviljelynä kasvatusalustalle. Analyysivastaus on liitteenä 9. Poistoilmakanavasta otetussa näytteessä oli niukkana kasvuna kosteusvaurioon viittaavia mikrobeita, joita ei tuloilmakanavasta otetuissa näytteissä havaittu. Esikoululuokka 133, entinen henkilökunnan ruokailuhuone Kiinteistönhoitajan mukaan tilan ilmanvaihtoa palvelee keittiön tulopoistoilmanvaihtokone TK1/PK1 vuodelta 1993. Se sijaitsee 2. kerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa keittiön yläpuolella. Keittiön ilmanvaihtokuvat ovat muutoskuvia vuodelta 2011 ja niissä ei näy kanavointeja esikoulun tiloihin. Ilmanvaihtokoneen äänenvaimennusosista epäiltiin irtoavan mineraalivillaa sisäilmaan ja tuloilman kuitupitoisuus mitattiin suodatinkankaalta tuloilman päätelaitteelta. Keräysaika suodattimelle oli 3 päivää. Mittausten perusteella tuloilmassa on kuituja 0,03 kpl/m 3. Työterveyslaitoksen suosituksen mukaan pitoisuudet alle 1 kpl/m 3 eivät edellytä toimenpiteitä. Kuitujen irtoaminen riippuu ilman nopeudesta ja materiaalien iästä. Tuloilma tuodaan kolmella vanhalla tuloilman päätelaitteella (KT-S?) tilan keskelle. Tilassa on 3 poistoa (KSO?). Rakennusmääräyskokoelman D2 mukaan päiväkotien lepohuoneiden ilmamäärän tulisi olla 6 l/s, henkilö tai 2,5 l/s, m 2. Tilan pinta-alan ollessa 37 m 2 tulisi tuloilmamäärän olla 93 l/s. Tilan tuloilmamääräksi mitattiin n. 40 l/s. Mittausten perusteella tilan ilmamäärät ovat 50 % suunnitteluarvoja pienemmät. Luokassa on kylmä ja lämpökameralla tarkasteltiin ulkoseinärakennetta ulkoilman lämpötilan ollessa 0 o C. Eristepuutteita ei lämpökameralla havaittu. Esikoulun muut tilat Tilan ilmanvaihtoa palvelee pieni tulo-poistoilmanvaihtokone, joka sijaitsee esikoulun opetustilan kaapissa. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Koneelta lähteviksi ilmamääriksi mitattiin +28 /-42 l/s. Ilmanvaihtosuunnitelmia ei ollut käytettävissä, mutta ilmamäärä on todennäköisesti riittämätön. Tilat ovat n. 71 m 2 ja esikoulun leikkihuoneiden mitoitusvirralla tuloilmamääräksi saadaan 71 m 2 x 2,5 l/s, m 2 = 177,5 l/s. Luokka 136, iltapäiväkerho Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK136, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan tuloilmamäärä on hieman suunnitteluarvoja pienempi, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Poistoilmamäärä on 46 % suunnitteluarvoa pienempi.
T14054 Tutkimusraportti 16 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 Luokka 151, tekstiilityö Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK151, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna käytävän puolella. Koneen ilmamäärät ovat +/-200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan poistoilmamäärä on hieman suunnitteluarvoja pienempi, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Tuloilmamäärä on 21 % suunnitteluarvoa pienempi. Luokka 154 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK154, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna varastossa 155. Koneen ilmamäärät ovat +/-200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan poistoilmamäärä on hieman suunnitteluarvoja pienempi, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Tuloilmamäärä on 23 % suunnitteluarvoa pienempi. Luokka 158, kuvaamataito Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK158, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna varastossa 156. Koneen ilmamäärät ovat +/-200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan poistoilmamäärä on hieman suunnitteluarvoja pienempi, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Tuloilmamäärä on 22 % suunnitteluarvoa pienempi. Luokka 161 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK161, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna käytävän puolella. Koneen ilmamäärät ovat +/-200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan poistoilmamäärä on hieman suunnitteluarvoja pienempi, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Tuloilmamäärä on 21 % suunnitteluarvoa pienempi. Mittausten aikana tilan tuloilmapuhallin sammuu poistoilmapuhaltimen jäädessä päälle. Tila muuttuu alipaineiseksi ja luokan ovi alkaa viheltää. Lisäksi oven avaaminen hankaloituu. Tuloilmapuhaltimen pysähtyminen saattaa johtua ilmanvaihtokoneen huurtumisenestoautomatiikasta. Luokka 162
T14054 Tutkimusraportti 17 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK162, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna käytävän puolella. Koneen ilmamäärät ovat +/-200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Tilan ilmamääriä ei mitattu. Tilan tuloilmapuhallin sammuu poistoilmapuhaltimen jäädessä päälle. Tila muuttuu alipaineiseksi ja luokan ovi alkaa viheltää ja oven avaaminen hankaloituu. Tuloilmapuhaltimen pysähtyminen saattaa johtua ilmanvaihtokoneen huurtumisenestoautomatiikasta. Tutkimusten yhteydessä nostettiin esilämmityksen lämpötilaa +8 o C:een, jotta huurtumiseneston ei tarvitsisi käynnistyä yli -5 o C:een ulkolämpötiloilla. Luokan 162 ilmanvaihtokoneesta otettiin mikrobinäyte suoraviljelynä kasvatusalustalle. Analyysivastaus on liitteenä 9. Poistoilmakanavasta otetussa näytteessä oli niukkana kasvuna kosteusvaurioon viittaavia mikrobeita, joita ei tuloilmakanavasta otetuissa näytteissä havaittu. Luokka 201 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK201, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan ilmamäärät ovat hieman suunnitteluarvoja pienemmät, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Luokka 203 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK203, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan poistoilmamäärä on hieman suunnitteluarvoja pienempi, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Tuloilmamäärä on 21 % suunnitteluarvoa pienempi. Luokka 205 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK205, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan poistoilmamäärä on hieman
T14054 Tutkimusraportti 18 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 suunnitteluarvoja pienempi, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Tuloilmamäärä on 21 % suunnitteluarvoa pienempi. Luokka 208 Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK208, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan poistoilmamäärä on hieman suunnitteluarvoja pienempi, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Tuloilmamäärä on 21 % suunnitteluarvoa pienempi. Luokka 211 3.6.2 Johtopäätökset Tilan ilmanvaihtoa palvelee tulo-poistoilmanvaihtokone TK/PK211, joka sijaitsee äänieristettynä ja koteloituna ko tilassa. Koneen ilmamäärät ovat +/- 200 l/s. Koneen kuntoa ei tarkastettu. Tuloilma tuodaan reikäkanavilla ROL-200 tilan keskivaiheille. Tilassa on 4 poistoa (URH). Mittausten perusteella tilan poistoilmamäärä on hieman suunnitteluarvoja pienempi, mutta sallitun poikkeaman rajoissa. Tuloilmamäärä on 23 % suunnitteluarvoa pienempi. Tarkastetut ilmanvaihtokoneet ovat ikäisessään kunnossa. Ilmanvaihtojärjestelmässä havaituilla mahdollisilla kuitulähteillä ei ole merkittävää vaikutusta sisäilman laatuun. Mikrobinäytteiden perusteella poistoilmajärjestelmässä esiintyy pieniä määriä mikrobeja, jotka eivät ole sisäilmalle tyypillisiä. Mikrobit saattavat olla peräisin rakenteista, kiinteistön käytöstä tai korjauksista. Luokkien tuloilmakoneiden automatiikassa havaittiin toimintahäiriöitä, jotka aiheuttavat luokkien alipaineistumisen ja ääniongelmia. Ilmamäärämittausten perusteella osassa tiloja ilmamäärät poikkesivat suunnitelluista. Kuivuneita vesijälkiä havaittiin 2. kerroksen vanhassa konehuoneessa ja kellarikerroksen konehuoneessa 043. 3.6.3 Toimenpide-ehdotukset Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneisiin seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänottojen sääsuojausta parannetaan. Tuloilmakoneiden automatiikkaa säädetään. Kiinteistön ilmamäärät säädetään.
T14054 Tutkimusraportti 19 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3.7 Rakennuksen painesuhteet 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Rakennuksen painesuhteita mitattiin hetkellisenä mittauksena ulkoilmaan nähden 14.11.2014, 20.11.2014 ja 26.3.2015. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2: Hetkelliset paine-erot Kerros Tila/huone Paine-ero Paine-ero viereiseen tilaan (Pa) ulkoilmaan (Pa) Kellari Keittäjien pukuhuone 023-10 - Teknisen työn luokka 052-11 0 käytävään 087-23, kun kohdepoistot päällä Monitoimitila 055-12 +2 käytävään 087 Kirjavarasto 056-3 (klo 15.30) -4 käytävään 087 (klo 15.30) Opettajien työhuone 059-13 0 käytävään 087 Luokka 061-13 0 käytävään 087 Luokka 062-14 0 käytävään 087 Tuulikaappi 089-6 - Ruokasali -23 - Kellarin käytävä -16-1. krs Esikoulun aula 106-0 pieneen opetustilaan 107 0 koulun käytävään 103 Esikoululuokka 132-7 +8 keittiön yhdyskäytävään 176 IP-kerhon luokka 134 0 - Yhdyskäytävä 176 - +3 keittiöön 121 +2 wc:hen 119 Hetkellisten paine-eromittausten perusteella tilat ovat alipaineiset ulkoilmaan nähden. Teknisen työn luokassa mitattiin paine-eroksi ulkoilmaan nähden - 23 Pa, kun kohdepoistot käynnistettiin. Luokka- ja esikoulutilat olivat pääsääntöisesti ylipaineisia tai tasapainossa ympäröiviin käytävätiloihin nähden. Poikkeuksena kellarikerroksen kirjavarasto, jossa on pelkkä poisto. Paine-eron vaihteluita seurattiin ulkovaipan yli noin viikon ajan 14. 20.11.2014 neljästä eri tilasta, eri ilmansuuntiin. Seurannan keskeisimmät tulokset on esitetty taulukossa 3. Seurantakäyrät ovat liitteenä 5. TAULUKKO 3: Paine-eroseurannan tulokset Tila Koko seurantajakson min (Pa) Koko seurantajakson max (Pa) Koko seurantajakson keskiarvo (Pa) Keittiön pukuhuone -19 0-9 023 Monitoimitila 055-16 4-11 Luokka 061-17 1-13 Esikoululuokka 132-13 2-5
T14054 Tutkimusraportti 20 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3.7.2 Johtopäätökset Paine-eroseurannan perusteella päiväsaikaiset paine-erot olivat vaihtelevia, yö- ja ilta-ajan painesuhteet alipaineisia. Keittiön pukuhuoneen 023 paine-ero ulkoilmaan on klo 19 04-5 Pa, aamuyöstä klo 04.00-6.40-10 Pa ja päiväsaikaan vaihteleva välillä -19..0 Pa. Klo 15 19 paine-ero tasaantuu -17 Pascaliin. Keittiön työaika on n. klo 7-15. Paine-eroseurannan perusteella esikoululuokan 132 paine-ero ulkoilmaan on yöaikaan -3 ja iltaisin n. klo 15.00 19.30-7 Pa. Klo 8.00 15.00 paine-ero vaihtelee välillä -13..+2. Esikoulun wc-tiloissa 176 on esiintynyt viemärin hajua, joka todennäköisesti johtuu voimakkaan alipaineen kuivattamasta lattiakaivosta ja keittiöstä kulkeutuvasta ilmasta. Lattiakaivo on teipattu hajun leviämisen ja kaivon kuivumisen estämiseksi. Mittausten perusteella tilat ovat reilusti alipaineiset. Mitä suurempi alipaine, sitä suurempi korvausilmamäärä tulee tiloihin rakenteiden epätiiveyskohdista. Teknisen työn purunpoisto lisää tilan alipaineisuutta. Paine-eron päiväsaikainen vaihtelu johtuu todennäköisesti luokkakohtaisten ilmanvaihtokoneiden automatiikasta (läsnäolotunnistin) ja ulko-ovien tiheästä avaamisesta. 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset 3.8 Sisäilman kuidut Rakenteellisten tutkimusten ja havaintojen perusteella kellarikerroksen tilakohtaiset paine-erot tulee säätää lähelle tasapainoa (0 Pa) haitallisten ilmavuotojen ehkäisemiseksi. Teknisen työn luokkaan on järjestettävä hallittu korvausilma purunpoiston käytön ajaksi. Seuraavan ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen yhteydessä säädetään muiden kerrosten tilakohtaiset paine-erot lähemmäs 0 Pa. 3.8.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa Sisäilman mineraalivillakuituja mitattiin 6 eri pisteestä 2 viikon laskeumanäytteestä. Näytteenoton perusteella Työterveyslaitoksen viitearvo 0,2 kuitua/cm 2 ei ylity missään mittauspisteessä. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2. Analyysivastaus on liitteenä 7. Kuituja mitattiin myös ilmanvaihtojärjestelmästä esikoululuokasta 133, jota oletettavasti palvelee vanha keittiön kone TK1. Työterveyslaitoksen suosittelema raja-arvo tuloilman kuitupitoisuudelle on 1,0 kuitua/m 3. Esikoululuokasta otetussa näytteessä kuituja oli vain 0,03 kuitua/m 3, joten
T14054 Tutkimusraportti 21 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3.8.2 Johtopäätökset raja-arvo ei ylity. Analyysivastaus on liitteenä 8. Näytteenottopaikka on esitetty liitteessä 2. Teknisen työn luokassa oli alakattoon asennettu akustointilevyjä, joiden havaittiin olevan monin paikoin rikkinäisiä. Lisäksi ilmanvaihto puhaltaa kanavista ylöspäin kohti alakattoa, akustointilevyjä kohti. Kuitumittausten perusteella ilmanvaihtojärjestelmässä ei esiinny sisäilman kuituja. Mineraalivillaa on käytetty vanhassa keittiön tuloilmakoneessa ja tilojen akustoinnissa. Kun kuitupitoisuus ylittää viitearvon, saattaa kuiduista aiheutua silmien, ihon ja ylähengitysteiden ärsytysoireita herkimmille. Teknisen työn tiloissa alakatossa olevista akustointilevyistä voi irrota mineraalivillakuituja, jotka saattavat aiheuttaa ärsytysoireita tilojen käyttäjille. 3.8.3 Toimenpide-ehdotukset 3.9 Lämpökuvaus Teknisen työn luokan akustointilevyjen poistaminen ja uusiminen ominaisuuksiltaan kestävimmiksi. Rakenteiden lämpökuvauksella pyrittiin selvittämään lämmöneristeiden puutteita esikoulun kylmässä tilassa 132/133 ja kellarikerroksen ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan. Lämpökuvauksen olosuhteet on esitetty taulukossa 4. TAULUKKO 4: Lämpökuvausolosuhteet Painesuhteet Kuvattavat tilat alipaineiset -5..-23 Pa Sisäilman lämpötila 21,0 o C Ulkoilma lämpötila 0 o C Säätila ulkona Aurinkoinen Pilvisyys (0..8) Pilvetön (0) Tuulen suunta ja nopeus Itätuuli 8 m/s Lämpökuvauksella havaittiin erilainen ulkoseinärakenne esikoulun kylmän luokan osalla (liite 10, kuvat 1 ja 2). Sisäpuolelta kuvattuna lämpötilaeroja oli havaittavissa ikkunanpuitteissa ja uuden ja vanhan rakenteen rajapinnassa. Ilmavuotoja havaittiin kellarin käytävän katon tarkastusluukusta, oviraoista ja ilmanvaihtokoneiden tarkastusluukkujen liitoksista (liite 10, kuvat 3-4, 7-8 ja 11-12). Kosteuden nousua oli nähtävissä maanvastaisissa seinärakenteissa (liite 10, kuvat 5-6, 9-10 ja 13-14).
T14054 Tutkimusraportti 22 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 3.10 Muut sisäilmaan vaikuttavat tekijät 3.10.1 Johtopäätökset Esikoulun tiloissa, varsinkin tilassa 132 havaittiin voimakas viemärin haju. Keittiön tilat olivat poissa käytöstä ja tiloissa oli aistittavissa viemärin yms. voimakasta pahaa hajua. Keittiön tiloissa on esikoulun vaatteidenkuivatuskaappeja, jotka ovat käytössä. Esikoulun ja keittiön tilat ovat erotettu käytävällä 176 kevyellä väliseinällä, joka on auki yläosasta. Käytävä on erotettu esikoulun tiloista kevyellä ovella joka auki alaosasta. Käytävältä 176 on käynti wc-tiloihin, joita esikoulu käyttää. Keittiön ja esikoulun tilat ovat ilmastollisesti yhteydessä toisiinsa. Havaintojen perusteella painesuhteiden vaikutuksesta ilmaa kulkeutuu keittiöstä esikoulun tiloihin. Tutkimusten jälkeen esikoulun ja vanhan keskuskeittiön välinen käytävä ja wc on poistettu käytöstä. Käyttäjien mukaan hajuhaitta on tämän jälkeen poistunut. Keskuskeittiö oli mittauksissa 25.3.2015-5 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden ja -2 Pa portaikkoon nähden. Vanhan keskuskeittiön tiloissa havaittiin ilmanlaatu huonoksi mm. kuivuneitten viemäreitten takia. Alipaineisuus on kuivattanut myös esikoulun wc:n lattiakaivon ja esikoulun tiloihin on aiheutunut hajuhaittaa. Esikoulun ja vanhan keskuskeittiön välisen käytävän ja wc:n poistaminen käytöstä on auttanut ja hajuhaittaa ei tämän jälkeen ole esikoulun tiloissa 1. kerroksessa enää esiintynyt. 3.10.2 Toimenpide-ehdotukset Mikäli hajuhaittaa esiintyy, varmistetaan keskuskeittiön alipaineisuus ja painesuhteet ympäröiviin tiloihin. 4 YHTEENVETO Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty tämän tutkimuksen keskeiset tulokset lyhyenä yhteenvetona. TAULUKKO 5. Keskeisimmät tulokset rakenneosittain ja suositeltavat toimenpiteet. TUTKIMUKSET KESKEISIMMÄT TULOKSET SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Alapohja - Alapohja ns. kaksoislaatta, jossa eristeenä kevytsora - Rajakohtien tiivistys tai rakenteen kokonaan - Pintalaatan alla käytetty valupaperi uusiminen on vaurioitunut kosteuden - Pinnoitteiden
T14054 Tutkimusraportti 23 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 Ulkoseinä 1 krs. vaikutuksesta - kevytsora on myös mahdollinen epäpuhtauksien lähde - Kantavilla seinälinjoilla/oviaukoissa havaittiin kosteuspoikkeamia pinnoitteen alla - Tiili-villa-tiili ulkoseinärakenne on ns. riskirakenne. Ulkopuolinen rappaus parantaa rakenteen vedenpitävyyttä - Tutkimushetkellä ei materiaalinäytteiden perusteella seinäeristeissä esiintynyt vaurioita vaihtaminen kosteutta läpäiseväksi alueilla, joilla havaittiin kosteuspoikkeamia - Rakenne huomioiden sisäpintojen ja rajakohtien tiivistys Kellariseinä - Sisäpuolelta mineraalivillalla eristetty maanvastainen seinä on kosteusteknisesti ns. riskirakenne. - Materiaalinäytteiden ja havaintojen perusteella eristeissä esiintyi kosteusvaurioita - Ilmayhteys sisäilmaan tilojen ollessa alipaineisia - Kosteus nousee paikoittain kantavia seinärakenteita pitkin ylös - Ensisijaisesti rakenteen purkaminen ja uusiminen kosteusteknisesti toimivaksi rakenteeksi - Rakenteen tiivistäminen (tilapäinen korjaus) - Kantavien väliseinärakenteiden alaosien puhdistus ja pinnoitus kosteutta läpäisevillä tasoitteella ja maalilla Keittiö/esikoulu - Keittiön sisäilma kulkeutuu esikoulun tiloihin - Keittiössä aistittiin voimakas viemärin haju Sisäilman kuidut - Teknisen työn luokan alakaton akustointilevyjen havaittiin olevan monin paikoin rikkinäisiä. Mineraalivillakuidut voi aiheuttaa tilojen käyttäjille ärsytysoireita - Ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteet vähäisiä - Mikäli hajuhaitat jatkuvat, tulee vanhan keskuskeittiön painesuhteet ympäröiviin tiloihin säätää - Akustointilevyjen poistaminen ja uusiminen ominaisuuksiltaan kestävimmiksi TAULUKKO 6. Keskeisimmät tulokset: ilmanvaihto ja painesuhteet TUTKIMUKSET KESKEISIMMÄT TULOKSET SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Ilmanvaihto - Tarkastetuissa ilmanvaihtokoneissa ei havaittu merkittäviä puutteita - Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneisiin - Ilmamäärät eivät vastaa suunnitteluarvoja kaikissa tiloissa. seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänottojen - Kahdessa iv-konehuoneessa (2. k ja kellarin 043) havaittiin kuivuneita sääsuojausta parannetaan. vesijälkiä - Ilmamäärät säädetään
T14054 Tutkimusraportti 24 (24) Rauhalan koulu, Kotka 26.3.2015 - Pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja poistoilmajärjestelmässä kanaviston puhdistuksen yhteydessä. Painesuhteet - Kellarin tilat alipaineisia - Kellarin tilakohtaiset paine-erot säädetään lähemmäs tasapainotilaa - Teknisen työn luokkaan on järjestettävä hallittu korvausilma purunpoiston käytön ajaksi. Lämpökuvaus - Esikoulun kylmän luokan rakenteet vaihtelevat - Kellarin käytävälle vuotaa ilmaa välipohjasta - Maanvastaisessa ulkoseinärakenteessa on kosteusvaurioita - Lisälämpöä esikoululuokkaan - Mikä on välipohjan ilmavuotojen vaikutus? - Maanvastaisten seinärakenteiden korjaus 5 LIITTEET Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Antti Ahola Johanna Lampinen RI AMK ins. AMK, RTA H/Rakter 019/05 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Valokuvat Näytteenottopaikat Analyysivastaus materiaalien mikrobeista Menetelmäkuvaukset Paine-eroseurantakäyrät Ilmamäärien mittauspöytäkirja Analyysivastaus sisäilman kuiduista Analyysivastaus ilmanvaihtojärjestelmän kuiduista Analyysivastaus ilmanvaihtojärjestelmän mikrobeista Lämpökuvat ja niitä vastaavat valokuvat
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 1/9 Kuva 1: Tilan 055 kantavan väliseinän ja lattian rajapinnassa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 2: Teknisen työn luokan alakaton akustointilevyt ovat monin paikoin rikkinäisiä.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 2/9 Kuva 3: Kellarin maanvastaisen seinän eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Kuva 4: Merkkiainekokeet, kellariseinä, tekninen työ. Tyypillinen vuotoilmareitti, ikkunapenkin ja seinän rajakohta.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 3/9 Kuva 5: Merkkiainekokeet, kellariseinä, tekninen työ. Tyypillinen vuotoilmareitti, ulkoseinän ja lattian rajakohta. Kuva 6: Merkkiainekokeet, kellariseinä, monitoimitila 055. Tyypillinen vuotoilmareitti, ikkunapenkin ja ikkunakarmin rajakohta.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 4/9 Kuva 7: Teknisen työn alapohjarakenteen avaus. Lattiassa eristeenä kevytsora. Kuva 8: Ensimmäisen kerroksen ulkoseinän rakenneavaus. Seinän lämmöneristeet ovat tuulettumattomassa tilassa.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 5/9 Kuva 9: Keittiön ja esikoulun tilat erottava väliseinä. Oven alla on rako ja seinän yläosassa reikä.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 6/9 Kuva 10: TK2 raitisilmapellissä pientä ruoste-/likatäplää. Kuva 11: TK2 ja TK3 raittiin ilman sisäänotto.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 7/9 Kuva 12: IV-konehuone, vesijälkiä kanavan pinnalla. Kuva 13: TK3 kuivuneita jälkiä poisto?kanavassa.
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 8/9 Kuva 14: TK055 on siistissä kunnossa. Kuva 15: Tuloilmanjako kellarissa (055).
T14054 VALOKUVAT LIITE 1 Rauhalan koulu Sivu 9/9 Kuva 16: TK1 Keittiön kone. Kuivuneita vesijälkiä lattialla. Kuva 17: TK1 Keittiön kone. Likainen ÄV-osa.
T14054 Rauhalan koulu Kotka RA6jaRA8 MA 4/5 RA: AP RA 9: AP MA 6 LIITE 2 Sivu 1/2 NÄYTTEENOTTOPAIKAT Kellarikerros, länsisiipi AP = ALAPOHJA K = KUITUNÄYTE MA = MATERIAALINÄYTE RA = RAKENNEAVAUS US = ULKOSEINÄ VP = VÄLIPOHJA RA 4: US MA1 RA 5: US MA3 RA: AP VIITE VAURIOSTA HEIKKO VIITE VAURIOSTA EI VIITETTÄ VAURIOSTA RA: AP K6 RA: US KOSTEUSPOIKKEAMA VUOTOJA MERKKIAINEMITTAUKSESSA K5
LIITE 2 Sivu 2/2 NÄYTTEENOTTOPAIKAT 1. kerros, itäsiipi RA1: US MA1 (21.11.2014) RA 4:US MA4 AP = ALAPOHJA K = KUITUNÄYTE MA = MATERIAALINÄYTE RA = RAKENNEAVAUS US = ULKOSEINÄ VP = VÄLIPOHJA RA 3:US MA3 RA 2: US MA2 RA: VP RA 1:VP MA1 K2 K1 VIITE VAURIOSTA HEIKKO VIITE VAURIOSTA EI VIITETTÄ VAURIOSTA
Sivu 2/2 LIITE 2 Sivu 3/3 NÄYTTEENOTTOPAIKAT 1. kerros, itäsiipi
LIITE 3
LIITE 3
LIITE 3
LIITE 3
T14054 MENETELMÄT LIITE 4 Rauhalan koulu Sivu 1/2 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Rakenneavaukset Mikrobit rakenteissa Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Rakenteisiin tehtiin avauksia, joista niiden kuntoa voitiin tarkemmin tarkastella. Ilmavuotoreittejä rakenteista sisäilmaan selvitettiin merkkiainekokeiden avulla. Paine-eroseurannan avulla selvitettiin ilmanvaihdon toimintaa. Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta. Lisäksi rakenteisiin porattiin pienempiä reikiä, joiden kautta rakennetta selvitettiin endoskoopin avulla. Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteenottopaikkoja olivat maanvastaiset seinärakenteet, alapohja, välipohja sekä ulkoseinärakenne. Näytteitä otettiin yhteensä 10 kpl. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä ja analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Mikrobit ilmanvaihtojärjestelmässä Merkkiainemittaukset Kosteuskartoitus Ilmanvaihtojärjestelmän mikrobiologista kuntoa tutkittiin mikrobinäytteiden avulla. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä ja analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin ulkoseinärakenteiden sekä alapohjan eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa. Tilojen ja rakennusosien kosteutta kartoitettiin pintakosteuden ilmaisimella (Tramex Moisture Encounter). Kartoituksessa tarkastettiin kellarin ja ensimmäisen kerroksen esikoulun tilat. Kartoitus tehtiin pistokoeluonteisesti n. neliön tarkkuudella. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen
T14054 MENETELMÄT LIITE 4 Rauhalan koulu Sivu 2/2 Kosteusmittaukset Ilmanvaihtoselvitys epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa vihreällä merkityt alueet kuvaavat kuivimpia alueita ja punaisella merkityt kosteimpia. Keltaisella ja punaisella merkityt alueet lattiassa ovat todennäköisimmin normaalia kosteampia alueita. Rakenteista mitattiin suhteellinen kosteus ja lämpötila hetkellisenä mittauksena rakenteiden eristetilasta. (Rotronic HygroLog). Mittaukset ovat suuntaa antavia. Ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin aistinvaraisesti, koneita ja kanavia avaamalla sekä tutustumalla ilmanvaihtosuunnitelmiin. Lisäksi mitattiin paine-eroja hetkellisesti mikromanometrilla Swema 3000. Ilmanjakoa tutkittiin TinyCXsavun avulla. Painesuhteiden seuranta Lämpökuvaus Sisäilman kuidut Ilmanvaihdon kuidut Rakennuksen painesuhteita ulkovaipan yli seurattiin pitkäkestoisena mittauksena 14.11.-20.11.2014 välisenä aikana mittalaitteina HK instruments ltd, DPT / Tinytag. Rakennuksen rakenneteknistä toimintaa ja mahdollisia eristepuutteita / kosteusvaurioita tarkasteltiin lämpökameran Flir B4 avulla. Sisäilman kuitupitoisuutta mitattiin 2 viikon pölylaskeumasta. Näytteet otettiin geeliteipille, josta mineraalivillakuidut laskettiin laboratoriossa. Analyysin on tehnyt Tarjan asbesti- ja kuitulaboratorio Oy. Ilmanvaihtojärjestelmän kuituja mitattiin keräämällä kuituja suodatinkankaalle. Mineraalivillakuidut laskettiin laboratoriossa. Analyysin on tehnyt Työterveyslaitos.
T14054 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Rauhalan koulu, Kotka Sivu 1/4 H. 023, keittiön pukuhuone, paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden pe 14. 20.11.2014 20 15 10 Δp (Pa) 5 0 5 10 15 20 14.11.2014 00:00 15.11.2014 00:00 16.11.2014 00:00 17.11.2014 00:00 18.11.2014 00:00 19.11.2014 00:00 20.11.2014 00:00 21.11.2014 00:00 H. 023, keittiön pukuhuone, paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden ke 19.11.2014 20 15 10 5 0 5 10 15 20 18.11.2014 19:12 19.11.2014 00:00 19.11.2014 04:48 19.11.2014 09:36 19.11.2014 14:24 19.11.2014 19:12 20.11.2014 00:00 Δp (Pa)
T14054 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Rauhalan koulu, Kotka Sivu 2/4 H. 055, monitoimitila paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 14. 20.11.2014 20 15 10 Δp (Pa) 5 0 5 10 15 20 14.11.2014 00:00 15.11.2014 00:00 16.11.2014 00:00 17.11.2014 00:00 18.11.2014 00:00 19.11.2014 00:00 20.11.2014 00:00 21.11.2014 00:00 H. 055, monitoimitila paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 19.11.2014 20 15 10 5 0 5 10 15 20 18.11.2014 19:12 19.11.2014 00:00 19.11.2014 04:48 19.11.2014 09:36 19.11.2014 14:24 19.11.2014 19:12 20.11.2014 00:00 Δp (Pa)
T14054 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Rauhalan koulu, Kotka Sivu 3/4 Δp (Pa) 20 15 10 5 0 5 10 15 20 H. 061, opetustila paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 14. 20.11.2014 14.11.2014 00:00 15.11.2014 00:00 16.11.2014 00:00 17.11.2014 00:00 18.11.2014 00:00 19.11.2014 00:00 20.11.2014 00:00 21.11.2014 00:00 H. 061, opetustila paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 19.11.2014 20 15 10 5 0 5 10 15 20 18.11.2014 19:12 19.11.2014 00:00 19.11.2014 04:48 19.11.2014 09:36 19.11.2014 14:24 19.11.2014 19:12 20.11.2014 00:00 Δp (Pa)
T14054 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Rauhalan koulu, Kotka Sivu 4/4 Δp (Pa) 20 15 10 5 0 5 10 15 20 14.11.2014 00:00 H. 132, esikoulu paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 14. 20.11.2014 15.11.2014 00:00 16.11.2014 00:00 17.11.2014 00:00 18.11.2014 00:00 19.11.2014 00:00 20.11.2014 00:00 Vaihteluväli 13..+2 Pa 21.11.2014 00:00 Keskiarvo 5 Pa Δp (Pa) 20 15 10 5 0 5 10 15 20 18.11.2014 19:12 H. 132, esikoulu paine erovaihtelut ulkoilmaan nähden 19.11.2014 19.11.2014 00:00 19.11.2014 04:48 19.11.2014 09:36 19.11.2014 14:24 19.11.2014 19:12 20.11.2014 00:00
MITTAUSPÖYTÄKIRJA INSINÖÖRI Ö I TORNATORINTIE O 3 48100 KOTKA STUDIO ILMANVAIHTOVERKOSTO Puh. (05) 2255 500 OSAKEYHTIÖ KOHDE: Rauhalan koulu TYÖ Ö n:o : T14054 MITTAAJA: TM, JLA Pvm: 17.2.20152 2015 MITTALAITE: Swema 3000 Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko dp ES Vaadittu Mitattutt Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattutt Poikkeama Sallittu kohde Poikkeama kohde Poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) ±% ± % ±% ± % (Pa) (l/s) (l/s) ±% ± % ±% ± % KELLARIKRS TK/PK2 046 siivoushk TKB 160 05 0,5 k=21,9 60 15-75 20 URH 125 1,53 388-6 20 30 50 20 047 suihku URH 125 1,53 386-6 20 30 50 20 048 wc URH 125 1,63 388-5 20 32 60 20 Yht. 60 92 53 20 054 varasto URH 125 1,53 370-66 20 29 45 20 Luokkakohtaiset koneet 051 Kimmon lk ROL 200-180-1 1 11,0 k=25,22 100 84-16 20 URH 200 7,378 39 27 50 46-8 20 ROL 200-180-1 1 11,00 k=25k 25,22 100 84-16 20 URH 200 7,378 34 27 50 43-14 20 Yht. 200 168-16 20 URH 200 7,378 30 27 50 40-20 20 URH 200 7,378 28 27 50 39-22 20 Yht. 200 168-16 20 058 monitoimit. i ROL 200-180-1 40 4,0 k=25,2 2 100 50-50 20 URH 200 324 3,24 145 9 50 39-22 20 ROL 200-180-1 1 4,0 k=25,22 100 50-50 20 URH 200 3,48 145 10 50 42-16 20 Yht. 200 100-50 20 kanava a a 200 100 17-83 20 Yht. 200 98-51 20 059 opett.h. ROL 200-180-1 1 16,5 k=25,2k 100 102 2 20 URH 200 7,592 52 28 50 55 10 20 URH 200 69 6,95 55 25 50 52 4 20 Yht. 100 107 7 20 062 opetus 2 ROL 200-180-1 12,5 k=25,2 100 89-11 20 URH 200 7,592 28 28 50 40-20 20 ROL 200-180-1 12,00 k=25,2 2 100 87-13 20 URH 200 6,95 29 25 50 37-26 20 Yht. 200 176-12 20 URH 200 7,378 33 27 50 42-16 20 URH 200 7,378 36 27 50 44-12 20 Yht. 200 163-19 20 Sivu 1
INSINÖÖRI Ö I TORNATORINTIE 3 MITTAUSPÖYTÄKIRJAÖ Ä TORNATORINTIE 3 48100 KOTKA STUDIO ILMANVAIHTOVERKOSTO Puh. (05) 2255 500 OSAKEYHTIÖ ILMANVAIHTOVERKOSTO KOHDE: Rauhalan koulu TYÖ n:o : T14054 MITTAAJA: TM, JLA Pvm: 17.2.2015 2015 MITTALAITE: Swema 3000 Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Koko dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu Mittaus- Koko k dp ES Vaadittu Mitattu Poikkeama Sallittu kohde Poikkeama kohde Poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) ±% ± % ±% ± % (Pa) (l/s) (l/s) ±% ± % ±% ± % 1. KERROS TK1 (vanha kone) 133 esikoulu KT-S 160 50 5,0 9 30 12-60 20 KSO 160 3,44 8-1 30 10-67 20 ent. henk.kunnan KT-S 160 7,0, 10 30 17-43 20 KSO 160 3,44, 10-1 30 11-63 20 ruokailuhuone KT-S 160 50 5,0 10 30 12-60 20 KSO 160 3,6 10 0 30 11-63 20 Yht. 90 41-54 20 Yht. 90 32-64 20 Esikoulun kone kanava 100-5,5-20 kanava - 42-20 kanava 100-90 9,0-20 kanava 125-13,55-20 Yht. 28 Luokkakohtaiset koneet 136 luokka, IP ROL 200-180-1 1 11,00 k=25,2 2 100 84-16 20 URH 200 6,95 16 25 50 28-44 20 ROL 200-180-1 10,00 k=25k 25,22 100 80-20 20 URH 200 7,164 12 26 50 25-50 20 Yht. 200 164-18 20 URH 200 7,164 14 26 50 27-46 20 URH 200 7,164 16 26 50 29-42 20 Yht. 200 109-46 20 151 tekstiilityöt k tiilit ö ROL 200-180-1 10,00 k=25,2 2 100 80-20 20 URH 200 6,736 51 24 50 48-44 20 ROL 200-180-1 1 9,5 k=25,22 100 78-22 20 URH 200 6,308 46 22 50 43-14 20 Yht. 200 158-21 20 URH 200 6,308 43 22 50 41-18 20 URH 200 6,308 43 22 50 41-18 20 Yht. 200 173-14 20 154 luokka ROL 200-180-1 9,0 k=25,2 100 76-24 20 URH 200 69 6,95 31 25 50 39-22 20 ROL 200-180-1 95 9,5 k=25,2 2 100 78-22 20 URH 200 7,378 30 27 50 40-20 20 Yht. 200 154-23 20 URH 200 7,164 36 26 50 43-14 20 URH 200 6,95 42 25 50 45-10 20 Yht. 200 167-17 20 158 kuvis ROL 200-180-1 1 10,0 k=25,2k 100 80-20 20 URH 200 7,164 32 26 50 41-18 20 ROL 200-180-1 9,0 k=25,2 100 76-24 20 URH 200 695 6,95 32 25 50 39-22 20 Yht. 200 156-22 20 URH 200 6,736 36 24 50 40-20 20 URH 200 7,164 38 26 50 44-12 20 Yht. 200 164-18 20 161 luokka ROL 200-180-1 1 10,00 k=25,22 100 80-20 20 URH 200 6,95 48 25 50 48-4 20 ROL 200-180-1 9,5 k=25,2 100 78-22 20 URH 200 6,95 40 25 50 44-12 20 Yht. 200 158-21 20 URH 200 695 6,95 38 25 50 43-14 20 Sivu 2 URH 200 695 6,95 34 25 50 41-18 20 Yht. 200 176-12 20
MITTAUSPÖYTÄKIRJA INSINÖÖRI Ö I TORNATORINTIE 3 48100 KOTKA STUDIO ILMANVAIHTOVERKOSTO Puh. (05) 2255 500 OSAKEYHTIÖ KOHDE: Rauhalan koulu TYÖ Ö n:o : T14054 MITTAAJA: TM, JLA Pvm: 17.2.2015 2015 MITTALAITE: Swema 3000 Huone n:o TULO POISTO tai tila Mittaus- Kokok dp ES Vaadittu Mitattutt Poikkeama Sallittu Mittaus- Kokok k dp ES Vaadittu Mitattutt Poikkeama Sallittu 2. KERROS Luokkakohtaiset k t koneet kohde Poikkeama kohde Poikkeama (Pa) (l/s) (l/s) ±% ±% (Pa) (l/s) (l/s) ±% ±% 201 luokka ROLO 200-180-1 10,0 k=25,2 100 80-20 20 URH 200 6,522 53 23 50 47-6 20 ROL 200-180-1 10,00 k=25,2 2 100 80-20 20 URH 200 6,522 43 23 50 43-14 20 Yht. 200 160-20 20 URH 200 6,736 39 24 50 42-16 20 URH 200 6,522, 39 23 50 41-18 20 Yht. 200 173-14 20 203 luokka ROL 200-180-1 1 10,0 k=25,2 100 80-20 20 URH 200 6,736 49 24 50 47-6 20 ROL 200-180-1 9,5 k=25,2 100 78-22 20 URH 200 6,736 43 24 50 44-12 20 Yht. 200 158-21 20 URH 200 6,094 39 21 50 38-24 20 URH 200 6,522 40 23 50 41-18 20 Yht. 200 170-15 20 205 luokka ROL 200-180-1 1 9,0 k=25,22 100 76-24 20 URH 200 6,308 55 22 50 47-6 20 ROL 200-180-1 10,5 k=25,2 100 82-18 20 URH 200 6,522 47 23 50 45-10 20 Yht. 200 158-21 20 URH 200 6,308 44 22 50 42-16 20 URH 200 6,522 41 23 50 42-16 20 Yht. 200 176-12 20 208 luokka ROL 200-180-1 1 9,55 k=25,22 100 78-22 20 URH 200 6,522 46 23 50 44-12 20 ROL 200-180-1 1 10,00 k=25 25,22 100 80-20 20 URH 200 6,308 43 22 50 41-18 20 Yht. 200 158-21 20 URH 200 6,308 39 22 50 39-22 20 URH 200 6,308 37 22 50 38-24 20 Yht. 200 162-19 20 211 luokka ROL 200-180-1 9,0 k=25,2 100 76-24 20 URH 200 6,308 53 22 50 46-8 20 ROL 200-180-1 1 9,5 k=25,22 100 78-22 20 URH 200 6,308 48 22 50 44-12 20 Yht. 200 154-23 20 URH 200 6,522 44 23 50 43-14 20 URH 200 695 6,95 40 25 50 44-12 20 Yht. 200 177-12 20 HUOM! Liikuntasiiven ja aulan välinen paine-ero +/- 0 Pa. Ulko-ovesta mitattuna -14 Pa (17.2. klo 15.00). Esikoulun l iv-koneessa i k äv-osa. Esikoulun l iv-kuvia i k i ei i ollut t käytettävissä. t ttä i ä Sivu 3
ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 302427 03.03.2015 1 (2) Osakeyhtiö Insinööri Studio Kotkan toimipiste Tornatorintie 3 48101 KOTKA Asiakasviite: T14054 Analyysin kuvaus: Teollisten mineraalikuitujen määritys valomikroskoopilla, Tulopvm.: 11.02.2015 Käsittelijä(t): Sampsa Törmänen Analysointimenetelmä Tuloilmakanavan suulle kiinnitettynä olleesta suodatinkankaasta uutettiin kuidut vesietanoliseokseen, joka suodatettiin selluloosaesterisuodattimelle. Läpinäkyväksi asetonilla tehdyltä suodattimelta laskettiin vähintään 20 µm pitkien teollisten mineraalikuitujen määrä faasikontrastioptiikalla varustettua polarisaatiomikroskooppia käyttäen. Tulokset on ilmoitettu yksikössä kuitujen lukumäärä kuutiometriä kohden (kpl/m³), ja laskutoimituksissa on käytetty laboratoriolle ilmoitettuja ilmamääriä. Teollisten mineraalikuitujen pitoisuudelle tuloilmassa ei ole virallista ohjearvoa. Työterveyslaitoksen suosittelema viitearvo tuloilman kuitupitoisuudelle on 1 kpl/m³. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 302427 03.03.2015 2 (2) CK15-00447-1 Mittauspaikka: Rauhalan koulu Mittauskohde: Tuloilman päätelaite, esikoulu Näytteenottoaika: 06.02.2015-09.02.2015 Ilmamäärä: - dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö teolliset mineraalikuidut (>20 µm) 0,03 kpl/m³ Työympäristön kehittämispalvelut Mauri Mäkelä vanhempi asiantuntija Oulu Sampsa Törmänen erikoismittaushygieenikko Oulu Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
T14054 LÄMPÖKUVAT JA VALOKUVAT LIITE 10 Rauhalan koulu Sivu 1/7 Kuva 1: Esikoulun kylmän luokan 133 ja 132 ulkoseinässä on kahta eri rakennetta. Kuva 2: Pääty tikkaiden kohdalla on eristettyä.
T14054 LÄMPÖKUVAT JA VALOKUVAT LIITE 10 Rauhalan koulu Sivu 2/7 Kuva 3: Kellarin ruokasalin käytävällä on tarkastusluukku välipohjassa. Kuva 4: Välipohjan tarkastusluukun reunoilta valuu tilaan kylmää ilmaa.
T14054 LÄMPÖKUVAT JA VALOKUVAT LIITE 10 Rauhalan koulu Sivu 3/7 Kuva 5: Siivouskomeron maanvastaisesta seinästä on mitattu kosteuspoikkeamia ja tilassa on tunkkainen haju. Kuva 6: Siivouskomeron maanvastaisessa seinässä on lämpökuvauksella nähtävissä kosteutta.
T14054 LÄMPÖKUVAT JA VALOKUVAT LIITE 10 Rauhalan koulu Sivu 4/7 Kuva 7: Opetusvälinetilan 045 ovi kellarin käytävälle. Kuva 8: Ilma liikkuu oven alta.
T14054 LÄMPÖKUVAT JA VALOKUVAT LIITE 10 Rauhalan koulu Sivu 5/7 Kuva 9: Maanvastainen seinä varastossa 054. Kuva 10: Mahdollinen kosteusjälki varaston 054 seinässä.
T14054 LÄMPÖKUVAT JA VALOKUVAT LIITE 10 Rauhalan koulu Sivu 6/7 Kuva 11: Luokka kellarikerroksessa. Kuva 12: Ilmanvaihtokoneessa on kylmiä rajapintoja.
T14054 LÄMPÖKUVAT JA VALOKUVAT LIITE 10 Rauhalan koulu Sivu 7/7 Kuva 13: Oleskeluryhmä kellarin käytävällä. Kuva 14: Kosteusjälki tai ilmavuoto maanvastaisessa seinässä kellarin käytävällä.