ONKO OIKEUDENMUKAISUUS MAHDOLLISTA TERVEYDENHUOLLOSSA? Ilmo Keskimäki XV Terveydenhuollon laatupäivä Helsinki 8.5.2018
OIKEUDENMUKAISUUS - YHDENVERTAISUUS Horisontaalinen Vertikaalinen Yhdenvertaisuus Voimavaroissa Palvelujen käytössä Lopputuloksissa Kustannuksissa Sosioekonominen asema Etninen tausta Sukupuoli Alue. Oikeudenmukaisuus normina - indikaattorina
Horisontaalisen eriarvoisuuden indeksit ja 95% luottamusvälit lääkärikäynnin todennäköisyydelle edellisen 12 kk:n aikana tulojen mukaan eräissä OECD maissa, 2009 (tai lähin vuosi) C 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00-0,02-0,04 OECD 2013
CONCEPTUAL MODEL OF CHALLENGES TO ACHIEVEMENT OF EQUITY IN HEALTH CARE Balarajan et al. Lancet 2011
KÄYTTÄJILTÄ PERITTÄVIEN MAKSUJEN OSUUS TERVEYDENHUOLTOMENOISTA SUOMESSA JA EU:SSA OECD; EUROSTAT, tiedot vuodelta 2015
HORISONTAALISET OIKEUDENMUKAISUUSINDEKSIT AVOHOIDON TULORYHMITTÄISISSÄ LÄÄKÄRIKÄYNNEISSÄ 1987-2014 Häkkinen ja Nguyen 2010, Manderbacka ym. 2017
AVOHOIDON KEINOIN ESTETTÄVISSÄ OLEVAT SAIRAALAHOITOJAKSOT 1996-2013 Satokangas ym. Julkaisemattomia tuloksia 2018
(A) HEALTHCARE DISTRICTS ACCORDING TO LEVEL OF EXPERIENCE IN PANCREATIC SURGERY (B) PROPORTIONS OF RADICAL RESECTIONS AMONG PATIENTS UNDER 75 YEARS WITH STAGE I III DISEASE SHOWED REGIONAL DIFFERENCES ATTRIBUTABLE TO THE EXPERIENCE IN PANCREATIC SURGERY (P=0.002, PEARSON S Χ2 TEST). H -- HIGH LEVEL OF EXPERIENCE REGION; M -- MEDIUM LEVEL OF EXPERIENCE REGION; L -- LOW LEVEL OF EXPERIENCE REGION; UNIVERSITY HOSPITAL CITIES MENTIONED IN THE FIGURE. Ahola et al. JECH doi:10.1136/jech-2017-210187
OMAISHOITOPERHEEN YHTEYDET PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Saarenheimo & Pietilä 2006
KOETTU TYYDYTTÄMÄTÖN SAIRAANHOIDON TARVE SUOMESSA JA MUISSA EU- MAISSA 2015 EUROSTAT, EU-SILC 2015
TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖEROJEN SYYT Tarjontatekijät Eroja hoidon saatavuudessa, saavutettavuudessa, laadussa, kustannuksissa Lääkäripalvelujen käytön suurituloisia suosivan jakautumisen takana rakenteellisia tekijöitä Monikanavainen avopalvelujen tuotanto Työterveyspalvelujen ja yksityispalvelujen suuri osuus avopalvelujen käytöstä Rakenteesta johtuvia saatavuus- ja hintaeroja eri väestöryhmien välillä Avopalvelujen käyttöerot heijastuvat sairaalahoidon käyttöön lähetekäytäntöjen kautta Kysyntätekijät Mahdollisuus hyötyä hoidosta Tiedot terveydestä terveyden lukutaito Hoitoon hakeutuminen (asenteet, kokemukset terveydenhuollosta) Hoitopreferenssit Kyky navigoida järjestelmässä Potilas - lääkäri vuorovaikutus Tiedonsaanti Vuorovaikutus Hoitopäätösten teko
OIKEUDENMUKAISUUS JA SOTE-UUDISTUS Positiivista Riskejä Yhtenäinen järjestämisvastuu ja suuremmat järjestäjät mutta osa maakunnista pieniä riittäkö voimavarat ja osaaminen Verrattuna edellisiin hallituksen uudistusehdotuksiin maakunnilla todennäköisesti paremmat mahdollisuudet suunnitella ja ohjata palveluverkkoa Asiakassuunnitelmat mutta niillä on heikko sitovuus kyetäänkö soveltamaan vaikuttavasti Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen ehdotus vasta valmisteilla Keskitetty ohjaus ja arviointi Kireä aikataulu Valtionrahoitus voi johtaa alibudjetointiin Riskinä kasvava paine asiakasmaksujen korottamiseen Uudistusta toteutetaan liikaa palvelutuotannon ehdoilla Onko maakunnilla mahdollisuudet ohjata palveluverkkoa ja tuottajia? Palvelujen integraatio ei toteudu Työterveyshuoltoon sitoutuvat henkilöstövoimavarat vaikeuttavat perusterveydenhuollon vahvistamista Potilaiden valikoiminen Valinnanvapausmallista tulee liian vaikea Henkilökohtainen budjetti palvelujen yhteensovittamisen velvoite liian haastava asiakkaille
YHDEKSÄN TEESIÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN OIKEUDENMUKAISUUDESTA Teesi 1: Palveluiden oikeudenmukaisuuden ja palvelujärjestelmän voimavarojen kohdentamisen periaatteista, menettelytavoista ja kriteereistä tulisi käydä perinpohjaista julkista ja poliittista keskustelua. Teesi 2: Mitä haavoittuvammasta asiakasryhmästä on kyse, sitä vahvempi oikeuden palveluihin tulisi olla. Teesi 3: Palveluita pitäisi kehittää siten, että kansalaiset nähdään autonomian asteesta riippumatta osana normaalia asiakaskuntaa ja palveluiden käyttäjiä. Teesi 4. Korjaavien palvelujen mahdollisuudet tasoittaa hyvinvointi- ja terveyseroja ovat varsin rajalliset, ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi on tarpeen panostaa nykyistä enemmän ennalta ehkäiseviin palveluihin. Teesi 5: Palvelujen oikeudenmukaisuuden kehittäminen edellyttää, että universalismin periaatteesta pidetään kiinni, mutta että haavoittuvien ryhmien kohdalla sovelletaan tarvittaessa myös positiivista diskriminaatiota. Teesi 6: [Kuntien] osaamista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tulisi vahvistaa, ja alueellisia eroja palveluissa vähentää. Teesi 7: Lyhytjännitteinen talouspoliittinen viitekehys ei sovellu sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, vaan kyse on vuosien ja vuosikymmenien mittaisesta investoinnista väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Teesi 8: Oikeudenmukaisuuden korostamiseksi pitäisi palvelujen suunnittelussa korostaa tarpeenmukaisuutta ja väestölähtöisyyttä, ja erityisesti haavoittuvien ryhmien palveluiden vaikuttavuutta tulisi tutkia ja kehittää. Teesi 9. Maksupolitiikka ja rahoitusrakenne pitäisi uudistaa tukemaan tarpeenmukaisen ja oikeudenmukaisen palveluiden käytön toteutumista. Muuri A, Manderbacka K, Vuorenkoski L & Keskimäki I YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 2008 http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201209117507