Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 19.06.2012
SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet... 1 1.2 Kosteikon sijainti... 1 1.3 Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut... 2 1.4 Kosteikon perustamiseen liittyvät sopimukset ja maanomistajilta hankitut suostumukset... 3 1.5 Osallistaminen... 3 2 Suunnittelualueen tila... 5 2.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot... 6 2.3 Pohjavesialueet... 6 2.4 Muinaisjäännökset... 6 3 Toteutus... 7 3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika... 7 3.2 Kosteikon mitoitustiedot... 7 3.3 Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista... 8 3.4 Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet... 9 3.5 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta... 12 3.6 Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä... 13 4 Hankkeen vaikutusten arviointi... 14 4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta... 14 4.2 Arvio vedennoston vaikutuksista viljelyksille ja lähiympäristön muulle maankäytölle... 14 4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta... 14 5 Kosteikon seurannat ja jatkohoito... 15 5.1 Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen... 15 5.2 Pienpetojen pyyntisuunnitelma... 15 5.3 Vaikuttavuusseurannat... 16 5.3.1 Vesilintulaskennat... 16 5.3.2 Saalisseuranta osana riistavarojen kestävän käytön ohjausta... 16 6 Hankkeen kustannusarvio... 17 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat... 18 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta... 18 7.2 Hankkeen luvanvaraisuus... 18 7.3 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa... 18 Liitteet 1-7
1 1 Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Virtain kaupungissa sijaitsevien Peräisen ja Kotokydön tilojen maille on tarkoitus perustaa monivaikutteinen kosteikko patoamalla (kuvat 1 ja 2). Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä vesilinnuille tärkeiden poikue-elinympäristöjen määrää sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa vesiensuojelua. Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen valtakunnallisessa Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa rakentuvaan vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon. 1.2 Kosteikon sijainti Lääni: Länsi-Suomi Maakunta: Pirkanmaa Kunta: Virrat Kylä: Vaskuu Kiinteistöt: Peräinen 936-405-5-117 ja Kotokytö 936-405-5-68 Keskipisteen koordinaatit (KKJ): 6902677, 3320842 Kuva 1. Kosteikkokohteen sijainti ja lähestymiskartta mittakaavassa 1:200 000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/12.
2 Kuva 2. Perräisen kosteikkokohteen sijainti maastokartalla 1:2000 ja tummansinisellä viivalla merkitty kosteikon rantaviiva. Kuvan rantaviiva on määritetty padotustasolla, joka on kosteikon alivedenkorkeus (NW) + 40,0 cm, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/12. 1.3 Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Kosteikkohankkeen toteuttaja: Kosteikkosuunnittelu: Rahoitusvastuu: Työmaan työnjohtaja: Vesilintulaskennan vastuuhenkilö: Kosteikon hoitovastuu: Seppo Peräinen Suomen riistakeskus, Timo Niemelä Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life -hanke Suomen riistakeskus Seppo Peräinen Seppo Peräinen Kosteikkoalueelta tehtävästä puuston poistosta vastaavat maanomistajat tai puukauppasopimuksessa mainittu hakkuuoikeuden haltija. Suomen riistakeskus vastaa rakennusvaiheessa siitä, että patorakenteet toteutetaan kohteen vaatimustasoon nähden riittävin lujuus- ja mitoitusvaatimuksin. Vastuu kosteikon patorakenteiden ylläpidosta ja alueen hoidosta siirtyy hankkeen toteuttajalle kosteikon rakennusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Suomen riistakeskus ei korvaa kosteikkorakentamisesta aiheutuvia vettymishaittoja tai muutoksia kosteikon lähiympäristön kuivatustilassa.
3 1.4 Kosteikon perustamiseen liittyvät sopimukset ja maanomistajilta hankitut suostumukset Kosteikon perustamista varten hankitut maanomistajien suostumukset on kirjattu sopijaosapuolten laatimaan hankkeen toteuttamisen esisopimukseen (ks. liite 1). Esisopimuksessa kuvatut vastuut ja alustavat suostumukset vahvistuvat sitoviksi toimenpidesuunnitelman hyväksyttämisen yhteydessä. Maanomistajilta saatujen suostumusten lisäksi hankkeen oikeudellista asemaa vahvistetaan maanvaihdolla, josta todisteena liitteessä 2 esitetty sopijaosapuolten allekirjoittama tilusvaihtosopimus. Tilusvaihto on parhaillaan vireillä Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistossa ja maanvaihdon lopulliset yksityiskohdat tarkentuvat kesän aikana pidettävissä toimituksissa. 1.5 Osallistaminen Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan yksityismaanomistajien mailla toteutettavia kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Avoin ja monivaiheinen suunnitteluprosessi turvaa ennen kaikkea maanomistajien asemaa hankkeen toteutuksessa ja samalla heidän yksilöidyt toiveensa voidaan ottaa paremmin huomioon kosteikkosuunnitelmaa laadittaessa. Perräisen kosteikkohankkeen selvittely lähti liikkeelle Ari Mäkiharjun yhteydenotosta ja konkreettisesta kohde-esityksestä, jonka rakentamista ei kuitenkaan voitu lähteä tukemaan hankkeen varoilla. Maastokatselmuksen yhteydessä tutustuttiin myös alueelle jo aiemmin rakennettuun kosteikkoon, jonka toteutuksen vaiheita kuunnellessa selvisi, että yhtenä esillä olleena vaihtoehtona oli ollut kosteikon rakentaminen enemmän yläjuoksun suuntaan. Paikka vaikutti ensiarvion perusteella erittäin mielenkiintoiselta ja pian maastokatselmuksen jälkeen saatu tieto maanomistaja Seppo Peräisen myönteisestä suhtautumisesta kosteikkoalueen laajentamista kohtaan vauhditti uuden hankeidean selvittelyjä. Alustava karttatarkastelu kuitenkin osoitti, ettei kosteikon perustaminen alavapiirteiseen ja useamman tilan maihin rajautuvaan notkoon olisi välttämättä helppoa. Selvittelyjä haluttiin kuitenkin jatkaa ja aluksi kaikkiin maanomistajiin oltiin puhelinyhteydessä, jotta heidän näkemyksiä hankkeen toteuttamiseksi voitiin kuulla. Vaikka hankkeeseen liittyi tiettyjä maankäytöllisiä rajoitteita, välittyi maanomistajien kanssa ja heidän välillään käytyjen neuvottelujen pohjalta poikkeuksellisen vahva ja aito yhteinen tahtotila hankkeen eteenpäin viemisen mahdollisuuksista. Vedennoston maankäytölle aiheuttamia vaikutuksia tarkennettiin vielä toteuttamalla alueella 04.08.2011 vaaitusmittauksia, joiden teknisestä toteutuksesta vastasi Etelä-Suomen Salaojakeskus. Käytännön mittaustyöt peitteisessä maastossa eivät kuitenkaan olisi onnistuneet yhtä hyvin ilman maanomistajilta saamaamme apua, josta suurkiitos. Vaaitusmittausten tulokset ja keskeisimmät johtopäätökset toimitettiin asianosaisille sähköpostilla. Asioita mietittyään maanomistajat päätyivät toteuttamaan keskinäisen tilusvaihdon, jotta hanke olisi kaikkien maanomistajien kannalta hyväksyttävissä ja vaikutuksiltaan oikeudenmukainen.
4 Hankkeen virallinen suunnittelutyö käynnistettiin 09.12.2011 pidetyssä puunkorjuupalaverissa, jossa hakkuusuunnitelmaa käytiin läpi Metsäliiton ostoesimiehen Kari Kallion kanssa. Iltapäivällä ohjelmaa jatkettiin maanomistajapalaverilla, johon oli kutsuttu kaikki alueen maanomistajat sekä muut hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeät yhteyshenkilöt. Kokouksessa esiteltiin mm. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life -hankkeen tavoitteita ja toimintatapaa sekä käytiin läpi maanomistajasopimuksen sisältöä ja hankkeen toteutukseen liittyviä pelisääntöjä. Lisäksi maanomistajille annettiin ohjeita vesilintulaskentojen käytännön toteutusta varten. Kosteikon suunnittelumittaukset toteutettiin yhteistyössä hanketta toteuttavien maanomistajien kanssa 25.04.2012. Maastomittausten aikana maanomistajilla oli hyvä tilaisuus esittää näkemyksiään oman kotiseutukosteikkonsa laajuudesta ja muista ominaisuuksista. Yhteinen suunnittelupäivä oli tärkeä myös siitä syystä, että aktiivisesti käytännön mittaustyöhön osallistumalla maanomistajat saivat omakohtaisen kokonaiskäsityksen hankkeesta ja sen vaikutuksista.
5 2 Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Perräisen kosteikkosuunnittelualue on ympäristöltään monimuotoista, sillä vaihteleva topografia luo edellytyksiä elinympäristöjen luontaiselle vaihtelulle. Varsinaisen toimenpidealueen ytimen muodostavat alavaan notkoon aikoinaan raivatut kosteat niittypellot, jotka rajautuvat rinteiden viettäviin ja monipuolisiin reunametsiin. Metsien puulajisuhteissa ja rakenteessa on paljon luontaisista kasvupaikkatekijöistä johtuvaa pienipiirteistä vaihtelua. Alueen pohjoispuolella on rämeen ja pienialaisten korpipainanteiden puustoisia suomuodostumia, joiden vesitaloutta on kuitenkin muutettu ojituksin (kuva 3). Kosteikkokohde saa vetensä metsävaltaiselta valuma-alueelta, jonka jälkeen vesien matka jatkuu kahden jo aiemmin rakennetun kosteikon kautta Pahaojaan ja tätä laskureittiä pitkin edelleen Havanganjärveen. Kuva 3. Kosteikkokohteen lähiympäristön suoalueet ja pohjavesimuodostumat, Pirkanmaan ELY-keskus, Maanmittauslaitos.
6 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot Varsinaisella toimenpidealueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia luontoarvoja, joita kosteikon rakentaminen voisi vaarantaa tai heikentää (lajitiedot tarkistettu Pirkanmaan ELYkeskuksen tietojärjestelmistä 07.09.2011, ks. sähköpostiviesti, liite 3). Suunnittelualueen kaivetuilla ojilla ei ole myöskään kalataloudellista arvoa. Kosteikon perustamisella on kaikin puolin arvioituna suotuisa vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan. 2.3 Pohjavesialueet Suunnitelmassa tarkoitettu toimenpidealue ei sijaitse pohjavesialueella (ks. kuva 3). 2.4 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita.
7 3 Toteutus 3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikko perustetaan patoamalla siten, että vedennoston vaikutusalue rajautuu alueen luontaisten maastonpiirteiden mukaisesti. Hankkeen kaikki vaikutukset kohdistuvat tilusjärjestelyjen myötä vain niiden maanomistajien maihin, jotka ovat antaneet suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle tässä suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kosteikon rakennustyöt on tarkoitus toteuttaa loppukesän tai alkusyksyn aikana 2012. 3.2 Kosteikon mitoitustiedot Kosteikon alivedenkorkeuden (NW) +40,0 cm mukaiseen padotustasoon perustuvat mitoitustiedot on esitetty taulukossa 1. Laskennassa käytetty ylivaluma (Hq 1/20) perustuu järvettömän valumaalueen (Hq 1/20) nomogrammiin (Nissinen 1984, julkaisematon). Kosteikon sijaintialueen lumen vesiarvo on määritetty puolestaan Jaakko Perälän ja Marja Reunan julkaisussa (Lumen vesiarvon alueellinen ja ajallinen vaihtelu, ympäristöhallinnon julkaisuja 56, Helsinki 1990) esitettyä lumen vesiarvokarttaa apuna käyttäen. Mitoitustietojen perusteena oleva kosteikon valuma-alue on esitetty kuvassa 4. Taulukko 1. Perräisen kosteikon mitoitustiedot. Valuma-alue (F) 0,62 km 2 Valuma-alueella peltoa Kosteikon pinta-ala Altaiden vesipinta-ala Altaiden pinta-ala suojakaistoineen 0,77 ha 3,56 ha 2,76 ha 3,56 ha Ylivaluma (Hq 1/20) 366 l/s/km 2 Vesipoikkileikkaus (A) 87,79 m 2 Keskisyvyys 0,63 m Kosteikon pinta-ala valuma-alueesta 5,74 % Pellon pinta-ala valuma-alueesta 1,24 % Ylivirtaama (HQ 1/20) 0,22692 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 0,12481 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 0,0062 m 3 /s Virtausnopeus Pintakuorma Viipymä 0,0014 m/s 0,016 m/h 38,7 h
8 Kuva 4. Kosteikon valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:8000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/12. 3.3 Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Kosteikkosuunnittelun edellyttämät maaston vaaitusmittaukset toteutettiin 25.04.2012 yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Maastomittaukset tehtiin Geotrim LL400 tasolaserin avulla. Käytetty vaaitusmenetelmä perustuu suunnittelualueen suhteellisiin korkeuseroihin, eikä padotustasoa ole tämän vuoksi sidottu valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kosteikkosuunnittelun lähtökohtana oli määrittää kohteelle sellainen vedennostokorkeuden vaihteluväli, jolla saavutettaisiin optimaalisin kosteikon vesisyvyyden ja pinta-alan suhde. Kosteikon vedenkorkeutta voidaan optimoida 67,5 cm:n säätövaran puitteissa siten, että kuvassa 5 esitetty kosteikon vedenkorkeus on noin 40,0 cm:ä ylempänä kuin kohteen suunniteltu alivedenkorkeuden taso. Patoseinän säätövaran puitteissa kosteikon vedenkorkeutta voidaan tarvittaessa nostaa vielä 27,5 cm:n verran. Koska patoamisen vaikutukset kohdistuvat kosteikon vaikutusalueella toteutuvien tilusjärjestelyjen myötä yksinomaan suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle antaneiden maanomistajien maille (ks. liitteet 1 ja 2), ei suunnittelun yhteydessä tehty varsinaisia maankäytön kuivavarojen ja kuivatushaitasta kärsivien maa-alojen määrityksiä.
9 Kuva 5. Vaaitusmittauksiin perustuva kosteikon rantaviiva padotustasolla NW + 40,0 cm sekä suunnitelman liitteessä 4 esitetyn kosteikon poikkileikkauskuvan sijainti maastomittauspisteineen, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/12. 3.4 Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Kosteikon perustamiseksi rakennetaan noin 80 metriä pitkä pato, jonka keskimääräinen laskennallinen korkeus on noin 1,1 metriä maanpinnan tasosta laskettuna. Laskelman mukaisessa mitoituksessa padon harja rakennetaan noin 40 cm:ä kosteikon ylimmän padotustason yläpuolelle. Patopenkereen mitoitus ja luiskakaltevuudet on esitetty patopenkereen periaatekuvassa liitteessä 5. Patorakennustyöt aloitetaan paaluttamalla ojanlinjan ylitys kuusitukkien avulla siten, että lomittain maahan painetut tukit antaisivat lisätukea patorakenteelle. Tukkien päät jätetään noin 1 metrin verran maanpinnan yläpuolelle ja niiden tyviin tehdään kevyt maatäyttö lujitekankaan levityksen helpottamiseksi. Ennen lujitekankaan levittämistä padon kosteikon puoleinen etuluiska viistetään pohjamaata vasten siten, että patopenkereen maatäyttö saadaan toteutettua osin homogeenisen pohjamaan päältä ja näin estetty vesijohteita pitkin patorungon sisään uivien vesien kulkeutuminen (ks. patorakenteen pohjan poikkileikkauskuva, liite 7). Seuraavassa työvaiheessa patokaivannon pohjalle levitetään noin 15 metrin pituisia Stabilenka lujitekankaan vuotia padon poikkisuuntaisesti. Kankaiden saumakohdat lomitetaan 0,5 1,0 metriä toistensa päälle hieman maan pursumisherkkyydestä riippuen. Tämän lisäksi puuparrujen päälle levitetään yksi vuota ristiin padon pituussuunnassa. Lujitekankaan käytön tarkoituksena on parantaa pohjamaan kantavuutta ja vähentää patomassojen painumista. Patopenkereen rakentamiseen tarvittavat maamassat (n. 1000 m 3 ) kaivetaan pääosin patorakennuspaikan länsipuolelta. Patorungon ja kosteikon puoleisen etuluiskan rakentamisessa
10 käytetään mahdollisimman paljon lähialueilta saatavaa savea, mutta padon sisärakenteessa voidaan käyttää myös rinteen karkeampia kivennäismaalajitteita. Padon länsireuna voidaan rakentaa suoraan kaivinkoneella, mutta siirtomatkan kasvaessa on maansiirto tehtävä dumpperi- tai traktorityönä. Pato tulisi pyrkiä rakentamaan kerroksittain siten, että luontaista tiivistymistä voi tapahtua kaiken aikaa maansiirtotyön edetessä. Tavoitekorkeuden saavuttaneen patovallin pinta viimeistellään kaivinkoneen kauhalla liipaten. Kosteikosta poistuvat vedet johdetaan patopenkereen jatkeeksi rakennettavan pohjakynnyksen kautta (kuva 6). Pohjakynnyksen tiivisteseinässä on 5 säätölankkua, joiden avulla kosteikon vedenkorkeutta voidaan säätää 67,5 cm:n verran. Vedenkorkeuden säätövarat esitetään jaettavaksi siten, että kosteikon suunnittelumittauksissa käytettyä vedenkorkeuden tasoa voidaan laskea 40,0 cm:ä ja nostaa 27,5 cm:ä. Liitteessä 6 on esitetty pohjapadon tiivisteseinän rakennekuva ja yksityiskohtaiset mitoitustiedot. Pohjapadon laskennalliset mitoitustiedot on esitetty vastaavasti taulukossa 2. Veden virtaussuunta 1:2 1:8 Kiviverhoilu. Kiviaineena käytetään keskikooltaan 10 15 cm:n suuruista kivilouhetta tai seulanpäälliskiveä. Sopiva kerrosvahvuus on 30 40 cm. Tiivisteseinä säätölankuilla. Pohjapadon vakautta lisäävä ja syöpymisriskiä vähentävä rakenne-elementti, jonka yhteyteen on rakennettu myös kosteikon vedenkorkeuden säätelyjärjestelmä. Kuva 6. Perräisen kosteikolla vesien johtaminen toteutetaan helppohoitoisen pohjapadon avulla. Pohjapadon pitkittäisleikkauksen periaatekuva. Taulukko 2. Pohjapadon mitoitus laskennallista HQ 1/20:n arvoa vastaavaa mitoitusvirtaamaa käyttämällä. Taulukossa käytetyt kaavat perustuvat Jouko Hämäläisen (Pohjois-Savon metsäkeskus) laatimaan mitoitusohjelmaan. PATOAUKON MITOITUS KIVIVERHOILTU PATO Hanke: Perräisen kosteikko Hankkeen nro 8 Kunta Virrat PURKAUTUMISKERROIN u 0,52 PADON HARJAN VAAKAS. PITUUS (m) b 1,00 LUISKAKALTEVUUS 1 : 2,00 PAINEKORKEUS (m) h 0,21 ALAP. LUISKAKALTEVUUS 1 : 8
11 VERHOILUKIVEN HALKAISIJA dtod ( m ) d 0,15 *) (h+d/6) 0,24 VIRTAAMA PATOMETRILLE ( m3/s*m ) q 0,17 VIRTAAMA LUISKIEN KOHDALLA ( m3/s ) Q2 0,066 VIRTAAMA, laskettu ( m3/s ) Q = 0,241 VIRTAAMA, suunniteltu (m3/s) (HQ 20 ) Qsuunn 0,227 VEDEN NOPEUS AUKOSSA (m/s) v max 0,70 Kosteikon tuleva hoitotarve otetaan huomioon rakennusvaiheessa asentamalla patovalliin 620 mm säätösalaojakaivo, jonka sisäisen tyhjennysventtiilin avulla kosteikko voidaan tarvittaessa laskea tyhjäksi (kuva 7). Vesien johtaminen toteutetaan 250/230 mm suuruisen putkilinjan kautta, mikä riittää keskivirtaamatilanteissa käsittelemään kosteikon kautta kiertävän vesimäärän. Kuva 7. Patokaivon periaatekuva. Kaivon sisäinen säätöputki mahdollistaa kosteikon vedenpinnan korkeuden säätelyn ja sulkulevyn venttiilimekanismin avulla kosteikko voidaan tarvittaessa tyhjentää.
12 3.5 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Kosteikkosuunnittelun lähtökohtana on luoda alueesta sekä merkittävä vesilintujen suosima ravinnonhankinta- ja poikue-elinympäristö että muutonaikainen levähdysalue. Perustettava kosteikko on yleisominaisuuksiltaan matala laskennallisen keskisyvyyden ollessa noin 60 cm:n luokkaa (ks. myös liitteessä 4 esitetty kosteikon poikkileikkauskuva). Toisaalta kosteikon syvyyssuhteet vaihtelevat luontaisesti melko pienipiirteisesti, mikä lisää entisestään kohteen rakenteellista monimuotoisuutta. Patolaitteiden avulla on myös mahdollista säädellä melko laajoissa rajoissa kosteikon vedenpinnan korkeutta, mikä on tärkeä ominaisuus ennen kaikkea kosteikon tulevia hoitotarpeita silmällä pitäen. Vesiensuojelunäkökohdat otetaan huomioon kohteen perustamisessa rakentamalla kosteikkoalueelle veden virtausta jakavia poikittaissuuntaisia pesimäsaarekkeita ja vedenalaisia harjanteita, jotka parantavat kosteikon hydraulista tehokkuutta viipymää kasvattamalla. Saarekkeista tehdään vaihtelevanmuotoisia ja niiden korkeutta vaihdellaan jaksoittain. Tällaiset yksityiskohdat lisäävät erityisesti puolisukeltajasorsien suosimien reunavyöhykkeiden ja erilaisten pienelinympäristöjen määrää. Kuvassa 8 on esitetty kosteikkoalueen suunnitelmakartta, jossa kuvattujen rakenteiden sijainti- ja mitoitustiedot ovat tarkkuudeltaan lähinnä suuntaa-antavia. Kuva 8. Suunnitelmakartta. Kosteikkoalueella toteutetaan erilaisia kaivutöitä, joiden tavoitteena on lisätä sekä vesilintujen viihtyvyyttä että parantaa kosteikon vesiensuojeluarvoa, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/12.
13 3.6 Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä Vesilinnut hyötyvät ympäristön avoimuudesta, joten kohteella toteutettua energiapuuhakkuuta lähdettiin suunnittelemaan näistä lähtökohdista käsin. Perräisen kosteikko kuuluu myös Suomen riistakeskuksen koordinoimaan riistaa reunoilta hankkeen pilottikohteisiin, joten hakkuusuunnittelussa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota kosteikon ja metsän välisen vaihettumisvyöhykkeen käsittelyyn. Hakkuiden tavoitteena oli mallintaa mm. sitä, miten polveilevalla hakkuualueen rajauksella voidaan lisätä maiseman moni-ilmeisyyttä ja, että kuusta ja leppää suosivalla reunavyöhykkeen käsittelyllä voidaan jopa parantaa alueen soveltuvuutta pyyn elinympäristönä. Vaihettumisvyöhykettä käsiteltiin myös erirakenteistavin hakkuin, jotta paikalle kehittyisi mahdollisimman monimuotoinen eri-ikäisistä ja erikokoisista puista muodostuva metsärakenne. Vaihettumisvyöhykkeen hakkuussa suosittujen kuusialikasvustojen lisäksi riistan suojapaikkoja luotiin aktiivisin toimenpitein kosteikkoalueelle, joissa matalimpien pajutiheikköjen lisäksi osa tiheimmistä kuusiryhmistä päätettiin latvoa pensastaviksi suojakasvustoiksi (kuva 9). Vaikka kuuset kuolevatkin kosteikkoalueelta melko pian vedennoston jälkeen, on jätetyillä tiheiköillä merkitystä vesilintujen suojapaikkoina erityisesti kosteikon ensimmäisinä vuosina, jolloin alueen luontainen vesikasvillisuus on vielä verraten vähäistä. Kuva 9. Hakkuiden toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota vaihettumisvyöhykkeiden käsittelyyn sekä jätettiin kosteikkoalueelle latvottuja kuusiryhmiä lintujen suojapaikoiksi. Kuva: Seppo Peräinen.
14 4 Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Padottavaa ojaa ei voida ominaisuuksiensa puolesta pitää vesilain tarkoittamana virtaavan veden vesistönä (VL 1:3) tai luonnontilaisena norona (VL 2:11). Hankkeen toteuttamisesta seuraavat vesiympäristön muutokset eivät myöskään aiheuta sellaisia vesilain yleisessä luvanvaraisuussäännöksessä (VL 3:2) tarkoitettuja seurauksia, joista aiheutuisi hankkeen toteuttamiseksi hankittuja suostumuksia laajempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Tässä suunnitelmassa esitetyt kosteikon kaivutyöt voidaan toteuttaa pääosin kuivakaivuna, jolloin rakentamisvaiheen aikana syntyvät lyhytaikaiset ja väistyvät vesistövaikutukset jäävät kohteella erittäin vähämerkityksellisiksi. Vaikutusten luonne ja vähäisyys huomioon ottaen on selvää, etteivät suunnittelut toimenpiteet aiheuta myöskään alapuolisten vesistöjen pilaantumista. 4.2 Arvio vedennoston vaikutuksista viljelyksille ja lähiympäristön muulle maankäytölle Kosteikon paikka on valittu siten, että vedennosto voidaan toteuttaa kohteella mahdollisimman hallitusti ja aiheuttamatta suurempaa haittaa lähiympäristön muulle maankäytölle. Kosteikon vesialue on merkitty maastoon ja vaikutusalueen maanomistajat on tietoisia vedennoston seurauksena aiheutuvista kuivatustilan muutoksista sekä hankkeen muista maankäyttövaikutuksista. 4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta Alueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia suojelualueita, joten perusteita Natura-arvioinnin tarveharkinnalle ei ole.
15 5 Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen Hankkeen toteuttaja on vastuussa perustettavan kosteikon ylläpidosta kaikkine siihen liittyvine hoito- ja seurantatöineen. Kosteikon perustamista seuraavien vuosien aikana ja erityisesti tulvien jälkeen on tärkeää tarkkailla kosteikon padon kuntoa ja patolaitteiden toimintaa. Kaikki patorakenteissa havaitut pienetkin vuotokohdat on korjattava viipymättä. Myös kosteikon syvänteisiin kertyvien massojen määrää kannattaa seurata aika ajoin. Mikäli lietevara on täyttynyt, on altaat ruopattava ja niistä kertyvät ravinteikkaat massat läjitettävä riittävän kauas kosteikosta. Kosteikon hoitotöistä huolehtiminen parantaa ennen kaikkea kosteikon pitkänajan tuottavuutta sekä ylläpitää kosteikon kykyä sitoa kiintoainetta ja ravinteita valumavesistä. Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa lisäohjeita kosteikon toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta. 5.2 Pienpetojen pyyntisuunnitelma Mallikosteikkokohteille laadittavan tehostetun pienpetojen pyyntisuunnitelman tavoitteena on motivoida paikalliset kosteikonhoitajat lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä. Pienpetopyynnin huomioon ottaminen on erittäin tärkeää, jotta vesilintuelinympäristöjen parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden positiiviset vaikutukset eivät valuisi hukkaan runsastuvien pienpetokantojen aiheuttaman saalistuspaineen kasvun myötä. Kuva 10. Kosteikon lähiympäristöön viritetty KaNu loukku soveltuu erinomaisesti esimerkiksi supikoirien pyyntiin.
16 5.3 Vaikuttavuusseurannat 5.3.1 Vesilintulaskennat Vesilintulaskentojen tarkoituksena on mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen linnustovaikutuksia sekä tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Vesilinnut soveltuvat indikaattorilajeina erinomaisesti hankkeen luontovaikutusten mittaamiseen, sillä niiden runsausmuutokset kuvastavat lahjomattomasti kosteikkoympäristön laadun muutoksia ja antavat siten viitteitä myös laajemmista lajistovaikutuksista. Kosteikolle on perustettu vesilintujen laskentapiste Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelmaan sisältyy toukokuussa toteutettavat vesilintujen parilaskennat (2 kpl), kesä-heinäkuun aikana tehtävä poikuelaskenta sekä elokuun puoliväliin mennessä toteutettava vesilintujen kertymälaskenta. Laskennat tehdään sekä ennen että jälkeen kosteikon perustamista. Laskentaohjelma ulottuu vuoden 2015 loppuun asti, jonka aikana laskentojen käytännön toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat. Vertailukelpoisten ja vääristymättömien laskentatulosten saamiseksi ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää vesilintujen kertymälaskentaa. Mahdollisessa metsästyskauden aikaisessa houkutteluruokinnassa tulisi pysyä kohtuudessa ja ruokkia vain sen verran kuin linnut syövät. Liiallinen ruokinta kosteikoilla saattaa aiheuttaa ravinnekuormitusta. 5.3.2 Saalisseuranta osana riistavarojen kestävän käytön ohjausta Vesilintujen metsästyskuolleisuutta seurataan kosteikolla saalisseurannan avulla. Saalistietoja hyödynnetään mm. metsästyksen vaikutuksia arvioitaessa sekä kestävän metsästysverotuksen mitoittamisessa. Metsästysoikeuden haltija pitää kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden (20.08. 31.12) aikana saadusta saaliista. Perusseurannassa saadun saaliin lukumäärä kirjataan ylös lajeittain (x sinisorsaa, x tavia jne.).
17 6 Hankkeen kustannusarvio Kosteikon rakentamisen kustannusarvio ja materiaaliluettelo on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kosteikon perustamisesta aiheutuvat kustannukset työvaiheittain esitettynä.
18 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Pirkanmaan ELY-keskukselta 16.11.2011 saadun ennakkolausunnon (liite 3) perusteella hankkeen toteuttamiseen ei liity luonnonsuojelullisia esteitä. Valmis toimenpidesuunnitelma lähetään sopimuksen mukaisesti vielä lausunnolle Pirkanmaan ELY-keskukseen. 7.2 Hankkeen luvanvaraisuus Hankkeen oikeudellisia edellytyksiä on arvioitu tämän suunnitelman kohdassa 4.1. 7.3 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Perustettava kosteikkokohde ei sijaitse sellaisella kaava-alueella, jonka määräyksissä edellytettäisiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitetun maisematyöluvan saamista.
Liite 1
Liite 1
Liite 1
Liite 1
Liite 1
Liite 2
Liite 2
Liite 2
Liite 3
Liite 7