Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot Jyväskylä 9.2.2018 klo 13 (B 103 Minna) Marko van den Berg & Najat Ouakrim-Soivio 1
Tiedonalalalähtöiset tekstitaidot lukion historian opetussuunitelmaperusteissa Suomi Temaattiset kurssit (2015) -> Tiedoista taitoihin (LOPS 2015) Pakolliset kurssit (3) + valtakunnalliset syventävät kurssit (3) Ruotsi Lukion uusin opetussuunnitelma (Skolverket) vuodelta 2011 Painottaa historian yhteiskunnallisuutta ja kriittisen ajattelun taitoja (esim. historiatietoisuus ja lähdetyöskentely) Kaikille linjoille pakollisia kursseja kuitenkin vain yksi Temaattisia kursseja tämän lisäksi neljä Kaksi koulutuslinjaa (estetiska & humanistiska), joissa luetaan pakollisina yhteensä kolme kurssia Kurssien arvosanoille määritelty kuvaukset. Korkeimmat arvosanat edellyttävät monipuolisia historiallisen ajattelun taitoja.
Tutkimuskysymykset 1) Miten suomalaisten (N = 221) ja ruotsalaisten(n = 173) lukiolaisten tuottamistehtävästä saamat pistemäärät jakautuivat? 2) Missä määrin tuottamistehtävien pisteet poikkesivat kouluittain? 3) Oliko pistemäärissä eroja maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön opiskelijoiden kesken? 4) Missä määrin historian oppitunneilla Suomessa ja Ruotsissa käytetään lähteiden tulkintaan liittyviä työtapoja lukiolaisten ja heidän opettajiensa mielestä? 5) Ovatko kyseiset työtavat yhteydessä opiskelijoiden tuottamistehtävästä saamien pistemäärien kanssa? 6) Onko suomalaisten ja ruotsalaisten lukiolaisten asenteissa eroja historian oppiainetta kohtaan?
Aineisto ja menetelmät Tutkimuksemme perustuu vuonna 2017 viidestä suomalaislukiosta ja kahdesta ruotsalaisesta lukiosta kerättyyn, historian opiskeluun ja lähdekriittisten taitojen soveltamiseen liittyvään aineistoon. Aineisto kerättiin 13 lukioryhmässä olleilta 394 lukiolaiselta. Osana suomalaisilta ja ruotsalaisilta lukiolaisilta kerättyä aineistoa, opiskelijoilta tiedusteltiin muun muassa sitä, minkälaisia työtapoja historian tunneilla käytetään. Aineiston keruuseen osallistuneiden lukiolaisten opettajilta (N = 13) kysyttiin niin ikää samat taustakysymykset kuin heidän opiskelijoiltaan. Aineistopohjaisessa tuottamistehtävässä opiskelijoiden tuli arvioida perustellen, miksi Elvis Presley halusi tavata USA:n presidentti Nixonin vuonna 1970. Kysymykseen vastaamisessa edellytettiin annettujen lähteiden käyttöä. Aineiston analysoinnissa on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä.
Aineisto ja menetelmät Tutkimuksemme perustuu vuonna 2017 viidestä suomalaislukiosta ja kahdesta ruotsalaisesta lukiosta kerättyyn, historian opiskeluun ja lähdekriittisten taitojen soveltamiseen liittyvään aineistoon. Aineisto kerättiin 13 lukioryhmässä olleelta 394 lukiolaiselta. Osana suomalaisilta ja ruotsalaisilta lukiolaisilta kerättyä aineistoa, opiskelijoilta tiedusteltiin muun muassa sitä, minkälaisia työtapoja historian tunneilla käytetään. Aineiston keruuseen osallistuneiden lukiolaisten opettajilta (N = 13) kysyttiin niin ikää samat taustakysymykset kuin heidän opiskelijoiltaan. Aineistopohjaisessa tuottamistehtävässä opiskelijoiden tuli arvioida perustellen, miksi Elvis Presley halusi tavata USA:n presidentti Nixonin vuonna 1970. Kysymykseen vastaamisessa edellytettiin annettujen lähteiden käyttöä. Aineiston analysoinnissa on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä. Suomalaisia N= 221 Tyttöjä N=114 (52%) Poikia N=107 (48%) Suomen tai ruotsinkielisiä N= 208 (95%) Muun kielisiä N= 12 ( 5%) Ruotsalaisia N= 173 Tyttöjä N= 82 (48%) Poikia N= 87 (50%) Ruotsinkielisiä N= 136 (78%) Muun kielisiä N= 32 (18%)
TK1:Miten suomalaisten (N = 221) ja ruotsalaisten(n = 173) lukiolaisten tuottamistehtävästä saamat pistemäärät jakautuivat? 30 Suomalaisten ja ruotsalaisten lukiolaisten avotehtävästä saamat pistemäärät 25 23 24 20 19 15 10 10 8 12 13 15 17 9 8 12 11 9 5 0 5 2 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 % suomalaiset opiskelijat % ruotsalaiset opiskelijat p < 0,001
TK 2: Missä määrin pisteet erosivat kouluittain? 8,0 Pistekeskiarvot kouluittain 7,0 6,9 7,1 6,0 5,4 5,0 4,3 4,7 5,0 4,7 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 R1 R2 S1 S2 S3 S4 S% p < 0,001
TK3 Oliko pistemäärissä eroja maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön opiskelijoiden kesken? 9 Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten lukiolaisten avopisteiden keskiarvo 8 7 6,7 6 5,9 5 4,9 4,5 4,6 4 3,6 3 2 1 0 Kantaväestö maahanmuuttajataustaiset Keskiarvo Suomi Ruotsi p < 0,001
TK4 Missä määrin historian oppitunneilla Suomessa ja Ruotsissa käytetään lähteiden tulkintaan liittyviä työtapoja lukiolaisten ja heidän opettajiensa mielestä? Suomi Ruotsi Pohditaan syita ja seurauksia 4,9 4,5 pohditaan syitä ja seurauksia 4,3 3,9 Perustellaan muille mielipiteita 3,4 3,9 perustellaan mielipiteitä ja näkökantoja 3,4 5 Pohditaan erilaisia nakokulmia Kaytetaan sanomalehtia Tutkitaan dokumentteja Etsitaan tietoa netista 4,3 4,1 4,4 3,3 4,2 3,8 4,3 3,9 pohditaan erilaisia näkökulmia käytetään sanomalehtiä tutkitaan erilaisia dokumentteja 3 3,0 4,3 3,7 3,7 3,8 Oppikirja on tarkea tiedon lahde 4,3 4,1 etsitään tietoa netistä 4 3,9 Opettajat 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Opiskelijat oppikirja tärkeä lähde 4 3,8 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Opettajat opiskelijat
TK5 Ovatko kyseiset työtavat yhteydessä opiskelijoiden tuottamistehtävästä saamien pistemäärien kanssa? Työtapaväittämät kyselyssä: oppikirja on tärkeä tiedonlähde. etsitään tietoa Internetistä tai muista lähteistä kuin oppikirjasta. tutkitaan erilaisia dokumentteja. hyödynnetään sanomalehtiä ja muita uutismedioita. pohditaan historiallisille tapahtumille erilaisia näkökulmia. perustellaan muille opiskelijoille omia näkökantoja ja mielipiteitä. pohditaan historiallisten ilmiöiden syitä ja seurauksia. Sekä suomalaisten että Ruotsalaisten opiskelijoiden saamien pisteiden yhteys oppitunneilla käytettyihin työtapohin oli heikko. Suomi (rxy= 0,13) Ruotsi (rxy= 0,08)
TK6 Onko suomalaisten ja ruotsalaisten lukiolaisten asenteissa eroja historian oppiainetta kohtaan? oma osaaminen Suomalaisten (N= 221) ja ruotsalaisten (N= 173) lukiolaisten asenteet historan oppiainetta kohtaan hyödyllisyys 2,7 3,0 3,4 3,7 Suomalaiset opiskelijat hyödyllisyys x käsitys omasta osaamisesta (rxy = 0,43) käsitys omasta osaamisesta x pitäminen (rxy = 0,54) hyödyllisyys x pitäminen ( rxy = 0,63) Ruotsalaiset opiskelijat hyödyllisyys x käsitys omasta osaamisesta (rxy = 0,50) pitäminen x hyödyllisyys (rxy = 0,59) pitäminen x käsitys omasta osaamisesta (rxy = 0,60) pitäminen 2,7 3,7 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Suomalaiset Ruotsalaiset
Yhteenveto Suomalaisten lukiolaisten tuottamistehtävästä saamat pisteet olivat merkitsevästi ruotsalaislukiolaisia parempia. Suomalaiset maahanmuuttajataustaiset opiskelijat menestyivät tuottamistehtävässä paremmin kuin vastaava ryhmä Ruotsissa. Erot Suomen ja Ruotsin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden välillä olivat kuitenkin pienempiä kuin erot Suomen ja Ruotsin kantaväestön opiskelijoiden kesken. Kummassakin maassa opettajilla oli myönteisempi käsitys työtavoista kuin opiskelijoilla. Historian tekstitaitojen käyttö ei näyttänyt olevan juuri lainkaan yhteydessä avotehtävästä saadun pistemäärän (=osaamisen ) kanssa. Suomalaisten asenteet historian opiskelua kohtaan olivat selkästi ruotsalaisia myönteisempiä.
Pohdinta Opiskelijoiden avotehtävässä osoittaman osaamisen ja historiantunneilla käytettyjen tekstitaitoja edellyttävien työtapojen välinen heikko korrelaatio herättää kysymyksiä. Mihin historian opetuksessa käytetyt taitopainotteiset työtavat loppujen lopuksi harjaannuttavat? Ks. Sam Wineburg & Sarah McGrew: Lateral Reading: Reading Less and Learning More When Evaluating Digital Information Mikä selittää suomalaisnuorten ruotsalaisia parempaa menestystä tuottamistehtävässä? Asenteissa on osoitettu olevan vahva yhteys oppilaiden osaamiseen (Ks. Esim. Ouakrim-Soivio & Kuusela 2012; Kärnä, Hakonen & Kuusela 2012; Julin & Rautopuro 2016). Mikä merkitys esim. YO-tutkinnolla ja kaikille yhteisillä temaattisilla historian kursseilla?
KIITOS! 14