Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus

Samankaltaiset tiedostot
Selkokieltä verkkopalveluihin, kiitos! Leealaura Leskelä Kehitysvammaliitto, Selkokeskus

Selkoa selkokielestä. Arvokas-hanke, Suomen Setlementtiliitto Leealaura Leskelä Selkokeskus KVL

Selkokeskus Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Selkeä ilmaisu on kaikkien etu

Kieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä

Digi arkeen -neuvottelukunnan kokous: saavutettavuusdirektiivi ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö Kommenttipuheenvuoro, Sami Älli

Selkokielen strategia Selkokielinen versio

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel

Suullinen hakeminen

Muutama sana saavutettavuudesta Virpi Jylhä, Näkövammaisten liitto ry

Iloa selkokielestä. Tiedon ja kielen saavutettavuus verkkopalveluissa ja muussa viestinnässä. Eliisa Uotila

Saavutettavuuswebinaari

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Minä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle

Selkokielen strategia. päivitetty 2016

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari

Selkokielen tarvearvio vuonna tiivistelmä

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen strategia

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Selkosovellukset. Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta. Selkokieliset lehdet

Juridiset tekstitaidot 1 ja 2 (2 op)

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

1. neurobiologiset syyt (esim. kehitysvamma, dysfasia, 3. suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Kuka tarvitsee selkokieltä?

Selkokielen toimenpideohjelma SELKOKIELEN EDISTÄMINEN SUOMESSA VUOSINA

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Vates-päivät 2016 Torstai , klo 9-11

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Marianne Laaksonen & Liisa Raevaara

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Selkosuomea virkakieleen. Kuntatalo

Selkoa selkokielestä. Onko ilmaisu selkeää? Kielen muodot

Selkokieltä S2-oppijan näkökulmasta. Sonja Dahlgren/HY Kielitieteenpäivät,

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Varhaiskasvatuksen laadun arviointi. Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

VALMA - säädösten valmistelu

Opettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Selkeä virkakieli Kelassa

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Selkeä kieli, avoimempi ja tuottavampi hallinto

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Asiakaspalvelun ymmärrettävyys. Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa Ulla Tiililä

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke ( )

Ilmaisun monet muodot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Monilukutaito. Marja Tuomi

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

Saavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään?

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi

Selkoa selkokielestä. Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Ohjeita kielen yksinkertaistamiseen.

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Kansa-koulun tehtävävihko

Kasvattajan opas: Digitaalisen kuvakirjapalvelun valinta

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus

Kieliohjelma Atalan koulussa

Monikulttuurista kirjastoa etsimässä -hanke

viittomat kommunikoinnissa

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa

10/23/2012 Olli Määttä

Transkriptio:

Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus 18.5.2018 Leealaura Leskelä Selkokeskus

Yli puoli miljoonaa ihmistä Selkokieltä tarvitsee Suomessa jopa 650 000 henkilöä (Selkokeskus 2014). Selkokielen tarvearvio perustuu eri kohderyhmiä koskeviin tilastotietoihin (esim. Tilastokeskus, Kelan tiedot Suomen väestöstä, järjestöjen arviot) sekä lukutaitotutkimuksiin (PISA 2009 ja 2012 sekä PIAAC 2012).

Selkokieltä tarvitsevat monet maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomea tai ruotsia toisena kielenä muistisairaat sekä hyvin iäkkäät ihmiset kehitysvammaiset tai autismikirjon henkilöt lapset ja nuoret, joilla on kielellinen erityisvaikeus afasiaa sairastavat henkilöt henkilöt, joilla on lukemisen vaikeuksia henkilöt, joilla on oppimisen, keskittymisen tai hahmottamisen ongelmia. 3

Selkokielen tarve kasvaa Yhä useampi suomalainen on yli 65-vuotias. 2015: 19,9 prosenttia väestöstä 2030: 26 prosenttia väestöstä (yli 80-vuotiaita Suomessa vuonna 2017: 294 737) Suomi on yhä useammalle vieras kieli. 2010: 224 388 vieraskielistä henkilöä 2017: 373 325 vieraskielistä henkilö 4 Heikosti lukevien määrä kasvaa. Suomen sijoitus lukutaitotutkimuksissa on pudonnut etenkin poikien kohdalla, OKM on perustanut lukutaitofoorumin ongelmaa ratkomaan. Lähteet: Tilastokeskus (https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/index.html), opetusministeriö (http://minedu.fi/pisa-2015 /), http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79052/okm41.pdf)

Syrjäyttääkö vaikea kieli? Hallintolain 9 pykälän mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tarkoittaako se selkokieltä? Mitä tuleva julkishallinnon digitaalisten palveluiden saavutettavuuslainsäädäntö sanoo selkokielestä? 5

Selkokieli on yksi suomen kielen muoto

Mitä on selkokieli? Selkokielen mittarissa on 105 selkokielen arviointikriteeriä: Tekstikriteerit 31 kriteeriä: Miten tekstistä rakentuu helposti luettava, hahmotettava ja omaksuttava kokonaisuus? Leksikaaliset kriteerit 20 kriteeriä: Millaiset sanat ovat helppoja ja miten niitä voi tekstissä käyttää ja selittää mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla? Morfologiset ja syntaktiset kriteerit 29 kriteeriä: Mitkä kielelliset rakenteet ovat helppoja ja ymmärrettäviä? Visuaaliset kriteerit 24 kriteeriä: Millainen taitto ja kuvitus tukee tekstin ymmärtämistä?

Esimerkki yleiskielestä ja selkokielestä Yleiskielellä Kela maksaa suoraan koulutuksen järjestäjälle sen osan koulumatkatuesta, joka on myönnetty koulukuljetuksen perusteella. Koulutuksen järjestäjälle korvataan koulukuljetuksesta aiheutuneet kustannukset, joista on vähennetty kuukausittainen maksuosuutenne 43 euroa. Koulutuksen järjestäjälle suoraan maksettava osuus on koulumatkatukeanne. Selkokielellä Kun käytät koulukuljetusta, Kela maksaa koulumatkatuen suoraan koulutuksen järjestäjälle. Koulukuljetus maksaa sinulle itsellesi enintään 43 euroa kuukaudessa. 8

Selkotoiminta Suomessa 9 Selkokeskus, 6 työntekijää: Tekstien muokkaus selkosuomeksi Ilmainen tarkistus ja selkotunnuksen myöntäminen selkokielen kriteerit täyttäville julkaisuille (selkosuomi ja -ruotsi) Koulutus, neuvonta, asiantuntijapalvelut Selkokielen kehittäminen Selkoaineistojen tuottaminen ja jakelu Selkokielen neuvottelukunta, selkokielen asiantuntijaverkosto Kohderyhmien kielellisten ja viestinnällisten oikeuksien edistäminen Selkosanomien julkaisu, LL-Bladetin julkaisu (yhdessä LL-Centerin kanssa) Selkokirjallisuuden valtiontuen jakaminen ja selkokirjallisuuden edistäminen Suomessa Kohderyhmien lukemisen edistäminen (Yhdessä-toiminta, lukutukitoiminta)

Selkotoiminta Suomessa LL-Center, 3,5 työntekijää (FDUV): Tekstien muokkaus selkoruotsiksi Selkoruotsiin liittyvä koulutus, neuvonta ja asiantuntijapalvelut Kohderyhmien kielellisten ja viestinnällisten oikeuksien edistäminen LL-Bladetin julkaiseminen yhdessä Selkokeskuksen kanssa Ruotsinkielisten selkoaineistojen selkotunnustarkistukset Kohderyhmien lukemisen edistäminen 10

Selkokielen kolme vaikeustasoa 11 Helpoin selkokieli tavoittelee kaikkein yksinkertaisinta kielellistä ilmaisua suunnataan kaikkein heikoimmille lukijoille on määritelty kielellisiltä periaatteiltaan muita tasoja tiukemmin. Perusselkokieli on vaikeudeltaan keskitasoista on suunnattu useimmille selkolukijoille on selkokielen mittarissa määritelty. Vaativa selkokieli on kielelliseltä ilmaisultaan edeltäviä tasoja monimuotoisempaa, mutta edelleen yleiskieltä helpompaa on suunnattu lukijoille, joilla on lievempiä kielen ja lukemisen vaikeuksia kielellisiltä määrittelyiltään edellisiä tasoja joustavampi.

Ensimmäinen asia on suomen kieli. Kieli on valoa, joka avaa ovia. Kieli tekee sinut näkyväksi muille ihmisille. Theresa Ngouth, Vuoden pakolaisnainen 2015 12