Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I



Samankaltaiset tiedostot
5. Kaukoputket ja observatoriot

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.

6. Kaukoputket ja observatoriot

Kaukoputket ja observatoriot

Teleskoopit ja observatoriot

Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi

4. Kaukoputket, observatoriot ja ilmaisimet

Tähtitieteen perusteet: Johdatusta optiseen havaitsevaan tähtitieteeseen. FT Thomas Hackman FINCA & HY:n fysiikan laitos

Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)

Faktaa ja fiktiota Suomi-asteroideista

Harjoitukset (20h): Laskuharjoitukset: 6x2h = 12h Muut harjoitukset (ryhmätyöskentely): 8h Luentomateriaali ja demot:

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

Optiikkaa. () 10. syyskuuta / 66

3 Havaintolaitteet. 3.1 Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012

NOT-tutkielma. ~Janakkalan lukio 2013~ Jenita Lahti, Jenna Leppänen, Hilla Mäkinen ja Joni Palin

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto

13. Uusi havaintoteknologia

Tähtitieteen pikakurssi

Suomalaisten löytämät asteroidit

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitseva tähtitiede 1

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

2.11 Tähtiluettelot/tähtikartat

Kauniiden kuvien valmistus Nordic Optical Telescopella

Havaitsevan tähtitieteen pk 1, Luento 13: Uusi havaintoteknologia. (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik ja Veli-Matti Pelkonen)

7.4 Fotometria CCD kameralla

6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman (Kalvot: J.

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 5: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

8. Fotometria (jatkuu)

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

Teoreettisia perusteita I

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 6: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

Polarimetria. Teemu Pajunen, Kalle Voutilainen, Lauri Valkonen, Henri Hämäläinen, Joel Kauppo

Fotometria Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Ratkaisu: Taittuminen ensimmäisessä pinnassa on tietysti sama kuin edellisessä esimerkissä. Säteet taittuvat ja muodostaisivat kuva 40 cm:n

TÄHTITIETEEN PERUSKURSSI II Periodi IV, 2009 Harry J. Lehto, Ph.D., Dos Pasi Nurmi, FT

Havaintomatka La Palmalle

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA

CCD-kuvaamisesta. Jouni Raunio / TaUrsa

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP)

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Radioteleskooppi. Alt atsimutaalinen pystytys. Apupeilin kiinnitys. Peilin tukirakenne. Apupeilin kannattajat. Elevaatio enkooderi.

Varoitus. AstroMaster-kaukoputkilla on kahden vuoden rajoitettu takuu. Lisätietoja saat internetsivustoltamme osoitteesta

La Palma ja NOT. Auni Somero Tuorlan observatorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto

Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): ja kuvausyhtälö (6.3.2) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon + =. (6.3.

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

tähtiharrastustietoa Etelä-Karjalan Novan jäsenlehti

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Numero 39. Turun Ursa r.y.

Radioastronomian käsitteitä

7. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Mikael Granvik (Kalvot JN, TH & MG) HTTPKI, kevät 2011, luennot 7-8

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

Diffraktio. Luku 36. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

7.-8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 1.3. ja Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

1. Polarimetria. voidaan tutkia mm. planeettojen ilmakehien ja tähtien välistä pölyä.

Lataa Kaukoputket - Olli Manner. Lataa

Jakokosken tähtitornin ja kaukoputken käyttöohjeet

10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

90 EQ # EQ # EQ-MD # EQ-MD

Transkriptio:

4. Teleskoopit ja observatoriot Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

(kuva: @garyseronik.com) Tavoite: Kuvata, kuinka teleskooppi rakennetaan aiemmin kuvatuista optisista elementeistä Teleskoopin päätehtävä: koota mahdollisimman paljon valoa detektoriin (esim: CDD, fotometri) Tärkeimmät ominaisuudet: 1. Objektiivi: Linssi tai peili 2. Objektiivi: D = Halkaisija 3. Objektiivi: f = Polttoväli. Näistä kolmesta johdettavissa: F D 2 = Valonkeräyskyky, f /D = Aukkosuhde s = f tan u fu = Kuvan mittakaava polttotasossa ([s] ="/mm tai CCD: /pix), kun kohde näkyy kulmassa [u] = rad θ = λ/d 1/D = Erotuskyky ω = u /u f /f = Suurennos f polttovälin okulaarilla (visuaalihavainnoissa)

(kuvat: @en.wikipedia.org, @beugungsbild.de) Teleskoopin toiminta: geometrisesta optiikasta, paitsi erotuskyky (diffraktio) θ = 1.22λ/D = Rayleigh n raja θ λ/d = Dawesin raja Seeing Maan päällä ei käytännön merkitystä Peilikaukoputket: Apupeilin diffraktio (Hubble Space Telescope & Muita vaihtoehtoja) Piikit vaikeuttavat mm. fotometriaan Aukkosuhteen D/f valinta Himmeä tai hyvä erotuskyky (galaksit, kvasaarit) Suuri D Kerää paljon valoa & Pieni θ Laaja tai heikko pintakirkkaus (kaasusumut, kartoitus) Pieni f s = fu kuvan alue u suurempi, pidempi mittaus Pistemäinen tai kirkas (planeetat, kaksoistähdet) Suuri f s = fu kuvan alue u pieni, lyhyt mittaus

(kuva: @math.ubc.ca) Sivistyssanoja (sama asia, eri sana) Linssi Dioptrinen Refraktori Peili Kataoptrinen Reflektori Molemmat Katadioptrinen Yhdistelmät: Schmidt kamera, Schmidt-Cassegrain teleskooppi Maksutov teleskooppi Linssiteleskooppi www Etu Umpinainen Ilma ei liiku Kuva rauhallisempi Ei esteitä kulkureitillä Ei diffraktiokuvioita Detektorien tasapainotus helpompaa Haitta f /D suuri Näkökenttä pieni Väriaberraatio, Iso kupoli D < 1m yläraja Sovellutuksia: f suuri Pienet kirkkaat kohteet: planeetat, kaksoistähdet, parallaksimittaukset, astrometria (meridiaanikoneet)

(kuva: @members.shaw.ca) Newtonin peilikaukoputki www Etu Haitta Paraboloidi peili Suuremmat detektorit helppo valmistaa Tasapainotus vaikea Tasainen apupeili Voimakas koma Hyvä kuvakenttä pieni Halpa valmistaa Apupeilin diffraktio Visuaalihavainnot Suuri f /D Pieni apupeili Cassegrainin teleskooppi: www paraboloidi, apupeili: hyperpoloidi, Ritchey Chretien teleskooppi: www pääpeili hyperboloidi, apupeili hyperboloidi Etu Haitta Rakenne: kompakti, luja, vakaa Kaareva kuvakenttä Suuret detektorit helppo tasapainottaa Astigmaattisuus: Newton parempi Koma tai palloaberraatio: Newton huonompi Peilipintojen valmistus vaativaa Ritchey Cretien: ei komaa, ei aberraatiota Yhdistelmän fokusointi vaativaa

(kuva: @setterfield.org, @en.wikipedi.org) Schmidt kamera: www Bernhard Schmidt (1879 1935, Viro) Pallopeili Ei komaa Pallopeili Palloaberraatio Ratkaisu: Korjauslasi poistaa palloaberraation Korjauslasin halkaisija hiukan alle D Etu Haitta Ei komaa Detektori putken sisällä Ei palloaberraatiota Kaareva kuvakenttä Ei astigmaattisuutta Korjauslasin valmistus vaativaa Laaja 5 7 o näkökenttä Detektorin lämmön aiheuttamat haitat Yrjö Väisälä (1891 1971) Toinen korjauslinssi polttopinnan eteen Tasainen kuvakenttä

(kuvat: @celestron.com, @findascope.com) Schmidt Cassegrain: www Yhdistelmä molemmista Pitkä polttoväli Harrastajien suosima Etu Suuri f & Lyhyt putki Näkökenttä: virheetön Detektorit: ulkopuolella Detektorit: tasapaino Haitta Vaikea valmistaa Kallis laite Maksutov teleskooppi: www Kaareva korjauslasi Apupeili korjauslasin sisäpinnalla Edut & haitat: Samat kuin Schmidt

Teleskoopin pystytys Teleskoopin pystytys (kuva: @astro.ljmu.ac.uk) Kaksi pystytystapaa Ekvatoriaalinen www Tuntiakseli Maan pyörimisakseli Delkinaatioakseli Tuntiakseli Maa pyörii Kohteen tuntikulma muuttuu Kierros tuntiakselilla 0. d 99726958 Ongelma: vinot akselit kuormitus epätasaista Laakerit kuluvat Atsimutaalinen www Maan pinta: Vaaka ja pystysuora akseli Etu: kevyt rakenne, tasainen kuormitus Haitat: Tietokone ohjaus, Kuvakenttä kiertyy, Zeniitti ohituksessa atsimuti www muuttuu 180 o Ohjausongelmia Jalustat: Saksalainen, Haarukka, Englantialainen ja Hevosenkenkä (Edut ja haitat mainittu oppikirjassa)

Fokus Fokus Fokus (kuvat: @aao.gov.au, @vikdhillon.staff.shef.ac.uk) Fokus: polttotason sijainti Valitaan käyttötarkoituksen mukaan Teleskooppin sisällä tai ulkopuolella Primäärifokus: Pääpeilin polttotaso Pieni f /D, Pienet detektorit Newton-fokus: Kaukoputken sivulla Pienet detektorit Cassegrain-fokus: Pääpeilin takana Suuri f /D, Suuret instrumentit Coude-fokus: Kaukoputken ulkopuolella Suuri f /D, Putki liikkuu Fokus ei liiku Suuret kiinteät instrumentit Nasmyth-fokus: Kaukoputken ulkopuolella Atsimutaalinen pystytys: valo vaaka-akseliiin, samat edut kuin Coude Apupeilin kierto: Eri fokus vaihtoehtoja Apupeilien määrä: Joka heijastuksessa menetetään osa valosta

Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä (kuvat: @npr.org, @en.wkipedia.org) Optiikan lisäksi vaikuttavia tekijöitä Teleskooppityyppi Ominaiset kuvausvirheet Käyttötarkoitus Teleskooppityyppi Hionnan laatu Poikkeamat teoreettisesta muodosta < λ/10 λ = 550nm Poikkeamat < 0.000055mm Pääpeilin tuenta Peilin muodon säilyttävä eri asennoissa Pienet peilit: kiinteä tuki Suuret peilit: aiemmin passiivinen tuenta Suuret peilit: nykyisin ohuita (NOT, 0. m 19/2. m 56) Lukemattomia ratkaisuja www Nykyisin säädettävä monipistetuenta (alta ja sivulta) Aktiivinen optiikkaa, Hunajakennorakenne, Nestemäinen pyörivä pääpeili www

Teleskoopit ja observatoriot Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä Hajavalo Hajavalo (kuvat: @physics.bgsu.edu, @en.wikipedia.org) I Eksynyt valo (engl. stray light) www detektoriin Himmeät kohteet vaikeita havaita Kuvissa anomalioita I CCD-tausta: Lähistöllä valolähde I Hajavalon lähteitä Kuu, Planeetat, Kirkkaat tähdet Taustataivas Valosaaste www Säteily havaintolaitteista I Hajavalosuojat Suora valo: Esteet Epäsuora valo: Tummat pinnat ja esteet I Sama alue, Samanlainen instrumentti, Eri havaintopaikka

Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä Terminen suunnittelu Terminen suunnittelu (kuva: @gsmt.noao.edu) Lämpölähteet Ilma väreilee Seeing huononee Lämpölähteitä Teleskooppi, Peili, Rakennus, Rakenteet, Laitteet, Havaitsija, Ympäristö, Maaperä,... Kuvassa Vesitunneli testi Minimoidaan lämpölähteet ja poistetaan muu lämpö Observatorio: Mahdollisimman kompakti, Jäähdytys yö lämpötilaan, Vaaleat pinnat (vähän absorptiota, paljon emissiota), Pieni peilin massa ja lämpölaajeneminen, Ohjaushuone ja havaitsijat, Instrumenttien kylmennys, Teleskoopin värähtelyn estäminen,... (Oppikirja: paljon muita yksityiskohtia, sekä pitkä lista kansainvälisistä ja suomalaisista teleskoopeista)

Observatorion sijoituspaikka Observatorion sijoituspaikka Observatorion sijoituspaikka (kuvat: @mn.uio.no @hexagonmetrology.co.uk ) Minimoidaan ilmakehän häiriöt Vähän pilviä Korkealla Vähemmän ilmakehän häiriöitä, Tummempi taustataivas Hyvä seeing Ilman virtaukset Kuiva Myös infrapuna Ei valosaastetta. Vähän sopivia paikkoja, Laaja infrastruktuuri Monikansallisia keskittymiä Suomi NOT (La Palma), ESO (Chile)