Varoitus. AstroMaster-kaukoputkilla on kahden vuoden rajoitettu takuu. Lisätietoja saat internetsivustoltamme osoitteesta

Transkriptio

1 AstroMaster-sarjan kaukoputket KÄYTTÖOHJE AstroMaster 70AZ # AstroMaster 90AZ # AstroMaster 114AZ # 31043

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 KOKOAMINEN... 6 Kolmijalan kokoaminen... 6 Kaukoputken liikuttaminen manuaalisesti... 7 Kaukoputken putken kiinnitys telineeseen... 7 Diagonaalin ja okulaarin (linssikaukoputki) asennus... 8 Okulaarin asennus newton-kaukoputkeen... 8 KAUKOPUTKEN KÄYTÖN PERUSTEET... 9 Kuvan suuntaus Tarkennus Etsimen suuntaus Suurennuksen laskeminen Kuvakentän määritys Yleisiä vinkkejä havainnointiin ASTRONOMIAN PERUSTEET Ekvatoriaalinen koordinaatisto Tähtien liike TAIVAANKAPPALEIDEN HAVAINNOINTI Kuun havainnointi Planeettojen havainnointi Auringon havainnointi Syvän taivaan havainnointi Havainnointiolosuhteet TÄHTIVALOKUVAUS Polttotasokuvaus lyhyellä valotusajalla Piggyback-valokuvaus Planeettojen ja Kuun kuvaus erityisten kuvageneraatorien avulla CCD-kuvannus syvän taivaan kappaleille Maakohteiden kuvaus KAUKOPUTKEN HUOLTO Optiikan huolto ja puhdistus Newton-putken kollimointi LISÄVARUSTEET AstroMasterin tekniset tiedot

3 Teit hyvän valinnan ostaessasi AstroMaster-sarjan kaukoputken. AstroMaster-sarjan kaukoputkia on useita eri malleja. Tämä käyttöohje kattaa kolme mallia, jotka asennetaan Alt-AZ-jalustaan (altatsimuutti on yksinkertaisin jalusta, jossa on kaksi liikesuuntaa korkeus (ylös ja alas) ja atsimuutti (sivuttain)) 70 mm linssikaukoputken, 90 mm linssikaukoputken ja 114 mm newton-kaukoputken. AstroMaster-sarja valmistetaan erittäin korkealaatuisista materiaaleista, joten kaukoputket ovat kestäviä ja vakaita. Kaukoputkesta saat iloa loppuelämäksesi eikä se vaadi juurikaan huoltoa. Commented [A1]: These titles seem to be pictures so I was not able to translate them in Trados. They are the same titles that are in the TOC, however. Nämä kaukoputket on suunniteltu erityisesti ensiostajille, ja ne tarjoavat loistavan vastineen rahoille. AstroMastersarja tarjoaa tiiviin ja kannettavan laitteen, jossa on kuitenkin riittävästi optista suorituskykyä, että kuka tahansa aloittelija pääsee sisään amatööriastronomian maailmaan. Lisäksi AstroMaster-kaukoputki sopii hyvin myös maanpäälliseen havainnointiin, jolloin voit nauttia suuritehoisesta katselusta. AstroMaster-kaukoputkilla on kahden vuoden rajoitettu takuu. Lisätietoja saat internetsivustoltamme osoitteesta AstroMasterin perusominaisuuksia ovat muun muassa: täysin päällystetystä lasista valmistetut optiset osat, joiden ansiosta kuva on selkeä ja terävä sulava altatsimuutti-jalusta, jossa on suurikokoinen kahva ja sisäänrakennettu kytkin, jolla tarkennus on helppoa valmiiksi koottu teräksinen kolmijalka, jossa on 3,18 cm:n (1,25 tuuman) jalat, ja joka takaa tukevan tason nopea ja helppo asennus, joka ei vaadi työkaluja CD-ROM "The Sky" taso 1 -tähtikarttaohjelma, joka antaa tietoa taivaasta ja sisältää tulostettavia tähtikarttoja kaikkia malleja voidaan käyttää taivaankappaleiden havainnoinnin lisäksi myös maakohteiden havainnointiin mukana olevien standardivarusteiden avulla. Varmista, että olet lukenut tämän ohjekirjan ennen kuin aloitat universumin salojen tutkimisen. Saatat tarvita muutaman käyttökerran ennen kuin opit tuntemaan kaukoputkesi, joten on hyvä pitää tämä käyttöopas käsillä kunnes olet tutustunut kaukoputken kaikkiin ominaisuuksiin. Käyttöohjeessa on yksityiskohtaiset tiedot kaukoputken käytöstä sekä viiteaineistoa ja hyödyllisiä vinkkejä, joiden avulla havainnointi on helppoa ja mukavaa. Kaukoputki on suunniteltu kestämään vuosien mukavan ja palkitsevan havainnoinnin. Seuraavassa on kuitenkin kerrottu muutamia seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon ennen kaukoputken käyttöä, että voit varmistaa oman turvallisuutesi ja suojella laitetta. Varoitus Älä ikinä katso suoraan Aurinkoon paljaalla silmällä tai kaukoputken läpi (ellei käytössäsi ole soveltuvaa aurinkosuodinta). Tästä saattaa aiheutua pysyvä ja peruuttamaton silmävamma. Älä ikinä käytä kaukoputkea heijastaaksesi Auringon kuvaa millekään pinnalle. Sisäinen lämmön nousu saattaa vahingoittaa kaukoputkea ja siihen liitettyjä lisälaitteita. Älä ikinä käytä okulaariin liitettävää aurinkosuodinta tai Herchel-kiilaa. Kaukoputken sisäinen lämmönnousu voi aiheuttaa laitteen murtumisen tai rikkoutumisen, jolloin suodattamaton auringonvalo pääsee suoraan silmään. Älä jätä kaukoputkea valvomatta, jos paikalla on lapsia tai aikuisia, jotka eivät tunne kaukoputken oikeaa käyttöä. 3

4 Kuva 1-1 AstroMaster 90AZ - linssikaukoputki (AstroMaster 70AZ -linssikaukoputki on vastaava) 1. Objektiivin linssi 7. Kahva 2. Kaukoputken optinen putki 8. Varustehylly 3. Star Pointer -etsin 9. Kolmijalka 4. Okulaari 10. Atsimuutti-säädin 5. Diagonaali 11. Alt-Az-jalusta 6. Tarkennusruuvi 12. Pyrstökiinnitin 4

5 Kuva 1-2 AstroMaster 114 AZ -newton-kaukoputki 1. Star Pointer -etsin 7. Atsimuutti-säädin 2. Okulaari 8. Varustehylly 3. Putkirengas 9. Kolmijalka 4. Kaukoputken optinen putki 10. Alt-Az-jalusta 5. Pääpeili 11. Pyrstökiinnitin 6. Kahva 12. Tarkennusruuvi 5

6 Tässä osiossa käsitellään AstroMaster-kaukoputken asennusohjeet. Kaukoputki tulisi koota ensimmäisen kerran sisätiloissa, niin että eri osien tunnistaminen on helppoa, ja pystyt oppimaan oikean asennustavan ennen kuin yrität asennusta ulkotiloissa. Jokainen AstroMaster toimitetaan yhdessä laatikossa. Laatikon sisältämät osat: optinen putki, johon on liitetty sky pointer -etsin ja putkirenkaat (vain 114 AZ), Alt-Az-jalusta, johon on kiinnitetty kahva, 10 mm:n okulaari 1,25", 20 mm:n okulaari 1,25" (kääntöprisma mallissa 114AZ), kääntöprisma 1,25" (malleissa 70AZ ja 90 AZ), "The Sky" taso 1 CD-ROM. Kolmijalan kokoaminen 1. Poista kolmijalka laatikosta (kuva 2-1). Kolmijalka on koottu valmiiksi, joten sen asennus on erittäin helppoa. 2. Nosta kolmijalka pystyasentoon ja vedä jalkoja erilleen, kunnes jokainen jalka on ääriasennossaan. Paina sitten kevyesti jalkojen poikkitukea (kuva 2-2). Kolmijalan yläosaa kutsutaan kolmijalan pääksi. 3. Seuraavaksi asennetaan varustehylly (kuva 2-3) kolmijalan poikkitukeen (kuvan 2-2 keskellä). 4. Aseta varustehyllyn keskellä oleva kolo (hyllyn tasainen puoli alaspäin) niin, että se vastaa kolmijalan poikkituen keskustaa ja paina kevyesti (kuva 2-4). Hyllyn siivekkeiden pitäisi olla kuvan 2-4 mukaisessa asennossa. Kuva 2-1 Kuva 2-2 Kuva 2-3 Kuva Kierrä hyllyä niin kauan, että siivekkeet ovat jokaisen jalan kohdalla poikkituen alla ja paina kevyesti, kunnes hylly lukittuu paikoilleen (kuva 2-5). Kolmijalka on nyt valmis (kuva 2-6). 6. Voit pidentää kolmijalan jalkoja haluamaasi korkeuteen. Matalimmillaan korkeus on 61 cm ja korkeimmillaan 104 cm. Irrota kolmijalan jalkojen kiristysruuvi jokaisen jalan alaosasta (kuva 2-7), vedä jalka haluamaasi korkeuteen ja kiristä ruuvi uudelleen. Korkeimmassa asennossaan kolmijalka näyttää samalta kuin kuvassa Kolmijalka on tukevin ja jäykin matalimmillaan. Kuva 2-5 Kuva 2-6 Kuva 2-7 Kuva 2-8 6

7 Kaukoputken liikuttaminen manuaalisesti AstroMaster Alt-Az-jalustaa on helppo liikuttaa juuri siihen suuntaan, johon haluat. Ylös-alas-liikettä (korkeus) säädetään kahvasta (kuva 2-10). Sivuttaisliikettä (atsimuutti) säädetään atsimuutti-säätimellä (kuva 2-9). Kahva ja atsimuutti-säädin löysätään kääntämällä kahvaa ja säädintä vastapäivään. Voit helposti etsiä haluamasi objektit ja lukita säätimet sitten paikalleen. Lukitse säädin kääntämällä sitä myötäpäivään. Kuva 2-9 Kuva 2-10 Kaukoputken putken kiinnitys telineeseen Kaukoputken optinen putki kiinnitetään jalustaan sen yläosassa olevan liukuvan pyrstöasennuskiskon avulla (kuva 2-11). 114 AZ -newton-kaukoputkessa asennuskisko on putkirenkaisiin kiinnitetty pidike. 70AZ ja 90AZ - linssikaukoputkissa asennuskisko on putken alaosassa. Varmista, että kahva ja atsimuutti-säädin ovat tiukasti lukittuina ennen kuin kiinnität optisen putken. Aseta pyrstöliitin sitten vaakasuoraan kuvan 2-10 mukaisesti. Täten varmistetaan, että jalusta ei liiku odottamatta, kun optista putkea liitetään. Irrota myös objektiivin linssinsuojus (linssikaukoputki) tai etuaukon suojus (newton-kaukoputki). Kaukoputken putken asennus: 1 Poista optista putkea suojaava paperi. 114EQ-newton-kaukoputkesta on irrotettava putkirenkaat ennen kuin paperia voidaan poistaa. 2 Löysää pyrstöasennuslevyn sivussa olevaa asennusruuvia ja varmistusruuvia niin, että ne eivät yllä asennuslevyn sisälle katso kuva Liu'uta pyrstöasennuskisko asennuslevyn yläosassa olevaan koloon (kuva 2-12). 5 Kiristä pyrstöasennuslevyn asennusruuvi niin, että kaukoputki pysyy paikoillaan. 6 Kiristä asennuslevyn varmistusruuvi käsin niin, että se juuri ja juuri koskettaa asennusliitintä. HUOMIO: Älä ikinä löysää mitään muita kaukoputken putken tai jalustan ruuveja kuin deklinaatiota ja rektaskensiota säätäviä ruuveja. Kuva 2-11 Kuva 2-12 Asennusruuvi ja varmistusruuvi pyrstökiinnikkeessä. Kuvassa 90AZ-kaukoputken putki. 7

8 Diagonaalin ja okulaarin (linssikaukoputki) asennus Diagonaali on prisma, joka suuntaa valon oikeassa kulmassa linssikaukoputken reitille. Näin voit havainnoida mukavammassa asennossa kuin silloin, jos katsoisit suoraan kaukoputken läpi. Tämä diagonaali kääntää kuvan niin, että se oikeinpäin ja oikeassa asennossa vasemmalta oikealle, jolloin kaukoputkea on helpompi käyttää maanpäälliseen havainnointiin. Diagonaali voidaan myös kiertää mihin tahansa asentoon, joka sopii sinulle. Diagonaalin ja okulaarin asennus: 1. Aseta diagonaalin pieni sylinteri okulaarissa olevan tarkennusputken 1,25 tuuman okulaarisovittimeen kuva Varmista, että okulaarisovittimen kaksi siipiruuvia eivät yllä tarkennusputken sisään ennen asennusta ja että suojakansi on poistettu okulaariasovittimesta. 2. Aseta okulaarin kromattu sylinterin pää diagonaaliin ja kiristä siipiruuvi. Varmista taas, että siipiruuvi ei yllä diagonaaliin, ennen kuin asetat okulaarin siihen. 3. Okulaari voidaan vaihtaa toiseen polttoväliin suorittamalla vaihe 2 takaperin. Kuva 2-13 Okulaarin asennus newton-kaukoputkeen Okulaari on optinen laite, joka suurentaa kaukoputken tarkentaman kuvan. Ilman okulaaria kaukoputken käyttö visuaalisesti olisi mahdotonta. Okulaarit jaotellaan yleisesti polttovälin ja sylinterin läpimitan perusteella. Mitä isompi polttoväli on (eli mitä isompi numero), sitä matalampi on okulaarin suurennus (eli teho). Normaalisti katsellessa käytetään matala- tai keskitehoista okulaaria. Lisätietoja suurennustehon laskemisesta on osiossa "Suurennuksen laskeminen". Okulaari sopii suoraan newton-kaukoputkien tarkenninlaitteeseen. Okulaarin kiinnitys: 1. Varmista, että siipiruuvit eivät yllä tarkennusputkeen. Aseta okulaarin kromattu sylinterin pää tarkennusputkeen (poista ensiksi tarkentimen suojakansi) ja kiristä siipiruuvit katso kuva mm:n okulaari on kääntöprisma eli se kääntää kuvan niin, että se on oikeinpäin ja oikeassa asennossa vasemmalta oikealle. Tämän vuoksi kaukoputki sopii myös maanpäälliseen havainnointiin. 3. Okulaari voidaan vaihtaa suorittamalla edellä kuvatut vaiheen päinvastaisessa järjestyksessä. Kuva

9 Kaukoputki on laite, joka kerää ja keskittää valoa. Optisen laitteen ominaisuudet määrittävät, miten valo keskittyy. Niin kutsutut linssikaukoputket käyttävät linssejä, kun taas peilikaukoputket (newton-kaukoputket) käyttävät peilejä luvun alussa kehitetty linssikaukoputki eli refraktori on vanhin kaukoputkimalli. Nimi juontuu tavasta, jolla se keskittää saapuvat valonsäteet. Linssikaukoputki käyttää linssiä, joka taittaa eli refraktoi valonsäteitä, mistä se on saanut nimensä (katso kuva 3-1). Ensimmäisissä malleissa oli yksinkertainen linssi. Yksi linssi kuitenkin toimii prisman tavoin ja hajottaa valon sateenkaaren väreiksi. Ilmiö tunnetaan nimellä kromaattinen aberraatio. Ongelman korjaamiseksi kehitettiin akromaattilinssi, jossa on kaksi eri elementtiä. Molemmilla elementeillä on eri taitekerroin, jolloin kaksi eri aallonpituudella olevaa valoa saadaan taittumaan samaan polttotasoon. Suurin osa kaksielementtisistä linsseistä, jotka yleensä valmistetaan kruunulasista ja piilasista, korjaavat punaista ja vihreää valoa. Sininen valo voi taittua vielä hieman eri tasossa. Kuva 3-1 Leikkauskuva valon kulkureitistä linssikaukoputken optisessa osassa Newton-kaukoputkessa on yksi kovera peili, joka toimii pääpeilinä. Putkeen tuleva valo siirtyy takaosassa olevaan peiliin. Siellä valo taittuu eteenpäin putkessa yhteen pisteeseen eli polttopisteeseen. Koska peili ei voi toimia, jos laitat pääsi kaukoputken eteen halutessasi katsoa okulaarin läpi, litteä peili eli diagonaali sieppaa valon ja ohjaa sen ulos putken sivuista oikeassa kulmassa putkeen nähden. Okulaari helpottaa katselua. Kuva 3-2 Leikkauskuva valon kulkureitistä newton-kaukoputken optisessa osassa 9 Newton-kaukoputkessa on raskaiden linssien sijasta peilejä, jotka keräävät ja keskittävät valon. Näin samalla rahalla saa paljon korkeatehoisemman kaukoputken. Koska valon reittiä muutetaan ja valo heijastetaan sivulle, polttoväli voi olla jopa 1000 mm, mutta kaukoputki on silti suhteellisen pieni ja kannettava. Newton-kaukoputken valonkeräysominaisuudet ovat niin merkittävät, että voit tutkia ulkoavaruutta tehokkaasti pienelläkin budjetilla. Newtonpeilikaukoputket vaativat enemmän huoltoa, koska pääpeili altistuu ilmalle ja pölylle. Tämä pieni heikkous ei kuitenkaan heikennä tämän tyyppisen kaukoputken suosiota sellaisten käyttäjien keskuudessa, jotka haluavat edullisen kaukoputken, jolla voi silti nähdä myös heikkoja ja kaukaisia kohteita.

10 Kuvan suuntaus Kuvan suuntaus muuttuu sen mukaan, miten okulaari asetetaan kaukoputkeen. Kun linssikaukoputken kanssa käytetään tähtidiagonaalia, kuva on oikeinpäin, mutta peilikuva itsestään. Jos okulaari asetetaan suoraan linssikaukoputken tarkentimeen (eli ilman diagonaalia), kuva on ylösalaisin ja peilikuva. Kun käytetään AstroMaster-linssikaukoputkea ja normaalia kääntödiagonaalia, kuva on oikein päin joka suhteessa. Newton-peilikaukoputket tuottavat oikeinpäin olevan kuvan, mutta kuva on kiertynyt riippuen okulaarin käyttäjän suhteesta maahan. Käyttämällä AstroMaster-newton-kaukoputken kanssa toimitettavaa kääntödiagonaalia, kuva on oikein päin joka suhteessa. Kuvan suunta paljaalla silmällä nähtynä sekä kuvakiertymän korjaavaa laitetta linssi- tai newtonkaukoputkessa käyttäen Peilikuva, joka saadaan, kun käytetään tähtidiagonaalia linssikaukoputkessa Kierteinen kuva; tavallinen newton-kaukoputkella sekä linssikaukoputkella suoraan okulaarin läpi Kuva 3-3 Tarkennus Linssikaukoputki tai newton-kaukoputki voidaan tarkentaa helposti suoraan okulaarin alapuolella olevasta tarkennusruuvista (kuvat 1-1 ja 1-2). Ruuvin kääntäminen myötäpäivään tarkentaa nykyistä kohdetta kauempana olevaan kohteeseen. Ruuvin kääntäminen vastapäivään tarkentaa nykyistä kohdetta lähempänä olevaan kohteeseen. Huomio: Jos käytät korjaavia linssejä (erityisesti silmälaseja), voi olla hyvä ajatus poistaa ne, kun katselet kaukoputkeen kiinnitetyn okulaarin läpi. Kameraa käyttäessäsi sinun tulee kuitenkin aina käyttää korjaavia linssejäsi, että voit varmistaa tarkimman lopputuloksen. Jos kärsit hajataittoisuudesta, on korjaavia linssejä käytettävä aina. Etsimen suuntaus Star Pointer -etsin on nopein ja helpoin tapa suunnata kaukoputki tarkasti haluamaasi kohteeseen taivaalla. Kuvittele, että sinulla on laserosoitin, jolla voit osoittaa suoraan yötaivaalle. Star Pointer on suurentamaton osoitin, joka käyttää pinnoitettua lasi-ikkunaa asettaakseen kuvan pienestä punaisesta pisteestä yötaivaalle. Pidä molemmat silmät auki, kun katsot Star Pointer -etsimen läpi ja liikuta kaukoputkea, kunnes Star Pointerin läpi näkyvä punainen piste on samassa kohdassa kuin kohde, jonka näet paljaalla silmällä. Punainen piste tuotetaan LED-teknologiaa käyttäen. Se ei ole lasersäde eikä se vahingoita lasi-ikkunaa tai silmää. Star Pointer saa virtansa pitkäikäisestä 3 voltin litiumparistosta (#CR1620). Katso kuva 3-4. Kuten kaikki etsimet, myös Star Pointer on suunnattava oikein kaukoputkeen nähden ennen kuin sitä voidaan käyttää. Suuntaus on hyvä tehdä yöaikaan, sillä päivällä LED-pistettä on vaikea havaita. 10

11 Paristokotelo Virtakytkin Star Pointer -etsimen suuntaaminen: Kuva 3-4 Kuva Käynnistä Star Pointer -etsin kääntämällä virtakytkin "on"-asentoon kuva Paikallista kirkas tähti tai planeetta ja keskitä se matalatehoisen okulaarin keskelle pääkaukoputkessa. 3. Katso lasi-ikkunan läpi suuntaustähteä pitäen molemmat silmät auki. Jos Star Pointer on suunnattu täydellisesti, punainen LED-piste näkyy suuntaustähden päällä. Jos Star Pointer ei ole oikein suunnattu, huomioi, missä punainen piste on kirkkaaseen tähteen verrattuna. 4.Käännä Star Pointer -etsintä kaukoputkea liikuttamatta kahta säätöruuvia käyttäen, kunnes punainen piste on suoraan suuntaustähden kohdalla. Kokeile, mihin suuntaan kumpainenkin ruuvi liikuttaa punaista pistettä. 5. Star Pointer -etsin on nyt käyttövalmis. Sammuta aina virta, kun olet löytänyt etsimäsi kohteen. Tämä pidentää sekä pariston että LED-valon käyttöikää. Huomio: Paristo on ehkä asennettu valmiiksi. Jos näin ei ole, avaa paristokotelo pienellä kolikolla tai ruuvimeisselillä katso kuva 3-4. Aseta paristo koteloon niin, että +-merkki on ulospäin. Sulje sitten paristokotelo uudelleen. Käytetty paristo on 3 voltin litiumparisto malli # CR Huomio: Yllä oleva kuvaus koskee astronomiaa yleisesti. Jos etsin on suunnattu oikein, voit käyttää sitä myös maanpäälliseen havainnointiin. Etsin toimii tähtäysputken tavoin. Punaista pistettä voi olla vaikea nähdä päivällä, mutta sen avulla voit suunnata kohteita ennen kuin katsot kaukoputken läpi, ja ominaisuus voi olla hyödyllinen. Suurennuksen laskeminen Voit muuttaa kaukoputkesi suurennusta helposti vaihtamalla okulaarin. Voit määrittää kaukoputkesi suurennuksen helposti jakamalla kaukoputken polttovälin käytetyn okulaarin polttovälillä. Yhtälö näyttää tältä: Kaukoputken polttoväli (mm) Suurennus = Okulaarin polttoväli (mm) Sanotaan, että käytät esimerkiksi 20 mm:n okulaaria, joka toimitettiin kaukoputkesi kanssa. Voit määrittää suurennuksen yksinkertaisesti jakamalla kaukoputken polttovälin (esimerkiksi AstroMaster 70AZ -kaukoputkessa polttoväli on 900 mm) okulaarin polttovälillä, joka on 20 mm. 900 jaettuna 20:llä antaa suurennukseksi 45. Vaikka suurennus onkin muuttava tekijä, jokaisella laitteella normaalin taivaan alla on olemassa korkein käyttökelpoinen suurennus. Yleinen sääntö on, suurennus voi olla 60-kertainen aukon jokaista tuumaa kohden. Esimerkiksi AstroMaster 70AZ on halkaisijaltaan 2,8". 2,8 kerrottuna 60:llä antaa korkeimmaksi käyttökelpoiseksi suurennustehoksi 168. Vaikka tämä onkin korkein käyttökelpoinen suurennus, suurin osa havainnoinnista tapahtuu, kun suurennus on jokaista aukon tuumaa kohti, mikä AstroMaster 70AZ -kaukoputkessa on kertainen suurennus. Voit määrittää oman kaukoputkesi suurennuksen samalla tavalla. 11

12 Kuvakentän määritys Kuvakentän määrittäminen on tärkeää, jos haluat saada käsityksen havainnoimasi kohteen kulmakoosta. Voit laskea todellisen kuvakentän jakamalla okulaarin näennäisen kentän (okulaarin valmistajan ilmoittama luku) suurennuksella. Yhtälö näyttää tältä: Okulaarin näennäinen kenttä Todellinen kenttä = Suurennus Kuten näet, on sinun laskettava suurennus ennen kuin pystyt määrittämään kuvakenttää. Edellisen osion esimerkkiä käyttäen kuvakenttä voidaan määrittää käyttäen samaa 20 mm:n okulaaria, joka toimitetaan AstroMaster 70AZ -kaukoputken mukana. 20 mm okulaarin näennäinen kuvakenttä on jaetaan suurennuksella, joka on 45x. Näin todellinen kuvakenttä on 1,1. Asteet kannattaa muuntaa metreiksi esimerkiksi 1000 metrin matkalla, mikä helpottaa hahmottamista maakohteiden kuvaamisessa. Tämä onnistuu helposti kertomalla kuvakenttä 17,54:llä. Edellistä esimerkkiä käyttäen kuvakenttä eli 1,1 kerrotaan 17,54:llä. Näin saadaan lineaarinen kenttä, jonka leveys tuhannen metrin päässä on 19,3 metriä. Yleisiä vinkkejä havainnointiin Optisten laitteiden kanssa toimiessa on hyvä pitää mielessä muutamia seikkoja, että saat parhaan mahdollisen kuvan. Älä ikinä katso ikkunalasin läpi. Talojen ikkunoissa käytetty lasi ei ole optisesti täydellistä, joten sen paksuus voi vaihdella. Tämä vaikuttaa siihen, miten hyvin voit kohdistaa kaukoputkesi. Useimmissa tapauksissa et voi saavuttaa todella terävää kuvaa, kun taas joskus voit nähdä tuplakuvan. Älä ikinä katso sellaisten kohteiden läpi tai yli, jotka tuottavat lämpöä. Tämä sisältää esimerkiksi asfalttipäällysteiset parkkipaikat kesäkuumalla sekä talojen katot. Utuinen taivas, sumu ja usva voivat myös vaikeuttaa tarkennusta maanpäällisessä havainnoinnissa. Tällaisissa olosuhteissa yksityiskohtia nähdään huomattavasti vähemmän. Jos käytät korjaavia linssejä (erityisesti silmälaseja), voi olla hyvä ajatus poistaa ne, kun katselet kaukoputkeen kiinnitetyn okulaarin läpi. Kameraa käyttäessäsi sinun tulee kuitenkin aina käyttää korjaavia linssejäsi, että voit varmistaa tarkimman lopputuloksen. Jos kärsit hajataittoisuudesta, on korjaavia linssejä käytettävä aina. 12

13 Tähän mennessä käyttöohje on kattanut kaukoputken asennusohjeet ja yleiset käyttöohjeet. Voidaksesi käyttää kaukoputkeasi tehokkaasti sinun tulee tietää jotain myös yötaivaasta. Tämä osio sisältää tietoa tähtien tarkkailusta yleisesti sekä tietoa yötaivaasta ja napasuuntauksesta. Käyttäjillä, joiden kaukoputkessa on ekvatoriaalinen eli eq-jalusta, on käytössään asteikkoympyröitä ja napasuuntaustapoja, joiden avulla he voivat löytää haluamansa kohteet taivaalta. Altatsimuutti-jalustan käyttäjät voivat käyttää "tähtihyppelyä", joka kuvataan tämän oppaan kohdassa Taivaankappaleiden havainnointi. Hyvät tähtikartat ovat tärkeitä, kun yrität löytää syvän taivaan kohteita ja tuoreet tähtitieteen aikakauslehdet auttavat sinua paikallistamaan etsimäsi planeetat. Ekvatoriaalinen koordinaatisto Tähtitieteilijät käyttävät ekvatoriaalista koordinaatistoa löytääkseen kohteita taivaalta. Tämä koordinaatisto on samanlainen kuin maanpäällä käytettävä maantieteellinen koordinaatisto. Ekvatoriaalisessa koordinaatistossa on navat, pituus- ja leveysasteet ja ekvaattori. Yleensä nämä ovat kiinteillä kohdilla tähtiin nähden. Taivaanekvaattori kiertää 360 astetta maapallon ympäri ja erottaa pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon toisistaan. Kuten Maan päiväntasaajan, myös taivaanekvaattorin asteluku on nolla. Maassa tämä olisi leveysaste, mutta taivaalla tätä kutsutaan deklinaatioksi. Deklinaatio ilmoittaa kohteen ja taivaanekvaattorin välisen kulman. Deklinaatio ilmoitetaan asteina, kaariminuutteina ja kaarisekunteina. Taivaanekvaattorista etelään olevilla deklinaatioilla on koordinaattinsa edessä miinusmerkki (-), kun taas taivaanekvaattorista pohjoiseen olevilla deklinaatioilla ei ole merkkiä tai niiden edessä on plusmerkki (+). Ekvatoriaalisen koordinaatiston vastine pituusasteelle on rektaskensio. Kuten maapallon pituuspiirit, ne yltävät navalta navalle, ja ne ovat tasaisesti 15 asteen välein. Vaikka pituuspiirejä erottaa kulmapituus, ne mittaavat myös aikaa. Jokainen pituuspiiri on tunnin päässä seuraavasta. Koska maapallo pyörii kerran akselinsa ympäri 24 tunnissa, on pituuspiirejä yhteensä 24. Tästä johtuen rektaskensio-koordinaatit ilmoitetaan ajan määreinä. Rektaskension alkupiste on sattumanvaraisessa paikassa Kalojen tähdistössä, ja se merkitään 0 tuntia, 0 minuuttia, 0 sekuntia. Kaikki muut pisteet määritetään sen mukaan miten kaukana (eli miten pitkän ajan päässä) ne ovat tämän koordinaatin perässä, kun se on suoraan yläpuolella siirtymässä länteen. Kuva 4-1 Taivaanpallo ulkopäin, jossa näkyy deklinaatio ja rektaskensio.

14 Tähtien liike Auringon päivittäinen liike taivaankannen yli on tuttu juttu meille kaikille. Havainnoimamme liike ei johdu siitä, että Aurinko liikkuisi, kuten ensimmäiset tähtitieteilijät uskoivat, vaan liike johtuu Maan pyörimisliikkeestä. Maan pyörimisliike aiheuttaa saman ilmiön tähdissä, ne piirtävät ison ympyrän taivaalle samalla, kun Maa pyörii kerran akselinsa ympäri. Tähden seuraaman pyöreän radan koko riippuu siitä, missä kohtaa taivasta se on. Taivaan ekvaattoria lähinnä oleva tähdet muodostavat suurimmat ympyrät nousten idästä ja laskien länteen. Kun lähestytään pohjoista taivaannapaa eli pistettä, jonka ympäri pohjoisen pallonpuoliskon tähdet näyttävät kiertävän, ympyrät pienenevät. Tähdet, jotka sijaitsevat taivaan leveysasteiden keskivaiheilla, nousevat koillisesta ja laskevat luoteeseen. Korkeilla taivaan leveysasteilla olevat tähdet ovat aina horisontin yläpuolella. Niiden sanotaan olevan sirkumpolaarisia, koska ne eivät ikinä nouse tai laske. Et ikinä voi nähdä tähden täydellistä kierrosta, sillä päivällä auringonvalo hukuttaa tähtien valon. Osa tästä tähtien pyörivästä liikkeestä voidaan kuitenkin havaita, jos kamera asetetaan jalustalle ja suljin avataan pariksi tunniksi. Aikavalotus paljastaa puoliympyröitä, jotka pyörivät navan ympärillä. Tämä kuvaus tähtien liikkeestä pätee myös eteläiseen pallonpuoliskoon sillä erotuksella, että taivaan ekvaattorin eteläpuolella olevat tähdet kiertävät eteläistä taivaannapaa. Commented [A2]: Should this picture be translated as well? Translation are as follows: 1. Tähdet lähellä pohjoista taivaannapaa. 2. Tähdet lähellä taivaanekvaattoria. 3. Tähdet, kun katsellaan pohjoisen taivaannavan vastakkaiseen suuntaan. Kuva 4-2 Kaikki tähdet näyttävät kiertävän taivaannapoja. Se, miltä liike näyttää vaihtelee kuitenkin sen mukaan, mitä osaa taivaasta katsot. Pohjoisen taivaannavan lähettyvillä tähdet piirtävät selkeitä ympyröitä, joiden keskipiste on taivaannapa (1). Taivaan ekvaattoria lähellä olevat tähdet seuraavat myös pyöreää rataa navan ympäri. Horisontti kuitenkin keskeyttää täydellisen radan. Nämä tähdet näyttävät nousevan idästä ja laskevan länteen (2). Vastakkaisella navalla tähden kaari tai rata on päinvastainen, eli ne piirtävät ympyrän vastakkaisen navan ympärille (3). 14

15 Kun kaukoputkesi on valmis, voit aloittaa havainnoinnin. Tässä osiossa annetaan vinkkejä ja neuvoja sekä oman aurinkokuntamme että syvän avaruuden havainnointiin sekä tietoa yleisistä havainnointiolosuhteista, jotka vaikuttavat havainnointiin. Kuun havainnointi On houkuttelevaa katsoa Kuuta, kun se on täysi. Tällöin näkemämme Kuun pinta on täysin valaistu, ja sen valo voi olla liian kirkas. Lisäksi tällöin ei juurikaan nähdä kontrastia. Paras hetki Kuun havainnointiin on silloin, kun se on puolikas (ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen aikana). Pitkät varjot paljastavat paljon yksityiskohtia Kuun pinnalla. Matalalla teholla näet lähes koko Kuun kehän kerralla. Käytä vaihtoehtoisia okulaareja, jos haluat lisää tehoa (suurennusta), niin voit keskittyä pienemmälle alueelle. Vinkkejä Kuun havainnointiin Käytä vaihtoehtoisia suotimia lisätäksesi kontrastia ja nähdäksesi yksityiskohdat tarkemmin. Keltainen suodin parantaa kontrastia kun taas harmaasuodin tai polarisoiva suodin vähentää pinnan kirkkautta ja heijastusta kokonaisuudessaan. Planeettojen havainnointi Muita kiinnostavia havainnointikohteita ovat viisi paljaalla silmällä nähtävää planeettaa. Voit tarkkailla Venuksen vaiheita, jotka muistuttavat kovasti Kuun vaiheita. Voit tarkkailla Marsin pinnanmuotoja sekä hyvällä tuurilla nähdä yhden tai molemmat napalakeista. Voit nähdä Jupiterin pilvivyöt ja Suuren punaisen pilkun, jos se on havainnointiaikaan näkyvillä. Voit myös nähdä Jupiterin kuut kiertämässä jättiläisplaneettaa. Saturnuksen ja sen kauniit renkaat voi nähdä helposti kohtalaisella suurennuksella. Vinkkejä planeettojen havainnointiin Muista, että ilmakehän olosuhteet rajoittavat yleensä sitä, miten paljon planeetan yksityiskohtia on mahdollista nähdä. Joten vältä planeettojen havainnointia, kun ne ovat matalalla tai kun ne ovat suoraan lämmönlähteen, kuten katon tai savupiipun, yläpuolella. Katso lisätietoja Havainnointiolosuhteet-osiosta. Käytä Celestronin okulaarisuotimia lisätäksesi kontrastia ja nähdäksesi yksityiskohdat tarkemmin. Auringon havainnointi Vaikka monet harrastelija-astronomit eivät juurikaan välitä Auringon havainnoinnista, voi se olla hauskaa ja palkitsevaa. Auringon kirkkauden vuoksi on kuitenkin noudatettava erityisiä varotoimenpiteitä tähteä tarkkaillessa, että silmät tai kaukoputki eivät vahingoitu. Auringon havainnointi on turvallista, kun käytetään aurinkosuodinta, joka vähentää auringonvalon voimakkuutta. Suotimen avulla voit nähdä Auringon pinnalla liikkuvia auringonpilkkuja sekä fakuloita, jotka ovat lähellä Auringon reunaa näkyviä kirkkaampia kohtia. Paras hetki Auringon havainnointiin on aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä, kun ilma on viileämpi. Voit keskittää Auringon katsomatta okulaariin tarkkailemalla kaukoputken varjoa, kunnes varjo on pyöreä. 15

16 Syvän taivaan havainnointi Syvän taivaan kohteet ovat kohteita, jotka ovat oman aurinkokuntamme ulkopuolella. Niitä ovat muun muassa tähtijoukot, planetaarinen sumu, hajallaan oleva tähtisumu, kaksoistähdet ja oman Linnunratamme ulkopuolella olevat muut galaksit. Useimpien syvän taivaan kohteiden kulmakoko on suuri. Niinpä tarvitset niiden tarkkailuun vain matalan tai keskinkertaisen tehon. Katseltaessa ne ovat liian heikkoja, että voitaisiin nähdä värejä, joita nähdään pitkällä valotusajalla otetuissa valokuvissa. Sen sijaan ne näyttävät mustavalkoisilta. Matalan pintakirkkauden vuoksi niitä pitäisi tarkkailla paikasta, jossa taivas on pimeä. Asutusalueiden valosaaste peittää suurimman osan tähtisumusta, jolloin sitä on vaikeaa tai jopa mahdotonta havainnoida. Valosaastetta vähentävät suotimet vähentävät taustan kirkkautta, jolloin kontrasti paranee. Tähtihyppely Yksi helppo tapa löytää syvän taivaan kohteita on tähtihyppely. Tähtihyppelyssä käytetään apuna kirkkaita tähtiä, jotka "ohjaavat" sinut haluamaasi kohteeseen. Tähtihyppely onnistuu parhaiten, kun tunnet kaukoputkesi kuvakentän. Jos käytät normaalia 20 mm:n okulaaria ja AstroMaster-kaukoputkea, kuvakenttäsi on noin 1º. Jos tiedät, että kohteesi on 3º:een päässä nykyisestä sijainnistasi, sinun pitää siirtyä kolme kuvakenttää. Jos käytät toista okulaaria, katso lisäohjeita Kuvakentän määrittämien -osiosta. Alla on ohjeet kahden suositun kohteen löytämiseen. Andromedan galaksi (kuva 5-1) eli M31 on helppo kohde. M31:n löytäminen: 1. Paikallista Pegasus-tähdistö. Se on suuri neliö, joka näkyy syksyllä (itäisellä taivaalla, liikkumassa ylhäällä olevaa pistettä kohti) ja talvella (suoraan yläpuolella, liikkumassa kohti länttä). 2. Aloita koilliskulmassa olevasta tähdestä se on Alpha (α) Andromedae. 3. Siirry koilliseen noin 7. Siellä on kaksi yhtä kirkasta tähteä Delta (δ) ja Pi (π) Andromeda noin 3 :een päässä toisistaan. 4. Jatka samaan suuntaan vielä noin 8. Siellä näet kaksi tähteä Beta (β) ja Mu (µ) Andromedae jotka ovat myös noin 3 :een päässä toisistaan. 5. Siirry 3 luoteeseen eli sama matka kuin näiden kahden tähden väli niin olet löytänyt Andromedan galaksin. Kuva

17 Andromedan galaksin (M31) löytäminen tähtihyppelyn avulla on helppoa, sillä kaikki siihen tarvittavat tähdet voi nähdä paljaalla silmällä. Tähtihyppely vaatii hieman harjoittelua, ja sellaisten kohteiden löytäminen, joiden lähellä ei ole tähtiä, jotka voi nähdä paljaalla silmällä, on haastavaa. Yksi tällainen kohde on M57 (kuva 5-2) eli kuuluisa Lyyran rengassumu. Näin voit löytää sen: 1. Etsi ensiksi Lyyran tähdistö. Se on pieni suunnikas, jonka voi nähdä kesä- ja syyskuukausina. Lyyra on helppo havaita, sillä tähdistön päätähti on kirkas Vega. 2. Aloita Vega-tähdestä Alpha (α) Lyrae ja siirry muutama aste kaakkoon niin löydät suunnikkaan. Tämän geometrisen muodon muodostavat neljä tähteä ovat kaikki yhtä kirkkaita, joten ne on helppo nähdä. 3. Paikallista kaksi eteläisintä tähteä, jotka muodostavat suunnikkaan ne ovat Beta (β) ja Gamma (γ) Lyrae. 4. Katso noin näiden kahden tähden puoliväliin. 5. Siirry noin ½ kohti Beta (β) Lyyraa pysyen linjalla, joka yhdistää nämä kaksi tähteä. 6. Katso kaukoputken läpi. Lyyran rengassumun pitäisi nyt olla näkökentässäsi. Rengassumun kulmakoko on pieni, joten sitä on vaikea havaita. 7. Koska Lyyran rengassumu on melko heikko, voit joutua käyttämään "syrjäsilmää" sen näkemiseen. "Syrjäsilmällä" katsominen on tekniikka, jossa katsot hieman sivuun havainnoitavasta kohteesta. Eli jos havainnoin rengassumua, keskitä se ensin näkökenttäsi keskelle ja katso sitten hieman siitä sivuun. Näin havainnoitavasta kohteesta tuleva valo osuu silmäsi herkille mustille ja valkoisille sauvasoluille eikä värejä aistiville tappisoluille. Muista, että himmeitä kohteita havainnoitaessa on erityisen tärkeää havainnoida pimeästä paikasta, jossa ei ole katuvaloja tai kaupungin valosaastetta. Silmällä kestää yleensä noin 20 minuuttia sopeutua pimeyteen. Käytä siis aina punaista suodatinta taskulampussasi, että pimeyteen sopeutuneet silmäsi eivät menetä sopeutumistaan. Näiden kahden esimerkin avulla sinulla pitäisi nyt olla käsitys siitä, miten syvän taivaan kohteita voidaan löytää tähtihyppelyn avulla. Voit etsiä samalla keinoin muita kohteita käyttämällä apunasi tähtikartastoa ja tähtihyppelemällä haluamaasi kohteeseen paljaalla silmällä nähtäviä tähtiä apuna käyttäen. Kuva

18 Havainnointiolosuhteet Havainnointiolosuhteet vaikuttavat siihen, mitä näet kaukoputkellasi havainnoinnin aikana. Olosuhteita ovat läpinäkyvyys, taustataivaan tummuus ja seeing. Havainnointiolosuhteiden ja niiden vaikutuksen ymmärtäminen auttaa sinua saamaan enemmän irti kaukoputkestasi. Läpinäkyvyys Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan ilmakehän selkeyttä. Siihen vaikuttavat pilvet, kosteus ja muut ilmassa olevat hiukkaset. Paksut kumpupilvet ovat täysin läpinäkymättömiä kun taas untuvapilvet voivat olla ohuita, jolloin kirkkaimpien tähtien valo saattaa näkyä niiden läpi. Utuinen taivas imee enemmän valoa kuin selkeä taivas, jolloin himmeät kohteet on vaikeampi nähdä ja kirkkaampien kohteiden kontrasti huononee. Tulivuorenpurkauksista ilmakehän ylempiin kerroksiin joutuneet hiukkaset vaikuttavat myös läpinäkyvyyteen. Parhaat olosuhteet ovat sellaiset, joissa yötaivas on pikimusta. Taustataivaan tummuus Kuun, revontulien, luonnollisen ilmahehkun ja valosaasteiden aiheuttama taivaan yleinen kirkastuminen vaikuttaa läpinäkyvyyteen suuresti. Tämä ei ole ongelma kirkkaimpien tähtien ja planeettojen kohdalla, mutta kirkas taivas heikentää kaukana olevien tähtisumujen kontrastia, jolloin niitä on vaikeaa tai jopa mahdotonta nähdä. Parhaan havainnointikokemuksen saat, kun havainnoit syvää taivasta vain kuuttomina öinä kaukana isojen kaupunkien valosaasteesta. LPR-suotimet parantavat syvän taivaan havainnointia alueilla, joilla on paljon valosaastetta. Ne estävät ei toivottua valoa samalla, kun ne siirtävät valoa tietyistä syvän taivaan kohteista. Voit havainnoida Kuuta ja planeettoja myös aluilta, joilla on valosaastetta, ja Kuun ollessa näkyvillä. Seeing Seeing tarkoittaa ilmakehän rauhallisuutta ja se vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon yksityiskohtia kaukana olevista kohteista voidaan havaita. Ilmakehän ilma toimii linssin tavoin ja taittaa ja vääristää maahan saapuvia valonsäteitä. Taitteen määrä riippuu ilman tiheydestä. Eri lämpötiloissa ilman tiheys on erilainen, joten ne myös taittavat valoa eri tavoin. Valonsäteet samasta kohteesta saapuvat hieman siirtyneenä, jolloin kuva on epätäydellinen tai suttuinen. Nämä ilmakehän aiheuttamat häiriöt vaihtelevat ajan ja paikan mukaan. Ilmapaketin koko verrattuna laitteesi aukkoon määrittää "seeing"-laadun. Hyvissä seeing-olosuhteissa pienet yksityiskohdat näkyvät kirkkaissa planeetoissa kuten Jupiterissa ja Marsissa, ja tähdet ovat neulamaiset teräviä. Huonoissa seeing-olosuhteissa kuvat ovat suttuisia ja tähdet näyttävät möykyiltä. Tässä kuvatut olosuhteet koskevat sekä näköhavainnointia että valokuvahavainnointia. Kuva 5-3 Seeing-olosuhteet vaikuttavat suoraan kuvan laatuun. Nämä piirrokset kuvaavat pistemäistä lähdettä (eli tähteä) huonoissa (vasemmalla) ja hyvissä seeing-olosuhteissa (oikealla). Useimmiten seeing-olosuhteet tuottavat kuvia, jotka ovat jossain näiden kahden ääripään välillä. 18

19 AstroMaster-sarjan kaukoputket on suunniteltu visuaaliseen havainnointiin. Tutkailtuasi yötaivasta jonkin aikaa saatat haluta kuvata sitä. On olemassa monia eri valokuvaustapoja, joita voit käyttää kaukoputkesi kanssa sekä taivaankappaleiden että maakohteiden kuvaamisessa. Alla on vain erittäin lyhyt esittely joistakin valokuvaustavoista, joita voit käyttää. Parasta on etsiä käsiisi aihealueeseen perehtyneitä kirjoja, joista saat yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta. Tarvitset vähintäänkin digitaalikameran tai 35 mm:n SLR-kameran (järjestelmäkameran). Liitä kamera kaukoputkeen seuraavasti: Digitaalikamera tarvitset yleisen digitaalikameran sovittimen (Universal Digital Camera Adapter (# 93626)). Sovittimen avulla kamera voidaan kiinnittää tukevasti sekä maakohteiden kuvausta että tähtivalokuvauksen polttotasokuvausta varten. 35 mm:n SLR-kamera sinun on irrotettava kameran linssi ja kiinnitettävä oman kameramerkkisi T- rengas. Seuraavaksi tarvitset T-sovittimen (# 93625), jonka toisen pään voit kiinnittää T-renkaaseen ja toisen pään kaukoputken tarkennusputkeen. Kaukoputkesi toimii nyt kameran linssinä. Polttotasokuvaus lyhyellä valotusajalla Polttotasokuvaus lyhyellä valotusajalla on paras tapa aloittaa taivaankappaleiden kuvaaminen. Se tapahtuu kiinnittämällä kamera suoraan kaukoputkeen edellä kuvatulla tavalla. Muutama seikka kannattaa pitää mielessä: Suuntaa kaukoputki navan mukaan ja käynnistä lisäosana saatavilla oleva moottori seurantaa varten. Voit kuvata Kuuta ja kirkkaimpia planeettoja. Joudut kokeilemaan erilaisia asetuksia ja valotusaikoja. Saat paljon lisätietoa kamerasi käyttöoppaasta. Lisätietoa kannattaa etsiä myös alan oppaista. Kuvaa mahdollisuuksien salliessa pimeältä havainnointipaikalta. Piggyback-valokuvaus Vain 114EQ newton-kaukoputkella piggyback-valokuvaus tehdään kameralla, niin että sen normaali linssi on kaukoputken päällä. Tällä menetelmällä on mahdollista kuvata kokonaisia tähdistöjä ja isoja tähtisumuja. Kamera kiinnitetään piggybacksovittimeen ruuvilla (kuva 6-1), joka on putken asennusrenkaan yläosassa (kamerasi pohjassa on kierteinen reikä, joka sopii tähän ruuviin). Kaukoputki on suunnattavanavan mukaan ja lisäosana saatavilla oleva moottori käynnistettävä seurantaa varten. Kuva 6-1 Planeettojen ja Kuun kuvaus erityisten kuvageneraatorien avulla Viime vuosina on kehitetty uusi teknologia, jonka avulla upeiden kuvien ottaminen planeetoista ja Kuusta on kohtuullisen helppoa ja lopputulos on uskomattoman hieno. Celestronilta voit hankkia NexImage-kameran (# 93712) eli erityiskameran, johon sisältyy kuvankäsittelyohjelmisto. Saat ensimmäisellä yrittämällä upeita kuvia planeetoista. Ne ovat samaa tasoa kuin kuvat, joita ammattilaiset ottivat isojen kaukoputkien avulla vain muutamia vuosia sitten. CCD-kuvannus syvän taivaan kappaleille Syvän taivaan kuvaamiseen on kehitetty erityiskameroita. Muutaman viime vuoden aikana niiden hinta on laskenut, ja nyt amatööritkin voivat ottaa upeita kuvia. Aiheesta on myös kirjoitettu useita kirjoja. Tekniikka kehittyy koko ajan, ja helppokäyttöisempiä ja parempia laitteita tulee markkinoille jatkuvasti. Maakohteiden kuvaus Kaukoputkesi toimii erityisen hyvin kauko-objektiivina maakohteiden kuvauksessa. Voit kuvata maisemia, eläimiä, luontoa ja mitä vain haluat. Kokeile erilaisia tarkennuksia, nopeuksia ja muita säätöjä saadaksesi parhaan mahdollisen kuvan. Voit mukauttaa kamerasi sivun ylälaidassa olevia ohjeita käyttäen. 19

20 Kaukoputkesi ei juurikaan vaadi huoltoa, mutta muutama seikka on hyvä pitää mielessä, että kaukoputki toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Optiikan huolto ja puhdistus Joskus objektiivin linssiin tai pääpeiliin, riippuen käyttämästäsi kaukoputkesta, kertyy pölyä ja/tai kosteutta. Laitteita puhdistettaessa on oltava erityisen varovainen, että optiikka ei vahingoitu. Jos optiikkaan on kertynyt pölyä, poista se kamelinkarvasta valmistetulla harjalla tai paineilmalla. Suihkuta ilmaa lasiin kulmassa 2-4 sekunnin ajan. Poista sitten jäljelle jäänyt lika optiikan puhdistamiseen tarkoitetulla aineella ja talouspaperilla. Lisää puhdistusainetta paperiin ja puhdista optiikka paperilla. Puhdista kevyesti linssin (tai peilin) keskeltä reunoja kohti. ÄLÄ puhdista ympyrän mallisesti! Voit käyttää valmista linssinpuhdistusainetta tai sekoittaa oman puhdistusaineesi. Hyvä puhdistusaine on isopropyylialkoholi johon on sekoitettu tislattua vettä. Sekoitussuhde on 60 % isopropyylialkoholia ja 40 % tislattua vettä. Voit myös käyttää nestemäistä astianpesuainetta laimennettuna vedellä (pari pisaraa astianpesuainetta litraan vettä). Joskus kaukoputken optiikkaan saattaa kertyä kosteutta havainnoinnin aikana. Kosteus on poistettava ennen kuin havainnointia voidaan jatkaa. Tämä voidaan tehdä joko hiustenkuivaajalla (matalalla teholla) tai osoittamalla kaukoputki maata kohti, kunnes kosteus haihtuu. Jos optiikan sisälle kondensoituu kosteutta, poista lisävarusteet kaukoputkesta. Aseta sitten kaukoputki pölyttömällä alueella maata kohti. Näin kosteus poistuu putkesta. Voit vähentää kaukoputken puhdistustarvetta asettamalla linssinsuojuksen aina paikalleen, kun en enää käytä linssiä. Koska solut EIVÄT ole tiiviitä, aukkojen päälle tulee asettaa suojukset, kun niitä ei käytetä. Näin epäpuhtaudet eivät pääse putkeen. Sisäisiä säätöjä ja puhdistuksen saa tehdä vain Celestronin huolto-osasto. Jos kaukoputkesi vaatii sisäistä puhdistusta, soita tehtaalle, niin saat valtuutusnumeron palautukselle sekä hintatarjouksen. Newton-putken kollimointi Newton-peilikaukoputken optinen toiminta voidaan optimoida uudelleenkollimoimalla (säätämällä) kaukoputki tarpeen mukaan. Kaukoputken kollimointi tarkoittaa, että sen optiikka säädetään oikeaan asentoon. Huono kollimointi aiheuttaa optista vääristymistä ja poikkeamia. Ennen kaukoputken kollimointia on syytä tutustua kaikkiin kaukoputken osiin. Pääpeili on kaukoputken putken perällä oleva iso peili. Tätä peiliä säädetään löysäämällä ja kiristämällä kolmea säätöruuvia, jotka sijaitsevat 120 astetta toisistaan erillään, kaukoputken päässä. Apupeilillä (pieni, soikea peili tarkenninlaitteen alla, putken etuosassa) on myös kolme säätöruuvia (vaativat lisätyökaluja, kuvailtu alla), joilla kollimointi tehdään. Määritä ensiksi vaatiiko kaukoputkesi kollimointia osoittamalla se kirkasta seinää tai kirkasta taivasta vasten. Apupeilin suuntaus Seuraavassa annetaan ohjeet päivällä tehtävään kaukoputken kollimointiin käyttäen apuna newton-kaukoputkille tarkoitettua kollimointityökalua (#94183), jonka voit hankkia Celestronilta. Jos aiot kollimoida kaukoputken ilman kollimointityökalua, lue seuraava osio, jossa kerrotaan yöllä tapahtuvasta kollimoinnista. Erittäin tarkkaa kollimointia varten on olemassa myös kollimointiokulaari 1 ¼" (# 94182). Jos tarkenninlaitteessa on okulaari, poista se. Vedä tarkenninputki kokonaan sisään tarkenninruuveja käyttäen, niin että hopeinen putki ei ole näkyvissä. Tarkentimen läpi katsoessasi näet apupeilin heijastuksen, joka projisoituu pääpeilistä. Älä tässä vaiheessa kiinnitä huomiota pääpeilin siluettimaiseen heijastukseen. Aseta kollimointikupu tarkenninlaitteeseen ja katso sen läpi. Koska tarkennin on vedetty kokonaan sisään, pitäisi sinun nähdä koko pääpeili heijastuneena apupeiliin. Jos pääpeili ei ole apupeilin keskellä, säädä apupeilin ruuveja kiristämällä ja löysäämällä niitä, kunnes pääpeilin reunat ovat näkökenttäsi keskellä. ÄLÄ kiristä tai löysää apupeilin tuen keskiruuvia, sillä se pitää peilin oikeassa asennossa. 20

21 Pääpeilin suuntaus Säädä seuraavaksi pääpeilin ruuveja niin, että keskität apupeilin heijastuman niin, että se on pääpeilin keskellä. Katsoessasi tarkenninlaitteeseen peilien siluettien pitäisi olla samankeskisiä. Toista vaiheet yksi ja kaksi, kunnes näin on. Poista kollimointikupu ja katso tarkenninlaitteeseen. Sinun pitäisi nähdä silmäsi heijastuma apupeilissä. Yöaikaan tehtävä kollimointi tähtien avulla Kuva 7-1 Kun olet kollimoinut kaukoputken oikein päivällä, voidaan yöaikainen, tähtien avulla tehtävä kollimointi suorittaa säätämällä pääpeiliä, kun kaukoputken putki on kiinnitetty jalustaansa ja osoittaa kirkasta tähteä kohti. Kaukoputki pitäisi asentaa yöllä ja tähteä pitäisi tarkkailla keskitasoisella tai korkealla suurennuksella (30-60x aukon tuumaa kohti). Jos näet epäsymmetrisen tarkennuskuvion, tämä voidaan korjata uudelleenkollimoimalla pelkästään pääpeili. Miten toimia (lue tämä osio kokonaan ennen kuin aloitat): Jos suoritat tähtikollimoinnin pohjoisella pallonpuoliskolla, osoita kaukoputki kohti paikallaan pysyvää tähteä kuten Pohjantähti (Polaris). Se on pohjoisella taivaalla, yhtä kaukana horisontin yläpuolella kuin oma leveysasteesi. Se on Pienen karhun kahvassa. Pohjantähti ei ole taivaan kirkkain tähti ja se saattaa näyttää hyvinkin himmeältä, riippuen taivaan olosuhteista. Paikallista kollimointiruuvit kaukoputken putken takaosasta ennen kollimointia. Takaosassa (kuva 7-1) on kolme isoa siipiruuvia, joita käytetään kollimointiin ja kolme pientä siipiruuvia, joilla peili lukitaan paikalleen. Kollimointiruuvit kallistavat pääpeiliä. Aloita löysäämällä kaikkia kolmea pientä lukitusruuvia hieman. Yleensä jo 1 / 8 kierros on merkittävä, ja 1 / 2 3 / 4 kierrosta on enimmäismäärä, miten paljon isoja kollimointiruuveja tarvitsee kääntää. Käännä kollimointiruuveja yksi kerrallaan ja kollimointityökalua tai -okulaaria apunasi käyttäen katso, miten tämä vaikuttaa kollimointiin (katso seuraava kappale). Yrityksen ja erehdyksen kautta saat lopulta haluamasi keskityksen. Paras tulos saadaan lisäosana hankittavaa kollimointityökalua tai -okulaaria apuna käyttäen. Katso tarkenninlaitteeseen ja tarkista, onko toissijainen heijastus siirtynyt lähemmäs pääpeilin keskustaa. 21

22 Tee tarkennus joko standardiokulaarilla tai tehokkaimmalla teho-okulaarillasi, eli sillä jonka polttopiste millimetreissä on lyhin, kuten 6 mm tai 4 mm, kun Pohjantähti tai muu kirkas tähti on keskellä näkökenttää. Toinen vaihtoehto on käyttää pidemmän polttovälin okulaaria yhdessä Barlow-linssin kanssa. Tähden pitäisi näyttää terävältä ja neulamaiselta valolähteeltä, kun olet tarkentanut siihen. Jos tähti vaikuttaa tarkennettaessa muodoltaan epätasaiselta tai sen reunoilla näkyy valoa, tarkoittaa se sitä, että peilisi eivät ole oikein suunnatut. Jos huomaat paikalaan pysyvästä tähdestä tulevan valonvälähdyksen, kun tarkennat ja loitonnat, voi uudelleenkollimointi auttaa kuvan terävöittämisessä. Kiristä pienet lukitusruuvit, kun olet tyytyväinen kollimointiin. Kuva 7-2 Vaikka tähtikuviot vaikuttavat olevan samanlaiset tarkennuksen molemmilla puolilla, ne ovat epäsymmetriset. Tumma peitto on vinossa taipumiskuvion vasemmalle puolelle, mikä on merkki huonosta kollimoinnista. Huomaa, mihin suuntaan valo näyttää heijastuvan. Jos se esimerkiksi näyttää heijastuvan kello kolmen suuntaan näkökentässäsi, täytyy sinun liikuttaa sitä kollimointiruuvia tai niiden yhdistelmää, joka siirtää tähden kuvan kohti heijastusta. Tässä esimerkissä haluat siirtää kollimointiruuveja kääntämällä okulaarissasi näkyvän tähden kohti kello kolmea näkökentässä. Voi olla tarpeen säätää ruuvia vain juuri niin paljon, että tähden kuva siirtyy näkökentän keskeltä noin puoliväliin, tai ei edes niin kauas, kohti kentän laitaa (kun okulaari on korkeatehoinen). Kollimointisäädöt on paras tehdä, kun tähden asentoa katsotaan näkökentässä ja säätöruuveja käännetään samanaikaisesti. Näin näet tarkasti, mihin suuntaan säätö tapahtuu. Ystävistä on tässä apua: toinen voi tarkkailla kaukoputken läpi ja antaa neuvoja, mitä ruuvia pitää kääntää ja miten paljon, samalla kun toinen tekee vaadittavat säädöt. TÄRKEÄÄ: Ensimmäisen ja jokaisen säädön jälkeen kaukoputki pitää suunnata uudelleen, niin että tähti on taas näkökentän keskellä. Tähden symmetria voidaan sitten määritellä tarkentamalla ja loitontamalla juuri ja juuri täyteen tarkkuuteen ja havainnoimalla tähden hahmoa. Jos säädöt tehdään oikein, pitäisi kuvan parantua. Koska ruuveja on kolme, voi olla tarpeen liikuttaa vähintään kahta, että haluttu peilin liike saadaan aikaiseksi. Kuva 7-3 Kollimoidun kaukoputken pitäisi näyttää symmetriseltä rengaskuviolta eli samanlaiselta kuin tässä esitetty taipumiskiekko. 22

23 AstroMaster-kaukoputkeen saatavilla olevat lisälaitteen parantavat havainnointikokemusta ja laajentavat kaukoputken käyttöaluetta. Seuraavassa on lyhyt luettelo erilaisista lisäosista ja lyhyt kuvaus jokaisesta. Käy Celestronin verkkosivustolla tai tilaa Celestronin lisälaitekuvasto saadaksesi täydelliset tiedot kaikista saatavilla olevista lisälaitteista. Tähtikartat (# 93722) Celestronin tähtikartat ovat paras tapa saada tietoa yötaivaan ihmeistä. Vaikka tuntisitkin jo suurimmat tähdistöt, näiden karttojen avulla pystyt löytämään kaikenlaisia kiinnostavia kohteita. Omni Plossl -okulaarit Nämä okulaarit ovat edullisia ja niillä saat partaveitsenterävän kuvan koko kuvakentästä. Ne ovat 4- elementtisiä linssejä ja niiden polttovälit ovat seuraavat: 4 mm, 6 mm, 9 mm, 12,5 mm, 15 mm, 20 mm, 25 mm, 32 mm ja 40 mm kaikissa on 1,25":n sylinteri. Omni Barlow -linssi ( 93326) Voidaan käyttää minkä tahansa okulaarin kanssa, tuplaa kyseisen okulaarin suurennuksen. Barlow-linssi on negatiivinen linssi, joka pidentää kaukoputken polttoväliä. 2x Omnissa on 1,25":n sylinteri, se on alle 76 mm pitkä ja painaa vain 113 g. Kuusuodin (# A) Tämä on edullinen 1,25":n okulaarisuodin, joka vähentää Kuun kirkkautta ja parantaa kontrastia, jolloin Kuun pinnalla voidaan nähdä pienempiä yksityiskohtia. UHC/LPR-suodin 1,25" (# 94123) Tämä suodin on suunniteltu parantamaan syvän taivaan kohteiden näkyvyyttä, kun niitä katsellaan asutuksen keskeltä. Se vähentää valikoivasti tiettyjä valon aallonpituuksia, etenkin niitä, jotka syntyvät keinotekoisesta valosta. Taskulamppu, yönäkö (# 93588) Celestronin taskulamppu käyttää kahta punaista LED-valoa, mikä säilyttää yönäön paremmin kuin punainen suodin tai muut laitteet. Kirkkautta voidaan säätää. Toimii yhdellä 9 voltin paristolla. Kollimointityökalu ( # 94183) Newton-kaukoputken kollimointi onnistuu helposti tämän kätevän lisälaitteen avulla. Mukana tulevat yksityiskohtaiset ohjeet. Kollimointiokulaari 1,25" (# 94182) Kollimointiokulaari on kätevä lisäapu newton-kaukoputken tarkassa kollimoinnissa. Digitaalisen kameran sovitin Yleinen # 93626) Yleinen asennusalusta, jonka avulla voit kuvata epäfokaalisti (kaukoputken okulaarin läpi) käyttäen 1,25":n okulaaria digitaalisen kamerasi kanssa. T-sovitin Yleinen 1,25" (# 93625) Tämä sovitin sopii kaukoputkesi 1,25":n tarkenninlaitteeseen. Sen avulla voit kiinnittää 35 mm:n SLR-kameran kaukoputkeen maakohteiden kuvausta ja tähtikuvausta varten. 23