Näkökulmia ankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin poliittisen päätöksenteon tueksi. Ikääntyneiden erityisryhmien asumisessa kaivataan uudenlaista yhteistyötä Nordic Healthcare Group Oy, Aalto-yliopisto BDO Consulting Oy Ikääntyneiden erityisryhmiin kuuluvien kotona asumista voidaan tkossa lisätä vain maakunnan kuntien yhteistyöllä. Sosiaali- terveydenhuollon (sote-) uudistuksessa kotona asumista tukevien palvelujen asumispalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, kun taas kunnilla säilyvät asumiseen, kaavoitukseen, maankäyttöön lähipalveluihin liittyvät tehtävät sekä päävastuu asukkaidensa hyvinvoinnin terveyden edistämisestä. Asumisen asumispalvelujen kehittäminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti edellyttää toimenpiteitä sekä kunnilta että maakunnalta. Kumpikaan ei voi onnistua tehtävässään yksin tarvitaan siis yhteistyötä. Selvityksen päätavoitteena oli tehdä ehdotus, millaisia toimintamalle yhteistyökäytäntöjä maakunnan kuntien välille kannattaa muodostaa, jotta sekä asuminen että palvelut voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti asukkaiden tarpeisiin perustuen, mutta samalla kustannustehokkaasti. Selvityshankkeeseen osallistettiin lähes sata asiantuntia eri sektoreilta toimialoilta. Haastattelujen, kyselyn työpatyöskentelyn pohlta muodostettiin 11 ehdotusta yhteistyömalleiksi. Tärkeimpiä yhteistyön kehittämisalueita ovat maakunnan kuntien yhteisen strategisen suunnittelun mahdollistavat yhteistyörakenteet sekä asumisessa että palveluissa, tarvelähtöinen tietoon pohutuva palveluverkon suunnittelu sekä asiakastason yhteistyöprosessit asumisen asumisen tuen järjestämisessä. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
ASUNTO, ASUINYMPÄRISTÖ JA PALVELUT SOVI- TETTAVA YHTEEN IHMISEN TARPEISTA LÄHTIEN Sote-uudistus muuttaa merkittävästi asumisen asumispalvelujen järjestämistä, sillä vastuut tehtävät kautuvat eri tahoille. Uudistuksen yhteydessä tulee varmistaa, että saavutetaan uudistukselle asetetut tavoitteet ihmisten hyvinvointi- terveyserojen kaventumisesta, palvelujen yhdenvertaisuuden saatavuuden parantumisesta sekä kustannusten hillitsemisestä. Ikääntyneiden erityisryhmien asumisessa keskeisenä tavoitteena on kotona asumisen vahvistaminen. Tämä edellyttää tkossa aktiivista yhteistyötä kuntien maakunnan välillä sekä asumisen, asuinympäristöjen, kotona asumista tukevien palvelujen että asumispalvelujen kehittämiseksi. Kotona asumista tulisi tukea yksilöllisesti tuen muodot valita asiakkaan tarpeiden pohlta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi esteettömyyden edistämistä kotona asuinympäristössä, palvelujen saavutettavuuden parantamista tai yhteisöllisyyden osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä (Kehitysvamma alan asumisen neuvottelukunta 2010, Mielenterveys- päihdetyön yhteistyöverkosto 2013, STM Kuntaliitto 2013). Kunnilla on tässä merkittävä rooli asumiseen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien tehtäviensä takia. Kunnat ovat kuitenkin riippuvaisia maakunnan tuottamista asumisen tuen palveluista asumispalveluista. Maakunnat puolestaan tarvitsevat tkossa kuntien tukea esimerkiksi rakennushankkeiden edistämisessä lähipalveluiden kehittämisessä. Kotona asuvien osuuden lisääminen ei onnistu, mikäli asunnot asuinympäristöt palveluineen eivät vastaa ikääntyneiden erityisryhmiin kuuluvien tarpeita. Tällä hetkellä asumisen asuinympäristöjen suunnittelu sekä kotona asumista tukevien palvelujen asumispalvelujen suunnittelu tapahtuvat melko erillisinä prosesseina niistä vastaavat kunnan eri toimialat (Kuva 1). Molempiin prosesseihin liittyy kuitenkin kohtia, joissa toimialojen välinen yhteistyö on välttämätöntä. Jatkossa toimijoiden välinen etäisyys kasvaa, kun sote-palvelujen rahoitus, suunnittelu kehittäminen siirtyvät maakuntien vastuulle. Uuden järjestelmän toimivuus riippuu pitkälti siitä, saadaanko kuntien maakunnan välinen yhteistyö toimimaan. Kuva 1. Yhteistyötarpeet asumisen palvelujen kehittämisessä. 2
Sote- maakuntauudistus luo asumisen asumispalvelujen järjestämiseen politiikan näkökulmasta haasteita sekä yhteistyötarpeita. Sote-palvelujen järjestämis- rahoitusvastuun siirtymisen myötä kunnilta poistuu suora taloudellinen kannustin palvelurakenteen keventämiseen sekä asukkaiden hyvinvoinnin terveyden edistämiseen: jos kunta ei onnistu hyvinvoinnin kotona asumisen edistämisessä, maakunta rahoittaa asukkaiden tarvitsemat sote-palvelut. Tarvitaan keino, jotka kannustavat kuntia toteuttamaan maakunnan valtakunnan tason asumiseen asuinympäritöihin liittyviä tavoitteita. Kunnallinen päätöksenteko vaikuttaa nykyisin palvelujen kehittämiseen, esimerkiksi laitoshoidon purkuun palveluasuntojen rakentamiseen. Jatkossa maakunta voi tehdä palveluiden suhteen itsenäisiä päätöksiä, mutta asumiseen liittyvissä kysymyksissä kuntien päätökset vaikuttavat maakunnan mahdollisuuksiin vähentää raskaita palvelu. Muutosten läpivienti vaatii laa-alaista yhteistä asumiseen asumispalveluihin vaikuttamista. Asumiseen, asumisen tukemiseen asumispalveluihin liittyvien toimijoiden kenttä on laa. Maksajia toteuttajia on monia, lisäksi asumiseen vaikutetaan sekä kuntaettä maakuntatason politiikalla. Tämä asettaa haasteen tulevien yhteistyömallien organisoinnille toimivuudelle. Isoissa kaupungeissa on tehty enemmän kuin sosiaalihuoltolaki vaatii sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi esimerkiksi asunnottomuuden hoidossa. Jatkavatko kunnat nykyistä toimintatapaa mikä on maakunnan rooli sosiaalisten ongelmien hoitamisessa ehkäisemisessä? Sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapaus tulee vaikuttamaan myös kotiin annettaviin palveluihin sekä asumispalveluihin. Tämän hetken lakiluonnoksen (HE 16/2018 vp) mukaan maakunnan liikelaitoksen olisi tarjottava asiakasseteliä esimerkiksi kotipalvelujen, kotihoidon asumispalvelujen saamiseksi. Lisäksi osa ikääntyneistä erityisryhmiin kuuluvista voisi tkossa valita yksityisesti tuotettu palvelu henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Maakunnan on pystyttävä huolehtimaan palvelujen saatavuudesta valinnan mahdollisuudesta kaikissa maakunnan kunnissa sen erilaisilla alueilla. Maakunnalla tulee olla riittävät keinot ohta asumispalvelujen palveluverkon kehittymistä. TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Selvityksen toteutus noudatti grounded theory -menetelmää, jossa kerätään kirllisuuden, haastatteluiden asiantuntinäkemysten kautta aineistoa luodaan sen perusteella tilannekuvaa ehdotuksia. Lopputuloksena luotiin toimintamalle yhteistyöhön maakuntien kuntien välillä. Tässä hyödynnettiin kokemuksia nykyisistä toimintamalleista eri viranomaistahojen organisaatioiden välillä. Kokemuksia kerättiin sekä kunnista, kuntayhtymistä että ulkomailta. Selvitystä varten tehtiin asiantuntihaastattelu, sähköinen kysely kuntien peruspalvelukuntayhtymien sote-virkamiesjohdolle sekä asumisesta yhdyskuntasuunnittelusta vastaaville virkamiehille, kirllisuuskatsaus aiemmasta tutkimus- selvitystyöstä sekä kehitettiin yhteistyömalle työpatyöskentelyssä. Selvityksen tekemiseen osallistettiin yhteensä lähes sata asiantuntia eri sektoreilta toimialoilta. 3
TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kotona asuminen muodostuu kolmesta eri tarkasteltavasta osa-alueesta: asunnosta tilana, kodista osana asuinympäristöä sekä palveluista, jotka tukevat kotona asumista. Kotona asumisen tuen (sisältäen kotiin vietävät palvelut, omaishoidon perhehoidon) rinnalla tarkasteltiin lisäksi asumispalveluita. Keskeisiä taho asumisen asumispalvelujen järjestämisessä ovat sosiaalitoimen (vanhus-, vammais- sekä päihde- mielenterveyspalveluiden), kunnan vuokrataloyhtiön tai asuntotoimen sekä kaavoituksen- maankäytön johto henkilöstö. Olennaisimmat yhteistyön rapinnat liittyvät asuntopolitiikan asumisen strategian suunnitteluun, nykyisen asuntokannan kehittämiseen, palveluasuntojen rakentamisen suunnitteluun sekä asiakastason yhteistyöhön kunnan vuokrataloyhtiön sote-palvelujen tuottan välillä. Kunnat tarvitsevat maakunnan tukea asuinympäristöjen kehittämisessä. Yhdyskuntasuunnittelu vaikuttaa merkittävästi ikääntyneiden erityisryhmien asumiseen (muun muassa asuinympäristöjen esteettömyys, lähipalvelujen saavutettavuus asuntojen hintataso). Myös valtion tukeman asuntotuotannon suunnittelu paikallisesti nähdään keskeisenä keinona kotona asumisen mahdollistamiseksi. Selvityksen kyselyyn vastanneista sotetoimialan edustajista kuitenkin vain hieman yli kolmannes sanoo, että sote-toimiala osallistuu vuokra-asuntotuotannon suunnitteluun. Kuntien välillä on iso ero, miten hyvin erityisryhmät ikääntyneet näkyvät asuntopoliittisissa ohjelmissa strategioissa. Ideaalitilanteessa maakunnassa on yhteisesti laadittu asumisen strategia. Kuntien tehtävä on kuitenkin tkossakin huolehtia asumisesta asuinalueiden kehittämisestä. Sote-palvelujen järjestäjän tulee olla mukana suunnittelemassa, minne millaisia valtion tukemia asuntokohteita toteutetaan kullakin paikkakunnalla. Maakunnalla on tieto kotona asumista tukevien palvelujen sekä hyvinvointia terveyttä edistävien toimien tarpeista. Yhteisessä asuntotuotannon suunnittelussa voidaan sopia myös sote-palvelujen asiakkaiden käyttöön korvamerkittyjen asuntojen määrästä taloudellisen riskin osta maakunnan kunnan välillä. Suunnitteluyhteistyötä tarvitaan sekä strategian laadinnassa että yksittäisissä rakennus- kehityshankkeissa. Yhteistyöllä llaan esteettömyyden, yhteisöllisyyden turvallisuuden lisäämistä jokaisessa kunnassa. Tähän pyritään koramalla nykyisiä asunto sekä toteuttamalla uudenlaisia asumis- palvelukonsepte kuten palvelukortteleita, palvelualuemalle asuntoverkosto. Kotona asumisen lisäämiseksi tarvitaan vuokra-asunto, mutta asuntojen tarjonta ei tällä hetkellä vastaa tarvetta. Kuntien vuokra-asuntojen tarjonta ei vastaa erityisryhmien tarpeita. Suurimmat haasteet tavallisissa vuokra-asunnoissa liittyvät asuntojen esteettömyyteen, siintiin sekä asuntojen määrään. Erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden on toisinaan muita vaikeampi saada asunto (muun muassa vuokrarästien tai häiriöiden vuoksi). Jotta erityisryhmille soveltuvien asuntojen puute ei olisi esteenä raskaiden asumispalveluiden vähentämiselle, on luotava toimintamalli, jolla riski etaan vuokranantajien maakunnan sotepalvelujen järjestäjän kesken. Maakunnan kuntien välille tarvitaan yhteistyötä myös asuntojen erityisryhmille soveltuvuuden edistämiseksi. Molempia taho tarvitaan sekä nykyisen 4
asuntokannan kehittämisessä (mukaan lukien omistusasunnot), uudenlaisten asumisen palvelut yhdistävien kokonaisuuksien rakentamisessa että asuntotuotannon asuinalueiden suunnittelussa paikallisesti. Asuntojen välivuokraus sote-palvelujen asiakkaille on yleistä, mutta käytännöt vaihtelevat kunnittain. Maakuntamalliin siirryttäessä välivuokrauskäytännöt muuttuvat. Muutoksen yhteydessä maakuntaan tarvitaan yhtenäinen työnko maakunnan kuntien välillä välivuokrauksessa. Muutosvaiheessa tulee varmistaa, ettei asiakkaiden asuminen häiriinny mahdollisten vuokrasopimusten siirron takia. Vastuunosta asumisen tukemisessa on sovittava maakunnallinen lin: mikä kuuluu kunnalle, mikä vuokranantalle mikä maakunnalle. Asumisen tuki kotiin vietävät palvelut ovat keskeinen keino kotona asumisen mahdollistamiseksi. Asumisen tuki voidaan toteuttaa eri tavoin, myös siihen liittyvä vastuu vaihtelee. Asumisen tuen järjestämiseen on sovittava maakunnallinen lin: mikä kuuluu kunnalle, mikä vuokranantalle mikä maakunnalle. Vastaavasti on määriteltävä toimintatavat vastuut asukkaille itselleen sekä työntekijöille. Esimerkiksi maakunnan sote-palvelujen järjestäjän vastuulla olevaa asiakasohusta siihen liittyvää neuvontaa tekevien henkilöiden sekä kuntien tai vuokrataloyhtiöiden asumisneuvonnan työntekijöiden tulisi tuntea asumisen tuen mahdollisuudet sekä tietää toistensa vastuut. Palveluasumisen lisärakentamisen tulee perustua tarvepohiseen, maakunnallisen palveluverkon suunnitteluun. Myös asumispalveluissa toimialojen yhteisen suunnittelun puute nähdään keskeisenä haasteena. Tieto toisen osapuolen tarpeista suunnitelmista ei välity riittävän ajoissa. Maankäytön kaavoituksen suunnittelun aikajänne on huomattavasti pidempi kuin sote-palvelujen suunnittelussa. Tämän ratkaisemiseksi maakunnissa tarvitaan säännöllisiä foorume tai muita toimintatapo, jotka mahdollistavat sosiaali- terveyspalvelujen kuntiin jäävien toimintojen välisen yhteisen suunnittelun sekä tkuvan tietojen vaihdon. Yhteistyötä tarvitaan strategisen tason suunnittelussa, rakennus- kehityshankkeiden suunnittelussa sekä asumista tukevien palvelujen suunnittelussa. Yritykset kolmas sektori tuottavat paljon asumispalveluita. Tällä hetkellä yksityiset palveluntuottat rakentavat lisää palveluasumista omalla riskillä kunnat antavat niille siihen mahdollisuuden. Asumispalvelujen lisärakentamisen olisi kuitenkin hyvä perustua huolellisesti tehtyyn tarveharkintaan. Tarveharkinnan tekemisestä vastaa maakunta. Maakunnan tulee myös huolehtia palveluiden saatavuudesta eri puolilla maakuntaa. YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Selvitystyön perusteella muodostettiin yhteensä 11 ehdotusta maakuntien kuntien väliselle yhteistyölle. Ehdotuksia tehtiin sekä johdon strategisen tason suunnittelun että operatiivisen, asiakastason yhteistyön kehittämiseen. Tärkeimpiä kehittämisalueita ovat maakunnan kuntien yhteisen strategisen suunnittelun mahdollistavat yhteistyörakenteet sekä asumisessa että palveluissa, tarvelähtöinen tietoon pohutuva palveluverkon suunnittelu sekä asiakastason yhteistyöprosessit asumisen asumisen tuen järjestämisessä. Selvityksessä tunnistettiin 5
useita lähinnä kunnissa käytössä olevia yhteistyömalle, joita voidaan soveltaa maakuntien kuntien välillä. Mahdollisia yhteistyön organisointitapo ovat erilaiset poikkihallinnolliset työryhmät, strategiatyöryhmät, säännölliset kahdenväliset tapaamiset, yhteistyö hankkeissa, henkilökohtainen yhteistyö sekä sovitut toimintatavat prosessit. Jokaiseen alla kuvattuun yhteistyön kehittämisalueeseen on ehdotettu näihin olemassa oleviin yhteistyömalleihin perustuvia toteutustapo. Ehdotus 1: Yhteistyö maakunnallisen erityisasumisen strategian luomiseksi Luoda visio sekä strategiset linukset ikääntyneiden erityisryhmien asumisen kehittämiselle. Nämä linukset ohavat kuntien kaavoitusta sekä asumisen kehittämistä yhdessä maakuntakaavan kanssa. Kuntien asuntotoimen vuokrataloyhtiöiden johto, kaavoituksesta maankäytöstä vastaavat johtat Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palvelujen järjestämisestä vastaava johto Poliittiset päättäjät kunnissa maakunnassa Maakunnallinen strategiatyöryhmä, joka määrittää asumisen linukset esimerkiksi viiden vuoden välein. Seudullinen asuntostrategia, maakunnallinen erityisasumisen toimeenpano-ohjelma, suurten kaupunkien asumisen strategiatyö Ehdotus 2: Yhteistyö ikääntyneiden erityisryhmien huomioimiseksi asuinalueiden suunnittelussa Ikääntyneiden erityisryhmien asumista ei tule tarkastella erillisenä, sillä siihen vaikutetaan kunnan yhdyskuntasuunnittelun kautta. tavoitteena on varmistaa, että ikääntyneiden erityisryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi asuinalueiden suunnittelussa. Kuntien asuntotoimen vuokrataloyhtiöiden johto, kaavoituksesta maankäytöstä vastaavat johtat sekä hyvinvoinnin terveyden edistämisen vastuuhenkilö Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palvelujen järjestämisestä vastaava johto Vanhus- vammaisneuvostot sekä kunnan poliittiset päättäjät Poikkihallinnolliset suunnittelutyöryhmät kaavoitus- aluekehityshankkeissa. Tiivis yhdessä työskentely muutosten suunnittelussa, palveluverkon suunnitteluyhteistyö, kuntien nykyiset asumisen kaavoituksen suunnittelutyöryhmät Ehdotus 3: Yhteistyö asuntokannan asuinympäristöjen kehittämiseksi kunnissa Esteettömyyden, yhteisöllisyyden turvallisuuden lisääminen nykyisessä asuntokannassa asuinympäristöissä korusrakentamisen avulla sekä edistämällä erilaisten palvelukorttelien, palvelualuemallien, asuntoverkostojen asumis- palvelukonseptien käyttöönottoa kunnissa. Kuntien asuntotoimen vuokrataloyhtiöiden johto, kaavoituksesta maankäytöstä vastaavat johtat sekä kuntien hyvinvoinnin terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palvelujen järjestämisestä vastaava johto Vanhus- vammaisneuvostot Lisäksi konsultoidaan Asumisen rahoitus- kehittämiskeskus ARAa muita asiantuntijoita Maakuntatasoinen koordinoiva työryhmä sekä kuntakohtaiset alatyöryhmät, jotka vastaavat paikallisesta selvitys kehittämistyöstä sekä paikallisten verkostojen koordinoinnista. Seniori- yhteisöasumisen työryhmä, alueelliset hissityöryhmät Ehdotus 4: Yhteistyö vuokra-asumisen järjestämisessä Sote-palvelujen asiakkaille löydetään asunto paremmin, mikäli tieto asiakastarpeista sekä käytettävissä olevista asunnoista siirtyy toimijoiden välillä sujuvasti ennakoivasti Asuntotoimi vuokrataloyhtiö Kotiin vietävien palvelujen tuotanto Asiakasohus (maakunnan järjestäjätahon edustana) Säännölliset tapaamiset eri organisaatioiden työntekijöiden kesken sekä konsultaatioyhteydet 6
Ehdotus 5: Yhteistyö yhteisen suunnitelman laatimiseksi maakuntaan erityisryhmille soveltuvien vuokra-asuntojen saamiseksi Sovitaan maakunnan yhteiset tavoitteet sote-palvelujen asiakkaiden käytössä olevien asuntojen määrästä sekä periaatteet asuntoihin liittyvän taloudellisen riskin osta sekä vastuista asumisen tuen järjestämisessä. Kuntien asuntotoimen vuokrataloyhtiöiden johtat Keskeisten yksityisten 3. sektorin vuokranantajien edustat Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palvelujen järjestämisestä vastaava johto Poliittiset päättäjät Säännölliset maakunnan alueen kuntien yhteiset suunnittelutapaamiset esimerkiksi 2-4 kertaa vuodessa sovitun vuosikellon mukaisesti. Suunnitelma asuntojen saatavuuden turvaamiseksi, seurataan suunnitelman toteutumista laaditaan/päivitetään työnko riskinko taulukkoa. Vastuunkotaulukko asiakasohuksen, aikuissosiaalityön, tuetun asumisen palveluntuottan vuokranantan välillä Ehdotus 6: Yhteistyö erityisryhmille tarkoitetun valtion tukeman asuntotuotannon suunnittelemiseksi kunnissa Ikääntyneille erityisryhmille tarkoitettujen valtion tukemien asuntokohteiden kokonaisuus kunnan alueella suunnitellaan yhteistyössä sote-palvelujen järjestäjän kanssa, jolloin kotiin vietävien palvelujen asuntojen suunnittelu tapahtuu koordinoidusti Kunnan kaavoitus maankäyttö sekä asuntotoimi Rakennuttat (yksityiset kunnalliset) ARA Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palvelujen järjestäjän edustus Vanhus- vammaisneuvostot Vuosittaiset kuntakohtaiset suunnittelutapaamiset, joilla ohtaan valtion tukeman asuntotuotannon kokonaisuutta kunnan alueella. Lisäksi hankekohtainen tiivis käytännön tason yhteistyö hankkeen, rahoituksen rakennussuunnittelun edistämiseksi Ehdotus 7: Yhteistyö maakunnan strategiatyössä palvelujen kehittämiseksi Yhteinen visio strategia hyvinvoinnin edistämiseksi, ikääntyneiden erityisryhmien palveluiden sekä kotona asumisen tuen kehittämiseksi. Yhteinen näkemys tavoitteista toimii pohna sekä sote-palvelujen kehittämiselle että kunnissa tehtävälle hyvinvoinnin terveyden edistämistyölle. Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palvelujen johto (sekä järjestäjä että tuottatahot) Kuntien johto sekä kuntien hyvinvoinnin terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Vanhus- vammaisneuvostot Poliittiset päättäjät Yhteinen strategiatyöryhmä, maakunnan yhteiset strategiadokumentit. Esimerkiksi kuntien maakunnan yhteistyönä tehty yhteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Ehdotus 8: Yhteistyö tarvelähtöisessä palveluverkon suunnittelussa Tieto tulevaisuuden tarpeista suunnitteilla olevista hankkeista liikkuu eri toimijoiden välillä, jolloin maakunnallisen asumispalvelujen palveluverkon rakentumista pystytään ohamaan tarvelähtöisesti. Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palvelujen järjestämisestä vastaava johto Kuntien kaavoituksesta maankäytöstä vastaavat virkamiehet Maakuntien tilakeskus Maakunnallinen suunnittelutyöryhmä, jonka työn tuloksen syntyy yhteiset toimintatavat eri tilanteisiin esimerkiksi tarveharkinnalle tonttien luovuttamiselle. tulokseksi llaan käytännöllisiä prosessikuvauksia toimintaohjeita, jotka toimivat yhteistyötä ohavina työkaluina Ehdotus 9: Yhteistyö yhtenäisen tietopohn varmistamiseksi tiedolla johtamista varten Maakunnallisen sote-palvelujärjestelmän johtamisen tueksi tarvitaan antasainen yhtenäinen tietopoh sekä mittarit. Yhteinen tietopoh hyödyttää myös kuntia. 7
Palveluntuottat Maakunnan kuntien tietohallinnot Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palvelujen järjestämisestä vastaava johto Kuntien johto Jatkuva prosessi työkalut tiedon keräämiseksi Ehdotus 10: Yhteistyö asunnon palvelut yhteensovittavan asiakasprosessin kehittämiseksi Asiakkaan asumisen palvelujen tarpeen arvioiminen pystytään tekemään kokonaisvaltaisesti asuminen sitä tukevat palvelut pystytään toteuttamaan koordinoidusti. Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palvelut (sekä järjestäjä- että tuottatahot) Asiakasohus Kuntien asuntotoimi vuokrataloyhtiöt sekä kuntien johto yksityiset erityisryhmien asumisen vuokranantat Maakunnallinen suunnittelutyöryhmä, joka määrittää yhtenäiset periaatteet vastuunon sujuvan asiakasprosessin varmistamiseksi. Vuoropuhelu säännölliset tapaamiset eri organisaatioissa asiakastason työtä tekevien kesken. Ehdotus 11: Yhteistyö neuvontatoimintojen koordinoimiseksi maakunnallisesti Asumisen asumista tukevien palvelujen neuvonnan toteuttaminen vastuunko kunnan, maakunnan vuokra-asumisen toimijoiden tarjoamien palvelujen välillä on selkeä. Asiakas löytää avun helposti saa kaiken tarvitsemansa neuvonnan sujuvasti. Maakunnan ikääntyneiden erityisryhmien palveluiden järjestäjän edustat sekä asiakasohuksen edustat Kuntien asuntotoimen vuokrataloyhtiöiden edustat sekä kuntien johto Kuntien hyvinvoinnin terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Vanhus- vammaisneuvostot Maakunnallinen suunnittelutyöryhmä. Asumisneuvontatoiminta, hallituksen kärkihankkeissa kehitettävät KAAPO-mallit niiden yhteistyömallit asumisen asumispalvelujen neuvonnassa, ohuksessa yhteistyössä asumisen toimijoiden kanssa. käytännön toteutustapa tulee valita yhteistyön tavoitteen, ahojen sekä tilanteen mukaisesti. Organisaatioiden johdon /tai poliittisten päättäjien välinen yhteistyö voidaan toteuttaa esimerkiksi säännöllisten tapaamisten ympärille muodostuvana työryhmätyöskentelynä, jolla on selkeä sisältö. On myös mahdollista hyödyntää yhteisiä strategiatilaisuuksia muita keskustelufoorumeita. Asiakasrapinnassa toimivien henkilöiden välisen yhteistyön tulee olla asiakastyötä tukevaa. Vuorovaikutus keskinäinen luottamus ovat asiakastason työssä tärkeitä, niiden syntymistä tukevat säännölliset tapaamiset. Selvityshankkeen loppuraportissa esitetyt esimerkit kuntien nykyisestä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä kuntayhtymien alueellisesta yhteistyöstä sekä esitetyt ehdotukset yhteistyölle luovat hyvän lähtökohdan tulevien yhteistyömallien suunnittelulle toteutukselle. Viitteet Kehitysvamma alan asumisen neuvottelukunta (2010) Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017 2010 [verkkoaineisto]. [viitattu 21.2.2018] Saatavissa: http://www.kvank.fi/wp-content/uploads/laatusuositukset_asuntojen_rakentamiseen_2010_2017.pdf Mielenterveys- päihdetyön yhteistyöverkosto (2013). Mielenterveys- päihdekuntoutujien asumisen palvelujen laatusuositus 2013 [verkkoaineisto]. [viitattu 21.2.2018] Saatavissa: http://mtkl.fi/wp-content/uploads/2017/06/mpnet-laatusuositus.pdf 8
Sosiaali- terveysministeriö Kuntaliitto (2017). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi palvelujen parantamiseksi 2017-2019. Sosiaali- terveysministeriön julkaisu 2017:6. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- terveydenhuollossa eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 16/2018 vp [verkkoaineisto]. [viitattu 19.3.2018]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/hallituksenesitys/documents/he_16+2018.pdf Lisätieto: Tutkimusjohta Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group Oy, riikka-leena.leskela@nhg.fi Senioriasiantunti Anne Kaarnasaari, Nordic Healthcare Group Oy, anne.kaarnasaari@nhg.fi Maakuntien kuntien yhteistyö ikääntyneiden erityisryhmien asumisessa asumispalveluissa - hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen ohusryhmän puheenjohta: Asuntoneuvos Rai Hynynen Ympäristöministeriö rai.hynynen@ym.fi VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA www.tietokayttoon.fi. Policy Brief on valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan artikkelisar, joka esittelee näkökulmia ankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin poliittisen päätöksenteon tueksi. Artikkelit julkaistaan verkkosivuilla www.tietokayttoon.fi. Valtioneuvoston kanslia 9