Markkinat ja julkinen terveydenhuolto

Samankaltaiset tiedostot
MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN

1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla

Modulaarisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteena. Sh, TtM, FT, Mervi Vähätalo Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

Avoimuus ja vertailtavuus paradoksi kilpailluilla markkinoilla?

Lausuntopyyntö STM 2015

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

SO-MA-UUDISTUS JA ERIKOISSAIRAANHOITO 1

Kuntarakenteen uudistus

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY


Uudistumisella tuottavuusloikka

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Kuntoutuspäivät Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

Tilannekatsaus Harri Jokiranta

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Kuntoutuspäivät Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Torstai Mikkeli

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela

Henkilöstö PARASuudistuksessa

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

HE 47/2017 vaikutusten arviointi lainsäädännön arviointineuvoston näkökulmasta Eduskunnan perustuslakivaliokunta, asiantuntijakuuleminen 17.5.

JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ. Professori Teemu Malmi

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Sote-yhteistyö Varsinais-Suomessa

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

VALMISTUVIEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN ODOTUKSIA TARVITTAVASTA OSAAMISESTA SOTE-UUDISTUKSESSA

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut sote -uudistuksessa

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

MITEN SUOJATUT MARKKINAT AVATAAN HALLITUSTI?

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Terveyspalvelujen tulevaisuus

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Sote-uudistus - yksi oppinut näkemys siitä missä mennään KARI VARKILA, LKT, MBA, EL JOHTAVA ASIANTUNTIJA FENNIA JA METENO OY

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi

Kommentteja sosiaalihuollon asiakasprosessien, päätöksenteon ja soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Sote-ala edelläkävijämarkkinana markkinoiden muotoutuminen ja yritysvaikutukset

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Järjestämislaki, Sillanaukee

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Transkriptio:

Markkinat ja julkinen terveydenhuolto KOMMENTTIPUHEENVUORO Tutkimusjohtaja, dosentti Martti Virtanen Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kilpaillut markkinat julkisessa terveydenhuollossa toimiiko? Helsinki 30.11.2017 Tässä kommenttipuheenvuorossa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä vastaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston kantaa. 2 1

KOMMENTIN LÄHTÖKOHTA On perusteltua kiinnittää huomiota markkinamekanismin soveltamisen haasteellisuuteen terveydenhuollossa Markkinaepätäydellisyyksiä esiintyy ja ne uhkaavat vääristää resurssiallokaatiota Niiden torjunta vaatii jatkuvaa huomiota Tehokkaiden kannusteiden ja rajoitteiden aikaansaaminen edellyttää järjestämismallin jatkuvaa kehittämistä Vrt. Englanti, Ruotsi Vaikeuksia ei pidä liioitella kansainvälisten kokemusten perusteella Valinnan vapautta on voitu hyvinkin soveltaa menestyksellisesti, mutta se on vaatinut järjestämismallien jatkuvaa kehittämistä 3 KOMMENTIN LÄHTÖKOHTA (2) Huolimatta vaikeuksista ja tulevien jatkouudistusten tarpeesta julkisen terveydenhuollon uudistus on välttämätön Eteneminen markkinamekanismin lisääntyvään hyväksikäyttöön on perusteltua Julkinen tuotanto sopeutuu ja uudistuu järjestämismallin muuttumisen seurauksena 4 2

MARKKINADYNAMIIKKA Uusi toimintaympäristö edellyttää toimijoilta uudenlaisten kompetenssien ja kyvykkyyksien omaksumista Oppiminen ajan myötä Poliittiset päättäjät, järjestäjät, tuottajat (julkiset, yksityiset, kolmas sektori), kansalaiset Sekä vallitsevan toimintaympäristön hallinta että institutionaalisten uudistusten jatkaminen Markkinoilla kehittyy toiminta- ja sopimusmalleja, jotka mahdollistavat tehokkaan tuotannon ja vaihdannan markkinoiden epäonnistumisen sijasta Vrt. Uusi institutionaalinen taloustiede 5 SOTE-UUDISTUS JA TALOUSTEOREETTINEN LÄHESTYMISTAPA Comparative economic institutions approach Yhtä ja ainoaa universaalisesti sopivaa mallia tuotannon ja vaihdannan järjestämiseen yhteiskunnassa ei ole Kaikki reaalimaailman soveltamismallit ovat epätäydellisiä neoklassisen teorian näkökulmasta Epätäydellisistä malleista tulee valita vähiten epätäydellinen, ottaen huomioon muutosten kustannusten hyödyt ja kustannukset Reaalimaailmassa jatkuva muutos tunnusomaista Market failure vs. government failure Julkinen tuotanto/sääntely ratkaisuna markkinoiden epäonnistumiseen ei välttämättä johda parempaan hyvinvointiin 6 3

SOTE-UUDISTUS JA TALOUSTEOREETTINEN LÄHESTYMISTAPA (2) Perinteisen julkisten sote-palvelujen vahvuudet on saavutettu ja heikkoudet korostuvat Markkinoiden perinteiset vahvuudet korostuvat nyt, mutta niiden saavuttamisen kustannuksena tullaan toisaalta kohtaamaan markkinaohjautuvuuden heikkoudet terveydenhuollon tapauksessa 7 KANSALAISTEN HYVINVOINTI JA MARKKINAT Tuotannollisten resurssien kohdentamisessa vaihtoehtoina ovat markkinat ja suunnittelu Sote-uudistuksessa hajautettuun suunnitteluun perustuvasta julkisten terveyspalvelujen järjestämismallista siirrytään eräänlaiseen hybridimalliin, jossa sovelletaan osittain markkinaohjausta 8 4

AIEMMAN KUNNALLISEN PALVELUORGANISAATION VAHVUUDET Suhteellisen nopeassa ajassa rakennettiin toimivan hyvinvointiyhteiskunnan pohja Suomeen ja luotiin merkittävää sosiaalista pääomaa standardisointi + paikalliset preferenssit ja erityispiirteet ekstensiivinen kasvu vakaus ja luotettavuus vankka tuotannollinen osaaminen yhdistettynä kuntien organisaation erityisluonteen ymmärtämiseen Hyvinvointipalvelujärjestelmä on myötävaikuttanut yhteiskunnallisen kehityksen vakauteen 9 SUUNNITTELUUN PERUSTUVAN RESURSSIEN KOHDENTAMISEN HEIKKOUDET Standardointi, massaorientoituneisuus, hierarkkisten organisaatioiden muotoutuminen Jäykkäliikkeisyys Sisäänpäin ja ylöspäin kääntyneisyys Resurssien kohdentamisen kannalta professioilla tosiasiallisesti merkittävä vaikutusvalta Samanaikaisesti jonoja ja ylikapasiteettia toiminnoittain tai alueittain Omavaraisuustavoite 10 5

JÄRJESTÄMISMALLI JA POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO Päättäjille tulee järjestämisorganisaatiosta nykyään tietoa lähinnä resurssien lisäämistarpeesta ja tätä koskevia perusteluja Jonot, infrastruktuurin puutteellisuus Mitä voidaan tehdä eri tavalla, paremmin, edullisemmin, kansalaisten preferenssejä paremmin palvelevalla tavalla? Suunnittelukoneistolla ei ole kannusteita hankkia tällaisia tietoja Kansalaisten preferenssit eivät ilmene palvelujärjestelmää ohjaavalla tavalla Resurssien säästämisen kohdennus? Resurssien lisäämistä ei voi enää jatkaa entisellä vauhdilla Nyt on osattava parantaa kustannustehokkuutta, palvelujen osuvuutta kansalaisten tarpeisiin vastaamisessa, vaikuttavuutta, uudistumiskykyä niin tuotteen kuin tuotantoprosessienkin suhteen Toiminnalliset kannusteet ja tiedon kerääminen on suunnattava tähän suuntaan Tältä pohjalta poliittisen päätöksenteon edellytykset paranevat 11 MARKKINOIDEN POTENTIAALI JA TERVEYDENHUOLTO Hyödykkeiden erilaistaminen vastaamaan paremmin kansalaisten yksilöllisiä preferenssejä ja ostovoimaa Kaiken erilaisuuden ei tarvitse maksaa enemmän Laatujen vaihtelu niin, että kullekin sopiva löytyy Uusia tuotteita ja tuotantoprosesseja koskevan informaation tiivistyminen ja näiden asianmukaisen testauksen mahdollistaminen Samanaikaisesti voidaan markkinoilla saavuttaa sekä kustannustehokkuutta että asiakkaiden yksilöllisten preferenssien palvelemista Uuden sote-järjestelmäarkkitehtuurin tulee samanaikaisesti kannustaa molempia Jatkuva muutos institutionaalisen toimintaympäristön ohjaamana, kuten markkinataloudessa yleensäkin 12 6

Kiitos! 7