Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti 31.7.2015 1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Kesäkuussa Espoo antoi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Espoon ilmasto-ohjelman päivitys on käynnistetty ja ohjelma tuodaan päätöksentekoon syksyn aikana. Tavoitteena on viedä ilmastotoimenpideohjelman toimenpiteet kaupungin tulostavoitteisiin ja sitouttaa toteutus osaksi kaupungin normaalia toimintaa. Kestävän kehityksen portinvartijayhteistyö on käynnistynyt. Yli 1300 koululaista ovat tehneet taideroskiksia. Roskatalkoisiin osallistui yli 9 000 ja kaikkiaan eri tilaisuuksiin noin 23 000. Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeen tavoitteet valmistellaan yhdessä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman kanssa ja ne tuodaan päätöksentekoon loppuvuodesta. Tavoitteilla ohjataan kehittämisvyöhykkeen toteutumista elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja kestävän kehityksen kaupunkina Espoo-tarinan mukaisesti. Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman tavoitteena on kehittää ja parantaa kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma kokoaa kaupungin poikkihallinnollisen kestävän kehityksen kehittämistoiminnan agendan ja koordinoi toimenpiteitä. Kehitysohjelmalle on hyväksytty kuusi hyötytavoitetta. Ohjausryhmä kokoontui kevään 2015 aikana kahdeksan kertaa ja piti kaksi työpajaa. Kokousten pöytäkirjat on julkistettu ohjelman verkkosivulla. 1 Espoon kaupungin vetovoiman kehittymistä tuetaan toteuttamalla ja kannustamalla kestäviin ratkaisuihin. Espoon menestys taataan parhaiten ottamalla käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Espoon voimakas kasvu mahdollistaa nopean kehittymisen kestävän kehityksen hyötytavoitteiden mukaisesti. Tämä merkitsee myös tuottavuuden paranemista ja mahdollistaa tehokkuuden ja taloudelliset säästöt. Kaupungin strategian, Espoo-tarinan, mukaisesti parhaita ratkaisuja haetaan aktiivisesti parantamalla niin kaupungin sisäistä yhteistyötä kuin yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Uudistumisen ja uusien kestävien ratkaisujen avulla Espoo toimii kehitystoiminnan kärkijoukoissa. Kaupungin aktiivisuus uusien ratkaisujen ja teknologioiden hyödyntämisessä mahdollistaa kestävää kehitystä edistävän tutkimusja kehittämistoiminnan sekä yritysten tuotekehityksen merkittävän kasvamisen. Ohjelman tavoitteiden toteutumisella on voimakas elinkeinopoliittinen vaikutus. Ohjelman puitteissa tehtävälle kehittämistoiminnalle haetaan hankerahoitusta eri rahoituslähteistä. Kestävää kehitystä on edistetty ohjelmatyön kautta systemaattisesti kaupunkiorganisaatiossa ja kumppaneiden kanssa sekä vaikutettu uusien pysyvien toimintatapamallien juurtumiseen. Vaikuttavuus on nähtävissä kaupunkitasoisissa toimintatapamalleissa, joissa poliittiset linjaukset ovat jalkautuneet osaksi yhteistä 1 http://www.espoo.fi/kestavakehitys
tekemistä ja tilaisuuksia. Kestävän kehityksen ohjelmatyö on oikealla polulla, mutta hyötytavoitteiden juurruttaminen osaksi pysyvää toimintaa on vielä kesken. Ohjausryhmässä hyväksyttiin kevään aikana Espoon osallistuminen Suomen kestävän kehityksen sitoumukseen, joka on yhteiskunnan eri toimijoiden yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Espoo on ensimmäisenä kaupunkina mukana sitoumuksessa kestävän kehityksen ohjelmallaan 2. Lisäksi se haastaa kaupungin toimialat, yksiköt ja työyhteisöt antamaan omat konkreettiset Espoo-tarinaa tukevat kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksensa. 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa Kestävän elämäntavan hyötytavoite on projektoitu vuosiksi 2015 16. Projektissa vahvistetaan henkilöstön, kuntalaisten ja kumppanien sitoutumista ja aktiivista osallistumista kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2015 priorisoituja toimenpiteitä ovat kestävän kehityksen portinvartijatoiminnan käynnistäminen, Meidän roskis -palvelu ja esimiesten kestävän kehityksen osaamisen vahvistaminen. Projektin toteuttamiseksi on saatu rahoitusta Uudenmaan liitolta vuodelle 2015. Yhteistyössä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa on kevään 2015 aikana tuotu yhteen Espoon kestävän kehityksen portinvartijoita. Portinvartijat ovat kaupungin työntekijöitä sekä kumppaneiden ja elinkeinoelämän edustajia, joilla on omassa työssään erityisen suuri mahdollisuus vaikuttaa kuntalaisten energian ja luonnonvarojen kulutusta koskeviin päätöksiin asumisessa, liikkumisessa, syömisessä ja vapaa-ajalla. Maaliskuussa järjestettiin kaksi portinvartijatyöpajaa, joihin osallistui 50 portinvartijaroolissa työskentelevää henkilöä kaupungin eri yksiköistä, yrityksistä, oppilaitoksista, asukasyhteisöistä ja järjestöistä. Työpajoissa kehitettiin 12 kestävien elämäntapojen palvelukonseptia. Konseptien jalkautuksen ja toimintamallin levittämisen tueksi on toukokuussa valmistunut tiekartta. Osa konsepteista on edennyt suoraan toteutukseen, kuten Espoo Cateringin koululaisille suuntaama Papuposset, jossa oppilaat pääsevät suunnittelemaan ilmastoystävällisiä lounaita ateriapalveluiden toteutettavaksi. Kevään aikana on myös kehitetty ja testattu roskaamista ja ilkivaltaa vähentävää Meidän roskis -palvelua yhdessä ala- ja yläkoulujen, lukioiden, nuorisotilojen, kirjastojen, kuvataidekoulujen ja asukastoimijoiden kanssa. Meidän roskis tarjoaa lapsille, nuorille ja asukkaille mahdollisuuden tehdä lähiympäristön roska-astioita katukuvaa kaunistavia taideteoksia. Roskistaideteoksia tehtiin kevään kokeiluissa 12 eri toimipisteessä ja niihin osallistui yli 1350 lasta ja nuorta. Tuloksena syntyi yli 100 taideroskista, joista suurin osa on jo sijoitettu koulujen, puistojen ja nuorisotilojen läheisyyteen eri puolille Espoota. Palvelun kehittäminen ja testaus jatkuvat syksyn aikana uusissa kohteissa. Valmistelutyö esimiesten kestävän kehityksen osaamisen vahvistamiseksi on aloitettu yhteistyössä Espoolaisen johtamisen kehittämisen ESJO-projektin kanssa. Espootarinaa tukevan kestävän elämäntavan viestintäkonseptin kehittäminen on aloitettu ja työ valmistuu syksyllä 2015. Reilun kaupan kaupungin arvonimeä on tehty näkyväksi 2 http://www.espoo.fi/fi-fi/espoo_sitoutuu_kestavan_suomen_rakentami(70915)
tapahtumissa, kouluissa ja ateriapalveluissa. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä noin 12 700 henkilöä. Hyötytavoitetta toteuttava projekti on käynnistynyt kevään aikana suunnitelmien mukaisesti. Uusien toimintamallien käyttöönottoa, kehittämistä, testausta ja juurruttamista jatketaan ohjelmakauden loppuun asti. Hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainen kaupunki Vuonna 2015 hyötytavoitteen keskeiset osa-alueet ovat Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tavoitteiden asettaminen, kehittämisyhteistyö Aalto Camp for Societal Innovation (ACSI) -leirin ja Open Innovation 2.0. -konferenssin yhteydessä ja Systemic Architectures for Sustainable Urban Innovation (SASUI) -hanke sekä Innovatiiviset Elinkaarimallit -tutkimusraportin valmistuminen ja tulosten viestiminen. Länsimetron kehitys- ja kasvukäytävän rakentamisen tavoitteena on Espoo-tarinan mukaisesti kaupungin vetovoiman kasvattaminen, jotta alueelle saadaan merkittävästi uusia asukkaita ja korkean osaamisen työpaikkoja. Metron kehitys- ja kasvukäytävän tavoitteiden asettelua on tehty ja niiden työstöä jatketaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Kestävä kehitys sekä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelmat määrittelivät kevään aikana tavoitteita seminaarissa työpajatyöskentelyssä. Tavoitteilla ohjataan koko kehitysvyöhykkeen rakentumista kestävien ratkaisujen saamiseksi kaupunkirakenteeseen. Kaupunki ja yritykset yhdessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kanssa tuovat alueelle uusia taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Länsimetron kehitys- ja kasvukäytävän osalta tehostetaan asemien seutuja MAL-tavoitteiden ja ilmastostrategian mukaisesti. Segregaation torjuntaan liittyen valmistellaan kaupunkisuunnittelukeskuksessa suositukset sosiaalisen asuntotuotannon kohdentamisesta maankäytön ja asuntotuotannon suunnittelun yhteistyönä. Palveluverkkojen näkökulmasta keskittäminen tapahtuu tasapuolisesti eri kaupunkikeskuksiin (ns. peruspalvelut), vaikka kullakin keskuksella on oma identiteettinsä. Tekes on esittänyt Espoolle länsimetron alueen kehittämisen, johtamisen ja muutoksen hallinnan hankkeistamista. Kestävä kehitys -ohjelma on käsitellyt hankeehdotusta ja päättää sen käynnistämisestä syksyn aikana. SASUI-hankkeen Otaniemen ruohonjuuritason kestävän kehityksen selvityksessä on paneuduttu ennen kaikkea kävelyn, pyöräilyn ja kampuksen sisäisen liikkumisen kehittämiseen. Kestävän liikkumisen näkökulmasta Otaniemestä löytyy useita pienen mittakaavan ongelmakohtia, joiden olemassaolo tunnustetaan, mutta joiden ratkaisut eivät ole realisoituneet. SASUI-hanke kestää vuoden 2015 loppuun. Ohjausryhmä arvioi ja huomioi toiminnassa tulokset vuoden 2016 alussa. Hyötytavoite on edistynyt poikkihallinnollisessa yhteistyössä sekä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Hyötytavoite on laaja ja pysyvien toimintatapamallien
juurruttaminen jatkuu ohjelmakauden loppuun. Ennusteena on, että hyötytavoite saavuttaa tavoitteet ja luo pysyvän toimintamallin tavoitteiden jatkokehittämistyölle. Hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö Vuonna 2015 hyötytavoitetta toteutetaan Lähiluonto-vuosi -projektilla. 3 Projektin toteuttamiseksi on saatu rahoitusta Uudenmaan liitolta vuodelle 2015. Lähiluonto-vuosi -projektin kärkihankkeet ovat talkooviestinnän ja -toiminnan kehittäminen, luonnossa liikkumisen ja lähiympäristöön vaikuttamisen edistäminen kouluissa ja päiväkodeissa sekä Kotinurkilta kallioille -kirjan jatkohyödyntäminen. Talkooverkkosivut on päivitetty ja talkooviestintää kehitetty monipuolisesti poikkihallinnollisessa yhteistyössä sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. 4 Lähiympäristöstä huolehtimiseen liittyen on järjestetty kaksi asukastilaisuutta. Kaupunkiympäristön parantamiseen kevään siivoustalkoiden merkeissä osallistuvien määrä kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja lähes yhdeksänkertaistui vuoteen 2013 verrattuna. Osallistujien määrä oli yli 9 000. Koulujen ja päiväkotien kanssa on lisätty yhteistyötä. Koulumetsäopasta on jaettu päiväkodeille sekä järjestetty koulutuksia kasvattajille luonnossa liikkumisen ja ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Elokuussa Espoo-päivän viikolla vietetään Lähiluonto-viikkoa, jolloin koululais- ja päiväkotiryhmiä kannustetaan lähtemään Espoon monimuotoiseen lähiluontoon. Kotinurkilta kallioille -kirjan jatkohyödyntäminen on edistynyt. Tietoja muokataan eri toimialojen yhteistyönä, jotta niitä voidaan viedä laajemmin ja päivitettyinä karttapalveluihin ja hyödyntää myös sidosryhmien toimesta. Sidosryhmiä on kontaktoitu ja keskusteltu tulevien päivitysten tuomista muutoksista ja mahdollisuuksista tietojen hyödyntämisessä. Hyötytavoitteen alueella on saavutettu ja osittain ylitetty asetetut kevään 2015 välitavoitteet. Tuotosten toteuttaminen ja pysyvien toimintamallien juurruttaminen jatkuvat ohjelmakauden loppuun asti. Hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointi Espoon uuden ilmastotoimenpideohjelman valmistelu on aloitettu kevään aikana. Edellistä Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpideohjelmaa toteutettiin vuosina 2012 2014. Vuoden 2014 lopulla valmistui konsulttityönä Espoon kaupungin ilmastotoimien priorisointityö. Kevään 2015 aikana ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä sekä pienemmät asiantuntijaryhmät ovat valmistelleet seuraavaa ilmastotoimenpideohjelmaa Kestävä kehitys -ohjelman ohjausryhmän ohjauksella. Ilmastotoimenpideohjelman valmistelu jatkuu syksyyn asti. Ohjelmaluonnos viedään lausunnolle lautakuntiin ja tuodaan päätettäväksi syksyllä 2015. 3 http://www.espoo.fi/lahiluontovuosi 4 http://www.espoo.fi/talkoot
Tuleva ohjelma tehdään vuosille 2015 2020. Tavoitteena on edellistä ohjelmaa vähemmän ja tiiviimpiä toimenpiteitä, mutta varmempi toimenpiteiden toteutus ja seuranta. Ilmasto-ohjelmasta valmistellaan etenemispolku, jossa on konkreettisia toimia ilmastopäästöjen vähentämisen saavuttamiseksi. Ohjelma sidotaan muuhun kehittämistoimintaan, kuten Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän kehittämiseen. Puurakentamisen edistämisohjelma on hyväksytty ja Espoon puurakentamisohjelmaa on päätetty jatkaa ainakin vuoteen 2020 saakka. Kaavalliset valmiudet Tuuliniityn puurakentamiskorttelin toteutukseen ovat olemassa ja maankäytössä varaudutaan myös muiden laajempien puurakentamisen kokonaisuuksien edistämiseen. Viherlaakson Nuumäen puurakenteisen päiväkodin rakentaminen käynnistyy marraskuussa 2015. Matinkylän puurakenteinen päiväkotihanke etenee. Ohjelma kokoaa puurakentamisen edistämisohjelman etenemisen raportin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Hyötytavoitteessa on edetty suunnitellusti. Ilmastotoimenpideohjelman jalkautus sekä tutkimus-, korkeakoulu- ja yritysyhteistyön lisääminen ovat ohjelmakauden haasteita. Tavoitteena on viedä ilmastotoimenpideohjelman toimenpiteet kaupungin tulostavoitteisiin ja sitouttaa toteutus osaksi kaupungin normaalia toimintaa. Hyötytavoite 5: Energiaratkaisut Vuonna 2015 hyötytavoitetta toteutetaan erityisesti Länsimetron kehityskäytävän varrella pyrkimällä mahdollistamaan alueelle uusiutuviin polttoaineisiin ja energiatehokkuuteen perustuvien ratkaisujen käyttöönotto. Länsimetron kehityskäytävä tulee olemaan tärkeässä osassa uusien ratkaisujen käyttöönotossa. Ohjelmatyöllä pyritään siihen, että kehityskäytävään liittyvät päätökset tehdään huomioiden koko yhteiskunnan etu. Finnoon alue toimii ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena ja energiaan liittyviä tavoitteita pyritään ottamaan mukaan tontinluovutukseen. Finnoon alueella energiaratkaisuja pohditaan yhdessä alueen rakentajien ja paikallisen energiayhtiön kanssa, jotta kiinteistöille asetettavat tavoitetasot ovat vaativia, mutta realistisia. Kaupungin alueen kiinteistöomistajille on tarjolla puolueetonta tietoa maalämmön, aurinkolämmön ja aurinkosähkön tuotantopotentiaaleista kiinteistökohtaisesti mm. energiatietopalvelun avulla. Energiatietopalvelun osalta Aalto-yliopiston kesäkurssi tarjoaa loppusyksystä 2015 suunnitelman, jota noudattamalla palvelu saadaan kaupallisten toimijoiden käyttöön. Aalto-yliopiston kanssa tehtävän yhteistyön lopputulosta voidaan hyödyntää ohjelmakauden viimeisen vuoden aikana sopivien yhteistyökumppanien etsimiseen. Ohjelmakauden loppuun mennessä on mahdollista pilotoida uusia energiaratkaisuja. Uusien toimintamallien ja ratkaisujen kehittämistä, testausta ja juurruttamista jatketaan ohjelmakauden loppuun asti. Ennusteena on, että hyötytavoite saavuttaa tavoitteet ja luo ratkaisuja, joiden edistäminen ja jatkohyödyntäminen jatkuvat ohjelmakauden päättymisen jälkeen.
Hyötytavoite 6: Kestävät liikkumisratkaisut Espoon ilmastotoimenpiteiden priorisointiselvityksessä tunnistettiin Espoon suurin CO2-päästöjen vähennyspotentiaali liikenteessä. Erityisesti pyöräilyn ja julkisen liikenteen houkuttelevuuden kehittäminen voivat tuoda merkittäviä päästövähennyksiä. Kestävän kehityksen ohjelma on kevään aikana tiivistänyt yhteistyötä Espoon pyöräilyn edistämisen ohjausryhmän kanssa. Ohjelman kestävien liikkumisratkaisujen toimenpiteet valitaan loppuvuoden 2015 aikana. Mahdolliset kehittämiskohteet liittyvät sähköisen liikkumisen, pyöräilyn ja muun vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen ja Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ohjelma kokoaa merkittävimmät ja kustannusvaikuttavimmat tekemiset sekä edistää niiden kautta aiemmin määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Pilottikohteita valittaessa huomioidaan ilmastotyön priorisointiohjelma. Hyötytavoitteen toteutumista pystytään arvioimaan tarkemmin, kun toimenpiteet on valittu ja toteutus aloitettu. 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Poikkihallinnollinen yhteistyö on laajentunut vuoden 2015 aikana. Yhteistyötä on tehty yhteisessä työpajassa Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman ohjausryhmän kanssa, jossa keskityttiin metron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden asettamiseen. Ohjausryhmä ohjaa yhteistyössä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman kanssa Sitran Smart & Clean -valmisteluhanketta sekä Kilpailukyky ja kestävä kehitys -agendan valmistelua. Smart & Clean - valmisteluhanke sekä Kilpailukyky ja kestävä kehitys-agenda sivuavat kaikkia Kestävä kehitys -ohjelman hyötytavoitteita. Kaupungilla ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja ohjelman kautta toteutettuun tekemiseen ovat osallistuneet kaikki toimialat sekä useat tulosyksiköt. Ulkoisten kumppaneiden kanssa on yhdessä edistetty ohjelman tavoitteiden toteuttamista. Ohjelmakauden haasteena on ottaa vahvemmin mukaan keskeisiä yhteistyökumppaneita, jotka vaikuttavat Espoon kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Keskeisiä kumppaneita ovat mm. HSL (Helsingin seudun liikenne), HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), Fortum Oyj ja koulutusorganisaatiot. 4 Määrärahan käyttö Määrärahan käyttö on ollut maltillista. Ohjelmalle on varattu kuluvalle tilikaudelle 200 000 euron määräraha ja kuluja on kohdistunut ohjelmalle noin 100 000 euroa 31.7.2015 mennessä. Tulosyksiköiden ja kumppaneiden kanssa toteuttavien toimenpiteiden ja projektien kustannuksia katetaan osittain ohjelman määrärahoista poikkihallinnollisen kehittämistyön mahdollistamiseksi. Ohjelmatyössä hyödynnetään myös ulkoisia rahoituslähteitä.