Kestävä kehitys- kehitysohjelma

Transkriptio

1 Kestävä kehitys- kehitysohjelma RCE seminaari, Sirpa Hertell espoo.fi/kestavakehitys

2 Espoon kehitysohjelmat ratkovat isoja haasteita arjen teoin Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Osallistuva Espoo Nuorten elinvoimaisuus Elinvoimaan ikääntyville Kestävä kehitys Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Valtuustokauden mittaisia, toteutetaan projekteilla. Hyötytavoitteita esimerkiksi: Sujuva omaishoito, nuorten työttömyyden vähentäminen, avoin osallistuminen ja vaikuttaminen, kestävä elämäntapa ja yrittäjyyden tukeminen.

3 Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Kehitysohjelmat käynnistyivät vuonna 2013 Tavoitteena vahvistaa luottamushenkilöiden osallistumista jo valmisteluvaiheessa Kaikissa viidessä ohjelmassa jäseninä luottamushenkilöitä ja kaupungin virkamiehiä. Poikkihallinnollisuus päätöksenteossa on uusi toimintatapa Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelmakuvaukset ja nyt työstetään ohjelmasuunnitelmaa, joka konkretisoi tulevaa toimintaa

4 - Meidän puisto tuo kymmenen kohteen avulla mallin lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen. - Suomenlahtivuoden tapahtumissa oli osallistujaa. - Yrityskylä Espoo avautui osana kaupungin yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysmyönteisyyden edistämistä - Omaishoitajille järjestetään virkistys- ja vertaistukitapahtumia yhteistyössä oppilaitosten sekä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. - Kauppakeskuskävelyt ovat senioreille suunniteltuja ja ohjattuja liikunta-, info- ja yhdessäolotapahtumia, joihin osallistumiselle on matala kynnys.

5 RCE Yhteistyöstä voimaa! Edistetään kestävän kehityksen asiaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Reilu Espoo 5-vuotisjuhla Entressen kirjastossa huhtikuussa 2014 Suomenlahti teemavuosi Yrityshautomo Urban Mill, Otaniemi, Aalto-yliopisto Kaukolämpöön tutustuminen Fortumin Suomenojan voimalaitoksella

6 Kestävän kehityksen Espoo (RCE) Espoo osa YK:n yliopiston kestävän kehityksen verkostoa, RCE (Regional Centres of Expertise). Espoo mukana Suomen ainoana kaupunkina vuoden 2011 alusta lähtien. Tavoitteena lisätä espoolaisten tietoisuutta ja ymmärrystä kestävästä elämäntavasta. Kestävä kehitys halutaan osaksi arkea, kasvatusta, koulutusta ja työelämää. Espoolla on myös ENO-verkkokoulun Green Cities -verkoston jäsen. espoo.fi/rce

7 Espoon kaupungin ilmastotoimenpiteiden arviointi osoitti, että liikenteeseen ja rakennuksiin kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan vähentää tehokkaimmin kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä.

8 Kestävä kehitys -ohjelman hyötytavoitteet Kestävä kehitys -ohjelman hyötytavoitteet ovat: HT 1 Kestävä elämäntapa HT 2 Kestävä verkostomainen kaupunki HT 3 Espoon luonto ja ympäristö HT 4 Ilmastotyön koordinointi HT 5 Energiaratkaisut HT 6 Kestävät liikkumisratkaisut Vuoden 2015 kärkihankkeita ovat lähiluonto, portinvartijatoiminnan käynnistäminen sekä Vermontien lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi

9 Lähiluonto-kärkihanke Tulossa mm. Meidän puisto ja roskis -hankkeet. Jaana Junkkari, Niko Riepponen. Talkootoiminnan kehittäminen ja laajentaminen. Lähiluontotiedon levittäminen. Projektikoordinaattorina Niina Järvinen.

10 espoo.fi/energiatietopalvelu

11 Portinvartija -toiminnan käynnistäminen Portinvartijat ovat kaupungin työntekijöitä sekä kumppaneiden ja elinkeinoelämän edustajia. Vaikuttavat asukkaiden energian ja luonnonvarojen kulutusta koskeviin päätöksiin asumisessa, liikkumisessa, ruokailussa ja vapaa-ajan vietossa. Toimintamalli toteutetaan vaiheittain vuosien 2015 ja 2016 aikana. Tuloksena mm. parempia ja ekologisempia palveluita ja taloudellisia säästöjä. Käyttöönotto yhteistyössä Demos Helsingin kanssa. Projektikoordinaattorina konserniesikunnassa Helena Kyrki.

12 Vermontie kestävän kehityksen esimerkkialueena Kestävä kehitys - ohjelma on nimennyt vuoden 2015 lähiluonnon vuodeksi. Vermontien alueella kestävää kehitystä ohjataan kaavamääräyksien sekä kortteli- ja lähiympäristösuunnitelman avulla

13 Vermontie kestävän kehityksen esimerkkialueena Asemakaava-alueen laajuus noin 32 ha. Kolme suurkorttelia, joita yhdistävät virkistysalueet Asukasluku arviolta noin asukasta. Noin kilometrin päässä Laajalahden luonnonsuojelualue, Turunväylän eteläpuolella

14 Hevosia Palstaviljely Vermontie monta kestävää syytä Viherkattoja Älykäs valaistus Veden luontainen kiertokulku Hyvät Kauppa kulkuyhteydet ja tori Ratsastuskeskus Taidetta Toteuttaa pyöräilyn edistämisohjelmaa Luonnonläheinen Aurinkoenergiaa Tuulivoimaa Monimuotoinen, tiivis kaupunkirakenne

15 Iloa ja elämää viheriöivillä kansipihoilla Kansille pelikenttiä ja leikkialueita Kattopinta-alasta viljelykäytössä vähintään 30 % Autot pysäköintilaitoksiin, pyörille säilytyspaikat

16 Viljely ja hyötykasvit Korttelipihoilla ja puistoissa hyötykasveja: hedelmäpuita ja marjapensaita. Kaupunkiviljelyä: viljelypalstoja ja -laatikoita sekä pieniä kasvihuoneita. Viherkattoja ns. maksaruohokatetta mm. pyöräkatoksiin ja pysäköintilaitosten katoille. Alue tällä hetkellä pääasiassa alavaa ja tulvaherkkää rantavyöhykettä. Puistot tasoittavat tulvia

17 Taimenista tunnettu Monikonpuro alueen sydämenä Leppävaaran suunnasta laskeva Monikonpuro pääosin luonnonuoma. Siirretään etelämmäksi noin 550 metrin matkalla. Rakennetaan ensin uusi uoma valmiiksi, vasta sitten sinne vesi. Tavoitteena luonnonmukainen lopputulos Raviradan eteläpuolelle uusi, 60 hevoselle tarkoitettu, ratsastuskes

18 Sadepuutarha on kasvipeitteinen painanne, johon johdetaan hulevesiä. Sadepuutarha huomioi veden luontaisen kiertokulun Monikonpuron valumaalue on laaja ja se toimii hulevesien tulvareittinä mereen. Hulevesien luonnonmukainen käsittely suojelee Laajalahtea ja Itämeren Naturaaluetta ravinne- ja hiukkaskuormitukselta. Kosteutta sietävää lajistoa. Vesi imeytyy hitaasti ja alue ei kuivu. Pohjavesi pysyy hyvänä

19