1. Neuvosto (yleiset asiat ja ulkosuhteet) antoi 17. marraskuuta 2009 päätelmät avun tuloksellisuutta koskevasta toimintakehyksestä.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. tammikuuta 2011 (17.01) (OR. en) 18239/10 SAATE Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 15912/09-11081/10-17769/10 Asia: Avun tuloksellisuutta koskeva toimintakehys Konsolidoitu teksti DEVGEN 417 RELEX 1148 ACP 341 OCDE 9 COHAFA 118 1. Neuvosto (yleiset asiat ja ulkosuhteet) antoi 17. marraskuuta 2009 päätelmät avun tuloksellisuutta koskevasta toimintakehyksestä. 1 2. Neuvosto (ulkosuhteet/kehitysyhteistyöministerit) antoi 14. kesäkuuta 2010 neuvoston päätelmät maiden välisestä työnjaosta lisäämällä tai korvaamalla monia kohtia 2. 3. Neuvosto (ulkosuhteet/kehitysyhteistyöministerit) antoi 9. joulukuuta 2010 neuvoston päätelmät: Keskinäinen vastuu ja avoimuus: Neljäs luku avun tuloksellisuutta koskevaan EU:n toimintakehykseen 3. 1 2 3 Asiak. 15912/09. Asiak. 11081/10. Asiak. 17769/10. 18239/10 sl/sl/mh 1 DDTE FI

4. Liitteessä oleva teksti on edellä mainittujen asiakirjojen konsolidoitu toisinto. 5. Euroopan unionin perussopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009, virke "Komissio ja EU:n jäsenvaltiot" on korvattu tarvittaessa virkkeellä "EU ja sen jäsenvaltiot". 18239/10 sl/sl/mh 2 DDTE FI

Avun tuloksellisuutta koskeva toimintakehys Konsolidoitu teksti LIITE I TYÖNJAKO 1. EU:n menettelysäännöissä täydentävyydestä ja työnjaosta kehitysyhteistyöpolitiikassa esitetään ohjaavat periaatteet sekä vastaavat toimenpiteet, annetaan jäsenvaltioille ja komissiolle ohjeita, ja se olisi pantava nopeasti täytäntöön kaikissa kumppanimaissa käytännönläheisellä tavalla kumppanimaiden erityiset tilanteet huomioon ottaen ja kumppanimaiden omavastuullisuutta tukien. Jäljempänä esitetyillä toimenpiteillä vahvistetaan toimia, joita jo pannaan täytäntöön työnjakoa koskevan nopean toiminnan aloitteen puitteissa (Fast Track Initiative on Division of Labour, FTI-DoL). Muita toimenpiteitä olisi toteutettava työnjakoa koskevan nopean toiminnan aloitteen seurantajärjestelmän puitteissa ja maassa olevien valtuuskuntien välityksellä havaittujen edistymistä hidastavien tekijöiden vähentämiseksi. Näihin sisältyy sekä kumppanimaiden että muiden avunantajien kanssa työnjaosta käytävän vuoropuhelun parantaminen, avunantajien päätöksentekorakenteiden selkiyttäminen, avunantajan päätoimipaikan ja maatason välisen viestinnän parantaminen ja tarvittavien tietojen kerääminen järjestelmällisemmin muun muassa parantamalla edelleen työnjakoa koskevaan nopean toiminnan aloitteeseen jo kuuluvaa seurantajärjestelmää; jäsenvaltiot ja komissio käyttävät maatasolla olemassa olevia järjestelmiä sen varmistamiseksi, että vastuu pysyy kumppanimaalla. 2. EU:n täydentävyyden ja koordinoinnin parantaminen on olennaista avun pirstaloitumisen vähentämiseksi merkitsevästi maiden välillä ja avunannossa laiminlyötyjen maiden kysymyksen käsittelemiseksi. Tämä sitoumus perustuu myös käytännesääntöihin. Ollakseen tehokasta täydentävyyden ja koordinoinnin tulisi perustua tietojenvaihtoon ja vuoropuheluun tulevasta toiminnasta ja maantieteelliseen keskittymiseen sekä maapainopisteisiin tunnustaen samalla, että jäsenvaltioiden päätökset tässä kysymyksessä ovat riippumattomia kansallisia päätöksiä. Se parantaa myös maansisäisiä työnjakoprosesseja, joissa EU:n pitäisi pyrkiä toimimaan katalysaattorina EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa kumppanimaiden johtajuuden ja vastuun alaisena. Johtavien avunantajien järjestelyt, yhteinen ohjelmasuunnittelu ja delegoitua yhteistyötä koskevat järjestelyt ovat keskeisessä asemassa EU:n koordinoinnin tehostamisessa ja pirstaloitumisen vähentämisessä. 18239/10 sl/sl/mh 3

EU ja sen jäsenvaltiot: A. Antavat vauhtia työnjakoa koskevalle nopean toiminnan aloitteelle 3. EU ja jäsenvaltiot vahvistavat uudelleen poliittisen sitoutumisensa ja tehtävänsä johtavana avunantajana tai johtavan avunantajan tukijana työnjaon edistämiseksi nopean toiminnan maissa oheisen tiedoksi esitetyn luettelon 1 mukaisesti. Nopean toiminnan maiden luetteloon voidaan lisätä maita ja EU:n johtavia avunantajia tai avunantajia tukevia avunantajia. Niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ilmoittaneet valmiudestaan olla tässä vaiheessa johtava avunantaja tai johtavaa avunantajaa tukeva avunantaja, mutta jotka haluaisivat toimia siinä tehtävässä myöhemmin, kannustetaan tekemään niin. 4. Saatetaan vuoden 2009 loppuun mennessä valmiiksi EU:n työnjakoa koskeva johtavien avunantajien ja johtavia avunantajia tukevien avunantajien verkosto päätoimipaikka- ja maatasolla nopean toiminnan piiriin kuuluvissa maissa päätöksenteon ja päätoimipaikka- ja maatason välillä ja päätoimipaikoissa työnjaosta käytävän jatkuvan vuoropuhelun tukemiseksi. 5. Sovitaan siitä, että johtavat avunantajat heitä tukevien avunantajien avustuksella, toimivat EU:n avunantajien puolesta seuraavasti: a) Osallistetaan aktiivisesti kumppanimaan hallitus ja muut avunantajat edistämään työnjakoa, varmistamaan, että työnjako on paikallisen kehitysyhteisön asialistalla ja että toimiin ryhdytään todellisen edistymisen aikaansaamiseksi (olemassa olevilla foorumeilla, jos sellaisia on käytettävissä). b) Tuetaan kumppanimaiden omavastuullisuutta kansallisten painopisteiden määrittelemisessä (köyhyyden vähentämisstrategiassa ja keskipitkän aikavälin menokehyksessä tai vastaavassa kehitysstrategiassa ja talousarviossa) ja kumppanimaiden hallitusten johtoasemaa painopisteiden määrittämisessä avuantajien tehtävien ja alakohtaisen osallistumisen mukaisesti. Kannustetaan kumppanimaita määrittelemään alueet, joilla tukea olisi lisättävä tai vähennettävä, ja ilmoittamaan kantansa siitä, mitkä ovat ne avunantajat, joiden olisi edelleen osallistuttava aktiivisesti kullakin alalla. 1 Oheisena esitetään tiedoksi marraskuussa 2009 päivätty luettelo johtavista avunantajista ja tukevista avunantajista. 18239/10 sl/sl/mh 4

c) Työskennellään kumppanimaiden ja kaikkien avunantajien kanssa tarvittavien tietojen keräämiseksi ja työnjakoa valmistelevien toimien suorittamiseksi, ts. sen kartoittamiseksi, kuka mitäkin tekee, mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin kumppanimaiden avunhallintajärjestelmiin pohjautuen. d) Kannustetaan itsearviointeihin siitä, mitä hyviä puolia avunantajilla on eri aloilla, ja siitä, mitä toimintamahdollisuuksia on olemassa avunantajien ohjelmakausien ja johtavien avunantajien järjestelyjen mukaisesti. e) Järjestetään yhteisiä kokouksia tai yhteisiä valtuuskuntia kohdemaassa asianmukaisella tasolla kumppanihallituksen, paikallisten EU:n edustajien ja muiden avunantajien kanssa tietoihin jääneiden aukkokohtien paikkaamiseksi, pullonkaulojen etsimiseksi ja päätöksenteon ja työnjaon seuraavista vaiheista sopimisen helpottamiseksi. Vuoden 2009 loppuun mennessä johtavat avunantajat laativat yhdessä näistä tilaisuuksista alustavan aikataulun kumppanimaiden näkökantojen perusteella, jos sellaisia on esitetty. f) Laaditaan yhteinen toimintasuunnitelma ja aikataulu jokaiselle työnjakoa koskevan nopean toiminnan aloitteen piiriin kuuluvalle maalle työnjaon täytäntöönpanemista varten nykyisen työskentelyn ja lisätoimien pohjalta edellä kuvattujen toimenpiteiden mukaisesti; suunnitelman on tarkoitus perustua menettelysääntöihin ja työnjakoa ohjaaviin työvälineisiin ottaen myös huomioon maajohtoista työnjakoa koskevat kansainväliset hyvän käytännön periaatteet 2. Yhteistä toimintasuunnitelmaa olisi koordinoitava kumppanimaiden ja muiden avunantajien kanssa, jotta se sisällytettäisiin yhteisapustrategioihin, jos sellaisia on. g) Edistetään näkemysten vaihtamista yhteisestä monivuotisesta ohjelmasuunnittelusta: (i) helpottamalla maaliskuussa 2006 vahvistettua maakohtaisten strategia-asiakirjojen laatimista ja yhteistä monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevan yhteisen kehyksen täytäntöönpanoa 3 mukaan lukien olemalla aloitteellinen suositusten laatimisessa jäljempänä B.7 kohdassa selostettua prosessia varten, 2 3 Hyviä käytäntöjä koskevassa asiakirjassa, joka on toimitettu OECD:n kehitysapukomitean avun tuloksellisuutta käsittelevälle työryhmälle, mainitaan kahdeksan periaatetta maajohtoisesta työnjaosta ja täydentävyydestä. Ks. http://www.oecd.org/dataoecd/32/21/43408412.pdf Neuvoston päätelmät kehityksen rahoittamisesta ja kehitysavun tuloksellisuudesta: Enemmän, paremmin ja nopeammin (asiak. 8243/1/06 REV 1, 7.4.2006). Ks. myös asiak. 7068/06. 18239/10 sl/sl/mh 5

(ii) pyrkimällä kehittämään kaikissa työnjakoa koskevan nopean toiminnan aloitteen piiriin kuuluvissa kumppanimaissa yhteisiä avustusstrategioita, (iii) kuulemalla maatasolla ja määrittelyvaiheessa muita EU:n avunantajia monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun kuuluvista asiakirjoista synergian lisäämiseksi ja irrallisten toimien rajoittamiseksi; samalla kun pyritään rajoittamaan vertikaalisten rahastojen tai rahoitusvälineiden käyttöä monivuotisen ohjelmasuunnittelun ulkopuolella ja otetaan huomioon kumppanimaiden hallitusten kanssa sovitut painopisteet. Politiikan painopisteiden muutokset olisi otettava huomioon suunnittelemalla ohjelma uudelleen, jolloin ad hoc -toimintatavat eivät lisäänny. 6. Tämän maatason prosessin tueksi järjestetään EU:n kokouksia ensin kokeeksi, ja niissä i) johtavat EU:n avunantajat raportoivat edistymisestään ja ii) keskustellaan valikoituja maakohtaisia tapauksia koskevista lisätoimenpiteistä, ja mukana on edustajia paikallisista EU:n lähetystöistä / suurlähetystöistä / paikallisista edustustoista. Työnjakoa koskevan nopean toiminnan aloitteen yhteisen seurantaprosessin tulokset ovat mahdollisesti pohjana maakohtaisten tapausten valinnassa. B. Jatkavat keskittämistä valituille aloille uudelleenjärjestelyillä ja yhteisellä ohjelmasuunnittelulla 7. Noudatetaan menettelysääntöjen mukaisia sitoumuksia tuen keskittämisestä valituille aloille omien maakohtaisten prosessiensa puitteissa. Kehitetään ja pannaan täytäntöön vastuullisia alakohtaisia poistumissuunnitelmia, joiden tarkoituksena on alakohtainen edelleen keskittäminen 4, ja vaihdetaan niistä tietoja kumppanimaiden hallitusten ja muiden avunantajien kanssa käytävän vuoropuhelun ja mahdollisia rahoituksen aukkokohtia koskevan vaikutusarvioinnin perusteella. 4 Komission hallinnoiman eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) erityisyydet otetaan huomioon. 18239/10 sl/sl/mh 6

8. Lisätään osallistumista kumppanimaiden kehitysstrategioihin perustuvaan yhteiseen monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun ja käytetään EU:n yhteistä ohjelmasuunnittelua käytännönläheisenä välineenä työnjaon edistämiseksi. Tätä varten määritetään heinäkuuhun 2010 mennessä valikoitu määrä maita, joissa EU tekee työtä pannakseen täytäntöön yhteisen ohjelmasuunnittelun tavoitteena se, että toiminta on täysimääräistä vuoteen 2014 mennessä, aloittaen työnjakoa koskevan nopean toiminnan aloitteen piiriin kuuluvista maista. Yhteinen ohjelmasuunnittelu toteutetaan vuonna 2006 vahvistetun maakohtaisten strategia-asiakirjojen laatimista ja yhteistä ohjelmasuunnittelua koskevan yhteisen kehyksen mukaisesti. Tämän prosessin tulisi olla joustava ja avoin ja perustua olemassa oleviin analyyseihin, prosesseihin ja järjestelyihin, ja siihen olisi luettava mukaan mahdollisimman suuressa laajuudessa avunantajat. Aina kun yhteisten strategioiden, kuten yhteisapustrategioiden tai vastaavanlaisten prosessien kehittäminen on jo käynnissä, EU:n yhteinen ohjelmasuunnittelu täydentää ja vahvistaa niitä, ja sen olisi tarpeettomien rinnakkaisten prosessien välttämiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan osa olemassa olevia prosesseja. C. Valvovat edistymistä järjestelmällisesti päätoimipaikka- ja maatasolla 9. Kaikkien olemassa olevien tietojen perusteella, mukaan lukien OECD:n kehitysapukomitean tilastot aikaisemmasta, nykyisestä ja tulevasta toiminnasta, Monterreyn raportointiprosessin (keväästä 2010 alkaen) ja työnjakoa koskevan nopean toiminnan aloitteen valvonnan avulla arvioidaan: a) näyttöä kunkin EU-avunantajan toiminnan (lisääntyneestä) keskittymisestä maatasolla toimittamalla tilastot maan ohjelmoitavan avun aikaisemmista, nykyisistä ja tulevista määristä; b) edistymistä työnjakoprosesseissa, mukaan lukien yhteinen ohjelmasuunnittelu maatasolla, myös saatuja kokemuksia; c) mitä toimintaa johtavat avunantajat toteuttavat päätoimipaikka- ja maatasolla työnjaon tukemiseksi; d) delegoidun yhteistyön sujumista; e) miten EU:n avunantajat ovat sisällyttäneet työnjaon strategisiin suunnitteluprosesseihinsa; f) näyttöä avun toimituskulujen vähenemisestä työnjaon avulla, esimerkiksi parantamalla toimintapolitiikkaa koskevaa vuoropuhelua, järkeistämällä avun toimittamista sekä edistämällä avunantoa ja kehityksen tehokkuutta; g) kumppanimaiden roolia ja muiden kuin EU:n avunantajien osallistumista. 18239/10 sl/sl/mh 7

Valvontaprosesseja koordinoidaan ja arvioinneista keskustellaan teknisellä ja neuvoston tasolla. D. Ovat yhteistyössä työnjakoa koskevan koulutustoiminnan osalta 10. Annetaan henkilöstölle, jos mahdollista, yhdessä koulutusta ja ohjausta työnjaon edistämiseksi päätoimipaikassa ja kumppanimaissa 5. E. Toteuttavat maiden välisestä työnjakoa vähentämällä avun pirstaloitumista ja avunantajien runsastumista 11. Vuosittaisen Monterreyn kyselyn kautta ja OECD:n kehitysapukomitean tietojen pohjalta jaetaan ja vaihdetaan maantieteellistä keskittymistä, maapainopisteitä ja vetäytymistä koskevia tietoja, mukaan lukien käynnissä olevat prosessit, selvityksen laatimiseksi mahdollisuuksista EU:n tuenantajien vaikutuksen maksimoimiseksi tai tiedottamiseksi mahdollisista yhteisistä kansallisista päätöksistä. Komissio jakaa kaikki vastaukset jäsenvaltioille. Komissio laatii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa OECD:n kehitysapukomitean asiantuntijoiden avustuksella keskeisiä kysymyksiä lisättäväksi vuosittaiseen kyselyyn. 12. Asiantuntijoiden tasolla tavataan vuosittain ja analysoidaan tietojenvaihdon tuloksia sekä keskustellaan niistä erityisesti maiden kesken tapahtuvan avun pirstaloitumisen ja avunantajien runsastumisen vähentämiseksi. Tämän tietojenvaihdon tarkoituksena on varmistaa, että kansalliset riippumattomat päätökset tehdään tietoiselta pohjalta, ottaen myös huomioon muun muassa muiden jäsenvaltioiden aikomukset ja mahdollisuudet EU:n vaikuttamiseen. Tällaisilla päätöksillä tähdätään myös laiminlyötyjen maiden jälkeenjääneisyyden korjaamiseen yhdessä sekä niiden tilanteiden kohentamiseen, joissa kumppanimaat ovat jääneet jälkeen edellytyksissään saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet. 5 Tässä yhteydessä voitaisiin käyttää olemassa olevia aloitteita/ohjelmia, esimerkiksi Train4Dev -verkostoa (Joint Donors' Competence Development Network). Se on avunantajien ja monenvälisten järjestöjen avoin foorumi, johon kuuluu yli 25 jäsentä. Train4Dev -verkosto toimii pitämällä vuosikokouksen, jossa sen alaryhmät käsittelevät ensisijaisia aiheita, ja järjestämällä yhteisiä luentoja ja avoimia kursseja. 18239/10 sl/sl/mh 8

13. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi antamalla lisäresursseja kullekin kumppanimaalle tai tilapäisratkaisuna delegoimalla yhteistyötä toiselle jäsenvaltiolle tai komissiolle. Jäsenvaltioiden tulisi pyrkiä parempaan maantieteelliseen keskittymiseen ja selkeisiin maapainopisteisiin, samalla kun komission olisi näyteltävä aktiivisempaa roolia laiminlyödyissä maissa käyttäen hyväkseen läsnäoloaan kaikkialla. 14. Neuvostolle tiedotetaan näiden vuosittaisten toimenpiteiden tuloksista. 15. Pariisin julistuksen ja Accran toimintasuunnitelman mukaisesti prosessin aikana pidetään mielessä seuraavat periaatteet: a) varmistetaan neutraali tai suotuisa vaikutus tuen kokonaismäärään, b) annetaan erityistä huomiota EU:hun vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneille jäsenvaltioille, jotka saattavat lähestyä maiden välisen työnjaon kysymystä pikemminkin mukaantulo- kuin vetäytymisnäkökulmasta. c) tiedotetaan välittömästi asianomaisille kumppaneille, kun EU:lla on ensikäden näkemys siitä, kuinka työnjako maiden välillä toteutetaan, avunantajien päätöksentekoprosessien rikastuttamiseksi osallistuvien kumppaneiden näkemyksillä. II MAIDEN OMIEN JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ 1. Maiden omien järjestelmien käyttö on yhdenmukaistamisen kannalta tärkeää. Accran toimintasuunnitelma edellyttää avunantajien käyttävän ensisijassa maiden omia järjestelmiä, jotta voidaan keventää avunantoon liittyvää hallintoa kumppanimaiden osalta, yhdenmukaistaa avunantajien lähestymistapoja maatasolla ja yhdenmukaistaa kansallisia politiikkoja, menettelyitä ja järjestelmiä. Avunantajia pyydetään myös välittömästi tiedottamaan tämän sitoumuksen toteuttamissuunnitelmista. Accran toimintasuunnitelmassa todetaan lisäksi, että onnistunut kehitys riippuu suurelta osin hallituksen valmiuksista panna politiikkansa täytäntöön ja hallinnoida julkisia varoja omien instituutioidensa ja järjestelmiensä avulla. Edistyminen maiden omien järjestelmien laadun parantamisessa vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä, ja vaikka hyvälaatuisia maakohtaisia järjestelmiä on olemassa, avunantajat eivät usein käytä niitä. 18239/10 sl/sl/mh 9

2. Accran toimintasuunnitelmassa määritetään maiden omat järjestelmät laajasti. Joissakin kumppanimaissa on tarpeen aloittaa osittaisesta mukautumisesta maakohtaiseen järjestelmään Accran toimintasuunnitelman mukaisesti ja toteuttaa samalla tarvittavat toimet niiden vahvistamiseksi ja niiden käytön lisäämiseksi. 3. Kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa kannustetaan käyttämään budjettitukea olosuhteiden sen salliessa, ja käyttämään siten maiden omia järjestelmiä täysimääräisesti hyväksi. Suuri osa EU:n kehitysavusta annetaan nykyisin projektien kautta. Sen vuoksi toimet maiden omien järjestelmien käytön lisäämiseksi hankkeiden tukemista varten ovat keskeinen painopiste samalla, kun pyritään lisäämään ohjelmiin perustuvien lähestymistapojen käyttöä Pariisin julistuksen ja Accran toimintasuunnitelman mukaisesti. 4. Seuraavat toimenpiteet koskevat kumppanimaajärjestelmien käytön lisäämistä, mutta vastaavia lähestymistapoja voidaan tarkastella myös alueellisten tai muiden monenvälisten järjestöjen osalta. EU ja sen jäsenvaltiot: A. Käyttävät ensisijaisena vaihtoehtona maiden omia järjestelmiä 5. Tarkastellaan apupaketteja säännöllisesti, jotta helpotetaan maakohtaisten järjestelmien käytön lisäämistä ja vastataan Pariisin julistuksen sitoumukseen ohjelmiin perustuvien lähestymistapojen käytön lisäämisestä. 6. Tehdään sisäisten rajoitusten erittelemiseksi arviointeja, joiden on määrä olla saatavilla kesäkuuhun 2010 mennessä. Tällaisia ovat muun muassa oikeudelliset, menettelylliset, poliittiset, kulttuuriset ja henkilöstön koulutusta koskevat rajoitukset, mukaan lukien kumppanimaajärjestelmien käyttämistä koskevat kannustimet. Tarkastellaan itsearviointivälineen ja hyvistä avustuskannustimista EFF-työryhmän puolesta laaditun ohjeistuksen käyttämistä, tehdään analyysi toteutettavista toimista ja puututaan rajoituksiin, jotta EU:n avunantajat saataisiin tapauksen mukaan lisäämään maakohtaisten järjestelmien käyttöä vuoden 2010 loppuun mennessä. 18239/10 sl/sl/mh 10

7. Jos maiden omiin järjestelmiin mukautuminen on mahdollista vain osittain, on mietittävä suunnitelmaa, talousarviota, parlamentin toimia ja kertomusta 6, jotka muodostavat järjestelmien käytön vähimmäistason kaiken valtionlaitoksille tulevan maan ohjelmoitavan avun osalta. 8. Tarkastellaan avunantovälineiden rakennetta uudelleen toimintatavasta riippumatta siltä kannalta, että maiden omia järjestelmiä pidetään ensisijaisena vaihtoehtona, samalla kun varmistetaan kehitysapua koskeva riittävä valvonta ja vastuullisuus. Toteutettavia toimia ovat seuraavat: a) sisällytetään sisäisiin hanke- ja ohjelma-asiakirjoihin jakso, jossa selvitetään i) milloin maakohtaisia järjestelmiä voidaan käyttää ja miten se toteutetaan, sekä ii) milloin maakohtaisia järjestelmiä ei voida käyttää ja mitä toimenpiteitä tämän rajoituksen poistamiseksi on toteutettu, ja esitetään avoimesti syyt, miksi järjestelmiä ei käytetä, b) pidetään maakohtaisten järjestelmien käyttöä ensisijaisena vaihtoehtona suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun sekä hankkeen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja tuodaan esiin mahdollisuudet koko maakohtaisen järjestelmän tai sen osien käyttämiseksi, ja c) vaihdetaan tietoja maakohtaisten järjestelmien käytön lisäämiseksi toteutetuista toimista kumppanimaan hallituksen, muiden avunantajien ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. 9. Komissio ja jäsenvaltiot aloittavat vuoropuhelun koordinoidun lähestymistavan aikaansaamiseksi budjettituesta vuoden 2010 alkuun mennessä. 10. Edistetään maakohtaisten järjestelmien käytön etujen ja kehitykseen liittyvien riskien, jos niitä ei käytetä, parempaa ymmärtämistä esimerkiksi kokoamalla parhaita käytäntöjä, tietoja ja näyttöä ja tekemällä tapausselvityksiä. Tällöin olisi toimittava tiiviisti yhdessä avun tuloksellisuutta käsittelevän työryhmän kanssa. 6 Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikki apu sisällytetään varojen käytöstä vastaavien virastojen strategiseen suunnitteluun, siitä raportoidaan talousarviossa ja se sisällytetään parlamentin hyväksymiin tuloihin ja menoihin sekä hallituksen jälkiarviointikertomuksiin. 18239/10 sl/sl/mh 11

11. Kerätään vuoden 2010 loppuun mennessä esimerkkejä maiden omien järjestelmien käyttöä käytännössä koskevista hyvistä käytännöistä. Olisi kerättävä kokemuksia maiden omien järjestelmien käytöstä seurannassa ja arvioinnissa, jotta asiaankuuluvilla foorumeilla voidaan laatia kansainväliset suuntaviivat. 12. Annetaan henkilöstölle, jos mahdollista, yhdessä koulutusta ja ohjausta työnjaon edistämiseksi päätoimipaikassa ja kumppanimaissa. 7 13. Tuetaan kumppanimaavalmiuksien kehittämistä maiden omien järjestelmien laadun parantamiseksi. B. Tekevät yhteisiä arviointeja maakohtaisten järjestelmien käytön edistämiseksi 14. Tuetaan kumppanimaita julkisen rahoituksen hallinnan arviointiin käytettävien yhteisten monivuotisten diagnosointityöohjelmien johtamisessa yhteistoiminnassa julkisen rahoituksen hallintaa ja hankintoja käsittelevien OECD:n/DAC:n erityistyöryhmien kanssa. 15. Hyväksytään PEFA:n (Public Expenditure and Financial Accountability) arviointikehys EU:n ensisijaiseksi välineeksi julkisen rahoituksen hallinnan laadun arvioinnissa; kannustetaan sen käyttöä edelleen ja kannustetaan kumppanimaita ja avunantajia kehittämään sitä PEFA:n sihteeristön ohjeistuksen mukaan. 16. Pyritään arviointien yhdenmukaistamiseen seuraavin tavoin: a) käyttämällä olemassa olevia yhteisiä välineitä mahdollisimman suuressa määrin hyväksi pitäen PEFA:a lähtökohtana. Täysin yhdenmukaistettua EU:n lähestymistapaa odotettaessa Euroopan komission ja jäsenvaltioiden diagnosointivälineet ovat kaikkien EU-avunantajien käytettävissä; 7 Tässä yhteydessä voitaisiin käyttää olemassa olevia aloitteita/ohjelmia, kuten Train4Dev - verkostoa. 18239/10 sl/sl/mh 12

b) toimimalla yhdessä maakohtaisten järjestelmien arviointimenetelmien kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi edelleen hanketukea varten PEFA:n arviointikehyksen ja kansainvälisesti hyväksyttyjen normien pohjalta. Komissiota kannustetaan tätä varten käsittelemään tätä kysymystä EY:n yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä. Koordinointi avun tuloksellisuutta käsittelevän työryhmän puitteissa kansainvälisellä tasolla meneillään olevan toiminnan kanssa olisi varmistettava. Muiden avunantajien lähestymistavat olisi myös otettava huomioon, ja toimintaa voitaisiin jatkaa tekemällä yhteisiä arviointeja, tutkimuksia ja selvityksiä. 17. Annetaan jonkin EU-avunantajan tekemät arvioinnit muiden EU-avunantajien käytettäviksi päällekkäisyyksien ja kumppanimaiden turhien pyyntöjen välttämiseksi. Esimerkiksi komission varainhoitoasetustensa mukaisesti tekemät arvioinnit olisivat jäsenvaltioiden käytettävissä niiden päätöksiä varten ja päinvastoin, riippuen tekeillä olevista asianmukaisista järjestelyistä ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden erityiset, asiaankuuluvat oikeudelliset vaatimukset. C. Tukevat maiden laajaa omavastuullisuutta ja kansallista vastuuta 18. Tuetaan parlamenttien asemaa kumppanimaiden talousarviomenettelyissä vahvistamalla niiden valmiuksia, parantamalla talousarvioasiakirjojen saatavuutta ja avoimuutta ja tukemalla parlamenttien sitoutumista kehitysrahoitusta koskevaan keskusteluun, myös kumppanimaiden kanssa jo käytävän vuoropuhelun puitteissa. Tähän sisältyy myös se, että EU-avunantajilta tuleva rahoitustuki voidaan saattaa demokraattisen valvonnan alaiseksi kumppanimaaprosessien puitteissa. 19. Tuetaan parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan, tiedotusvälineiden, ylimpien tarkastuselinten ja julkisten hankintojen seurantavirastojen roolia hallitusten pitämisessä vastuussa julkisista menoista. 18239/10 sl/sl/mh 13

D. Seuraavat edistymistä ja saatuja kokemuksia sekä tiedottavat tuloksista 20. Toimitetaan valikoituja avaintietoja vuosittaisen Monterreyn kyselyn yhteydessä, joka koskee edistymistä maiden omien järjestelmien käytössä kaikkien avustusjärjestelyjen osalta, ja tiivistelmäanalyysin syistä, joiden vuoksi maiden omia järjestelmiä ei ole käytetty, sekä Pariisin julistuksen seurantatutkimuksessa esitetyt tiedot. Vastauksista keskustellaan teknisellä tasolla vuonna 2010 ja neuvostossa Monterreyn seurantaraportin vuosittaisen julkaisemisen jälkeen. Tämän pitäisi johtaa vuoropuhelun käymiseen EU:ssa maiden omien järjestelmien käytön tehostamisesta ja käytäntöjen vertailuun näissä ohjaavissa periaatteissa esitettyjen seikkojen mukaisesti. 21. Sitoudutaan vuoropuheluun kumppanimaiden ja muiden maakohtaisen ja kansainvälisen tason avunantajien kanssa olemassa olevilla foorumeilla, erityisesti avun tuloksellisuutta käsittelevässä työryhmässä, maiden omien järjestelmien käytöstä saatujen tulosten ja käytössä edistymisen selvittämiseksi. Maakohtaisella tasolla EU edistää ja tukee kumppanin johdolla tehtyjä avoimia vuositarkistuksia ja keskusteluja maiden omien järjestelmien käytöstä. Nämä keskustelut olisi käytävä olemassa olevien yhteisten kuulemismekanismien puitteissa, jos mahdollista. Jos foorumeita maakohtaisten järjestelmien käyttöä koskevan molemminpuolisen vastuun tehostamiseksi ei ole olemassa, niiden perustamista olisi tuettava. Tällaisessa vuoropuhelussa olisi pyrittävä täsmentämään hyvät avunantajakäytännöt ja tavanomaiset hallitusmenettelyt maakohtaisten järjestelmien käytölle, myös hankkeiden tuelle. Asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten parlamentit, paikallisviranomaiset, ylimmät tarkastuselimet, julkisten hankintojen seurantavirastot ja kansalaisyhteiskunta olisi tarvittaessa otettava mukaan vuoropuheluun. Keskinäistä vastuuta koskevia järjestelyjä maakohtaisella tasolla olisi tuettava, jotta niistä tulisi foorumi, jolla keskustellaan avun tuloksellisuutta koskevista sitoumuksista, mukaan lukien maiden omien järjestelmien käyttö, ja päätetään paikallisista toimista. 22. Aloitetaan vuoropuhelu tai jatketaan sitä omien parlamenttien ja kansallisten tarkastuselinten kanssa maiden omien järjestelmien käytöstä sekä sen vaikutuksista ja eduista. 23. Määritetään ja laaditaan yhteisiä tiedotteita maiden omien järjestelmien käyttöä koskevista sitoumuksista ja siitä saaduista kokemuksista sekä vaihdetaan kokemuksia ja levitetään tietoa maiden omien järjestelmien käytöstä saaduista tuloksista, jotka on saatu esimerkiksi Pariisin julistusta koskevasta tutkimuksesta. 18239/10 sl/sl/mh 14

III TEKNINEN YHTEISTYÖ PAREMPIEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMISEKSI 1. Accran toimintasuunnitelmassa todetaan, että ilman vankkoja valmiuksia eli ilman vahvoja instituutioita, järjestelmiä ja paikallista asiantuntemusta kehitysmaat eivät voi täysin vastata omista kehitysprosesseistaan eikä hallinnoida niitä. Tämän vuoksi EU:n avunantajat pyrkivät yhdenmukaistamaan Accran toimintasuunnitelman mukaisesti teknistä yhteistyötä koskevat lähestymistapansa ja antavat yhdessä resurssit asiantuntija-avun hankkimiseen. Yhdenmukaistamisessa on tarpeen ottaa huomioon kaikki teknisen yhteistyön puolet. EU:n lähestymistavan keskeiset tekijät ovat kumppanuusmaiden oma vastuu ja johtajuus kyseessä on kysyntään perustuva lähestymistapa, jossa teknistä yhteistyötä ei tarjota automaattisesti, sekä tuloshakuisuus ja valmiuksien kehittäminen. 2. Neuvosto on tyytyväinen komission käynnissä olevaan aloitteeseen, jossa kartoitetaan useiden jäsenvaltioiden erityinen siirtymäkokemus, ja odottaa mielenkiinnolla tätä asiaa koskevia ehdotuksia vuoden 2009 loppuun mennessä. Neuvosto pyytää jäsenvaltioita ja komissiota soveltamaan tarvittaessa tätä kokemusta tekniseen yhteistyöhön sekä laajempiin kehitysyhteistyöohjelmiin kumppanuusmaiden valmiuksien lisäämisen tukemiseksi. EU ja sen jäsenvaltiot: A. Edistävät yhteensovittamista, maiden omavastuista teknisen yhteistyön hallinnointia sekä paikallisen ja alueellisen asiantuntemuksen käyttöä 3. Sovitetaan yhteen tekninen yhteistyö kumppanuusmaiden politiikkojen ja suunnitelmien kanssa hyödyntäen ensisijaisena vaihtoehtona kumppanuusmaan järjestelmiä sekä toteuttaen toimintaa kumppanuusmaan instituutioiden kautta. Accran toimintasuunnitelman mukaisesti laaja-alaista lähestymistapaa sovelletaan maan järjestelmiin seuraavasti: a) käytetään kumppanuusmaan säännöllisiä vastuurakenteita, rahoituskanavia, täytäntöönpanojärjestelmiä ja -tuloksia sekä valvonta- ja raportointijärjestelmiä ja sisällytetään tekninen yhteistyö vakinaiseen suunnitelmaan ja talousarvioon. Avunantajat pyrkivät yhdenmukaistamaan raportointi- ja vastuuvaatimuksensa ja sovittamaan ne yhteen kumppanuusmaiden käyttämien järjestelmien kanssa. 18239/10 sl/sl/mh 15

b) avustetaan kumppania lisäämään asteittain valmiuksia maan itse johtamien järjestelmien perustamiseksi ja instituutioiden lujittamiseksi siten, että tekninen yhteistyö hallinnoidaan täysin niissä tapauksissa, joissa maan järjestelmiä ei vielä voida käyttää tekniseen yhteistyöhön. 4. Edistetään kumppanimaan johtajuutta tarvearviointien toteuttamisessa ja tarpeisiin parhaiten soveltuvan teknisen yhteistyön määrittelyssä. Pyydettäessä avustetaan kumppaneita tarpeiden ja odotettujen tulosten määrittelyssä sekä teknistä yhteistyötä koskevien ohjesääntöjen valmistelussa ja ryhdytään kumppanimaan johdon alaisena yhteisiin valmisteluihin. Jos kumppani vastaanottaa teknistä yhteistyötä luontoissuorituksena, hallinnointi- ja vastuumekanismien olisi varmistettava omavastuullisuus. 5. Noudatetaan avoimuutta teknisen yhteistyön toimittamiseen liittyvien kustannusten (mukaan lukien luontoissuoritukset) suhteen ja sovelletaan kustannuksiin osallistumisen periaatetta (mukaan lukien kumppanin tarjoamat varat). 6. Mukautetaan avunantajan menettelyjä ja sääntöjä siten, että kumppanit voivat käyttää paikallisia ja alueellisia valmiuksia ja asiantuntemusta, kun nämä katsotaan riittäviksi. 7. Tarkastellaan mahdollisuuksia toteuttaa kolmikantayhteistyöjärjestelyjä ja instituutioiden kumppanuuksia, joihin paikalliset ja alueelliset teknisen yhteistyön tarjoajat osallistuvat. Tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan lujitetaan yksittäisiä ja institutionaalisia valmiuksia toteuttamalla etelä etelä-yhteistyötä, mukaan lukien kolmikantayhteistyö. B. Välttävät avunantajien johtamia rinnakkaisia hankkeita toteuttavia yksiköitä ja rinnakkaisia kannustinjärjestelmiä 8. Vältetään perustamasta uusia rinnakkaisia toteutusyksiköitä 8. Kartoitetaan kumppanien kanssa olemassa olevat toteutusyksiköt, analysoidaan kriittisesti niiden perusteita ja laaditaan niiden vaiheittaiseksi lopettamiseksi tai sulauttamiseksi säännöllisiin vastuurakenteisiin etenemissuunnitelma, jossa otetaan huomioon paikallisten kumppanien valmiudet. 8 Sovelletaan OECD:n kehitysapukomitean käyttämää rinnakkaisten toteutusyksiköiden määritelmää ja perusteita. 18239/10 sl/sl/mh 16

9. Käsitellään kumppanien kanssa osana valmiuksien kehittämistä kannustimiin liittyviä kysymyksiä. Käytetään kansallisia palkkaus- ja kannustinjärjestelmiä yhdenmukaisella tavalla tai avustetaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien järjestelmien uudistamisessa erityisesti siviilisektorilla pitäen toimenpiteiden kestävyyttä tavoitteena. Vältetään rinnakkaisia palkkausjärjestelmiä ja lisärahoitusta. C. Mukauttavat teknisen yhteistyön tarjoamisen kontekstien haavoittuvuuteen 10. Tehdään aloitteet teknisen yhteistyön analysoimiseksi ja suunnittelemiseksi aloilla, joilla kumppaneilla ei ole riittäviä valmiuksia johtajuuteen. Teknistä yhteistyötä tarjotaan ja hallinnoidaan väliaikaisesti ja ajallisesti vaiheistettuna. Teknistä yhteistyötä tarjotaan tavalla, joka kannustaa kumppania ottamaan vastuun teknisen yhteistyön prosessista. 11. Parannetaan eri kansallisten yksikköjen, esimerkiksi turvallisuus-, ulkoasiain- tai kehitysyksikköjen tarjoaman teknisen yhteistyön sisäistä johdonmukaisuutta. Tämä tuki on koordinoitava ja yhdenmukaistettava muiden avunantajien kanssa. D. Toteuttavat seurantaa ja valvontaa 12. Valvotaan tämän EU:n lähestymistavan mukaisesti teknistä yhteistyötä koskevien kansainvälisten ja EU:n sitoumusten täytäntöönpanoa ja raportoidaan siitä valikoivasti. Kumppanuusmaan osallistuminen valvontaan olisi varmistettava kaikin keinoin. Toteutetuista toimista olisi tehtävä vuosittain selkoa Monterreyn raportissa Pariisin julistuksen valvontaprosessin lisäksi, ja tarpeettomia päällekkäisyyksiä olisi vältettävä. 13. Käytetään olemassa olevia EU:n ja myös maan tason mekanismeja sekä avun tuloksellisuuteen ja valmiuksien kehittämiseen liittyviä verkostoja tämän lähestymistavan täytäntöönpanon edistämiseksi. Edistämiseen saattavat kuulua suuntaviivat, jotka laaditaan hyvien käytäntöjen esimerkkien perusteella. 14. Osallistutaan yhteiseen oppimiseen teknisen yhteistyön parantamiseksi, muun muassa vähentämällä hankkeidentoteutusyksiköitä, tekemällä yhteisiä arviointeja, toteuttamalla tutkimuksia ja tekemällä tiedonhallinta-aloitteita esimerkiksi sähköisillä keskustelufoorumeilla. 18239/10 sl/sl/mh 17

15. Edistetään aktiivisesti koulutusta valmiuksien kehittämisen eri oppimisverkostoissa. Tarvittaessa koulutusta edistetään kumppanuudessa OECD:n kehitysapukomitean sekä monenvälisten instituutioiden järjestämien olemassa olevien aloitteiden kanssa. 9 16. Tiedotetaan laajalti tästä lähestymistavasta sen sidosryhmien tietoisuuteen saattamiseksi ja tuen saamiseksi EU:n toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten. 17. Kannustetaan liittymään erityisesti etelässä edustettuihin kehitysapukomitean ja valmiuksien kehittämisverkostoihin, kuten yhteistyö- ja kehitysyhteenliittymään 10, kaikkien yllä mainittujen toimien toteuttamiseksi tähdäten myös asiaankuuluvaan edistyksen arviointiin valmisteltaessa vuoden 2011 korkean tason foorumia avun tuloksellisuudesta. IV VASTUU JA AVOIMUUS 1. Avoimuus ja vastuu ovat avun tuloksellisuuden keskeisiä tekijöitä. Accran toimintasuunnitelmassa avunantajat ja kumppanimaat sopivat siitä, että ne antavat ajantasaisia ja yksityiskohtaisia tietoja nykyisistä ja tulevista avustuksista, jotta kehitysmaat pystyvät laatimaan tarkemman talousarvion ja parantamaan kirjanpito- ja tilintarkastustoimiaan. Sen vuoksi sellaisten toimien toteuttaminen, joilla kehitysapua koskevien tietojen antamista lisätään maiden järjestelmissä ja menettelyissä, on tärkeä painopiste. 9 10 Viitataan muun muassa OECD:n kehitysapukomitean, LenCD-verkoston, Train4Devverkoston sekä monenvälisten instituutioiden järjestämiin aloitteisiin. Train4Dev-verkoston osalta ks. alaviite 11. Valmiuksien kehittämisen oppimisverkosto (LenCD) on epävirallinen analyytikkojen ja toimijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on luoda valmiuksien kehittämisen ympärille maailmanlaajuinen käytäntöyhteisö. Verkosto on osallistunut tietoisuuden lisäämiseen ja valmiuksien kehittämistä koskevaan edistämiseen, erityisesti Accran toimintasuunnitelman yhteydessä. Yhteistyö- ja kehitysyhteenliittymä on eteläjohtoinen kumppanimaiden poliittisille johtajille tarkoitettu foorumi, jossa keskustellaan valmiuksia koskevista painopisteistä Accran toimintasuunnitelmaan liittyen. Siinä on mukana valmiuksien kehittämiseen osallistuvia korkean tason päättäjiä kumppanuusmaista, avunantajavirastoista ja monenvälisistä instituutioista. 18239/10 sl/sl/mh 18

EU ja sen jäsenvaltiot 11 : A. Avun avoimuuden lisäämiseksi 2. julkistavat tietoja avun määrästä ja kohdentamisesta noudattaen OECD:n kehitysapukomitean (DAC) luotonantajien ilmoituksia koskevan järjestelmän (CRS) mukaista vakiomuotoa, jolla varmistetaan, että tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia. EU ja sen jäsenvaltiot tutkivat edelleen mahdollisuutta käyttää TR-AID (Transparent Aid) -välinettä 12 sen varmistamiseksi, että tietoihin voidaan päästä helposti käsiksi, niitä voidaan jakaa ja mahdollisesti julkaista 13 : a) vuonna 2011 alkavassa ensimmäisessä vaiheessa Busanissa pidettävää avun tuloksellisuutta käsittelevää neljättä korkean tason foorumia silmällä pitäen vapaaehtoiselta pohjalta, jolloin tietojen muoto on vapaasti valittavissa; b) ensimmäisestä vaiheesta saatujen kokemusten arvioinnin perusteella vuoden 2012 loppuun mennessä EU ja sen jäsenvaltiot päättävät, siirrytäänkö vakinaiseen EU:n laajuiseen TR-AID-välineen käyttöönottoon. 3. jäsenvaltioiden kansalliset suunnittelukaudet huomioon ottaen asettavat EU:n jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja OECD:n kehitysapukomitean sihteeristön saataville suuntaa-antavia ennakoivia tietoja kehitysrahoituksesta maakohtaisesti joka vuosi vuoden 2011 lopusta lähtien: 11 12 13 Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät vielä ole OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäseniä, tämä pannaan täytäntöön ottaen huomioon tarvittavat toimet tällaisen raportoinnin ja avun kohdentamista koskevien ennakoivien tietojen antamisen mahdollistamiseksi. Nämä jäsenvaltiot pyrkivät apunsa määrää ja kohdentamista koskevien tietojen raportoinnissa ja julkistamisessa noudattamaan vastaavia OECD:n kehitysapukomitean menetelmiä. TR-AID on komission tällä hetkellä käyttämä verkkopohjainen järjestelmä, jossa yhdistetään tietoja useista lähteistä ja joka tarjoaa helposti pääsyn kattaviin tietoihin, jolloin tietoja voidaan käyttää raportoinnissa tai päätöksenteossa. TR-AID-toimintasäännöissä, jotka EU ja osallistuvat jäsenvaltiot laativat yhdessä, määritetään selvästi saataville asetettujen tietojen luonne, joka voi olla esimerkiksi alustava ja viitteellinen tai validoitu ja lopullinen. 18239/10 sl/sl/mh 19

a) avunantajien ennakoivia rahoitussuunnitelmia koskevan DAC:n tiedonkeruun mukaisen menettelyn mukaisesti ilmoittaen kokonaisrahoitusta koskevia ennakoivia tietoja vähintään kolmelta ja enintään viideltä vuodelta, mikäli mahdollista, mutta pyrkien täyteen kattavuuteen; b) ilmoittaen toimialakohtaiset ennakoivat rahoitussuunnitelmat vähintään kolmelta ja enintään viideltä vuodelta, mikäli mahdollista, mutta pyrkien täyteen kattavuuteen; c) pyrkien ennakoivien tietojen antamiseen kumppanimaille hyväksytyistä hankkeista, esimerkiksi CRS/DAC:in tai kansainvälisen avun avoimuutta koskevan aloitteen (IATI) mukaisessa muodossa. 4. Asettavat kumppanuusmaiden saataville eriteltyjä tietoja kaikista asiaankuuluvista avustuksista niin, että kumppanuusmaat voivat raportoida niistä kansallisissa talousarvioasiakirjoissaan ja edistää näin avoimuutta parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten suuntaan. 5. Tukevat OECD:n kehitysapukomitean vahvistettuja voimavaroja tilastojen ja maailmanlaajuista kehitysapua koskevien analyysien asettamiseksi saataville oikeaan aikaan avoimessa muodossa, johon yleisön on helppo tutustua. 6. Kannustavat lisäämään kansainvälisten avun avoimuutta koskevien aloitteiden, kuten IATI, yhteistyötä OECD:n kehitysapukomitean kanssa pyrkien yhteisymmärrykseen yhteisistä kansainvälisistä normeista. 7. Kehottavat komissiota tekemään kehitysavun rahoitusta koskevasta EU:n vuotuisesta selvityksestä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevan malliesimerkin käyttämällä Monterreyn kyselylomaketta edistyksen seuraamiseksi päämaja- ja maatasolla. 8. Tukevat avoimuuden lisäämistä keskeisenä tavoitteena monenvälisissä kehitysyhteistyöelimissä mukaan lukien YK:n järjestelmä ja kehityspankit sekä muut kumppanit, joita rahoitetaan. 18239/10 sl/sl/mh 20

B. Keskinäisen ja kansallisen vastuuvelvollisuuden lisääminen EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat seuraavia toimia kumppanuusmaiden vastuuta ja johtajuutta kunnioittaen ja mahdollisuuksien mukaan kaikkien avunantajien osallistuessa: Kansallisella tasolla: 9. edistävät avunantajien ja kumppanuusmaiden yhteisten sitoumusten seurantaa koskevan yhteisen arviointikehyksen laatimista, jonka perustana ovat mahdollisuuksien mukaan olemassa olevat järjestelmät ja prosessit, kuten Pariisin julistuksen seurantatutkimus ja julkisia menoja ja taloudellista vastuuta koskeva ohjelma (PEFA) 1415 : a) EU:n edustusto järjestää kokouksen, jossa sovitaan mikä avunantajista käynnistää keskustelut keskinäisestä vastuuvelvollisuudesta. Olisi pyrittävä synergioihin nopean toiminnan aloitetta (EU Fast Track Initiative) edistävien tahojen kanssa. b) EU:n edustustot määrittelevät yhdessä jäsenvaltioiden kanssa olemassa olevat saavutusten arviointikehykset kumppanuusmaissa. Jos niitä ei vielä ole, EU tukee niiden laatimista nopeasti kumppanuusmaan johdolla kumppanuusmaiden painopisteiden ja tavoitteiden mukaisesti, ja jos ne ovat jo olemassa, EU vahvistaa niitä tarpeen mukaan, jotta voitaisiin arvioida avunantaja- ja kumppanuusmaan saavutuksia niiden maakohtaisten avun tuloksellisuutta koskevien sitoumusten toteuttamisessa. Jäsenvaltiot kannustavat kumppanuusmaata johtajuuteen tässä prosessissa. 14 15 Vuonna 2005 käynnistetyssä PEFA-hankkeessa (Public Expenditure and Financial Accountability) on kehitetty julkisen varainhoidon arviointikehys, joka on indikaattoriperusteinen arviointiväline. PEFA-raportit, joita on tehty yli 60 maasta, antavat yksityiskohtaista tietoa julkisen varainhoidon järjestelmistä ja niiden eri ulottuvuuksista. EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden osalta liittymistä valmistelevaa välinettä koskeva vuosikertomus ja yhteiset seurantakomiteat muodostavat perustan suorituskyvyn arviointia koskevaan kehykseen liittyville seikoille. Näitä välineitä voidaan mukauttaa siten, että ne antavat järjestelmällisemmin relevantteja tietoja, joihin sisältyvät rahoitusanalyysit ja avun tuloksellisuutta koskeviin sitoumuksiin liittyvät tiedot. 18239/10 sl/sl/mh 21

c) Yhteiset saavutusten arviointikehykset olisi tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi laadittava seuraavien johtavien periaatteiden mukaisesti: Päällekkäisyyksien välttäminen: keskustelut olisi käytävä olemassa olevien yhteisten kuulemismekanismien puitteissa, jos ne on luotu, ja arviointikehyksiä voidaan vähitellen kehittää paikallisten olosuhteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti. Kattavuus: kaikki avunantajat olisi pyrittävä saamaan mukaan riippumatta avunantotavoista samoin kuin budjettiviranomaiset. Vastavuoroisuus: arviointikehysten olisi katettava sekä avunantajien että kumppanuusmaiden sitoumukset. Vertailukelpoisuus: yksittäisten avunantajien saavutuksia olisi arvioitava vertailukelpoisella tavalla. Palvelun jatkuvuus: arvioinnit olisi suoritettava säännöllisesti ottaen huomioon kumppanuusmaiden järjestelmät ja aikataulut. Omaehtoinen raportointi: avunantajien ja hallitusten olisi sitouduttava antamaan tietoja maassa toteutettavista hankkeista säännöllisesti ja paikallisesti määriteltyjen kriteerien mukaisesti. d) EU:n valtuuskuntien ja jäsenvaltioiden olisi arvioitava näitä suoritusten arviointikehyksiä ajoissa, jotta ensimmäiset kokonaissuoritusta maan tasolla koskevat tulokset voidaan toimittaa marraskuuhun 2011 mennessä ja toteuttaa tarvittavat mukautukset yhdessä kumppanimaan kanssa OECD:n kehitysapukomitean parhaillaan tekemän työn huomioon ottaen. e) Näiden yhteisten sitoumusten täytäntöönpano vaikuttaa osaltaan käynnissä oleviin avunantajien ja kumppanimaiden välisiin poliittisiin vuoropuheluihin hanketasolla, sektorikohtaisesti ja kansallisella tasolla. EU käyttää poliittista vuoropuhelua myös kannustaakseen julkiseen keskusteluun pitääkseen niin avunantajat kuin hallituksetkin tietoisina vastuustaan. 18239/10 sl/sl/mh 22

10. Tukevat kansalaisjärjestöjen, naisryhmät mukaan luettuina, sekä tiedotusvälineiden, paikallishallitusten, parlamenttien ja kansallisten tarkastuselinten asemaa kumppanimaiden hallitusten ja avunantajien saamisessa vastaamaan toiminnastaan, myös huolehtimaan voimavarojen kehittämiseen tarvittavan riittävän tuen antamisesta. EU ja sen jäsenvaltiot tukevat osallistavampia rakenteita kumppanimaiden ja myös paikallisviranomaisten, parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin vahvemman osallistumisen takaamiseksi. 11. Tutkivat, onko mahdollista kehittää vuonna 2011 ehdotuksia kansallisen vastuun edelleen vahvistamista koskevia toimia varten. Se on avainasemassa tehokkaan hallinnoinnin varmistamisessa, johtaa parempaan keskinäiseen vastuullisuuteen ja on viime kädessä kehitysvoimavarojen tehokkaan käytön paras tae. Nämä ehdotukset perustuvat kansallista vastuuta koskevien parhaiden käytäntöjen kartoitukseen ja analyysiin, ja niissä otetaan huomioon OECD:n kehitysapukomitean puitteissa toimivan avun tuloksellisuutta käsittelevän työryhmän ja hallintokysymyksiin keskittyvän verkon (GOVNET) 16 tekemä työ. 12. Kun EU ja/tai sen jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneita erillisiin maatason keskinäisiin vastuuta koskeviin prosesseihin nopeiden ja näkyvien tulosten varmistamiseksi, mutta käyvät samalla kattavampia neuvotteluita, EU ja/tai kyseiset jäsenvaltiot varmistavat, että nämä prosessit sekä tukevat kattavan keskinäistä vastuuta koskevan sopimuksen tekemistä että luovat sille perustan. 16 Kehitysapukomitean hallintokysymyksiin keskittyvä verkko (GOVNET) pyrkii parantamaan avunantajien kehitysmaiden demokraattiselle hallintotavalle osoitetun tuen tehokkuutta. Se tarjoaa kehitysapukomitean jäsenille ja kumppanimaille foorumin parhaiden käytäntöjen tunnistamista ja politiikoissa käytettyjen sekä analyysivälineiden kehittämistä varten. 18239/10 sl/sl/mh 23

Kansainvälisellä tasolla: EU ja sen jäsenvaltiot: 13. Koordinoivat eri foorumeilla, kuten YK:n kehitysyhteistyöfoorumi, avun tuloksellisuutta käsittelevän työryhmän ja kehitysapukomitean puitteissa esitettävät kansainvälistä keskinäistä vastuuta koskevat kantansa. Tähän kuuluu myös kehitysyhteistyöfoorumin keskinäistä vastuuta koskevien ponnistelujen tukeminen. 14. Sisällyttävät asianomaisia kumppanimaiden keskinäistä vastuuta koskevien kehysten tuottamat tulokset kehitysapukomitean avunantajien vertaisarviointeihin. 18239/10 sl/sl/mh 24

LIITTEEN liite Luettelo nopean toiminnan aloitteen kumppanimaista, johtavista ja tukevista avunantajista EU:n avunantajamaa Johtava avunantaja, maa Tukevat avunantajat, maa BE Burundi - CZ - Mongolia, Moldova DE Burkina Faso, Kambodža, Ghana, Sierra Leone (yhteisjohto IE:n kanssa), Sambia Kamerun, Mosambik, Tansania, Uganda DK FR Benin, Bolivia (yhteisjohto ES:n kanssa), Kenia Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Madagaskar, Mali (yhteisjohto NL:n kanssa) Bangladesh, Burkina Faso, Kambodža, Ghana, Mosambik, Nicaragua, Tansania Burkina Faso, Ghana, Mosambik, Senegal, Vietnam IE Sierra Leone (yhteisjohto DE:n kanssa) Etiopia, Mosambik, Uganda, Tansania, Vietnam IT Albania Bolivia, Etiopia, Kenia, Mosambik, Senegal LU - Nicaragua, Burkina Faso NL Bangladesh (yhteisjohto EY:n kanssa), Mali (yhteisjohto FR:n kanssa), Mosambik ES Bolivia (yhteisjohto DK:n kanssa), Haiti - PT - Mosambik SE Serbia, Ukraina Bangladesh Benin, Bolivia, Burkina Faso, Burundi, Ghana, Mosambik, Nicaragua, Senegal, Tansania, Uganda, Sambia SI Entinen Jugoslavian tasavalta - Makedonia UK Kirgisian tasavalta, Ruanda Etiopia, Kenia, Moldova, Sierra Leone EC Bangladesh (yhteisjohto NL:n kanssa), Etiopia, Nicaragua, Tansania, Vietnam Benin, Bolivia, Burundi, Kambodža, Keski-Afrikan tasavalta, Ghana, Haiti, Laos, Malawi, Mali, Mosambik, Sambia 18239/10 sl/sl/mh 25 LIITTEEN liite DDTE FI