KOOSTE PIRTEVAN ELINTARVIKEVALVONNAN JA LÄNSI- JA SISÄ- SUOMEN AVIN ALKOHOLIHALLINNON KESKUSTELUTILAISUUDESTA ELINTARVIKEALAN TOIMIJOILLE RAVINTOLA BUFFERISSA 10.4.2018 Valvontaviranomaisista kysymyksiin vastaamassa olivat: Terveystarkastajat Hanna Virtanen ja Ülle Kärk, hygieenikkoeläinlääkäri Hanna Lundström, ympäristöterveyspäällikkö Kirsi Sario ja vs. ympäristöterveyspäällikkö Maria Wahlfors, Pirteva. Ylitarkastaja Eero-Mikael Aromaa, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, alkoholihallinto. K = kysymys V = vastaus UUSI ALKOHOLILAKI Uusi alkoholilaki on tullut voimaan kokonaisuudessaan 1.3.2018 Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: https://www.avi.fi/web/avi/alkoholi#.wtb-7mcqfaa Eero-Mikael Aromaan tilaisuudessa pitämän esityksen materiaali on tämän koosteen liitteenä 1. K: Anniskelualueesta kesätapahtumassa: Voiko koko tapahtuma-alue olla anniskelualuetta ja mitkä ovat rajat? V: Voi olla mutta koko alue on sitten K18. Alueen on oltava rajattu siten että asiakas tajuaa mikä on anniskelualuetta (rajaus voi olla esim. aita, köysi, istutuksia jne.). K: Juoman siirtäminen ravintolasta anniskelualueelle alueeseen kuulumattoman alueen (esim. kävelytie) ylitse? V: On uuden lain mukaisesti sallittua, eli asiakas saa itse kantaa juoman terassille, mutta luvanhaltijan tulee hakea tähän lupa aluehallintovirastolta ja kirjata omavalvontasuunnitelmaan miten valvonta toteutuu (maksullinen päätös, hinta 225 euroa). K: Mitä vähittäismyyntilupa maksaa? V: Lupa on 450 euroa. Hinta on 225 euroa, jos luvanhakijalla on jo aikaisemmin myönnetty, voimassa oleva alkoholijuomien vähittäismyyntilupa tai anniskelulupa, hakija hakee samaan aikaan sekä alkoholijuomien anniskelu- että vähittäismyyntilupaa. Mikäli luvanhakija hakee samaan aikaan useampaa alkoholin vähittäismyyntilupaa, peritään yhdestä vähittäismyyntiluvasta 450 euroa ja muista vähittäismyyntiluvista 225 euroa. Vuosittainen valvontamaksu on pari sataa euroa vähittäismyyntilupaa kohden. Anniskelun jatkoaikailmoitus ravintolan sisätiloihin maksaa 225 euroa, mikäli haetaan sekä Sisätila + ulkotila on maksu 335, lupa on voimassa toistaiseksi (ennen uusittava kahden vuoden välein). Ennalta hyväksytty anniskelualueen lupamaksu on 450 (alueen omistaja tai haltija voi hakea). Tällaiselle alueelle voi tulla anniskeluluvan omaava toimija anniskelemaan, kunhan ilmoittaa vähintään 3 vrk ennen aluehallintovirastolle. Samalla kertaa voi ilmoittaa useamman tapahtuman (tapahtumilla tulee olla selkeä aloitus- ja lopetuspäivämäärä). K: Voiko anniskelualueella yksi toimija myydä ruoan ja toinen juomat? V: Kyllä, uuden lain mukaan voidaan toimia näin (ei tarvitse enää olla yhden toimijan hallinnassa).
K: Voiko asiakas ostaa kaiken yhdestä kassapisteestä (alkoholin, kahvin, pullat jne.)? V: Kyllä, pitää vain eritellä kassassa ja kuitissa. Toimijalla tulee olla normaalisti anniskelulupa. Jos on useampia toimijoita, luvanhaltija vastaa anniskelupuolesta. Anniskelusta vastaa anniskelupassin omaava min 18 v henkilö (jota voi avustaa min 16 v henkilö tämän välittömässä valvonnassa). K: Anniskeluaikojen aikaistaminen klo 9:stä, onko mahdollista? V: On edelleen mahdollista, esim. hotelleiden aamiaistarjoilun yhteydessä ja lentokentällä. K: Toimijan vaihtuessa (sama toimipaikka): onko tehtävä uusi alkoholilain mukainen omavalvontasuunnitelma? V: Jos uuden lain mukaista omavalvontasuunnitelmaa ei ole vielä tehtynä, uuden toimijan tulee tehdä se (tai päivittää vanha). K: Onko vielä olemassa eri anniskeluluokkia (entiset A, B, 01, 02 jne.)? V: Ei, luokkia ei enää ole. Lupa koskee nykyään aina kaikkia alkoholituotteita. K: 450 anniskelualueen hyväksyminen ennalta, tarkoittaako tilapäistapahtumia? V: Ei, tämä on pysyvästi hyväksytty alue, jonne toimijat voivat ilmoituksella (3 pv ennen) aviin (95 ) tulla myymään alkoholia. Alueen omistaja hakee pysyvän luvan. K: Onko määräaikaisia /tilapäisiä lupia edelleen mahdollista hakea? V: Kyllä voi hakea edelleen määräaikaista lupaa esim. 2 päivän tapahtumaan. K: Voiko anniskeluluvan muuttaa toiseen toimipisteeseen ja mitä se maksaa? V: Lupa on aina anniskelupaikkakohtainen, joten haettava uutta lupaa. Jos on voimassa oleva lupa, hinta toisen anniskelupaikan luvalle on 450. K: Pitopalvelulla on aiemmin ollut tilapäinen lupa anniskelupaikalle. Pitääkö siihen hakea uutta tilapäistä lupaa (pitopalvelu) tai pysyvän anniskelualueen lupaa (alueen omistaja)? V: Kyllä, jompaakumpaa lupaa täytyy hakea. Alueen omistaja voi hakea pysyvän luvan (anniskelualueen hyväksyminen), mikä maksaa 450 (jolloin pitopalvelu tekee vain ilmoituksen, 95 ) tai pitopalvelu voi hakea uudelleen määräaikaista lupaa. K: Kauanko luvan saaminen kestää? V: Kannattaa olla ajoissa liikkeellä, vähintään 30 päivää mutta mieluummin 1,5 kk ennen. Lupiin pyydetään lausuntoja eri tahoilta ja tehdään selvityksiä, joten käsittely vie hetken aikaa. K: Voiko anniskelualuetta laajentaa ravintolan pihalle esim. kesätapahtuman ajaksi? V: Kyllä, kunhan anniskelualue on rajattu. Anniskelualueen laajentamiseksi on haettava lupaa. Määräaikainen lupa on voimassa vuoden ajan. Wc-tilojen määrä on suhteutettava asiakaspaikkamäärään (lasketaan sen mukaan, kuinka paljon asiakkaita arvioidaan kerralla olevan paikalla). Suurten yleisötilaisuuksien wc-paikkojen määrän mitoituksessa sovelletaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta (405/2009) suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta. Asetukseen pohjautuva Valviran ohje (14/2011) löytyy linkin kautta: http://www.valvira.fi/documents/14444/262687/suurten+yleis%c3%b6tilaisuuksien+hygieeniset+j %C3%A4rjestelyt+ja+j%C3%A4tehuolto+2011/3e746baa-59c9-4940-b94b-bf2da78cc358
Asetuksen liitteessä oleva taulukko wc-määristä: MIKROBIKRITEERIASETUKSEN TULKINTAOHJEEN UUDISTAMINEN Mikrobikriteeriasetus (Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista, muutoksineen) on suunnattu toimijoille ja sen mukaan elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että elintarvikkeet täyttävät asetuksen vaatimukset. Evira on vastikään uudistanut mikrobikriteeriasetuksen tulkintaohjeen. Tarkempia tietoja löytyy Eviran ohjeesta 10501/1 (Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset, komission asetuksen (EY) No 2073/2005 soveltaminen): https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-jamyynti/valvonta/omavalvonta/mikrobiologinen-turvallisuus/mikrobikriteeriasetus/ K: Montako kertaa vuodessa minun pitäisi ottaa pintapuhtausnäytteitä elintarvikehuoneistossani? V: Asiaa koskeva ohje on vastikään uudistettu. Elintarvikehuoneistoissa, joissa on laajamittaista toimintaa, pintapuhtausnäytteitä on otettava ja niiden tiheyden on oltava sellainen, että tuloksista voidaan tarkastella kehityssuuntia. Pienimuotoisessa toiminnassa ei ole välttämättä tarpeen ottaa mikrobiologisia pintapuhtausnäytteitä, vaan huolellinen siivous ja puhtauden aistinvarainen tarkkailu riittää. ELINTARVIKEHUONEISTOJEN RISKINARVIOINTI K: Mihin perustuu elintarvikehuoneistoni tarkastusmäärä? Miksi toimintaani tarkastetaan useamman kerran vuodessa? V: Tarkastustiheys perustuu riskiluokkaan. Riskiluokka määritetään toiminnan ja sen laajuuden mukaan. Tarkempia tietoja elintarvikehuoneistojen riskiluokituksesta ja valvontatarpeen määrittämisestä löytyy Eviran ohjeesta 10503/2 (Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen): https://www.evira.fi/tietoaevirasta/julkaisut/elintarvikkeet/oppaat/elintarvikehuoneiston-riskiluokitus-ja-valvontatarpeenmaarittaminen/
K: Miksi naapurikunnassa olevaa saman alan yritystä tarkastetaan paljon useammin kuin omaa yritystäni? V: Tarkastustiheys muodostuu sen perusteella, kuinka laajamittaista toiminta on ja kuinka suuret ovat toiminnan riskit (esimerkiksi käsitelläänkö pakkaamattomia vai pakattuja elintarvikkeita). Lisäksi kohteessa saatetaan tehdä uusintatarkastuksia puutteiden korjaantumisen varmistamiseksi, mikä lisää tarkastusten kokonaismäärää. Valvontayksiköiden resurssit vaikuttavat myös osaltaan siihen, kuinka kattavasti valvontasuunnitelma saadaan toteutettua. PK-YRITYSTEN NEUVONTAHANKE Eviran sivuille on koottu tietoa elintarvikeyrityksen perustamisesta ja toiminnasta. https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikeyrityksen-perustaminen-ja-toiminta/ Saat apua muun muassa yrityksen perustamiseen liittyviin yleisiin kysymyksiin ravintolan perustamiseen lihalaitoksen perustamiseen elintarvikkeiden käsittelemisen ja myynnin aloittamiseen maatilallasi. Sivuilla myös julkaistaan esimerkkejä hyvistä käytännön ratkaisuista elintarvikeyrityksissä. Sivut on tehty yhdessä Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja se jatkuu vuoden 2018 loppuun. Lisätietoja, yhteydenotot ja kysymykset: pk-neuvonta@evira.fi AKRYYLIAMIDIT Elintarvikkeissa esiintyvä akryyliamidi saattaa lisätä kuluttajien riskiä sairastua syöpään. Akryyliamidia voi muodostua elintarvikkeisiin niiden valmistuksen yhteydessä, kun tärkkelyspitoisia elintarvikkeita friteerataan, paistetaan uunissa tai rasvassa tai paahdetaan korkeissa lämpötiloissa (yli 120 C). Suurimmat akryyliamidipitoisuudet on havaittu perunatuotteissa, kuten perunalastuissa tai ranskanperunoissa, viljatuotteissa, kuten näkkileivissä, kekseissä tai aamiaismuroissa ja kahvissa. Suurien käyttömääriensä vuoksi merkittävimmät akryyliamidin lähteet suomalaisten ravitsemuksessa ovat aikuisilla kahvi, tärkkelyspitoiset (peruna tai makaroni) laatikkoruoat sekä ruisleipä ja lapsilla laatikkoruoat, keksit, sipsit sekä muut paistetut perunat. Komission asetuksessa (EU) 2017/2158 (astunut voimaan 11.4.2018) velvoitetaan elintarvikealan toimijoilta soveltamaan akryyliamidipitoisuuksien vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Velvoite koskee niitä toimijoita, jotka valmistavat ja saattavat markkinoille tärkkelyspitoisia elintarvikkeita, joiden valmistukseen liittyy kuumennuskäsittely. Akryyliamidiasetuksen vaatimusten noudattamista valvotaan Oiva-tarkastusten yhteydessä. Lisää aiheesta Eviran nettisivuilta: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteisetkoostumusvaatimukset/kontaminantit/akryyliamidi/ TUPAKKA-ASIAT K: Miksi tupakan myyntimaksut ovat muuttuneet niin suuriksi? V: Valvontamaksu (vuosimaksu) on veroluonteinen. Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen (tupakkavapaa Suomi). Valvontamaksun enimmäismäärä on sanottu tupakkalaissa. Kunta perii vähittäismyyntiluvan haltijalta vuosittain hyväksymänsä taksan
mukaisen, myyntipistekohtaisen valvontamaksun. Valvontamaksu on enintään 500 euroa myyntipistettä kohden. Jos toiminnanharjoittaja myy sekä tupakkatuotteita että nikotiininesteitä, peritään valvontamaksu enintään kaksinkertaisena (1000 euroa myyntipistettä kohden). Myyjä voi itse vaikuttaa perittävän maksun suuruuteen myyntipisteidensä määrällä / lopettaa tupakan myynnin. Lisätietoa maksuasiaan löytyy mm. Valviran nettisivuilta: http://www.valvira.fi/tupakka Pirtevan maksutaksa löytyy Pirtevan nettisivuilta: https://www.pirkkala.fi/pirteva/maksut/ K: Missä tapahtuma-alueella saa nykyään tupakoida? V: Tupakkalaki kieltää tupakoinnin tietyissä tapauksissa myös ulkotiloissa. Tällaisia tiloja ovat yleisten tilaisuuksien katokset tai katsomot tai muut tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetut tilat, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Lisäksi tulee huomioida, että tupakointi on tupakkalain mukaan aina kielletty mm. päiväkotien ja tiettyjen oppilaitosten ulkoalueilla. Mikäli yleinen tilaisuus järjestetään esim. peruskoulun pihalla, alueelle ei saa järjestää edes erillistä tupakointialuetta. Tupakointi ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa voidaan sallia tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetun alueen ulkopuolella. Tupakansavu ei saa levitä tupakointialueelta tilaisuutta seuraavien katsojien joukkoon. Ulkoalueen haltijan ja yleisen tilaisuuden järjestäjän on tupakkalain (549/2016) 80 :n mukaisesti merkittävä tupakointikieltoalue niin, että se on osallistujien selvästi havaittavissa. Myös mahdollinen tupakointiin tarkoitettu alue on hyvä olla merkittynä. Lisätietoa tupakointialueisiin liittyen löytyy Valviran ohjeesta 15/2016 (Tupakkalaki ulkoalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa): http://www.valvira.fi/documents/14444/238478/tupakkalaki_ulkoalueilla_jarjestettavissa_yleisotilai suuksissa.pdf/5b2dc995-1932-4689-8f90-0a5ba670d518 K: Voiko tapahtumassa olla liikkuvaa tupakanmyyntiä (esim. myyntikärry)? V: Tuotteiden myymiselle myyntikärrystä käsin ei ole tupakkalaista johtuvaa estettä, kunhan muita lain säännöksiä noudatetaan (mm. esilläpitokielto (71 ) ja markkinointikielto (68 )). Myyntilupa tulee hakea kuitenkin tapahtumakohtaisesti sijaintikunnasta. Näin ollen myyntikärry voi siis olla myyntiluvan haltijan yksi myyntipiste tapahtuma-alueella. Tulkintaan sovelletaan siis samoja periaatteita kuin tupakan myyntiin ajoneuvoista, joilla kierretään eri tapahtumissa ja joista myydään tupakkatuotteita ajoneuvon ollessa pysäköitynä, jolloin vakiintuneen viranomaistulkinnan mukaisesti on haettava lupa kunkin myyntipaikan sijaintikunnalta. TARTUNTATAUTILAIN MUUTOKSET, HYGIENIAPASSI JA TERVEYSTODISTUKSET Uusi tartuntatautilaki (1227/2016) astui voimaan 1.3.2017. Sen pohjalta tuberkuloosi- ja salmonellatartuntojen torjuntaohjeita on päivitetty. Valtakunnalliset ohjeet sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille edistävät tartuntatautilain 55 ja 56 velvoitteiden toteutumista. Uusittu salmonella-ohje täsmentää riskityötä tekevien terveydentilaselvitysten tarvetta salmonellatartunnan suhteen ja ohjeistaa laboratoriotutkimuksista. Tutkimusta ei enää pyydetä oireettomilta riskityötä tekeviltä työtekijöiltä ulkomaanmatkan jälkeen. Toimenpideohje salmonellatartuntojen ehkäisemiseksi löytyy linkin kautta: https://www.julkari.fi/handle/10024/135327 Päivitettyjä asiaan liittyviä ohjeita löytyy myös THL:n nettisivulta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/-/paivitetyt-ohjeet-tuberkuloosi-ja-salmonellatartuntojen-torjuntaan
K: Kuka tai mikä taho voi antaa terveystodistuksen työntekijälle? V: Tartuntatautilain mukaisen terveydentilan selvityksen (maksuton terveystodistus) voi antaa työterveyshuolto, opiskelijoiden terveydenhuolto tai terveyskeskus. Joissain kunnissa asiaa varten on erillinen tartuntatautihoitaja. K: Tarvitseeko elintarviketyöntekijä sekä terveystodistuksen että salmonellatutkimuksen? V: Ei välttämättä, terveydentilan selvityksessä selvitetään, onko tarvetta ottaa salmonellanäytettä. K: Jos henkilö tekee töitä monessa paikassa, kuljettaako hän terveystodistusta/salmonellatodistusta mukanaan? Riittääkö, jos tieto on esim. näyttää kännykästä? V: Kyllä, se riittää. Toimijan (työnantaja) tulee kirjata omavalvontakirjanpitoon, että on nähnyt tiedot. K: Tarvitseeko elintarviketyöntekijän edelleen ulkomaanmatkojen jälkeen ottaa salmonellanäytteet? V: Ei, jos työntekijä ei ole oireinen. Jos oireita on, tehdään laajempi tutkimus, jossa otetaan näytteet muistakin tarttuvista ruokamyrkytystä aiheuttavista taudeista. Työnantajan harkinnassa on se, vaatiiko oireettomilta työntekijöiltä salmonellatestin ulkomaanmatkojen jälkeen. Tulee kuitenkin muistaa, että Salmonellan kantaja voi olla myös oireeton. Suomessa raportoidaan vuosittain noin 2000 laboratoriotutkimuksin varmistunutta salmonellatapausta (80 % niistä on saatu ulkomailta). Oireeton kantajuus kestää noin 4-5 viikkoa. 10 %:lla kantajuus kestää 10-12 viikkoa sekä 1 %:lla yli vuoden. Tartunnan saaneista n. 10 %:lle kehittyy reaktiivinen niveltulehdus. Suosittelemme siis kuitenkin salmonellanäytteiden ottoa sellaisilta henkilöiltä, jotka käsittelevät työkseen pakkaamattomia, kuumentamattomia elintarvikkeita ja jotka ovat matkustaneet Pohjoismaiden ulkopuolelle ja ovat siellä viipyneet vähintään neljä päivää, erityisesti kun ruokaa valmistetaan riskiryhmän asiakkaille. Henkilö, joka tietämättään kantaa salmonellabakteeria, voi ruoan, pintojen ja välineiden kautta tartuttaa toisia ihmisiä. Thl:n ohjeessa todetaan, että salmonellaa kantava henkilö voi saastuttaa elintarvikkeen salmonellabakteerilla käsitelleessään elintarviketta. Salmonella on yleisvaarallinen tartuntatauti. K: Tarvitseeko tapahtumassa olevilla työntekijöillä olla hygieniapassi? V: Riippuu tilanteesta. Työntekijältä, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa ja käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita, vaaditaan hygieniapassi (eli osaamistodistus). Evira on laatinut taulukon siitä, mikä katsotaan pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittelyksi ja mikä ei. Asia on esitetty käytännön esimerkkien avulla. Taulukko löytyy linkin kautta: https://www.evira.fi/globalassets/elintarvikkeet/valmistus-jamyynti/pakkaamattoman-helposti-pilaantuvan-elintarvikkeen-kasittely-taulukko-20.3.2018.pdf K: Miten pääsee hygieniapassikouluttajaksi? V: Tällä hetkellä osaamistestaajahaku ei ole käynnissä. Evira avaa osaamistestaajahaun siinä vaiheessa, kun katsoo uusille osaamistestaajille olevan riittävää tarvetta. Jos osaamistestaajaksi ryhtyminen kiinnostaa, kannattaa siis seurata hakutilannetta esim. Eviran nettisivujen kautta: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/hygieniapassi/.
ALKUTUOTANNON TUOTTEIDEN TOIMITTAMINEN VÄHITTÄISMYYNTIIN JA KULUTTAJILLE K: Olen töissä ravintolassa. Voinko tuoda sinne kalastamiani kaloja, jotka käytetään ravintolassa ruoanvalmistuksessa? V: Kyllä voit. Kalastaja, ravustaja, kalan- tai ravunviljelijä voi alkutuotannon toimijana toimittaa ilman määrärajoitusta alkutuotannon tuotteita kala-alan laitoksiin, tukkuliikkeisiin ja vähittäiskauppaan. Tee alkutuotantoilmoitus tästä: https://www.pirkkala.fi/pirteva/lomakkeet/elintarvikelaisaadannonmukaiset-lomakkeet/ Ilmoituksen käsittelystä ei peritä maksua. Alkutuotannon toimija voi ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta tai laitoshyväksyntää luovuttaa enintään 5000 kg alkutuotannon tuotteita vuodessa suoraan lopulliselle kuluttajalle. Torimyynti, muu ulkomyynti ja myynti liikkuvista elintarvikehuoneistoista ovat rinnastettavissa luovuttamiseen lopulliselle kuluttajalle, joten kalastaja voi alkutuottajana myydä esimerkiksi perkaamatonta silakkaa tai aluksella perattua kalaa torilla. Kalastajan, ravustajan, kalan- tai ravunviljelijän ei tarvitse tehdä erikseen ilmoitusta itse tuottamiensa alkutuotannon tuotteiden kuljetuksesta pois alkutuotantopaikalta. Alkutuotannon toimijalla on oltava kirjallinen kuvaus omavalvonnasta. Kuitenkaan omavalvonnan kuvausta ei vaadita, jos alkutuotannon toimija ainoastaan luovuttaa alle 5000 kg alkutuotannon tuotteita vuodessa lopulliselle kuluttajalle. Kalastustuotteet, elävinä säilytettäviä kalastustuotteita lukuun ottamatta, on viivytyksettä jäähdytettävä sulavan jään lämpötilaan ja säilytettävä ja kuljetettava tässä lämpötilassa. Kalastustuotteet eivät saa jäätyä. Kalastustuotteista on toimitettava vastaanottavalle elintarvikealan toimijalle seuraavat tiedot: kalastustuotteen nimi, määrä, toimituspäivä, tiedot mahdollisista markkinoille saattamisen rajoituksista, kalastajan tai vesiviljelylaitoksen sekä vastaanottajan nimi ja yhteystiedot, sekä kalan osalta pyynti- tai nostopäivä. K: Entä voinko tuoda ravintolan käyttöön itse keräämiäni luonnon yrttejä tai puutarhassani kasvattamia tuotteita? V: Kyllä voit. Luonnonvaraisten kasvien ja sienten alkutuotannosta ei tarvitse tehdä alkutuotantoilmoitusta. Voit toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin (esim. ravintolaan) tai luovuttaa suoraan kuluttajille vuodessa enintään - 5 000 kiloa ituja, - 50 000 kiloa lehtivihanneksia, - 100 000 kiloa muita kasveista saatavia alkutuotannon tuotteita ja sieniä. K: Saako ravintola ottaa vastaan riistan lihaa metsästäjältä tai metsästysseuralta? V: Kyllä saa. Metsästyksestä tai luonnonvaraisen riistan luovutuksesta suoraan kuluttajalle ei tarvitse tehdä alkutuotantoilmoitusta. Metsästäjä tai metsästysseura voi luovuttaa metsästettyä luonnonvaraista riistaa suoraan kuluttajalle nk. alkutuotannon tuotteena enintään 1000 jänistä tai kania, 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa. Alkutuotannon tuotteena toimitettaessa niiden tulee olla nylkemättömiä tai kynimättömiä ruhoja. Jos metsästäjällä tai metsästysseuralla on ilmoitettu elintarvikehuoneisto, siellä voi myös teurastaa ja leikata riistaa ennen sen luovuttamista vähittäismyyntiin. Ravintolassa on oltava riittävät ja soveltuvat tilat riistanlihan käsittelyyn. Ravintolan tulee pitää kirjaa vastaanotettujen lihojen alkuperästä (jäljitettävyys). Afrikkalainen sikarutto on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti, johon ei ole lääkitystä tai hoitoa. Vastustustoimista huolimatta tauti jatkaa leviämistään uusille alueille Baltiassa
ja itäisessä Euroopassa. Uhka taudin leviämisestä näiltä alueilta Suomeen on myös jatkuvasti kasvanut. Koko Viro sekä suurin osa Latviasta ja Liettuasta ovat tartuntojen vuoksi rajoitusaluetta, josta on kiellettyä tuoda villisianlihaa tai villisikatuotteita Suomeen taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Vastaavia rajoitusalueita on myös Puolassa, Tšekissä ja Romaniassa sekä Italian Sardiniassa. Evira suosittelee, ettei Suomeen tuoda villisianlihaa myöskään rajoitusalueiden ulkopuolelta. Tämä kannattaa ottaa myös huomioon elintarvikehuoneistojen hankinnoissa. Lisätietoja afrikkalaisesta sikarutosta löytyy esim. Eviran nettisivuilta: https://www.evira.fi/elaimet/ajankohtaista/2017/evira-kampanjoi-satamissa-afrikkalaisen-sikarutontorjumiseksi/ ELINTARVIKEHUONEISTOILMOITUKSEN TEKEMINEN (VAADITAANKO ILMOITUS) K: Pitääkö ravintolan tehdä erillinen elintarvikehuoneistoilmoitus tai ilmoitus liikkuvasta elintarvikehuoneistosta, jos se haluaa pitää esim. kesäkioskia? V: Riippuu tilanteesta. Mikäli kioski perustetaan jo olemassa olevan elintarvikehuoneiston nk. vaikutusalueelle (esim. sama pihapiiri), ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Jos kioski kuitenkin sijoitetaan olemassa olevan elintarvikehuoneiston nk. vaikutusalueen ulkopuolelle, tulee ilmoitus tehdä. Jos kioskin kanssa on tarkoitus kiertää eri paikoissa, on kyseessä liikkuva elintarvikehuoneisto, josta pitää tehdä ilmoitus elintarvikevalvontaan. Kun toiminnalla on liikkuvan elintarvikehuoneiston status ja se siirtyy uudelle paikkakunnalle myymään tai tarjoamaan elintarvikkeita, tulee toimijan tiedottaa tulostaan aina sille valvontayksikölle, jonka alueella toimintaa aiotaan harjoittaa. Tiedotuksen voi tehdä Eviran tai valvontayksiköiden omilla lomakkeilla tai antamalla tarvittavat tiedot muulla tavalla (esim. sähköpostitse). Ilmoituslomakkeet (mm. uusi toiminta, toiminnan muutos, tiedottaminen) löytyvät Pirtevan nettisivuilta: https://www.pirkkala.fi/pirteva/lomakkeet/elintarvikelaisaadannon-mukaiset-lomakkeet/ Uuden paikkakunnan valvontayksikön tiedot voi etsiä sen kunnan nimellä, johon on menossa, tästä linkistä: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/palautetta-elintarvikkeista/ K: Voiko toimija, jolla on jo ravintola, mennä myymään teltasta jäätelöä ja munkkeja uimarannalle, tarvitaanko ilmoitusta? V: Toiminta on verrattavissa liikkuvaan elintarvikehuoneistoon, eli ilmoitus tarvitaan. Jos toimijalla on jo olemassa ilmoitettu elintarvikehuoneisto (esim. ravintola), tehdään toiminnan muutoksen ilmoitus (liikkuva elintarvikehuoneisto). Jos jo olemassa oleva elintarvikehuoneisto haluaa kertaluontoisesti toimia oman elintarvikehuoneistonsa nk. vaikutusalueen ulkopuolella, voi toiminnan toteuttamisesta neuvotella valvontaviranomaisen kanssa (voidaan yleensä mahdollistaa, jos toiminta sijoittuu oman valvontayksikön alueen sisälle). K: Entä jos toimijalla ei ole aiempaa ilmoitettavaa elintarvikehuoneistoa? V: Yhdistykset ja yksityiset henkilöt voivat toimia ilman ilmoitusta, jos toiminta on vähäriskistä. Muutoin ilmoitus tulee tehdä. Linkki pienimuotoisen ja vähäriskisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin esitteeseen: http://www.aitojamakuja.fi/suoramyynti/esite_aitoja_makuja_vahariskiset.pdf K: Liittyvätkö Facebookin kautta markkinoidut ostotapahtumat / REKO-ryhmät popup - toimintaan, pitääkö näistä ilmoittaa? V: Ei tarvitse ilmoittaa, jos yksityishenkilöitä/vähäriskistä toimintaa. Jos on kyse ammatinharjoittamisesta tai toiminta ei ole vähäriskistä, voi vaatia ilmoituksen. Jos suljettu tilaisuus eli toimitaan ennakkotilauksilla, ei tarvitse tehdä ilmoitusta liikkuvasta huoneistosta. Jos taas verrattavissa perinteiseen torimyyntiin, ilmoitus tulee tehdä.
LIITE 1.