Hankkeen taustaa Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry

Samankaltaiset tiedostot
Kapene päivät, Jyväskylä Anne Viitala/ Surevan kohtaaminen -hanke Pia Jylhä/ Suomen nuoret lesket ry

8. TIEDON ANTAMINEN LÄHEISELLE

Kohtukuolema äidin kokemana Annu Nevala

KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

2. VIESTIN VIEMINEN ÄKILLISESTÄ KUOLEMASTA JA SIIHEN JOHTANEISTA SYISTÄ

Surukonferenssi

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Surevien kokemuksia ja toiveita tuesta työelämässä perheenjäsenen kuoleman jälkeen

3. LÄHITUKIVERKOSTON KARTOITTAMINEN JA LÄHEISTEN KANSSA YHTEISEN SURUN MAHDOLLISTAMINEN

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Lataa Kitara soi niin hiljaa. Lataa

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Hautajaiset osana suruprosessia

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen puheeksi ottaminen

Opas henkirikoksen uhrin läheiselle

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

Maaseudun turvaverkko-hanke

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

TOIMINTASUUNNITELMA

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS ESPOO Eija Himanen

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Liitetaulukko: Suosituksen perustana olevat tutkimukset. Interventiotutkimukset Sukunimi, vuosi. Lopputulosmuuttujat. Tulokset* Potilas-ryhmä (P)

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

merkitys omaisten ja vainajan

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Lataa Selkäleikkauspotilaan ja läheisen selviytyminen sairaalasta kotiuduttaessaja kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen - Päivi Leikkola.

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Ohjeita vainajan omaisille

Kainuun sote. Perhekeskus

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken raskausviikolla

Monimuotoiset perheet

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Järjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Perhe on enemmän kuin yksi

Monitoimijainen perhevalmennus

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Omaisen kohtaamisen prosessi

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

1 JÄRJESTÖN LÄHTÖKOHDAT HALLINTO TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT JA TYÖNANTAJAVELVOITTEET HALLITUSTYÖSKENTELY...

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

Miten sinä voit? Miten

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Transkriptio:

3.10.2018 Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry Hankkeen taustaa Vuosittain leskeytyy n. 4600 työikäistä n. 500 perhettä menettää lapsen/ nuoren n. 2500 menettää vanhempansa alaikäisenä n. 700-800 päätyy itsemurhaan n. 100 kuolee henkirikoksen uhrina Surevien joukko on moninkertainen kuolemien määrään verrattuna. 1

Surevan kohtaaminen -hanke (2018 2020) Hankkeessa autetaan ammattilaisia kohtaamaan ja tukemaan läheisensä menettäneitä sekä tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta. Verkkosivustolta www.surevankohtaaminen.fi löydät tieteelliseen tutkimukseen ja surujärjestöjen kokemuksiin perustuvaa tietoa. Hanke kouluttaa kokemusasiantuntijoita, jotka vierailevat työpaikoilla ja oppilaitoksissa kertomassa omista kokemuksistaan läheisen kuoleman jälkeen. Hankkeen takana olevat surujärjestöt tarjoavat: Tukikirjallisuutta Neuvontaa Vertaistukiryhmiä ja viikonloppuja Tukihenkilöitä ja puhelimen Verkkoyhteisön Tapahtumia ja koulutuksia Pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisesti Henkirikoksen tapahduttua otetaan ensin yhteyttä Rikosuhripäivystykseen (www.riku.fi) josta asiakkaat ohjataan Huomaan. 2

Hoitotyön tutkimussäätiö julkaisi asiantuntijoiden laatimat, tutkimusnäyttöön perustuvat Suositukset äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukemiseen. Tämä esitys perustuu monin osin hoitosuosituksiin ja on linjassa niiden kanssa. Katso hoitosuositukset kokonaisuudessaan www.hotus.fi. Lapsen kuolema Lapsen kuolema yksi ihmiselämän raskaimmista kokemuksista riippumatta lapsen iästä. Lapsi on olemassa, kun raskaus on alkanut, eikä lapsi-vanhempisuhde pääty täysi-ikäisyyteen. Myös aikuisen lapsen kuolemat, keskenmenot ja geneettiset raskaudenkeskeytykset tulee huomioida. www.kapy.fi -sivustolta löytyy tietoa ja tukea lapsensa menettäneille 3

Lasten kuolemat Suomessa Alle 1-vuotiaana kuolleista yli puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana. Kätkytkuolemia oli 8. Vuonna 2017 (Tilastokeskus) Kohtukuolemat (yli 22 rv tai yli 500 g) (vuosi 2016) 159 Alle 1-vuotiaana kuolleet 102 1 14 -vuotiaana kuolleet 81 Yhteensä 342 1 14 -vuotiaiden yleisimmät kuolemansyyt olivat syövät sekä synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet. Nuorten kuolemat Suomessa Vuonna 2017 (Tilastokeskus) 15 19 -vuotiaana kuolleet 111 20 24 -vuotiaana kuolleet 184 Yhteensä 295 Itsemurhat ovat keskeinen kuolemansyy nuorilla, 15 24 -vuotiaista kuolleista itsemurhan tehneitä oli yli kolmannes. Nuorilla itsemurhien osuus kaikista kuolemista on suuri osin siksi, että kuolleisuus muihin syihin on vähäistä. 4

Surevan kohtaaminen Ammattilaisen tulee käsitellä omat menetykset ja suhde kuolemaan, jotta niitä voi käyttää voimavarana työssään. Tarkkojen ohjeiden antaminen vaikeaa koska menetys, suru ja tuen tarve ovat aina yksilöllisiä. Surevan kohtaaminen Kuolleen kunnioittaminen kaikissa tilanteissa Surun yksilöllisyyden ja erilaisuuden sekä kuolintapaan liittyvien surun erityispiirteiden huomiointi Kaikkien läheisten surun ja menetyksen tunnistaminen ja hyväksyminen Surevan omien voimavarojen vahvistaminen ja tukeminen Perheiden monimuotoisuuden hyväksyminen ja huomiointi 5

Ammattilaisena rinnalla Shokissa tietoa suullisesti ja kirjallisesti, kerraten Kiireettömyys, läsnäolo Vuorovaikutus korostuu, kuunteleminen Inhimilliset sanat, kuolleen nimen käyttäminen Muistojen keräämisessä ja hyvästelyssä tukeminen Ammattilainen voi näyttää tunteensa, mutta hallitusti Surevan tukeminen Yhteydenotto surevaan Tapahtumien läpikäyminen Yksilön ja hänen läheistensä vointi Yhteydenotot muihin tahoihin surevan luvalla Tukea alussa ja pidemmän aikaa 6

Tukea läheisiltä, ammattilaisilta ja vertaisilta Emotionaalinen tuki, esim. Keskustelu läheisen kuolemasta Rohkaisu puhumiseen ja tunteiden ilmaisuun Konkreettinen tuki, esim. Auttaminen käytännön asioiden hoitamisessa Lastenhoito, kodinhoito Sairausloman järjestäminen Aho AL (2010) Isän suru lapsen kuoleman jälkeen. Tuki-interventio ja sen arviointi. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tiedollinen tuki, esim. (suullisesti ja kirjallisesti) Tietoa kuolinsyystä Tietoa käytännön asioiden hoitamisesta (esim. hautaus) Tietoa surun erilaisuudesta Tietoa ammattilaisilta saatavasta jatkotuesta Tietoa vertaistuesta Aho AL (2010) Isän suru lapsen kuoleman jälkeen. Tuki-interventio ja sen arviointi. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto. 7

Avun kanavia Kunnallinen kriisipäivystys 24h Sairaala Tapahtumien läpikäynti, lääkärit + hoitajat Sairaalapastori Sosiaalityöntekijä Ohjaus psykiatrian palveluihin Terveyskeskus Lääkäri, sairausloma Ohjaus psykiatrian palveluihin Neuvola Ohjaus neuvolapsykologille Perheneuvola Sosiaalitoimisto Taloudellinen tuki Palvelutarvearvio Kotipalvelu Opiskelijaja kouluterveydenhuolto Työterveyshuolto Työterveyslääkäri, sairausloma Ohjaus työterveyspsykologille Ohjaus psykiatrille Suomen Mielenterveysseura Valtakunnallinen kriisipuhelin Kriisikeskukset Suljetut ryhmät Surujärjestöt Potilasjärjestöt Vertaistukitoiminta Seurakunnat Papit, diakonityöntekijät Perheasiain neuvottelukeskukset Sururyhmät Psykoterapia Varmista että joku ottaa kopin Tarjoa tukea aktiivisesti, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja toistuvasti. Ohjaa ammattilaisilta saatavan jatkotuen ja vertaistuen pariin. Tarjoa vertaistukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varmista, että läheisensä menettänyt ei jää missään vaiheessa tyhjän päälle. 8

Surua ei voi kiirehtiä Vaikutus arvomaailmaan Fyysiset oireet Pelkotilat, ahdistus Surusta Rituaalit Toimintakyky voi heiketä Suru on aaltoliikettä Ei ole yhtä oikeaa tapaa surra Vaikutus sosiaalisiin suhteisiin Vaikeat tunteet Muistot Ilmaisemisen tapa ei kerro surun voimakkuudesta Surevan lapsen kohtaaminen Tietoa rehellisesti, huomioiden ikä ja ymmärrys Kielikuvien välttäminen, väärinkäsitysten korjaaminen Hyvästely ja hautajaiset, turvallinen aikuinen vierellä Lapsen syyttömyyden korostaminen Rutiinit, rohkaisu normaaliin toimintaan, lupa kokea iloa Uittomäki S, Mynttinen S & Laimio A (2011) Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville. KÄPY Lapsikuolemaperheet ry. 9

Lapsi suree lyhyen hetken kerrallaan Jo vauva aistii surun Fyysiset reaktiot Lapsi suree yhtä syvästi kuin aikuinen Lapsen suru Käyttäytymisen muutokset Käsitys kuolemasta kehittyy iän myötä Vanhemman suojelu omalta surulta Lapsen suru ei aina näy Ajatukset Tunteet Lapsi käsittelee kuolemaa ja surua uudella tavalla kasvaessaan Palaute on meille tärkeää: www.surevankohtaaminen.fi/palaute 10

www.surevankohtaaminen.fi Tietoa surevan kohtaamiseen Vapaaehtoiset kokemusasiantuntijat eri puolilla Suomea KIITOS! Tilaa kokemusasiantuntijan vierailu: www.surevankohtaaminen.fi 11

Lähteitä ja lisätietoa Aho AL (2010) Isän suru lapsen kuoleman jälkeen. Tuki-interventio ja sen arviointi. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto. Aho AL (2016) Lapsikuolemaperheet. Monimuotoiset perheet nyky-yhteiskunnassa. 5 op Opettajan opas sosiaali- ja terveysalan opintoihin. Monimuotoiset perheet -verkosto. http://www.monimuotoisetperheet.fi/wpcontent/uploads/2015/08/opettajan_opas_v6.pdf Aho AL & Savolainen S (2012) Kirjallisuuskatsaus. Vanhempien selviytymistä edistävät ja estävät tekijät lapsen kuoleman jälkeen. Thanatos 1 (2). https://thanatosjournal.files.wordpress.com/2012/12/anna-liisa-aho-sirkku-savolainenkirjallisuuskatsaus-vanhempien-selviytymista-edistavat-ja-estavat-tekijat-lapsenkuoleman-jalkeen.pdf Palosaari E (2007) Lupa särkyä. Kriisistä elämään. Poijula S (2002) Surutyö. Saari S (2000) Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Lisätietoa lapsen surusta Dyregrov A (1993) Lapsen suru. Dyregrov & Raundalen (1997) Sureva lapsi ja koulu. Erkkilä, Holmberg, Niemelä, Ylönen (2003) Surevan lapsen kanssa. Holm & Turunen (2005) Minun suruni. Aikuisen opas ja lapsen surutyökirja. Laimio A (2004) Yhdessä suru on helpompi kantaa. Opas lasten sururyhmien ohjaajille. Laimio A (2010) Miten kertoisin lapselle itsemurhasta? Suomen mielenterveysseura Poijula S (2007) Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Uittomäki S, Mynttinen S & Laimio A (2011) Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville. KÄPY Lapsikuolemaperheet ry. 12