Surevien kokemuksia ja toiveita tuesta työelämässä perheenjäsenen kuoleman jälkeen
|
|
- Sanna-Kaisa Ahonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suru töissä Suomen nuoret lesket ry Toiminnanjohtaja Sirpa Mynttinen Matarankatu Jyväskylä sirpa.mynttinen@nuoretlesket.fi KÄPY Lapsikuolemaperheet ry Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sanna Rantanen Toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki Surevien kokemuksia ja toiveita tuesta työelämässä perheenjäsenen kuoleman jälkeen Omaisen kuolema koskettaa suurta määrää ihmisiä vuosittain. Suomessa kuolee joka vuosi yli henkilöä. Heistä työikäisiä on yli Työikäisenä aviopuolisonsa menettää noin 4500 henkilöä. (Lisäksi on suuri joukko avoliiton kautta leskeytyneitä, joita ei tilastoida) Vuosittain kuolee noin 500 alaikäistä lasta, joista reilu kolmannes on kohtukuolemia. Itsemurhan kautta kuolee vuosittain noin 800 henkilöä. Itsemurhaa yrittäneitä arvioidaan olevan vuosittain Henkirikoksen uhrina vuosittain kuolee reilut 100 henkilöä. Oma tai läheisen suru on läsnä myös työyhteisöissä. Työyhteisöissä on jäseniä, jotka surevat kuolleita läheisiään: vanhempiaan, puolisoitaan, lapsiaan, sukulaisiaan ja ystäviään. Työyhteisöjä voi koskettaa myös työyhteisön jäsenen kuolema. Suomessa on neljä surujärjestöä, joiden toiminta keskittyy surevien vertaistukeen, kokemusasiantuntijuuteen ja vaikuttamistoimintaan. KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry tukee lapsensa menettäneitä kuolleen lapsen iästä tai kuolinsyystä riippumatta, Suomen nuoret lesket ry työikäisenä leskeytyneitä ja leskiperheitä, Surunauha ry itsemurhan tehneiden läheisiä ja Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry henkirikoksen uhrien läheisiä. Surujärjestöjen työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat vuosittain suuren määrän surevia ja työelämään ja siellä jaksamiseen liittyvät asiat nousevat usein esille keskusteluissa. Järjestöillä onkin paljon tietoa surevien kokemuksista ja näkemyksistä sen suhteen millainen kohtaaminen, tuki ja tieto ammattilaisilta on auttanut heitä sekä toisaalta millaiset toimintatavat ja käytännöt ovat tuntuneet huonoilta tai toimimattomilta. Luennolla esitellään näitä kokemuksia ja ajatuksia. Surun vaikutuksia ja tuen tarvetta Perheenjäsenen kuolema on kriisitilanne, jonka vaikutus on kokonaisvaltainen ja pitkäkestoinen. Surevien suru näyttäytyy kaikilla elämän osa-alueilla. Se vaikuttaa tunteisiin, käyttäytymiseen, toimintakykyyn, kehon toimintaan, ajatuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Suru on myös terveysriski. (Poijula 2005.) Surevien kokemuksen mukaan suru näyttäytyy usein fyysisinä tuntemuksina ja oireina, jotka vaikuttavat myös työkykyyn. Univaikeudet, ruokailun muutokset, väsymys, erilaiset kiputuntemukset ja kokemukset muistin, oppimisen ja keskittymiskyvyn heikkenemisestä ovat yleisiä. Leskien surua tutkinut Erjanti (2004) kuvaa surua luopumisen prosessina, johon kuuluu erilaisia ulottuvuuksia. Luopumisella Erjanti tarkoittaa yksilöllistä ja ainutlaatuista tapaa käydä läpi asioita, joihin sureva törmää läheisen kuoleman jälkeen. Luopumisen ulottuvuuksia ovat Erjannin mukaan muun muassa tunnemyrsky, elimistön kapina, tartuntapinnan hakeminen, menetyksen todentuminen,
2 surun vallan murtaminen, elpyminen, oman todellisuuden mieltämisen muutos ja persoonallinen kasvu. Perheenjäsenen kuolema tarkoittaakin suurta elämänmuutosta; luopumista ja uudelleen rakentamista. Perheenjäsenensä menettänyt sureva joutuu luopumaan vanhasta ja luomaan koko arkensa ja elämänpiirinsä uudelleen. Perheenjäsenen kuoleman jälkeen työelämässä mukana olevilla pohdittavaksi nousevat kysymykset sairasloman pituudesta, työhön paluun sopivasta ajankohdasta, siihen liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä työkaverien ja esimiehen suhtautumisesta. Tuen hakeminen, tuen muodot ja tukea tarjoavat tahot ovat myös tärkeitä näkökulmia. Työhön paluuta ja työssä jaksamista voidaan tukea erilaisilla työhön liittyvillä järjestelyillä, esimerkiksi osa-aikasairaslomalla, joustavalla työajalla, väliaikaisesti kevennetyllä työllä, etätyömahdollisuudella tai työajan lyhennyksellä. Työterveyden palvelut voivat tarjota tukea surevalle. Esimiehen olisi hyvä olla tietoinen myös mahdollisista taloudellisen tuen muodoista. Monet eri tekijät vaikuttavat surevan työhön paluuseen ja työssä jaksamiseen. Läheisen kuolema muuttaa usein surevan elämäntilannetta. Esimerkiksi puolison kuolema tarkoittaa perheelliselle yksinhuoltajuutta, joka vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä ilta ja viikonlopputöitä tai työmatkoja. Myös työn luonne ja työn kuva vaikuttavat paljon siihen, miten työhön paluu ja työssä jaksaminen koetaan perheenjäsenen kuoleman jälkeen. Läheisensä menettänyt voi kokea muun muassa työhönsä liittyvän toisten tukemisen tai asiakaspalvelutilanteet kuormittavina. Aiemmin lasten parissa työskennellyt saattaa kokea, että ei pysty palaamaan työhönsä opettajaksi tai lastenhoitajaksi oman lapsen kuoleman jälkeen. Toisaalta moni sureva kertoo työn ja työyhteisön olleen tärkeä voimavara, joka antoi muuta ajateltavaa ja auttoi jaksamaan surun keskellä. Ahlströmin (2017) mukaan läheisen kuolema muuttaa myös surevan arvomaailmaa ja asioihin suhtautumista. Voi olla, että nykyinen työ tuntuu turhalta tai väärältä, ja sureva haluaa jatkossa tehdä työtä joka vastaa paremmin hänen arvojaan. Työyhteisön on tärkeää ymmärtää, että läheisen kuoleman jälkeen sureva ei ole täysin samanlainen kuin ennen kokemusta. Surevaa saattaa loukata, jos työyhteisössä kaikki käyttäytyvät niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Sureva saattaa myös eristäytyä sosiaalisesti työyhteisön sisällä. Hänen tarpeitaan on tärkeää kunnioittaa, mutta yhtä tärkeää on että häntä ei jätetä surunsa kanssa yksin. (Ahlström 2017.) On tärkeää huomioida surevan omat toiveet, ja häneltä voikin kysyä Mitä sinä toivoisit meiltä tässä tilanteessa? Jokaisen surevan työhön paluuta perheenjäsenen kuoleman jälkeen tulisi tarkastella yksilöllisesti. On tärkeää, että surevan jaksamista ja vointia tarkastellaan erilaisista näkökulmista. Perheenjäsenensä menettänyt on itse parhain asiantuntija sen suhteen millaista tukea hän tarvitsee ja miten hän toivoo elämäntilanteeseensa suhtauduttavan. Asiasta tiedottamisen ja asian käsittelyn tuleekin aina tapahtua surevan toiveita kunnioittaen. On tärkeää, että esimies ja työtoverit eivät ohita surua, ja suru uskalletaan ottaa puheeksi. Liian usein ihmiset pelkäävät ottaa menetystä puheeksi surevan kanssa, sillä pelätään että haavat aukeavat jos surevan vointia kysyy. (Ahlström 2017.) Surujärjestöjen jäsenten kesken keskustellaan usein siitä, että sureva ei tule koskaan unohtamaan kuollutta läheistään, joten asian puheeksi ottamisella ei voi aiheuttaa lisätraumoja. Nykyisen surukäsityksen mukaan läheistä ei ole tarkoituskaan unohtaa, vaan läheinen elää muistoissa ja menetyksestä tulee osa surevan elämäntarinaa. Surun ei tarvitse poistua kokonaan koskaan, mutta ajan kuluessa se muuttaa muotoaan ja muuttuu lempeämmäksi. Surujärjestöjen jäsenet kertovat usein, että monesti ihmiset välttelevät kohtaamisia kun eivät tiedä mitä voisivat sanoa surevalle. Surevalle voi kertoa, että en löydä sanoja tässä tilanteessa. Häneltä voi myös kysyä, mitä toivoisit että tekisin hyväksesi tässä tilanteessa, voinko olla jotenkin avuksi? Tätä kannattaa kysyä myös myöhemmin, vaikka sureva ei juuri sillä hetkellä kaipaisikaan tukea. Tuen tarve voi tulla ajankohtaiseksi myöhemminkin. Surulle ei voi määritellä kestoa, ja jokaisen ihmisen suru ja tavat ilmaista sitä ovat yksilöllisiä. Erityisesti juhlapyhät, syntymäpäivät ja kuolinpäivä nostavat surun pintaan erityisen voimakkaasti. Esimiehen onkin hyvä muistaa vuodenkiertoon liittyvät päivät, ja huomioida että työntekijä saattaa tarvita tukea näinä hetkinä vielä vuosienkin kuluttua menetyksestä.
3 Monenlaiset tunteet kuuluvat suruun. Työyhteisön jäsenillä olisi tärkeää olla tietoa reaktioista, joita läheisen kuolema saattaa aiheuttaa. On normaalia tuntea esimerkiksi syyllisyyttä, vihaa tai ahdistusta. On tärkeää, että työyhteisön jäsenet uskaltavat ottaa kaikki tunteet vastaan, eivätkä yritä piristää tai vaihtaa puheenaihetta. Aktiivinen kuuntelu on tärkeää, ja se että surevalle tulee kokemus että hän voi näyttää kaikki tunteensa. On myös tärkeää, että surevan ei tarvitse ryhtyä muiden lohduttajaksi kertoessaan kokemuksistaan. (Ahlström 2017.) Työterveys tukena Työelämässä olevat surevat ohjautuvat työterveyden piiriin pian läheisen kuoleman jälkeen, kun he hakevat sairaslomaa. Näissä alkuvaiheen kohtaamisissa korostuvat surevan kohtaamiseen ja tukemiseen tarvittava osaaminen; empaattinen kuuntelu, rohkeus läsnäoloon ja tunteiden vastaanottaminen. Suomen nuoret lesket ry:n ja KÄPY Lapsikuolemaperheet ry:n jäsenistölleen tekemän kyselyn mukaan sairauslomadiagnoosit läheisen kuoleman jälkeen vaihtelevat suuresti. Diagnoosiksi saatetaan antaa masennus vaikka kyse olisi normaaleista surureaktioista. Masennusdiagnoosi voi vaikuttaa surevan elämään myöhemmin ja vaikeuttaa muun muassa vakuutusten saamista ja adoptioprosessia. Myös Viikin ym.(2017) mukaan lääkäreiden tulisi välttää normaalin surureaktion turhaa diagnosoimista depressioksi. Perheenjäsenensä kuoleman kautta menettäneet ovat kokeneet tärkeänä puheeksi oton. Työterveyshuollossa tämä voi olla yksinkertaisesti rohkeutta kysyä tapahtuneesta varata aikaa kuunteluun ja keskusteluun. Keskusteluissa on hyvä kartoittaa millaista tukea perhe on saanut ja mahdollisesti aktiivisesti järjestää sellaista työntekijälle. Monet läheisensä menettäneet ovat kokeneet hyvänä sen, että työterveyshuollossa muistetaan kysyä voinnista ja jaksamisesta pitkänkin ajan kuluttua. Työntekijän kanssa sovitut tapaamiset voivat toimia työkykyisyyden arviointihetkinä, joissa tapaamisten jatkuvuudella on merkitystä luottamuksen ja avoimen keskustelun kannalta. Yleensä työterveyssopimuksen piiriin kuuluu tietty määrä psykologipalveluita, joita kannattaa tarjota perheenjäsenensä menettäneille. Kun ihminen on menettänyt perheenjäsenensä, tarvitaan monenlaista tukea. Henkisen tuen lisäksi monenlaiset työelämään liittyvät käytännön järjestelyt vaativat huomiota. Työterveyden tukea tarvitaan, kun mietitään työhön paluuta perheenjäsenen kuoleman jälkeen; sen ajankohtaa ja työssä mahdollisesti tarvittavaa tukea. Läheisen kuolema jälkeen voi olla tarvetta järjestellä työtä tai työaikaa uudella tavalla, jotta työntekijä jaksaa työelämässä. Olisi toivottavaa, että työterveys tarjoaisi tukeaan ja palveluitaan aktiivisesti työntekijälle, joka on menettänyt perheenjäsenensä. Suru ja kuolemaan liittyvien käytännön asioiden hoito kuormittavat surevaa ja tuen tarpeen esille tuominen ja tuen hakeminen saattavat jäädä työntekijältä itseltään taka-alalle. Sureville on hyvä tarjota tietoa myös surujärjestöjen vertaistuesta. Surujärjestöjen saaman palautteen mukaan ammatillinen tuki yhdistettynä vertaistukeen koetaan useimmiten voimauttavana. Useilla järjestöillä on avoimia vertaistukiryhmiä ja tukihenkilöitä, jotka ovat suoraan yhteydessä surevaan. Surevalle on hyvä antaa tietoa erilaisista tukimuodoista kirjallisena. Esimies voi välittää surevan yhteystiedot hänen luvallaan surujärjestölle. Tällöin järjestöstä otetaan surevaan yhteyttä eikä surevan tarvitse itse jaksaa tehdä yhteydenottoa, sillä pelkän puhelun tekeminen saattaa tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta surun keskellä. Surevat ovat kokeneet tärkeänä, että myös perheen lapset huomioidaan ja heidän voinnistaan kysytään. Joskus lapsen tuen tarve voi jäädä huomaamatta, kun aikuisten voimavarat sitoutuvat omaan suruun ja päivittäiseen selviytymiseen. Perheenjäsenen kuolema horjuttaa aina lapsen turvallisuuden tunnetta ja hän tarvitsee aikuisten tukea oman surunsa käsittelyyn.
4 Työtoverien suhtautuminen ja esimiestuki tärkeässä asemassa Usein tieto työntekijää kohdanneesta surusta tulee työyhteisöön yllättäen. Työpaikan kriisisuunnitelmiin olisikin hyvä sisällyttää osio käytännöistä niissä tilanteissa, kun työyhteisön jäsentä kohtaa perheenjäsenen kuolema. Suunnitelmassa voidaan sopia esimerkiksi, miten työntekijää muistetaan, kuka ottaa häneen yhteyttä ja miten työhön paluuta suunnitellaan. Suunnitelmaan on hyvä myös kirjata, mitä mahdollisuuksia on tukea surevaa työhön liittyvillä järjestelyillä ja muilla tukipalveluilla (esim. työterveyden palvelut). Suunnitelmassa on hyvä olla perustietoa surusta ja surevan kohtaamisesta, ja suunnitelman sisällön on hyvä olla jokaisen työntekijän tiedossa jo ennen kuin tilanteeseen joudutaan. Esimiesroolissa olevien on syytä tiedostaa korostunut tuen tarve ja ajan varaaminen työntekijän kanssa käytäville keskusteluille. Työyhteisön jäsenen kuolema tarkoittaa kriisiä työyhteisössä. Vaikka kuolema ei aina tule yllätyksenä vakavan sairauden ollessa kyseessä, tieto kuoleman ajankohdasta tulee kuitenkin yllätyksenä. Työkaverin kuolema pysäyttää työyhteisön ja työnkin ainakin hetkellisesti. Lähiesimiehen järjestämä tuki ja tapa käsitellä asiaa ovat avainasemassa näissä tilanteissa. Asioiden pohdinta etukäteen ja kirjaaminen kriisisuunnitelmaan auttaa esimiestä toimimaan ja hakemaan tukea työyhteisölle heti kuolemantapauksen jälkeen. (Heinonen & Paunonen-Ilmonen 2014.) Kun surujärjestöjen jäseniltä on kartoitettu kokemuksia työelämästä ja läheisen kuolemasta, he ovat tuoneet esille, että olennaisia asioita työhön paluussa ja työssä jaksamisessa läheisen kuoleman jälkeen ovat työtovereiden suhtautuminen, esimiehen toiminta, työhön liittyvät järjestelyt ja saatu henkinen tuki. Surevalle on suuri merkitys sillä, millaisia ovat kokemukset kohtaamisista työpaikalla, miten työkaverit asennoituvat surevaan ja miten tukeva kokee saavansa heiltä tukea. Myös esimiehen suhtautumisella ja hänen toiminnallaan on suuri merkitys. Hänen vastuullaan on suunnitella työhön paluuta ja siihen liittyviä järjestelyitä yhdessä surevan kanssa. Työhön paluuta kannattaa ainakin jonkin verran suunnitella ja kartoittaa voisiko tukea saada joistakin työhön liittyvistä järjestelyistä. On myös hyvä huomioida minkälaista työtä sureva tekee ja miten se häntä kuormittaa ja huomioida tämä järjestelyissä. Sekä suhtautumis ja toimintatavoissa että työhön liittyvissä järjestelyissä olennaisinta on surevan omien toiveiden kysyminen ja kunnioittaminen. Usein surevat toivovat asiallista, normaalia ja inhimillistä kohtaamista ja suhtautumista töihin palaessa. He toivovat, että muuttunut elämäntilanne huomioitaisiin eikä tapahtunutta ohitettaisi. Toiveena on myös, että työkavereilla ja esimiehellä olisi tietoa ja ymmärrystä surusta ja sen vaikutuksista myös työkykyyn. Perheenjäsenen kuolema ja siitä seuraava suru vie paljon voimavaroja. Aina tätä ei ymmärretä eikä huomioida työelämässä vaan surevalta odotetaan työhön paluuta ja täyttä työpanosta hyvinkin nopeasti perheenjäsenen kuoleman jälkeen. Toisaalta surevat ovat myös erilaisia. Toiselle työ toimii selviytymiskeinona ja hän haluaa palata töihin mahdollisimman pian. Toinen taas kokee ajatuksen työhön paluusta ylivoimaisena kuormituksena surunsa keskellä ja kokee tarvitsevansa pidemmän sairasloman. Paras lopputulos kaikkien kannalta syntyy yhteistyössä surevaa kuunnellen ja kunnioittaen. Useimmilla on kuitenkin vilpitön tahto palata työelämään ja antaa taas aikanaan oma panoksensa työntekijänä. Avainsanat: suru, kuolema, vertaistuki, työhönpaluu Lähteet: Ahlström M. (2017) Työhön paluu traumaattisen surun jälkeen surevien kokemuksia työhön paluustaan. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Erjanti H., Paunonen-Ilmonen M. (2004) Suru ja surevat Surevien hoitotyön perusteet Heinonen U., Paunonen-Ilmonen M. (2014) Työyhteisön kriisit ja niiden ratkaiseminen
5 Poijula S. (2005) Surutyö Viikki M., Koskela T.H., Valtonen H., Leinonen E. (2017) Mielialaoireet: normaalia vai ei? Suomen lääkärilehti (2017; 72, ) Kysely työelämän käytännöistä Suomen nuoret lesket ry:n jäsenille (2015) Kysely sairauslomista Käpy-Lapsikuolemaperheet ry:n ja Suomen nuoret lesket ry:n jäsenille (2014)
Hankkeen taustaa Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry
3.10.2018 Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry Hankkeen taustaa Vuosittain leskeytyy n. 4600 työikäistä n. 500 perhettä menettää lapsen/ nuoren n. 2500
LisätiedotKapene päivät, Jyväskylä Anne Viitala/ Surevan kohtaaminen -hanke Pia Jylhä/ Suomen nuoret lesket ry
31.10.2018 Kapene päivät, Jyväskylä Anne Viitala/ Surevan kohtaaminen -hanke Pia Jylhä/ Suomen nuoret lesket ry Hankkeen lähtökohtia Vuosittain Suomessa kuolee yli 50 000 ihmistä n. 4600 leskeytyy työikäisenä
LisätiedotKollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla
Kollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla Erilaiset kriisitilanteet kuuluvat elämään ja koskettavat myös työelämää. On tärkeää sopia työpaikalla, miten erilaisissa kriisitilanteissa toimitaan. Kriisitilanteita
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotKRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN
KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotNuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotOhjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013
Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotItsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa
Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä
LisätiedotLataa Surunauhalla sidotut. Lataa
Lataa Surunauhalla sidotut Lataa ISBN: 9789510331972 Sivumäärä: 271 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.07 Mb Joka vuosi arviolta 1000 suomalaista tekee itsemurhan. He jättävät jälkeensä tuhansia surevia
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotOVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE
OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE TIINA SILVONEN JÄRVISEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY / OMAISOIVA TEIJA MATALAMÄKI FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY 16.4.2019 FINFAMI ETELÄ-POHJANMAA RY Yksi Suomen
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotEino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lähellä loppuun asti vapaaehtoinen vanhuksen tukena elämän loppuvaiheessa Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuksen aiheet Kuoleman kohtaaminen vanhuudessa Suru ja luopuminen
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotMielenterveysbarometri 2017: Mielenterveys, työelämä ja asenteet
Mielenterveysbarometri 2017: Mielenterveys, työelämä ja asenteet Tutkimuksen tavoitteena: Selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia Tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista
Lisätiedotmerkitys omaisten ja vainajan
Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
Lisätiedot8. TIEDON ANTAMINEN LÄHEISELLE
8. TIEDON ANTAMINEN LÄHEISELLE Suosituslause: Anna läheisille suullisen tiedon lisäksi tieto kirjallisesti, jotta he voivat palata siihen myöhemmin. Näytön aste: B Läheisen äkillisen kuoleman kokeneet
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotJamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä
Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotEsimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P
Esimies eri-ikäisten johtajana Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö jarna.savolainen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus P. 040 561 2022 Kronologinen ikä Syntymäpäivä Sosiaalinen ikä Roolit ja ikänormit Mistä
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018
Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT...
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotTehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut
Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...
LisätiedotHautajaiset osana suruprosessia
Hautajaiset osana suruprosessia Anja Terkamo-Moisio, TtT, Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura (SKTS) Hautaustoimen koulutus- ja neuvottelupäivät 5.9.2019, Turku Monia käsityksiä surusta Kiintymyksestä
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotOmaisyhteistyö tukena muutostilanteissa
Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?
Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotVERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus
Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT....
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotLAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA
LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotKohtukuolema äidin kokemana Annu Nevala
Kohtukuolema äidin kokemana 23.10.2013 Annu Nevala Kohtukuolema pähkinänkuoressa Yli 22-viikkoisen tai yli 500g painavan lapsen menehtyminen kohtuun tai synnytyksen aikana Noin parisataa vuosittain Syy
LisätiedotEu-avustajat 30.11.2015
Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotTYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA
TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa
LisätiedotKUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI
KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI OPAS HOITOHENKILÖKUNNALLE 1 ALKUSANAT Hyvä, hoitoalan ammattilainen Tämä opas on suunnattu lapsensa menettäneitä vanhempia kohtaavalle hoitohenkilökunnalle.
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotSidosryhmien vaikuttavuusketju
Sidosryhmien vaikuttavuusketju Syöpäjärjestöjen sopeutumisvalmennuskurssit Suomen Syöpäyhdistys ry Marika Skyttä, kuntoutuksen asiantuntija, tutkija Suvi Pankakoski, projektikoordinaattori Suvi Pankakoski
LisätiedotTYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen
TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen Raija Tiainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 25.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011) Tavoitteena kehittää ja arvioida
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotVAKAVASTI SAIRASTUNEEN
KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto
LisätiedotMUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN
TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa
Lisätiedot