Järvenpään yleiskaava 2040 Rakennemallivaihtoehtojen liikenteellinen arviointi 5.2.2018
Arvioinnin lähtökohdat
Arvionnin tavoitteet ja sisältö Arvioinnin lähtökohtana on Järvenpään yleiskaavatyössä laaditut neljä rakennemallia, joissa on hahmoteltu kaupungin pääasiallisia kasvun suuntia ja painopistealueita vuoteen 2040. Rakennemallien vertailuja on haluttu tarkentaa liikkumiseen ja liikenneverkkoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta. Liikenteellisen arvioinnin tavoitteena on osoittaa rakennemallien väliset erot eri kulkutapojen edellytyksissä ja käytössä, liikenteen kasvihuonekaasupäästöissä tie- ja katuverkon kehittämistarpeissa ja joukkoliikenteen kehittämistarpeissa ja -edellytyksissä.
Arviointimenetelmät Ruuti-mallit Mallinnetaan asukkaiden arkipäivän liikkumista liikennejärjestelmän ja maankäytön määrittämän saavutettavuuden (liikkumismahdollisuudet) kautta. Tarkastelussa neljä kulkutapaa ja kymmenen matkan tarkoitusta (kotoa alkavat tai sinne päättyvät matkat) Mallinnuksen tuloksena mm. kulkutapojen käyttö, liikkumissuoritteet ja päästöt Tulokset kohdistetaan 250 x 250 metrin ruudukkoon Esitystapa kokonaisuutena ja uuden maankäytön osalta (per asukas) Lisätietoa: saavutettavuustarkastelut ja joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuus, SAVU&MASA (HSL 3/2014) Helmet-malli Helsingin seudun työssäkäyntialueen liikenne-ennustejärjestelmä Matkojen suuntautuminen ja kulkutapojen käyttö erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla Henkilöauto- ja joukkoliikenneverkkojen kuormittuminen
Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback
Muu toimintaympäristö Seudullisena lähtökohtana on MAL/HLJ 2019-suunnitelman valmistelun (syksy 2018) mukaiset maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisarviot ja näkymät vuodelle 2030. Seudullisessa liikennejärjestelmässä kuvattu vain rakenteilla olevat ja päätetyt hankkeet: Pasila Riihimäki 1. vaihe, Pasilan läntinen lisäraide ja Helsingin ratapihan toimivuuden parantaminen Länsimetro Ruoholahti Matinkylä Kivenlahti Pikaraitiotienä Raide-Jokeri ja Kruunusillat / Laajasalon raideyhteys Kantakaupungin raitioverkon laajennukset Ilmalaan ja Hernesaareen sekä Kalasataman ratikka Nihti Kalasatama Pasila Vallilanlaakson kautta Uudet runkolinjat HSL:n Toiminta- ja taloussuunnitelman 2017 2019 mukaisesti Järvenpään liikennejärjestelmää on tarkasteltu arvioinnissa nykytyyppisenä, jotta voidaan tehdä havaintoja liikenneverkkojen ja palvelutason kehittämistarpeista ja kehittämisen edellytyksistä.
Joukkoliikenteen kilpailukyvyn pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa liikenteessä ennakoidaan vahvistuvan mm. autoliikenteen ruuhkautumisen ja PKS:n joukkoliikenneinvestointien yhteisvaikutuksesta.
42 700 as. 12 000 tp.
+ 13 900 as. + 5 100 tp.
+ 14 900 as. + 4 400 tp.
+ 16 700 as. + 7 600 tp.
+ 16 200 as. + 4 300 tp.
Liikkuminen ja liikenne
Kestävien kulkutapojen osuus (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) Järvenpääläisten nykyinen liikkuminen (Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna 2008) Kuvassa on esitetty ruuduittain keskimääräinen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus kotoa alkavilla tai sinne päättyvillä matkoilla. Mitä korkeampi osuus/punaisempi ruutu, sitä vähemmän ruudun asukkaiden päivittäisliikkuminen on henkilöautoriippuvaista. Kestävän liikkumisen edellytyksiin vaikuttavat asuinalueiden tiiveys, sijainti suhteessa palveluihin ja työpaikkoihin ja joukkoliikenneyhteydet.
Kestävien kulkutapojen osuus Uuden asutuksen osalta Kuvassa on esitetty kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus kotoa alkavilla tai sinne päättyvillä matkoilla. Mitä korkeampi osuus/punaisempi ruutu, sitä vähemmän ruudun asukkaiden päivittäisliikkuminen on henkilöautoriippuvaista.
Kestävien kulkutapojen käyttö Uuden asutuksen osalta Kuvassa on esitetty kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus kotoa alkavilla tai sinne päättyvillä matkoilla. Mitä korkeampi osuus/punaisempi ruutu, sitä vähemmän ruudun asukkaiden päivittäisliikkuminen on henkilöautoriippuvaista.
Kestävien kulkutapojen käyttö Uuden asutuksen osalta Kuvassa on esitetty kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus kotoa alkavilla tai sinne päättyvillä matkoilla. Mitä korkeampi osuus/punaisempi ruutu, sitä vähemmän ruudun asukkaiden päivittäisliikkuminen on henkilöautoriippuvaista.
Kestävien kulkutapojen käyttö Uuden asutuksen osalta Kuvassa on esitetty kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus kotoa alkavilla tai sinne päättyvillä matkoilla. Mitä korkeampi osuus/punaisempi ruutu, sitä vähemmän ruudun asukkaiden päivittäisliikkuminen on henkilöautoriippuvaista.
Tekninen kehitys vaikuttaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen muutoksiin enemmän kuin maankäyttöliikenne strategioiden väliset toimenpide-erot. Tarkastelussa on oletettu ajoneuvokannan uudistumisen ja energiatehokkuuden parantumisen vaikuttavan siten, että ajoneuvojen CO 2 -ominaispäästöt ovat ennusteessa noin puolet nykyisestä. Uusien asukkaiden liikenneperäiset CO 2 -yksikköpäästöt ovat kaikissa muissa paitsi Pientalojen comeback -mallissa pienemmät kuin keskimäärin kussakin vaihtoehdossa.
Mallinnuksessa autonomistukseen vaikuttavat asukastiheys, asuntotyyppijakauma, asuntokuntien koko ja ruokakunnan käytettävissä olevat tulot sekä joukkoliikenteen kilpailukyky. Käytettävissä olevien tulojen on oletettu jatkavan perusennusteessa kasvuaan, mikä selittää tarkastelussa henkilöautotiheyden lähtökohtaista kasvua. Rakennevaihtoehdot Tiivistyvä timantti ja Eteläinen kulttuurikehto hillitsevät käytännössä autoistumisen kasvua siinä määrin, kuin se on yhdyskuntarakenteen suunnittelun keinoin ylipäätään mahdollista.
Henkilöautoliikenteen määrä eräissä poikkileikkauksissa F D E C B A HUOM. Mallia ei ole kalibroitu vastaamaan havaittuja liikennemääriä. Analyysin tarkoituksena on ainoastaan vertailla liikenteen kasvua tietyissä kohdissa rakennemalleittain.
Arviointiyhteenveto
Tiivistyvä timantti Maankäyttö on sijoitettu kaikkein tiiveimmin suhteessa olevaan rakenteeseen ja liikenneyhteyksiin. Malli on kestävän liikkumisen edellytysten kannalta kaikkein suotuisin. Rakennemalli tuottaa vaihtoehdoista selvästi suurimman kävelyn kulkutapaosuuden. Mallissa on myös suurin sisäisen liikkumisen osuus. Erinomaiset jalankulun edellytykset tukevat erityisesti kävelypainotteisen keskustan kehittämistä. Järvenpään juna-aseman käyttäjämäärä on rakennevaihtoehdoista suurin. Nämä tekijät parantavat erityisesti palveluelinkeinojen ja erikoiskaupan toimintaedellytyksiä. Autonomistus on käytännössä yhtä alhainen kuin vaihtoehdossa Eteläinen kulttuurikehto. Malli aiheuttaa vähiten liikenneperäisiä kasvihuonepäästöjä. Uusien asukkaiden liikkumisen päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin nykyisten. Liikenneympäristön keskeiset kehittämistarpeet liittyvät erityisesti käveltävyyden parantamiseen ja autoliikenteen rauhoittamiseen keskustassa.
Eteläinen kulttuurikehto Rakennevaihtoehto tuottaa uutta tiivistä maankäyttöä, joka painottaa erityisesti Ainolan asemaympäristöä muodostaen kaupunkiin asemaympäristöihin nojaavan kaksinapaisen kestävän liikkumisen rakenteen. Rakennemalli tuottaa pienimmän henkilöautotiheyden ja suurimman joukkoliikenteen kulkutapaosuuden. Vaihtoehto tukee lähes yhtä hyvin kestävän liikkumisen tavoitteita kuin Tiivistyvä timantti. Vaikka Ainolan aseman käyttäjämäärä on noin kolmanneksen suurempi kuin muissa vaihtoehdoissa, jää se noin kolmannekseen Järvenpään aseman käyttäjämääristä. Tämä ei välttämättä vielä perustele Ainolan palvelemista nopeilla D-junilla.
Vahvistuva pohjoinen nauha Malli tehostaa olennaisesti Haarajoen aseman ympäristön maankäyttöä ja synnyttää aseman vaikutusalueelle uusia pientaloalueita. Rakennemallin kokonaismitoitus niin asutuksen kuin työpaikkojen osalta on suurin. Haarajoen aseman ympäristö tarjoaa kestävän liikkumisen kannalta kohtuullisen hyvät edellytykset, jos rakentaminen toteutuu kompaktisti. Haarajoen aseman käyttäjämäärä lähes kymmenkertaistuu nykyisestä ja on samalla yli kaksinkertainen muihin malleihin nähden. Käyttäjämäärät (350 nousua / aht) perustelevat kahta Z-junaa tunnissa. Henkilöauton omistus on selvästi suurempi kuin Tiivistyvässä timantissa ja Eteläisessä kulttuurikehdossa. Henkilöautoliikenteen määrä Vähänummentiellä ja Laurilantiellä on noin kolmanneksen suurempi verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Uusi pohjoinen maankäyttö ei tue Haarajoen aseman välitöntä ympäristöä lukuun ottamatta kovin hyvin kestävän liikkumisen edellytyksiä, sillä Haarajoki on jossain määrin irrallaan muusta keskeisestä kaupunkirakenteesta. Kestävän liikkumisen edellytyksiä voidaan parantaa esimerkiksi uuden pyöräliikenteen väylän rakentamisella keskustan suuntaan.
Pientalojen comeback Mallin väljä maankäyttö ei erityisesti tue kestävien kulkutapojen käyttöä. Kestävien liikkumismuotojen osuus on noin kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin tiiveimmissä malleissa. Liikkumisesta peräisin olevat päästöt ovat merkittävästi suuremmat kuin muissa malleissa. Huomioitavaa on, että uusien asukkaiden aiheutamat liikkumisen päästöt ovat suuremmat kuin rakennevaihtoehdossa keskimäärin. Henkilöautotiheys on olennaisesti suurempi kuin muissa malleissa.