VTM dnro 2/204/2011 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012
2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) 6 PERUSTELUMUISTIOT Toimintamenomäärärahan (momentti 29.80.02) erittelyt ja korotusten perustelut 7 Taidehankintamäärärahan (momentti 29.80.72) korotusten perustelut 10 Valtion taidemuseon esitys momentille 29.80.70 (Kaluston hankinta) ja esityksen perustelut 12
3 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 998 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös 1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) enintään 2 521 000 euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 3) kaluste- ja laitehankintoihin Selvitysosa: Valtion taidemuseo on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla, kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota. Tulosalueen, joka kokonaisuudessaan on maksullista toimintaa, taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 18 % ja erilliskustannuksista 57 %. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi. Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 40 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Kulttuurialan luonteesta johtuen seuraavassa taulukossa esitettävät tulostavoitteet/tunnusluvut eivät ole jatkuvasti kasvavia. Erilaisten numeeristen tulostavoitteiden/tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määriä vertailtaessa on otettava huomioon niiden vaihtelevat laajuudet.
4 2009 2010 2011 2012 Tuloksellisuuden tunnusluvut toteuma tavoite tavoite tavoite VAIKUTTAVUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 92 90 90 92 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl 32 15 12 16 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 10 13 10 8 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä 584 979 420 100 468 700 528 550 - maksavien kävijöiden osuus 356581 254 700 308 700 343 650 - maksavien kävijöiden osuus, % 53 61 66 65 Näyttelykäynnin keskitulo, euroa 6,7 3,9 5,0 5,6 Näyttelykäynnin keskihinta, euroa 7,7 2,8 3,4 4,3 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % 53 60 60 60 Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % 14 16 16 16 Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % 29 12 15 18 - tulot/erilliskustannukset, % 68 38 44 57 - hintatuki/erilliskustannukset, % 22 59 54 40 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet 1 241 227 226 225 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2010 toteuma 2011 varsinainen talousarvio 2012 talousarvioehdotus Bruttomenot 22 209 24 051 Bruttotulot 3 480 4 053 Nettomenot 18 729 19 998 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 279 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 694 1 Henkilötyövuositiedot: vuoden 2009 toteutumalukua 241 htv kohotti laaja Picasso-näyttely. Vuoden 2011 tavoiteluku 226 htv on VTM:n tuottavuushankkeen mukainen. Vertailuvuoden 2006 toteutuma oli alun perin 246 htv. Kun harjoittelijat 1,25 htv vähennetään, saadaan oikeaksi vertailuluvuksi 244,75 htv. Kun tästä vähennetään VTM:n vähennystavoite vuosille 2006-2011 21 htv, saadaan tavoitteeksi 223,75 htv. Kun tähän lisätään Valtion taideteostoimikunnan 2 htv, saadaan vuoden 2011 lopulliseksi tavoitteeksi 225,75 eli pyöristettynä kokonaisluvuksi 226 htv. Vuonna 2012 vähennetään 1 htv vuosien 2012-2015 tuottavuushankkeen suunnitelman mukaan.
(Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen Valtion taidemuseon maksullisista suoritteista (1160/2009). Maksulliset suoritteet ovat ns. muita suoritteita; julkisoikeudellisia suoritteita saattaa tulla hyvin vähäinen määrä. Maksullisen toimintaan sisältyy yhteensä 500 000 euroa yritysyhteistyön tuloja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja saattaa tulla hyvin vähäinen määrä.) 5 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen 302 Digitointiprojektit 120 Mediataiteen arkisto 60 Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankinta 130 Palvelukeskusmaksut, nettovaikutus 307 Kieku-hanke 147 Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset 195 Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset 19 Tuottavuustoimenpiteet -11 Yhteensä 1 269 (Henkilötyövuosien määrä on 225 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 95 htv.) 2012 talousarvioehdotus 19 998 000 2011 talousarvio....18 729 000 2010 tilinpäätös..19 004 000
6 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Taidekokoelmien kartuttamista jatketaan taidekokoelmasäännön mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150 300 taideteosta vuodessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sen selkeä jälkeenjääneisyys verrattuna koti- ja ulkomaisen sekä vanhan että uuden taiteen hintakehitykseen viime vuosina, samoin jälkeenjääneisyys verrattuna kansallisgallerioihin pohjoismaissa ja muissa keskeisissä Euroopan maissa. 2012 talousarvioehdotus. 1 000 000 2011 talousarvio.939 000 2010 tilinpäätös......739 000
7 TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI 29.80.02) ERITTELYT JA KOROTUSTEN PERUSTELUT Erittelyt Valtion taidemuseon vuoden 2012 talousarvioehdotuksen toimintamenomomentille ehdotetaan nettomäärärahaa 19 998 000 euroa, joka perustuu 24 051 000 euron menoarvioon ja 4 053 000 euron tuloarvioon. Hintatuen osuus nettomäärärahasta on 2 521 000 euroa. Hintatuen määrä on laskettu vähentämällä maksullisen toiminnan erillismenoista 6 224 000 eurosta maksullisen toiminnan tuloarvio 3 553 000 euroa sekä se osuus yritysyhteistyötuloista, joka käytetään maksullisen toiminnan rahoitukseen ja joka on suuruudeltaan 150 000 euroa. Toiminnan tulot ja menot muodostuvat seuraavasti: - Toiminnan tulot. Toiminnan tuloista 4 053 000 eurosta on maksullisen toiminnan tuloja 3 553 000 euroa ja yritysyhteistyötuloja 500 000 euroa. Maksullisen toiminnan tulot koostuvat pääsymaksuista 2 970 000 euroa, julkaisumyynnistä 72 000 euroa, vuokratuloista 304 000 euroa sekä muiden tuotteiden ja palveluiden myynnistä 207 000 euroa. Yritysyhteistyötuloista 500 000 eurosta rahana saadaan 150 000 euroa ja loput palveluina, mediatilana ja alennuksina, joiden rahalliseksi arvoksi on arvioitu 350 000 euroa. - Toiminnan menot. Toiminnan menoista 24 051 000 eurosta 9 035 000 euroa on palkkamenoja ja 7 984 000 euroa toimitilojen vuokramenoja. Palvelujen ostot ja muut toimintamenot ovat yhteensä 7 032 000 euroa. Korotusten perustelut Vuoden 2011 talousarvion nettomääräraha on 18 729 000 euroa ja vuoden 2012 ehdotus on 19 998 000 euroa eli korotustarve on 1 269 000 euroa. Korotusesitykset perustuvat Valtion taidemuseon vuosien 2012-2015 toiminta- ja taloussuunnitelman kehysehdotuksiin sekä vuoden 2012 hinnankorotuksiin (vuokrat, ostopalvelut). Korotusehdotukset ovat seuraavat: - Laajojen taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen museoyksiköissä. Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä edeltävään vuoteen. Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja (esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi. Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia. Nykytaiteen hintakehitys on johtanut myös Kiasman kohdalla lisääntyneisiin tarpeisiin parantaa teosturvallisuutta. Kansainvälisten nykytaiteen huippujen esittely vaatii valtiontakuun ja kansainväliset sopimukset, jotka edellyttävät lisää turvalaitteistoa sekä lisäresurssointia valvojahenkilökunnan osalta. Tarvittava määräraha on 302 000 euroa. - Digitointiprojektit. Digitointiprojektit vuosina 2012 13 o Hugo Simbergin valokuvakokoelman digitoinnin loppuun saattaminen, mikäli se aloitettu OKM:n erillisellä määrärahalla 2011 sekä digitoidun aineiston siirtäminen internetiin
o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden 1846 1939 digitointi 2012 2013 (noin 2/3 arkistokokonaisuudesta) o Leikearkiston mikrofilmatun aineiston viitekortiston digitointi 2012 ja aineiston siirtäminen internetiin o Suomen kuvataiteen bibliografian sisältötuotantoa jatketaan 2012, mikäli hankkeelle saadaan rahoitus. Suomen kuvataiteen bibliografian kattavuus ei saavuta asetettuja tavoitteita ellei projektia voida jatkaa vielä vuosina 2012 2013. Digitointiprojektit vuosina 2014 15: o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden 1846 1939 digitointi 2012 2013 (loput noin 1/3 arkistokokonaisuudesta) 2014; aineiston siirtäminen internetiin soveltuvin osin o Hugo Simbergin arkiston digitointi 2015 o Keskeisten suomalaisten näyttelyluetteloiden (1840 1950) digitoinnin aloittaminen Taatakseen kulttuuriperinnön ja palveluiden saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt jatkavat kokoelmien digitointia. Nykytaiteen esittämisen osalta olennaista on kattaa esittämiseen vaadittavat tekijänoikeusmaksut. Tarvittava määräraha on kaikkiaan 120 000 euroa. - Mediataiteen arkisto. Mediataiteen arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella vuoden 2009 loppuun asti ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää jokavuotista lisärahoitusta 60 000 euroa. - Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankinta. Opetus- ja kulttuuriministeriön kilpailuttaman asianhallintajärjestelmän hyödyntäminen sekä laajentaminen virastoille tulee 2012 ajankohtaiseksi myös Valtion taidemuseossa. Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankkiminen on yksi viimeisistä toteuttamattomista hankkeista vuonna 2004 laaditussa Valtion taidemuseon tietohallintostrategiassa. Tarvittava määräraha on 130 000 euroa - Palvelukeskusmaksut, nettovaikutus. Valtion taidemuseo teki vuoden 2010 sopimuksen Valtiokonttorin palvelukeskuksen kanssa. Vuonna 2011 uuden, yhdistetyn palvelukeskuksen eli Palkeiden hinnoitteluperusteet ja siten maksut muuttuvat. Palveluksen arvion mukaan taidemuseon maksut tulevat olemaan uuden sopimuksen mukaan vuonna 2011 365 000 euroa. Valtion taidemuseon vastaavat säästöt henkilö- ja tietohallinnossa on arvioitu olevan vuonna 2011 noin 58 000 euroa. Nettovaikutuksen kattamiseksi tarvitaan siten 307 000 euroa - Kiekuhanke. Kieku-hankkeen osalta virasto vastaa virastossa tehtävän projektityön kustannuksista. Hankkeeseen tarvitaan virastossa varattujen resurssien lisäksi määräaikainen projektikoordinaattori/-sihteeri. Ulkoisia kustannuksia aiheutuu virastolle Kiekun käyttöönottoon liittyvästä muutoksen johtamisesta sekä esimiesten ja henkilöstön kouluttamisesta. Lisäksi virasto vastaa palvelukeskuksesta hankkeeseen tilattavan työn kustannuksista (esim. tietojen manuaalinen konvertointi, tallennus ja tarkastus Kieku-tietojärjestelmään) ja mahdollisten laajempien liittymäkokonaisuuksien toteutuksen kustannuksista. Tarvittava määräraha 147 000 euroa - Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset. Vuokrien indeksitarkistukset perustuvat Senaattikiinteistöjen vuokrasopimuskäytäntöön. Vuokrien tarkistusten suuruudeksi on arvioitu 2,5 %, jolloin määrärahan tarve 195 000 euroa. 8
- Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset. Taidemuseon ostopalvelujen vuosittainen volyymi on ollut 3,5 milj. euron suuruusluokkaa. Huomattava osa ostopalvelusopimuksista sisältää hinnantarkistusehtoja (esim. vartiointi- ja siivouspalveluihin liittyvät sopimukset). Hinnankorotusten vuoksi taidemuseo esittää 19 000 euron korotusta toimintamenomomentilleen. Siivouksen sopimus on parhaillaan kilpailutettavana, joten sopimuksen hintavaikutusta ei ole sisällytetty em. esitykseen. - Tuottavuustoimenpiteet. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseon osalta tuottavuushanke edellyttää vuosina 2012 2015 6 htv vähentämistä, mikä merkitsee samalla mainittuina neljänä vuonna yhteensä 68 000 euron supistusta taidemuseon budjettiin. Vuonna 2011 supistus on 1 htv ja 11 250 euroa. 9
10 TAIDEHANKINTAMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI 29.80.72) KOROTUSTEN PERUSTELUT Taidekokoelmat osa kansallisomaisuutta Kansallisgallerioiden kokoelmat ovat osa kansallisomaisuutta kaikkialla maailmassa. Kokoelmien muodostama kulttuuriperintö on keskeinen sivistyksellisen tiedon lähde niin oman maan kansalaisille kuin muillekin, jotka haluavat perehtyä maan kuvataiteeseen, sen historiaan ja nykypäivään. Valtion taidemuseon yksi tärkeimmistä perustehtävistä on kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen. Kuva kansallisesta kulttuuriperinnöstä tallentuu kokoelmaan niin taideteoksina kuin dokumentteina. Vanhemman taiteen kohdalla kartutus tapahtuu taideteoshankintoina ja täydennyksinä jo olemassa olevaan kokoelmaan. Tämä koskee ennen kaikkea Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon hoito- ja tallennusvastuun piiriin kuuluvaa osaa kokoelmasta. Nykytaiteen museon kokoelmatoiminnan tarkoituksena on puolestaan aikaansaada monipuolinen ja laaja-alaisesti oman aikamme kuvataidetta heijastava taidekokoelma. Kokoelman tulee voida myös reflektoida tämän päivän visuaalista kulttuuria sen kaikessa laajuudessaan. Tämä merkitsee kartuttamisvastuun ulottamista ns. institutionalisoituneen kuvataiteen lisäksi taiteen kentän reuna-alueille ja uusien taidemuotojen pariin. Kokonaisuudessaan kokoelmasta muodostuu osa maamme kulttuuriperintöä, joka aikanaan tulee olemaan samanlaisessa asemassa kuin esim. Ateneumin taidemuseon 1800-luvun kokoelma on tänä päivänä. Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmavaranto täydentää kuvaa mm. dokumentoimalla taiteen ilmiöitä sekä keräämällä kuvataiteeseen liittyviä arkisto-aineistoja. Vuonna 2012 edetään kokoelmapoliittisessa ohjelmassa (2010) esitettyjen linjausten mukaisesti. Hankintaperiaatteet Valtion taidemuseon kokoelmat painottuvat suomalaiseen taiteeseen museon kansallisgallerian luonteen vuoksi, mutta kansainvälisen taiteen kokoelman ajan tasalla pitäminen on kokoelman kiinnostavuuden ja yleisen merkittävyyden kannalta oleellista. Samalla ulkomaisen taiteen esimerkit sitovat suomalaisen taiteen osaksi kansainvälistä taidetta niin vanhan kuin nykytaiteenkin osalta. Kukin museoyksikkö ja Kuvataiteen keskusarkisto vastaavat hoito- ja tallennusvastuunsa mukaisesta hankintapolitiikasta, joka on sidoksissa Valtion taidemuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määriteltyyn kokonaistavoitteeseen. Taidekokoelmien hankintapolitiikka ei perustu taiteenalojen jaotteluun tai ilmaisuteknisiin jaotteluihin eikä dokumentaarisuuteen, vaan teosten taiteelliseen, sisällölliseen ja ilmaisulliseen merkittävyyteen sekä laadukkuuteen. Olennaista on se, että taideteosten vuotuinen kartuntamäärä ei ole itseisarvo, vaan yksittäisten teosten laatu. Hankintamäärärahaesitys ja sen perustelut Valtion taidemuseon hankintamääräraha oli vuonna 1994 841 000 euroa. Sen jälkeen summa laski 336 000 euroon nousten seuraavana vuonna 589 000 euroon. Tämän jälkeen määrärahassa pysyi samana vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2008 määräraha nousi 739 000 euroon sekä vuonna 2011 939 000 euroon. Määräraha jakautuu kaikkien kolmen museon eli Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo
11 Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kesken. Suhde museoiden välillä oli vuonna 2010 seuraava: Ateneum 195 000 euroa, Kiasma 455 000 euroa ja Sinebrychoff 89 000 euroa. 1990-luvun alkupuolella taiteen hinnat olivat alhaiset taloudellisen laman vuoksi. Vielä viime vuosikymmenen puolessa välissä silloisilla taidehankintamäärärahoilla saatettiin kokoelmia kartuttaa kohtuullisesti. Viime vuosina taiteen hinnat ovat jälleen lähteneet nousemaan radikaalisti. Taiteen hinnannousu näkyy sekä vanhemman taiteen että nykytaiteen kohdalla sekä Suomessa että ulkomailla. Huutokauppahinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi viime vuosina on Helene Schjerfbeckin yksittäisestä teoksesta maksettu 690 000 euroa, Ellen Thesleffin teoksesta 500 000 euroa ja Albert Edelfeltin maalauksesta 437 000 euroa. Mitään näistä kansallisesti merkittävistä teoksista ei ole voitu ostaa valtion kokoelmiin. Kansainvälisessä vertailussa Valtion taidemuseon kolmelle museolle tarkoitettu hankintamääräraha ei kestä minkäänlaista vertailua. Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on viime vuosina yhä enenevässä määrin tullut Valtion taidemuseon museoiden vastuulle, koska maan muiden taidemuseoiden hankintamäärärahat ovat lähes olemattomat. Kehyksen julkaisema valtakunnallinen taidekokoelmien tilaa kartoittava raportti (Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit, toim. Päivi Rajakari, 2006) osoittaa, että 2000-luvun taiteen kertyminen kokoelmiin on ratkaisevasti vähäisempää kuin aiempien vuosikymmenten taiteen. Valtion taidemuseo on yksi merkittävimmistä nykytaiteen hankkijoista. Sen tekemät hankinnat määrittävät hyvin pitkälle sen, millaisena kuvataiteemme historia kirjoittautuu. Mikäli mahdollisuudet kartuttaa kokoelmaa vähenevät vuosi vuodelta, tällä on näkyvä vaikutus toisaalta taidekentän toimintaan yleisesti, toisaalta siihen mitä aikamme taiteesta tallentuu museokokoelmiin. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhanalaisessa tilanteessa. Määrärahaesitys Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan vuonna 2012 sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi yhteensä 1 000 000 euroon. Lisäksi valtion budjettiin tulisi sisällyttää myös pysyvä, erillinen määräraha sellaisten merkittävien teosten hankintaan, jotka muuten lähtisivät maasta ja joita museoilla ei normaalien hankintamäärärahojensa puitteissa ole mahdollisuutta hankkia. Tämä koskee erityisesti Ateneumin taidemuseota.
12 LUOTTAMUKSELLINEN KALUSTON HANKINTA (OPM:n momentti 29.80.70, smr 3 v) Valtion taidemuseon hallintaan kuuluu kolme museorakennusta; Ateneum, Kiasma sekä Sinebrychoffin museo yhteensä n. 32 000 m2. Lisäksi taidemuseolla on taidevarastoja sijoitettuna eri puolille pääkaupunkiseutua. Varastoja ovat Vermon varasto, jota perusparannetaan ja laajennetaan, yliopistolta vuokrattu luolastotila sekä Suomenrahapajan varastotilat Vantaalla. Näiden lisäksi on museorakennuksissa sijaitsevat taidevarastot. Varastotilaa on yhteensä n. 6 600 m2. Pääosa taidemuseon tiloista on vuokrattu Senaatti-kiinteistöltä, joka vastaa toimitiloista ja niiden huolloista. Valtion taidemuseon vastuulle kuuluu näyttelyjen ja esityksien esitystekniikka ja valaistus sekä tiloihin ja varastoihin liittyvä turvallisuus. turvatekniikka ja turvajärjestelmät. Valtion taidemuseo omistaa n. 35 000 teosta, joista yhtä aikaa esillä on n. 800, riippuen näyttelyistä. Omien kokoelmien lisäksi esillä on paljon ulkomailta lainattuja teoksia, kuten esimerkiksi vuosina 2009-2010 esitettyä Picasson tuotantoa. Kiasman näyttelyt ovat nykytaidetta, jota pääsääntöisesti esitetään nykyaikaisilla näyttelytekniikoilla, kuten videotykeillä yms. Sinebrychoffin museossa esillä on vanhaa ja arvokasta eurooppalaista taidetta. Taidemuseon merkittävimpien teosten yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljoonaa euroa. Ateneumissa ja Kiasmassa esitetään jatkuvasti myös teatteri- ja elokuvatuotantoa esimerkkinä kansainvälinen DocPoint -festivaali sekä kansalliset teatteri- ja tanssi ensi-illat. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä opetusministeriö on sisällyttänyt momentille 29.80.70 Valtion taidemuseon osuudeksi 190 000 euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laite- ja ohjelmistoinvestointeihin. Myönnetyllä määrärahalla on pystytty hoitamaan vain osa välttämättömistä korvausinvestoinneista ja hankinnoista. Näyttelytoiminnan edellyttämän av-kaluston sekä turvallisuusjärjestelmien välttämättömiä hankintoja on jouduttu säännönmukaisesti siirtämään myöhemmäksi. Opetusministeriön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Valtion taidemuseossa on systemaattisesti selvitetty kalustotarpeita suunnittelukaudelle 2011 2015. Perustuen selvitykseen taidemuseo esittää seuraavat lisätarpeet. Taulukko kattaa koko TTS-kauden. Vuoden 2012 osalta määrärahaehdotus on 443 000 euroa (sisältää myös 190 000 euron kalustomäärärahan) Tarkempi erittely on talousarvioehdotuksen liitteenä.
13 2012 2013 2014 2015 Kalustomääräraha 190 000 190 000 190 000 190 000 Kiasman av- laitteistojen uusimista 30 000 30 000 30 000 10 000 Teatterien kaluston uusimista ( Kia, Ate ) Vermon varaston varustelut, kalusteet ja laitteet 40 000 Konservoinnin röntgenin ja kaluston uusiminen Sinebrychoffin teosturvallisuuden parantaminen 8000 Kiasman kulunvalvonnan uusiminen 50 000 Ateneumin kulunvalvonnan uusiminen Turvallisuusjärjestelmien parantaminen ja puutteiden poistaminen 135 000 80 000 205 000 45 000 50 000 50 000 40 000 8000 10 000 15 000 Yhteensä: 443 000 358 000 485 000 310 000 Kaluston hankinnassa pyrkimys on saavuttaa vanhentuneiden kalusteiden uusiminen siihen tasoon, että jatkossa vuotuinen ylläpitokustannus riittäisi jatkamaan kaluston teknistä käyttöikää. Museoiden kulunvalvontalaitteistot ja kameravalvontalaitteistot turvavalvomoineen ovat vanhentuneita ja rikkoontuneita eivätkä enää mahdollista vaadittua turvatasoa.
Kiasman AV-laitteistojen uusimista Liite VTM:n TAE12:en 2011 2012 2013 2014 2015 Full HD-videotykkejä linsseineen, lampuineen 180000 20000 20000 20000 Mini Mac+adapterit synkronointia varten 10 kpl 6400 Lisenssi MiniMac yhteudessä käytettävään softwareen 3000 Full HD yhteensopivia erikoissuuria näyttöjä 4 kpl 60000 Full HD yhteensopivia näyttöjä 20000 10000 10000 10000 10000 LCD monitoreja 6 kpl 3600 yht: 273000 30000 30000 30000 10000 Teatterien kaluston uusimista Kiasma-teatterin investoinnit vuodelle 2011-15 2011 2012 2013 2014 2015 Himmenninjärjestelmä 50000 Videotykki 50000 Langattomat mikrofonit 30000 Digitaaliset linjoitukset 25000 Linearray -kaiutinjärjestelmä vahvistimineen 90000 Heittimet* 50000 50000 Pikkumikserit 2 kappaletta 5000 DJ-setti 10000
Ateneum-teatterin investoinnit vuodelle 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 Valkokangas 60 000 Videotykki 30000 Heittimet 5000 5000 5000 Teatterin kaluston uusimista yht: 135 000 80 000 205 000 45000 * moottoriheittimien hinta n. 3000 / kpl, tavalliset 1000 / kpl Vermon varaston varust. kalusteet ja laitteet 2011 2012 2013 2014 2015 Hälytinjärjestelmät ja laitteet 90000 Kalusteet 20000 Varusteet, pakkauspöydät, hyllyt ym. 40000 40000 yht: 150000 40000 Konservoinnin röntgenin ja kaluston uusiminen 2011 2012 2013 2014 2015 Röntgenlaite, kts. perustelut liite 3 68000 yht: 68000
Sinebrychoffin teosturvallisuuden parantaminen 2011 2012 2013 2014 2015 Piccolo-kytkimet 30 kpl 12000 6000 Piccolo-lähettimet + kaapelointi 8000 2000 yht: 20000 8000 Kiasman ja Ateneumin kulunvalvonnan uusiminen 2011 2012 2013 2014 2015 Timecon päätelaitteet/lukijat 46000 47000 47000 työaikapäätteet 7/kpl 4000 3000 3000 yht: 50000 50000 50000
Turvallisuusjärjestelmien parantaminen ja puutteiden poistaminen 2011 2012 2013 2014 2015 Turvallisuusjärjestelmät ( tallentimet, kamerat ) 15000 Kiasma turvavalvomo 50000 Kiasma turvakamerat 15000 Kiasma kameroiden keskusyksikkö 12000 Sinebrychoff turvavalvomo 40000 Siff, rikosilmoitinkeskus 10000 Ateneum turvakamerat, lisääminen 10 kpl 8000 yht: 77000 40000 8000 10000 15000