Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Samankaltaiset tiedostot
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus

Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle?

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta

Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle?

Milloin kirjoitan erityisruokavaliotodistuksen ruokaallergian

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla

Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin?

Allergiaruokavaliot. Erja Tommila, Filha ry Anu Mikkola, Kymijoen Ravintopalvelut Oy

Kansallinen allergiaohjelma RUOKA-ALLERGIAKOULUTUS Aika: to klo 12:00-15:30 Paikka: PKSSK, keskussairaala, auditorio

Edellytykset siedätyshoidolle

Asiaa aikuisten ruoka-allergiasta ja alllergiadieeteistä

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila

Allergiaruokavaliot - tilannekatsaus. Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry

Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys

TUTKIMUSRYHMÄ ESTÖ TUTKIMUSVÄEST PILOTTITUTKIMUKSEN TARKOITUS. Kangasalla asuvat lapset, joiden syntymäaika oli:

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella Tähän tarvittaessa otsikko

Imeväisiän ruokavalio

Lasten ruoka-allergian Käypä hoito suositus Ruoka-allergian oireet ja diagnostiikka (sekä hoito)

Allergiaohjaus tiivistettynä Kajaani Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry

Alle 1-vuotiaan ruokailu

ERITYISRUOKAVALIOT RASEKON OPPILAITOKSISSA OPAS

Siedätyshoidon tulevaisuus

Lasten ruoka-allergia Milloin tarvitaan erityisruokavalio ja todistus?

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Siedätyshoidon tulevaisuus

Siedätyshoidon tulevaisuus

Allergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto

Merja Hietanen 1. Epäily lapsen ruokaaineallergiasta. perusterveydenhuollossa oikeasta diagnoosista allergiaruokavalion purkuun

Allergian siedätyshoito

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho

Allergeenien valvonnasta Minna Anthoni, PhD

Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset

Anafylaksiakuolemat nollaan!

Imeväisen ruoka-allergiat

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja Esityksen nimi / Tekijä 1

Imeväisikäisen ruoka- allergiat - Opaslehtinen vanhemmille

LASTEN YLEISIMMÄT RUOKA-AINEALLERGIAT JA RUOKASIEDÄTYS

Anafylaksiakuolemat nollaan!

Käypä hoito -suositus. Ruoka-allergia (lapset)

Anafylaksiakuolemat nollaan tunnistaminen, hoito ja selvittely

Puhelin/sähköposti. Diabetes (henkilökohtainen ateriasuunnitelma tarvittaessa liitteeksi)

Asiakastiedote 32/2018

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010

Lapsiperheen allergiaopas

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

MAITOSIEDÄTYS KOULUIKÄISILLÄ LAPSILLA

Laboratoriokäsikirja ALLERGEENIKOMPONENTTI, IgE vasta-aineet (yksittäisen allergeenikomponentin IgE vastaainemääritys)

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

Soseista sormiruokaan

Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset 2016 Ravitsemus raskauden suunnittelusta kasvuikään.

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila

Astmaatikon alkuverryttely

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

Ruoka-allergia aiheuttajat, tutkiminen, oireet ja hoito

Lasten ruoka-allergia

Astman Käypä Hoito suositus 2012:

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen

Siedätyshoidon tulevaisuus

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI

Milloin käytän allergiadiagnostiikassa allergeenikomponentti- IgE-tutkimuksia?

Tutkimuksesta Kansalliseen allergiaohjelmaan Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 9.12.

Yhdistyksestä erosivat vuonna 2007 seuraavat: Timo Heino, Kristiina Turjanmaa, Lauri Laitinen.

RESEPTIEN KEHITTÄMINEN PERUSRUOKA- AINEALLERGISELLE LAPSELLE (6-24KK) ERIMENU.FI- VERKKOPALVELUUN. Opinnäytetyö

Allergeenien analytiikka. Anu Kallinen Tullilaboratorio

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Allergiatunnus erityisruokavalioiden ja tuoteturvallisuuden näkökulmasta

Siedätyshoidon tulevaisuus

Anafylaksia ja siedätyshoito

Vanhempien ruokaallergiatietämys. monipuolisuus

Ilmoitus erityisruokavaliosta päiväkodissa tai koulussa pitkä versio

Siedätyshoito lisääntyvä hoitomuoto

Siedätyshoidon tulevaisuus

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri

Lasten ruoka-allergia

Transkriptio:

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien ja kliinisen allergologian yksikkö, Turun yliopisto

Allergia-ohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa Mitään ruokaa ei vältetä varmuuden vuoksi Allergioita ei voida ehkäistä välttämällä ruoka-aineita Vältön tarve pitää osoittaa ja sitä pitää seurata Tarpeettomiksi tulleet allergiadieetit puretaan dieettien määrä vähenee 50% Lievä ja ohimenevä oireilu osataan erottaa vakavammasta Terveydenhuollon voimavarat keskitetään vaikeiden oireiden estämiseen ajoissa ja toimintakyvyn säilyttämiseen Varhainen (4-6kk:n iässä) kiinteiden ruokien maistelu edesauttaa sietokyvyn kehittymistä

Aikaisemmin SEVERE SYMPTOMS MILD SYMPTOMS TOTAL ELIMINATION

Nyt SEVERE SYMPTOMS MILD SYMPTOMS RECOGNISE! TREAT! EAT! INDUCE TOLERANCE

Toleranssi Immunologinen toleranssi: Immuunijärjestelmän reagoimattomuus antigeenille, jonka se on jo aiemmin kohdannut Oraalinen toleranssi: Ruoansulatuskanavan kautta syntyvä toleranssi Kliininen toleranssi: Antigeenin kohtaaminen ei saa aikaan havaittavia oireita

Oraalisen toleranssin induktion vaikutusmekanismit epäselvät Oraalinen toleranssi on immuunisysteemin aktiviivinen non-response syötyyn ravintoon Ruoka-allergia johtuu oraalisen toleranssin kehittymättömyydestä tai sen murtumisesta Ihon kautta tapahtuva herkistyminen voi olla ruoka-allergiaa pahentamassa tai estää toleranssin kehittymistä Patogeenit voivat murtaa toleranssin

Varhainen ihoaltistuminen allerginen herkistyminen Varhainen per os altistuminen toleranssi MERKITYSTÄ AJOITUKSELLA ja IHO & ORAL TASAPAINOLLA JACI, Lack G 2012, Amer Acad All Asthma & Immunol 2014

Antigeenit indusoivat toleranssin Toleranssia ei synny ilman antigeenien/ allergeenien kohtaamista säätelevät mekanismit syntyvät vain antigeenispesifisen tunnistuksen kautta Altistuminen vieraille ravinnon proteiineille nopeuttaa suolen kypsymistä Toleranssin kehittyminen riippuu allergeenista maito- ja kananmuna-allergian väistyy iän myötä maapähkinäallergia yleensä jatkuu aikuisikään

SLL 10/2017 VSK 72: 657-663 /10.3.2017

VRN, OPH, THL 2018

Primary Outcome. The LEAP trial: Du Toit G et al. N Engl J Med 2015;372:803-813 - Peanut avoidance or consumption started at Mo 4-11 after birth - Peanut oral challenge assessed at 5 yrs of age

Toleranssin induktio - primaaripreventio Ruoka-aineiden välttäminen raskauden ja imetyksen aikana ei vähennä lapsen riskiä sairastua atooppiseen ihottumaan tai ruoka-allergiaan Ruoka-aineiden myöhäinen aloitus tai yksinomainen rintaruokinta eivät vähennä atooppisen ihottuman tai ruokaallergioiden ilmaantumista Täysimetys 4-6 kuukautta, imetyksen jatkaminen 6-12 kk ikään saakka Kiinteiden ruokien aloitus 4-6 kuukauden iässä Osalla lapsista ruoka-aineiden myöhäinen aloitus tai välttäminen voi johtaa herkistymiseen ja ruoka-allergian kehittymiseen Finnish National Allergy Programme 2008-2018

Kiinteiden aloitus >6kk iässä voi lisätä allergian kehittymistä Ei suojaa atooppiselta ihottumalta eikä herkistymiseltä Ei suojavaikutusta myöskään korkean riskin perheessä Käänteinen syy-yhteys varhaisen atooppisen ihottuman ja kiinteiden aloituksen välillä Jos vehnä aloitettiin > 7kk iässä, vehnä-allergian riski oli 3.6 x verrattuna vauvoihin, joille vehnä aloitettiin 6kk ikään mennessä Finnish National Allergy Programme 2008-2018

Imeväisen ruokavalion vaikutus allergiaan Food diversity Increased food diversity in the first year of life is inversely associated with allergic diseases Roduit C, Frei R, Depner M, et al. JACI 2014 Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies Nwaru BI, Takkinen H-M, Kaila M, et al. JACI 2014

Imeväisen ruuan moninaisuus ja herkistyminen ruuille 4.5-6 v. iässä Roduit C et al. Increased food diversity in the first year of life is inversely associated with allergic diseases. JACI 2014

Imeväisen ruuan moninaisuus ja ruokaallergian yleisyys 6 vuoden ikään mennessä Roduit C et al. Increased food diversity in the first year of life is inversely associated with allergic diseases. JACI 2014

Imeväisen ruuan moninaisuus (12 kk) ja astman riski 5 vuoden iässä Nwaru B et al. Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies. JACI 2014

Imeväisen ruuan moninaisuus ja astman yleisyys 6 vuoden iässä Roduit C et al. Increased food diversity in the first year of life is inversely associated with allergic diseases. JACI 2014

Imeväisen ruuan moninaisuus (12 kk) ja allergisen nuhan riski 5 v. iässä Nwaru B et al. Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies. JACI 2014

Kiinteiden ruokien aloitus ja allergiset sairaudet 5 vuoden iässä Aikainen kotimaisten viljatuotteiden (<5,5 kk; vehnä, ohra, kaura, ruis), kalan (<9 kk) ja munan (<11 kk) aloittaminen vähensi atooppisen astman, allergisen nuhan ja herkistymisen riskiä (ei vaikutusta atooppiseen ekseemaan) Lehmänmaidon aloitus <4 kk iässä lisäsi atooppisen ekseeman riskiä, mutta ei astman, allergisen nuhan tai herkistymisen riskiä Nwaru B et al. Timing of infant feeding in relation to childhood asthma and allergic diseases. JACI 2013;131:78-86.

Kiinteiden ruokien aloitus ja allerginen herkistyminen 5 vuoden iässä Erityisesti munan, kauran ja vehnän myöhäinen aloitus liittyi merkitsevästi allergiseen herkistymiseen mille tahansa ruoka-aineelle ja munalle Perunan ja kalan myöhäinen aloitus liittyi merkitsevästi allergiseen herkistymiseen inhalaatioallergeeneille Nwaru B et al. Age at the introduction of solid foods during the first year of life and allergic sensitization at age 5 years. Pediatrics 2010;125:50-9.

Ruokasiedätys - Taustaa Siedätyshoito kuvattu jo vuosisadan alussa A case of egg poisoning Schofield AT. Lancet 1908; 171(4410):716. Oral desensitization to common foods Keston B et al. J Allergy 1935;6:431. Allergiasairaalassa siedätyshoitoa maidolle kokeiltiin 1960 luvulla - Prof. Zaida Eriksson-Lihr Dos, lääkintöneuvos Alf Backman, suullinen tiedonanto julkaisematon

Ruokasiedätys - Taustaa Ruokasiedätyksen kirjallisuudessa time-gap vuosina 1941-1983 Pitkän aikaa välttämisdieetti oli ainoa ja vakiintunut hoito Viimeisten 10 vuoden aikana julkaistu useita tutkimuksia Ruoka-allergisten lasten sietokykyä saatu kasvatettua hitaasti p.o. annosta nostaen tapahtuvalla siedätyshoidolla Maitosiedätys: Systemaattinen katsaus 2012 Yeung JP et al. Oral immunotherapy for milk allergy (review). Cochrane database of systematic reviews 2012

Ruokasiedätys Hypoteesi: antamalla potilaalle kasvavin annoksin ruoka-ainetta, jolle hän on herkistynyt, saadaan aikaan sietokyvyn vahvistuminen (desensitisaatio) ja osalle toleranssin kehittyminen ko. ruoka-aineelle Sietokyvyn vahvistuminen: annosmäärä, mikä aiheuttaa allergiset oireet, nousee vahinkoaltistuksen aiheuttaman reaktion todennäköisyys laskee sietokyvyn ylläpitäminen edellyttää päivittäistä (?) käyttöä Toleranssin kehittyminen:

Ruokasiedätys Hypoteesi: antamalla potilaalle kasvavin annoksin ruoka-ainetta, jolle hän on herkistynyt, saadaan aikaan sietokyvyn vahvistuminen (desensitisaatio) ja osalle toleranssin kehittyminen ko. ruoka-aineelle Sietokyvyn vahvistuminen: annosmäärä, mikä aiheuttaa allergiset oireet, nousee vahinkoaltistuksen aiheuttaman reaktio todennäköisyys laskee sietokyvyn ylläpitäminen edellyttää päivittäistä käyttöä Toleranssin kehittyminen: Tutkimustulokset: ainakin osittainen toleranssi saadaan indusoitua 50-90%:lle potilaista (maito, muna, pähkinä)

Siedätyshoito Käypä hoito suositus päivitys v 2011Ruokasiedätys Maitosiedätys lisää maitotuotteiden sietokykyä ja se onnistuu 2/3:lla hoitoa saaneista Kananmunasiedätys saattaa vähentää kananmunan aiheuttamia allergisia yleisreaktioita Siedätystä annetaan yliopisto- ja keskussairaaloissa Lisätietoa tarvitaan hoidon turvallisuudesta verrattuna välttämisruokavalioon ja sen pitkäaikaisseurannasta

Ruokasiedätys Lasten ruoka-allergian Käypä hoito suositus v 2015 Ruokasiedätyksen tavoitteena on parantaa sietokykyä aiemmin vaikeita oireita aiheuttaneelle ruoalle antamalla ruoka-ainetta suun kautta hitaasti, tyypillisesti 4 6 kuukauden aikana kasvavin annoksin Ongelmina ovat edelleen oikeiden siedätysvalmisteiden löytäminen, annostelu stressitilanteissa, kuten infektioissa ja liikunnan yhteydessä, sekä ylläpitovaiheen annostelu ja sen kesto

Voiko ruoka-allergiaa ehkäistä? Tutkimusten mukaan se, että imettävä äiti välttää jotakin tiettyä ruokaainetta raskauden tai imetyksen aikana, ei ehkäise lapsen ruokaallergian syntymistä. Myöskään lapsen maitoallergiaa epäiltäessä äidin ei ole tarpeen vältellä maitoa, sillä äidinmaitoon erittyvien allergiaa aiheuttavien proteiinien määrät ovat äärimmäisen pieniä. Imetystä suositellaan jatkettavaksi 1 vuoden ikään saakka lisäruoan ohella. Jos rintamaito ei riitä, käytetään yleensä tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. Lapsen sietokyky ruoka-aineille näyttää syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4 6 kuukauden iässä. Sillä, että viivästytetään tiettyjen ruoka-aineiden (maito, kananmuna, vehnä, soija, kala, maapähkinä, pähkinät, äyriäiset) tai kiinteiden ruokien antamista, ei ole vaikutusta siihen, ilmaantuuko ruoka-allergia vai ei.

Vältä viisasti KH