STRATEGIAN LÄHTÖKOHTA KUNTAKENTTÄ MUUTTUU... 2 TOIMINTA-AJATUS... 3 ARVOT... 3 PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET TULEVAISUUDEN MERIKARVIA...

Samankaltaiset tiedostot
Kaupunginvaltuusto

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Kuntastrategia

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN

Pertunmaan kunnan strategia

KUNTASTRATEGIA

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

KUNTASTRATEGIA

Ruoveden kuntastrategia 2021

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

VISIOMME ELINVOIMAISESTA JA HYVINVOIVASTA SOINISTA AKTIIVINEN & YHTEENPUHALTAVA

Ristijärven kuntastrategia

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

Strategiamme Johdanto

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

KUNTASTRATEGIA

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Hyväksytty: Kvalt SOININ KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2021

Vaalan kuntastrategia 2030

KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Hartolan kuntastrategia

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

Strategiakortit 2015

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

Suomussalmen kuntastrategia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

Elinvoimainen Ylivieska 2021

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan

SYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

KOKKOLAN STRATEGIA. Sisältöluonnos

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

Lapinlahden kuntastrategia

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Kaupunkikonsernin strategia Visio: Juureva kaupunki mahdollisuuksia täynnä

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Elämänlaatulautakunta ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO Elämänlaatulautakunta

Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Kirkkonummen kuntastrategia

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kuhmoisten kunnan strategia Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle-

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Pirkkalan valtuustoryhmien

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Matkalla hyvinvoivaan sivistyskuntaan Alatunnisteen tietoalue

Transkriptio:

SISÄLLYSLUETTELO STRATEGIAN LÄHTÖKOHTA KUNTAKENTTÄ MUUTTUU... 2 MITÄ MERIKARVIAN KUNTA TEKEE TULEVAISUUDESSA? STRATEGIAN VALMISTELU MERIKARVIAN VISIO 2028... 3 TOIMINTA-AJATUS... 3 ARVOT... 3 PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 2018-2021... 4 TULEVAISUUDEN MERIKARVIA... 5 TALOUDEN TASAPAINO ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN SIVISTYS JA HYVINVOINTI INVESTOINNIT, TUKIPALVELUT JA HENKILÖSTÖ EDUNVALVONTA JA OMISTAJAOHJAUS MERIKARVIAN STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN... 7 MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIAN TOTEUTTAMISOHJELMAT 1

STRATEGIAN LÄHTÖKOHTA KUNTAKENTTÄ MUUTTUU Merikarvian kunnan strategiaa on valmisteltu tilanteessa, jossa kuntien roolit ja toimintatavat ovat merkittävästi muuttumassa. Merikarvialaisten tulevaisuuteen vaikuttavat tällä hetkellä ainakin asukkaiden tarpeita ja käyttäytymistä muuttavat maailmanlaajuiset trendit, talouskehitys, muutokset lainsäädännössä ja merkittävät uudistukset kuten sote- ja maakuntauudistus. Huomattavimpana muutoksena on kunnan rahoitusvastuun päättyminen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Oheinen kuva avaa tätä muutosta kunnan rooliin. STRATEGIAN VALMISTELU Osana strategian valmistelua on hyödynnetty Tekesin ja Merikarvian kunnan elinvoimahanketta: Muutoskitkasta elinvoimaan, jossa luodaan uusi tapa hallita eri elinvoimatekijöiden verkostoja. Strategian valmistelussa on huomioitu myös yrittäjien ja yhdistysten panos, jolla eri toimijoita on saatu sitoutettua rakentamaan yhteistä elinvoimaa. Oheinen kuvio kuvaa strategiaprosessin valmistelua ja päätöksentekoa. 2.5.2017 Tampere Tulevaisuuden kuntaympäristö 21.8.2017 Merikarvia Toimintaympäristön muutokset 7.9.2017 Merikarvia Elinvoiman kehittäminen ja tulevaisuuskuva 31.10.2017 Talousarvioseminaari, Baltic Princess Loput linjaukset Joulukuun valtuusto Strategian hyväksyminen 2

MERIKARVIAN VISIO 2028 Menestyvä Merikarvia: Yhteisöllisyyteen, yrittäjyyteen ja hyvinvointiin panostava - luovuudestaan, luonnostaan ja elinvoimaisuudestaan tunnettu kunta. Merikarvialla tiedostetaan, että itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii uuteen toimintaympäristöön sopeutumista niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Merikarvialla koetaan, että hyvinvoinnin edistäminen toiminnassa korostuu, yrittäjäystävällisyydessä haluamme olla valtakunnan kärkeä ja yhteisöllisyys on sitouttava ja tehokas toimintatapa. Puhdas luonto, meri ja joki ovat vahvuuksiamme ja niistä meidät tunnetaan myös tulevaisuudessa. TOIMINTA-AJATUS Kuntalaisille tarjotaan laadukkaita palveluita, luodaan edellytykset yhteisöllisyydelle, turvalliselle elämälle sekä monipuoliset mahdollisuudet yrittämiseen. Kuntalaiset arvostavat elämänlaatua ja turvallisuutta. Tulevaisuuden kuntaorganisaatio nähdään Merikarvialla yhteisöllisyyden alustana. Yrittäjyyttä edistämällä mahdollistetaan työn, toiminnallisuuden ja tulovirtojen syntymistä. ARVOT Merikarvian arvoja ovat palvelualttius, itsenäisyys, ja luotettavuus. Näitä arvoja haluamme aidosti heijastaa kaikessa toiminnassamme ja näistä haluamme itsemme myös tunnettavan. 3

PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 2018-2021 A) ELINVOIMAINEN MERIKARVIA Mittarit Tavoitetaso 1. Yrittäjyyden ja työllistymisen edistäminen Työllisyysaste, uudet yritykset ja asiakastyytyväisyys. 2. Matkailun kehittäminen ja markkinointi Matkailijamäärät, markkinoinnin näkyvyys ja eri matkailutoimijoiden palaute. 5. Asukashankinta ja väestörakenteen tasapainottaminen Asukasmäärän kehitys ja ikärakenteen muutokset, syntyvyys, koulunsa aloittavat lapset Työllisyysaste Satakunnan keskiarvoa, yritysten määrä pysyy vakiona. Tavoitteena on olla Suomen yrittäjäaktiivisin kunta. Matkailijoiden määrä lisääntyy +20%, Merikarvia on Satakunnan tunnetuimpia matkailukohteita. Asukasluku pysyy yli 3.000:ssa ja Väestöllinen huoltosuhde alle 95:ssa 4. Kylien ja vapaa-ajan asumisen kehittäminen Kylien ja kesäasukkaiden aktiivisuus Kylätoiminta säilyy vireänä, kesäasukkaat nousevat yhdeksi keskeiseksi ympärivuotiseksi toimijaksi 3. Eri toimijoiden voimavarojen yhdistäminen ja yhteistyö Voimavarojen tehokkaampi käyttö. Asiakastyytyväisyys Nykyistä alemmilla kustannuksilla saadaan luotua nykyistä aktiivisempaa toimintaa. B) HYVINVOIVA MERIKARVIALAINEN Mittarit Tavoitetaso 1. Lähipalveluiden saatavuus ja perheiden hyvinvointi Asiakastyytyväisyys, perhepalveluiden käyttö, lastensuojelutoimenpiteet, koulujen ryhmäkoko, koulupudokkaiden määrä Perhepalvelut ovat hyvin saatavilla ja yhteistyö koulujen ja päivähoidon välillä kehittyy. Pienissä ryhmissä oppilaiden tarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Lääkäripalvelut ovat paikkakunnalla käytettävissä. 2. Kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Äänestysprosentit vaaleissa, asiakaskyselyt, osallistujamäärät kunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Äänestysprosentit satakunnan keskiarvon yläpuolella. Uusia vaikutusmahdollisuuksia otetaan käyttöön, Kunnan toiminta koetaan osallistavaksi. 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ennaltaehkäisevin toimin SotkaNetin eri tilastot, koululaiskyselyt, liikuntapalveluiden käyttöaste. 4. Yhteisöllisyyden edistäminen Tapahtumien ja aktiivisten yhdistysten määrä, Kulttuurin ja vapaan sivistystyön toiminta. 5. Digitaalisten palveluiden saavutettavuus Uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto ja käyttöaste. Kunnan liikuntapaikkojen käyttöaste nousee, koululaisliikunta pysyy hyvällä tasolla ja päihteiden käyttö vähenee. Kulttuuripalvelut näkyvät hyvinvoinnin tuottamisessa. Yhdistykset pysyvät aktiivisina ja tekevät yhteistyötä kunnan kanssa, syntyy uusia yhteisöllisyyden muotoja, kansalaisopiston tuntimäärät ja kurssien laatu pysyy hyvänä. Digitaalisista palveluista tulee kuntalaisten arkipäivää ja kunta pysyy kehityksessä mukana. C) MERIKARVIAN KUNNAN MENESTYMISEN KULMAKIVET Mittarit Tavoitetaso 1. Itsenäinen ja näkyvä Merikarvia Itsenäisyys ja oma päätöksenteko Kunta säilyy itsenäisenä ja näkyy mediassa. 2. Tasapainoinen kuntatalous Kriisikuntakriteerit. Ks. s. 5 Merikarviasta ei tule kriisikuntaa ja talous pysyy tasapainossa. Ks. s. 5 3. Riittävä ja laadukas palvelutaso Asiakastyytyväisyys. Palvelutaso pysyy riittävänä ja laadukkaana. 4. Osaava ja sitoutunut henkilöstö Henkilöstötyytyväisyyskyselyt, sairastavuus ja vaihtuvuus. 5. Ennakoiva päätöksenteko Kyky tehdä tulevaisuutta turvaavia päätöksiä. Henkilöstö viihtyy työssään, sairauspoissaolot laskevat ja kunta panostaa kaikkien työntekijöidensä työhyvinvointiin. Luottamus ja päätöksentekokyky päättäjien kesken säilyy. 6.Tavoitteellinen edunvalvonta Kyky reagoida ympärillä tapahtuviin muutoksiin. Edunvalvonta on suunnitelmallista ja aktiivista eri tasoilla. 4

TULEVAISUUDEN MERIKARVIA Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntakentän rooli muuttuu palvelujen järjestäjästä enemmän hyvinvoinnin edistäjäksi sekä ennaltaehkäisevän toiminnan järjestäjäksi ja elinvoiman kehittäjäksi. Kuntalaisten hyvinvointi ja palveleminen säilyy Merikarvian toiminnan keskiössä. TALOUDEN TASAPAINO Merikarvia lähtee strategiakauteen hyvästä talouden lähtökohdasta, mutta tulevaisuus tuo mukanaan haasteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvupaine, valtionosuuksien menetys ja yleinen kustannuskehitys asettavat Merikarvian kunnan taloudelle suuria haasteita siirryttäessä uuteen maakunta- ja sotemalliin. Kunnan velkamäärä ja veroprosentit ovat kuitenkin kilpailukykyisellä tasolla alueen muihin kuntiin nähden. Myös taseessa on aikaisempien vuosien ylijäämiä ja kassavarat ovat hyvät. Merikarvia pyrkii tavoittelemaan taloudenhoidossaan seuraavia mittareita: pitämään vuosikatteen positiivisena tuloveroprosentin maakunnan keskiarvon alapuolella lainamäärän valtakunnallisen keskiarvon alapuolella taseen ylijäämäisenä ja tuloksen tasapainossa neljän vuoden aikajänteellä omavaraisuusasteen yli 50 prosentissa ja suhteellisen velkaantumisen alle 50 prosentissa. Kuntatalouden vakaana pitäminen vaatii hyvää harkintaa, kunnan tulojen lisäämistä, toiminnan tehostamista ja tuottavuutta, toimintakulujen supistamista ja myös nyt tarjottavien palveluiden uudelleentarkastelua sekä sopeuttamista uuteen, matalampaan tulotasoon. Myös vero- ja maksupolitiikassa on otettava huomioon kiristyvä talous ja muuttuva rahoitustilanne. Tulevaisuudessa teollisuuden ja tuulivoimarakentamisen osuus kiinteistöveron lähteenä korostuu. ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaa-aikaan on jatkossakin tarpeen, vaikka kunnan sekä yrittäjien aktiivisuus ovat lisääntyneet. Kunta pyrkii edistämään elämyksellistä tapahtumakulttuuria, monipuolista vapaaajanviettoa ja aktiivista kyläyhteistyötä osana kunnan ilmettä. Merikarvia ei pyri ainoastaan säilyttämään olemassa olevia työpaikkoja, vaan luomaan niitä lisää. Tähän avaimena on yritystoiminnan kehittyminen. Yrittäjäyhteistyön pohjalla on luottamus, vuorovaikutus ja yhteistyö alueen yrittäjäyhdistysten kanssa. Merikarvia haluaa säilyä yrittäjäaktiivisena kuntana. Muita keskeisiä elinvoimatekijöitä ovat aktiivinen yhdistystoiminta ja vapaa-ajan asuminen, joita kunta pyrkii tukemaan kumppanina ja yhteisöllisyyden alustana. Matkailun ja Yhteisöt Kunta Yritykset 5

markkinoinnin osuus kunnan tunnettavuudessa korostuu ja tässä Merikarvia haluaa olla aktiivinen. Merikarvianjoki ja meri saaristoineen luovat puitteet matkailun kehittämiselle ja kalastukselle sekä ammattina että harrastuksena. Meren, Merikarviajoen, Ouran saariston ja Selkämeren kansallispuiston hyödyntäminen on Merikarvian vahvuus loma- tai vakituisena asumispaikkakuntana. SIVISTYS- JA HYVINVOINTI Tulevaisuuden kunnassa korostuu entistä selkeämmin kunnan elinvoimaroolin ohella myös sivistys- ja hyvinvointiroolit. Merikarvian kunnassa tuotetaan nyt ja tulevaisuudessakin laadukkaita peruspalveluita. Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen ytimen muodostaa laadukkaat, paikallisia tarpeita vastaavat, varhaiskasvatus-, peruskoulu- ja lukiopalvelut. Kyseisiä palveluja täydentävät kirjasto-, kansalaisopisto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Lähtökohtaisesti kunta toimii itse kyseisten palveluiden tuottajana, mutta tehden yhteistyötä paikallisten, alueellisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Etenkin kulttuuri- ja vapaaaikatoiminnassa kunta tukee kolmannen sektorin toimijoita, jotta yhteistyössä kuntalaisille voidaan tarjota monipuolisia sivistys-, kulttuuri-, harrastus- ja vapaaajan toimintoja. Kyseiset toiminnot tukevat kuntalaisten hyvinvointia. INVESTOINNIT, TUKIPALVELUT JA HENKILÖSTÖ Myös kunnan omat investoinnit, kunnallistekniikka ja kiinteistöpalvelut ovat jatkossakin merkittäviä. Tulevaisuuden tavoitteena on nykyistä parempi palveluiden ja tilojen hyödyntäminen sekä tarpeettomasta kiinteistömassasta luopuminen. Merikarvian kunnan periaatteena on ollut hoitaa isot investoinnit kilpailutettujen kumppanuuksien kautta ja pienet työt itse. Jatkossa oma toiminta, ulkoistukset ja kumppanuudet ovat kaikki vaihtoehtoisia tapoja järjestää palveluita. Rakennusvalvonnan järjestäminen nähdään edelleen tärkeänä osana kunnan omaa toimintaa. Talous- ja palkkahallinto halutaan järjestää itse. Merikarvian kunta haluaa, että sillä on positiivinen työnantajakuva. Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö on kunnan tärkein yksittäinen resurssi. EDUNVALVONTA Merikarvian on pystyttävä valvomaan etuaan koordinoidusti ja etupainotteisesti sekä edustamissaan yhteisöissä ja kunnan toimintaan vaikuttavissa verkostoissa. Tässä korostuvat edunvalvonnan oikein ja ennakkoon valitut painopisteet. 6

MERIKARVIAN STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Merikarvian toimintatapa kuntastrategian konkretisoimiseksi ovat toteuttamisohjelmat, jotka laaditaan suoraan kuntastrategian jostakin tai joistakin osa-alueista tai päämääristä. Oheisessa kuviossa on kuvattu se, miten strategia konkretisoituu eri ohjelmien ja taloussuunnittelun kautta varsinaiseen toimintaan. MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIAN TOTEUTTAMISOHJELMAT 1. Elinvoimapoliittinen ohjelma 2. Hyvinvointikertomus/-suunnitelma 3. Vuosittainen talousarvio ja taloussuunnitelma 4. Hankintasäännöt 7