Etuuspalvelut Kuntoutusryhmä Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke (Mahku-hanke) KELAN KUNTOUTUKSEN PALVELUKUVAUS Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kehittäminen ja pilotointi Voimassa 1.1.2018 31.8.2020
Sisällys 1 Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke (Mahku-hanke).. 2 2 Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kehittäminen... 2 2.1 Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun pilotointi.. 2 2.1.1 Tavoitteet... 2 2.1.2 Rakenne... 3 2.2 Kielenopetusosion kehittämissuunnitelma... 4 2.3 Asiakaskohderyhmä... 4 2.3.1 Kuntoutuja... 4 2.4 Kuntoutuspalvelun toteuttaminen... 5 2.4.1 Kuntoutuspalvelun rakenne... 7 2.5 Kuntoutujan kielitaitotason arvioiminen... 7 2.6 Tulkkaus... 7 3 Kehittämistyön toteuttaminen... 8 3.1 Hankeorganisaatio ja kehittämistyö... 8 3.2 Korvaukset kehittämistyöstä ja arviointitutkimukseen osallistumisesta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.2.1 Kehittämistyö Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.2.2 Arviointitutkimus... 9 4 Dokumentointi ja laskutus... 10 4.1 Kuntoutuspalvelun dokumentointi... 10 4.2 Laskutus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.2.1 Kehittämistyöstä ja arviointitutkimuksesta aiheutuneet kulut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.2.2 Kuntoutuksesta aiheutuneet kulut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.2.3 Kuntoutuksen peruuntuminen ja keskeytyminen... 10 1 (14)
4.2.4 Kuntoutujan etuudet... 11 1 Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke (Mahku-hanke) Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuksen kehittäminen on osa Kelan Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanketta (Mahku-hanke). Hankkeessa kehitetään Kelan kuntoutuspalveluita niin, että ne vastaavat paremmin maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tarpeita. Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke muodostuu kolmesta projektista. 1. Koulutus-projekti Vahvistetaan Kelan palveluntuottajien valmiuksia työskennellä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa. Valmiuksia lisätään kulttuurisensitiivistä työotetta ja kulttuurista kompetenssia vahvistavalla koulutuksella. 2. Tiedotus-projekti Lisätään maahanmuuttajien tietoisuutta Kelan kuntoutuspalveluista. Tietoisuutta lisätään kertomalla Kelan tarjoamista kuntoutuspalveluista selkeästi ja ymmärrettävästi eri kielillä. 3. Palvelut-projekti Kehitetään uusi ammatillista kuntoutusta ja kielenopetusta yhdistävä kuntoutuspalvelu. Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kehittäminen sisältyy Palvelut-projektiin, joka toteutetaan vuosina 2017 2020. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden terveys ja hyvinvointi ovat keskimääräistä matalammalla tasolla ja he käyttävät Kelan kuntoutuspalveluja muita vähemmän. Erityisesti ammatilliseen kuntoutukseen maahanmuuttajat ovat hakeutuneet muita harvemmin, minkä vuoksi Kelassa kehitetään maahanmuuttajien tarpeita vastaavaa ammatillista kuntoutuspalvelua. 2 Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kehittäminen 2 (14)
2.1 Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun pilotointi 2.1.1 Tavoitteet Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun pilotoinnin tavoitteena on kehittää ammatillista kuntoutusta ja kielenopetusta yhdistävä uusi kuntoutuspalvelu. Uudella kuntoutuspalvelulla tuetaan yksilöllisesti kuntoutujan pääsyä palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille ulkopuoliseen työpaikkaan, aloittamaan yritystoiminnan tai toimimaan ammatinharjoittajana. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujaa urasuunnitelman teossa, alavaihtoehtojen valinnassa sekä ammattialan ja työn soveltuvuuden arvioinnissa. Kuntoutuspalvelun tavoitteena on kuntoutujan suomen kielen taidon vahvistaminen niin, että hän pystyy toimimaan valitulla ammattialalla ja työtehtävissä. 2.1.2 Rakenne Kehittämisen pohjana on 1.1.2017 voimaan tullut Kelan työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutuspalvelu (TEAK). Pilotointivaiheessa TEAK-kuntoutukseen yhdistetään maahanmuuttajataustaisille kuntoutujille suunnattu työelämässä tarvittavaa kielitaitoa tukeva kielenopetusosio. Pilotoitava kuntoutuspalvelu muodostuu TEAK-kuntoutuksesta (enintään 120 päivää) ja kielenopetusosiosta (enintään 48 päivää). Kielenopetuksesta vähintään 2/3 on yksilöllistä opetusta ja enintään 1/3 ryhmämuotoista opetusta. Lisäksi palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan kuntoutuspalvelun kehittämiseen ja pilotin arviointitutkimukseen. Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun pilotointi Kuntoutuspalvelun osat Asiakirjat Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) (120 päivää) Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi, Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus. Voimassa 1.1.2017 alkaen i Kielenopetusosio (48 päivää) Palveluntuottajan laatima kielenopetusosion kehittämissuunnitelma Kelan kuntoutuksen palvelukuvaus: Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuksen kehittäminen ja pilotointi Voimassa 1.3.2018 31.8.2020 Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi, Yleinen osa. Voimassa 1.1.2017 alkaen ii Taulukko 1: Pilotoitavan kuntoutuspalvelun rakenne ja toteuttamista määrittelevät asiakirjat 3 (14)
2.2 Kielenopetusosion kehittämissuunnitelma Palveluntuottaja laatii kirjallisen kielenopetusosion kehittämissuunnitelman. Siinä esitetään, kuinka palveluntuottaja toteuttaa maahanmuuttajataustaisten kielenopetuksen integroituna työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK). Kehittämissuunnitelmassa kuvataan ainakin - miten kuntoutujan kielenopetus toteutetaan TEAK-kuntoutuksen eri vaiheissa ja eri oppimisympäristöissä, kuten palveluntuottajan tiloissa ja ulkopuolisessa työpaikassa, - millä keinoilla suomen kieltä opetetaan, - miten kulttuurisensitiivistä työtä toteutetaan ja kuntoutujan yksilölliset tarpeet huomioidaan, - miten terveydenhuollon toimijat ja TE-toimistot otetaan mukaan asiakaskohderyhmän löytämiseksi, - miten kuntoutujien rekrytointi toteutetaan sekä miten kuntoutujia motivoidaan ja sitoutetaan kuntoutukseen sekä - kuinka kuntoutujille löydetään työharjoittelupaikkoja avoimilta markkinoilta. 2.3 Asiakaskohderyhmä Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun pilotoinnin kohderyhmään kuuluvat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat vieraskieliset, muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat henkilöt, joilla TEAK-kuntoutuksen myöntämisen kriteerit täyttyvät. 2.3.1 Kuntoutuja Kuntoutuja on aktiivinen toimija, joka suunnittelee, asettaa ja toteuttaa ammatillisia tavoitteitaan yhteistyössä kuntoutuksesta vastaavan henkilöstön kanssa. Kuntoutuja seuraa kuntoutumisensa edistymistä, arvioi toteutuksen onnistumista, ilmaisee mielipiteensä tavoitteiden saavuttamisen keinoista ja osallistuu ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseen. 4 (14)
2.4 Kuntoutuspalvelun toteuttaminen Pilotoitavan maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kuntoutusjaksot toteutetaan aikavälillä 1.3.2018 29.2.2020. Kuntoutuspalvelun toteuttamista määrittelee 1.1.2017 voimaan tullut Kelan työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen (TEAK) standardi, 1.1.2017 voimaan tullut Kelan kuntoutuksen avo- ja laitosmuotoisen standardin yleinen osa sekä tämä Kelan kuntoutuksen palvelukuvaus (Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kehittäminen ja pilotointi Voimassa 1.1.2018 31.8.2020). Lisäksi toteuttamista ohjaa palveluntuottajan laatima kielenopetusosion kehittämissuunnitelma. TEAK-kuntoutuksessa on kolme vaihtoehtoista palvelulinjaa, joista pilotointivaiheessa toteutetaan vain Työkokeilu ja työhönvalmennus -palvelulinjaa, enintään 120 päivää. Kielenopetuspäivien määrä on enintään 48 ja kuntoutuspalvelun enimmäiskesto on 10 kuukautta. Työkokeilu Enintään työkokeilua Ensimmäinen päätös Jatkopäätös 1 Työkokeilu työskennellessään työkokeilijana ulkopuolisessa työpaikassa ja mahdollisesti osan aikaa palveluntuottajan työkokeilutiloissa Jatkopäätös 2 Enintään 180 päivää työhönvalmennusta työskennellessään työharjoittelijana tai palkka- tai ansiotyössä ulkopuolisessa työpaikassa työskennellessään työharjoittelijana tai palkka- tai ansiotyössä ulkopuolisessa työpaikassa työskennellessään palkka- tai ansiotyössä ulkopuolisessa työpaikassa Työkokeilu ja työhönvalmennus työkokeilua ja työhönvalmennusta sekä lisäksi enintään 120 päivää työhönvalmennusta Työkokeilu työskennellessään työkokeilijana ulkopuolisessa työpaikassa ja mahdollisesti osan tai kokoajan palveluntuottajan työkokeilutiloissa JA työskennellessään työharjoittelijana tai palkka- tai ansiotyössä ulkopuolisessa työpaikassa työskennellessään työharjoittelijana tai palkkatai ansiotyössä ulkopuolisessa työpaikassa työskennellessään palkka- tai ansiotyössä ulkopuolisessa työpaikassa TEAK-palvelulinjat ja pilotoitavan kuntoutuspalvelun toteuttaminen 5 (14)
Kielenopetusosio ei vähennä TEAK-kuntoutukseen myönnettyjä kuntoutuspäiviä. Kuntoutuspäivän pituus on aina keskimäärin 6 tuntia ja tästä kuntoutusta tai kielenopetusta on vähintään 5 tuntia. Pilotoitavassa kuntoutuspalvelussa ei ole kuntoutuspäivän pituuden joustoa eikä kuntoutujan itsenäisesti toteuttamia kuntoutuspäiviä. Pilotoitavaan kuntoutuspalveluun ei sisälly seurantaa. Pilotoitavaan kuntoutuspalveluun ei tehdä jatkopäätöksiä. Kuntoutusjakso ajalla 1.3.2018 29.2.2020 TEAK pv Kielenopetusosio pv Yhteensä pv Kokonaiskesto 120 pv 600 t kuntoutusta 48 pv 240 t kielenopetusta 168 pv 840 t yhteensä 10 kk Taulukko 2: Työllistymistä edistävän kuntoutuksen ja kielenopetusosion enimmäismäärät kuntoutusjaksolla. Kuntoutuspäivän pituus on keskimäärin 6 tuntia ja tästä kuntoutusta tai kielenopetusta on vähintään 5 tuntia. Kielenopetusosion kielenopetuksen tulee tapahtua pääsääntöisesti TEAK-kuntoutukseen integroituna yksilöllisenä opetuksena. Enintään 1/3 opetuksesta voidaan toteuttaa ryhmämuotoisena. Ryhmämuotoista toimintaa sisältyy kuntoutukseen vain silloin kun se on kuntoutuksen kannalta tarpeen ja tukee kuntoutujan yksilöllisiä kuntoutustavoitteita. Kielenopetusosion päivät toteutetaan TEAK-kuntoutuksen lisäksi, kuitenkin pääosin integroituna TEAK-kuntoutukseen. Kielenopetusosion päivien laskennallinen enimmäismäärä on 2 päivää viikossa eli TEAK-kuntoutuksen standardin toteutuksen joustojen maksimimäärän mukaisesti. Kuitenkin kielenopetusosion päiviä voidaan toteuttaa kuntoutuksen eri vaiheissa viikoittain enemmän, kunhan kielenopetuspäivien maksimimäärä ei kuntoutusjakson aikana ylity. Pilotoitava kuntoutuspalvelu voi kestää enimmillään 10 kk. Pilotointivaiheessa palveluntuottaja sitoutuu järjestämään kuntoutusta vähintään 10:lle kuntoutujalle. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että kaikki pilotoitavan kuntoutuspalvelun kuntoutusjaksot päättyvät viimeistään 29.2.2020. 6 (14)
2.4.1 Kuntoutuspalvelun rakenne Pilotoitavassa kuntoutuspalvelussa TEAK-kuntoutusta ja kielenopetusta voidaan toteuttaa saman kuntoutuspäivän aikana niin, että kuntoutuspäivän vähimmäistuntimäärä 5 tuntia täyttyy. TEAK-kuntoutusta ja kielenopetusta voidaan toteuttaa saman päivän aikana 50/50 70/30 ja 30/70 -prosenttiosuuksin. Kuntoutuksen/kielenopetuksen vähimmäismäärät Vuorokausihinnan %-osuudet 1. TEAK-kuntoutus 5 tuntia 100 % 2. Kielenopetus 5 tuntia 100 % 3. TEAK-kuntoutus 2,5 tuntia ja kielenopetus 2,5 tuntia 50 % + 50 % 4. TEAK-kuntoutus 3,5 tuntia ja kielenopetus 1,5 tuntia 70 % + 30 % 5. TEAK-kuntoutus 1,5 tuntia ja kielenopetus 3,5 tuntia 30 % + 70 % Taulukko 3: Kuntoutuksen ja kielenopetuksen vähimmäismäärät Kuntoutuspalvelun hinta muodostuu Kelan hyväksymästä TEAK-kuntoutuksen vuorokausihinnoista ja kielenopetuksen vuorokausihinnasta sekä Kelan määrittämistä kiinteistä hinnoista. Ks. kohta 4.2.2 Kuntoutuksesta aiheutuneet kulut. 2.5 Kuntoutujan kielitaitotason arvioiminen Kaikille pilotointiin osallistuville kuntoutujille järjestetään kuntoutuksen alussa suomen kielen sekä luku- ja kirjoitustaidon lähtötason arviointi. Kielitaidon tasoarviointi toteutetaan uudelleen kuntoutusjakson päättyessä. Kelalla on sopimus kielitaidon tasoarvioinnin toteuttavan tahon kanssa ja Kela maksaa tasoarvioinnin kustannukset. Palveluntuottaja koordinoi kielitaidon tasoarvioinnin toteutuksen kuntoutusjakson alkuvaiheessa ja kuntoutusjakson päättyessä. Muilta osin pilotoitavassa kuntoutuspalvelussa noudatetaan TEAK-kuntoutuksessa käytettäviä tuloksellisuuden mittaus- ja arviointimenetelmiä (ks. työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen standardi kohta 7 Arviointi ja mittaaminen). 2.6 Tulkkaus Pilotoitavassa kuntoutuspalvelussa kuntoutujalla on oikeus käyttää tarvittaessa tulkkausta. Tulkki voidaan tilata TEAK-kuntoutuksen yksilölliseen osaan ohjelmaa ja tarvittaessa ryhmä- 7 (14)
toiminnan alkuvaiheeseen. Tulkkia ei voi käyttää kielenopetusosiossa. Tulkin käyttö on perusteltua erityisesti kuntoutuksen alkuvaiheessa, jolloin yhteistyössä kuntoutujan kanssa laaditaan kuntoutujan ammatillisia tavoitteita sekä työelämä- ja opiskelusuunnitelmia, käydään läpi kuntoutusjakson tavoitteita ja sitoutumisen merkitystä sekä arviointitutkimukseen osallistumista. Myös työkokeilu- ja työhönvalmennusjaksojen alkuvaiheessa voidaan ulkopuolisen työnantajan tiloissa käyttää tulkkia esimerkiksi työsopimusta tehtäessä sekä työturvallisuuteen ja työtehtäviin perehtymisessä. Tulkkauksen laskennallinen enimmäismäärä kuntoutusjaksolla on 5 tuntia/päivä, enintään 20 päivältä eli yhteensä enintään 100 tuntia. Tulkkeina käytetään Kelan kanssa sopimuksen tehneitä tulkkeja ja Kela maksaa tulkkauksesta aiheutuvat kustannukset (ks. myös Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi 2.3 Kieli ja tulkin käyttö kuntoutuksessa). 3 Kehittämistyön toteuttaminen 3.1 Hankeorganisaatio ja kehittämistyö Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishankkeella on Kelassa nimetty hankepäällikkö, jonka tukena toimii hankkeelle nimetyt projektiryhmä ja ohjausryhmä. Uuden kuntoutuspalvelun pilotointiin valitut palveluntuottajat nimeävät kuntoutuspalvelun toteuttamiseen jokaisesta tarjoukseen sisältyvästä toimipisteestä vastuuhenkilön, joka toimii yhteyshenkilönä Kelaan. Palveluntuottaja nimeää myös kielenopetuksesta vastaavan oppilaitoksen, kielenopetuskumppanin tai omaan henkilökuntaan kuuluvan suomen kielen opettajan. Palveluntuottaja toteuttaa kielenopetusosion tarjoamissaan toimipisteissä yhteistyössä oppilaitoksen tai kielenopetuskumppanin kanssa tai palveluntuottajan henkilöstöön kuuluu henkilö, jolla on riittävä kielenopetusosaaminen. Suomen kielen opetuksesta (S2-opetus) vastaavalta henkilöltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, perus- ja aineopintoja (60 op) suomen kielessä ja opettajan pedagogisia opintoja (60 op) sekä vähintään 3 vuoden työkokemusta aikuisten työikäisten suomen kielenopetuksesta sekä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa toimimisesta. Edellä mainitut pätevyysvaatimukset koskevat palveluntuottajan omaa henkilöstöä ja alihankintana toteutettua suomen kielenopetusta. 8 (14)
Maahanmuuttajien kuntoutuspalvelun kehittäminen ja pilotointi pohjautuvat palveluntuottajien laatimiin kehittämissuunnitelmiin. Kelan ja palveluntuottajien yhteinen kehittämistyö rakentuu Kelan laatimista kehittämistehtävistä ja palveluntuottajien vastuulla olevasta kuntoutuspalvelun kehittämisestä ja mallintamisesta. Kelan laatimien kehittämistehtävien alustavia teemoja on muun muassa kuntoutujien motivoiminen, kulttuurisensitiivinen työote, suomen kielen opetuksen menetelmät sekä uuden TEAK:ia ja kielenopetusta yhdistävän kuntoutuspalvelun mallintaminen. Palveluntuottajat laativat kehittämistehtäviin kirjallista aineistoa, joiden pohjalta teemoja käsitellään Kelan järjestämissä työkokouksissa, joissa jaetaan toimijoiden kokemuksia ja kehitetään uutta kuntoutuspalvelua. Lisäksi palveluntuottajalta odotetaan väli- ja loppuraporttia kehittämissuunnitelman toteuttamisesta ja kuntoutuspalvelun mallintamisesta. Kehittämistehtävät/teemat Kirjallinen aineisto Työkokoukset ja seminaarit Taulukko 4: Alustava suunnitelma kehittämisteemoista, raportoinnista ja työkokouksista. Ajankohta Kuntoutujien motivoiminen Kirjallinen tehtävä Työkokous 5/2018 Kielenopetuksen menetelmät Kirjallinen tehtävä Työkokous 10/2018 Kulttuurisensitiivinen työote Kirjallinen tehtävä Työkokous 5/2019 Kuntoutuspalvelun mallintaminen Kehittämistyön kokemusten ja tulosten esittely Väliraportti Loppuraportti Puheenvuoro, paneelikeskusteluun osallistuminen tms. Työkokous Työkokous 10/2019 5/2020 Loppuseminaari 5 6/2020 3.1.1 Arviointitutkimus Kielenopetusosion kehittämiseen ja uuden kuntoutuspalvelun pilotointiin liittyy arviointitutkimus, johon valitut palveluntuottajat osallistuvat. Tutkimusaineisto koostuu kuntoutujilta, palveluntuottajilta, suomen kielen opettajilta sekä muilta kuntoutukseen osallistuvilta tahoilta kerätystä kokemustiedosta koskien pilotoitavaa kuntoutuspalvelua. Arviointitutkimuksen aineistonkeruu edellyttää palveluntuottajalta yhden kuntoutujan kohdalla yhteensä noin 10 tunnin työpanosta, johon sisältyy esimerkiksi ajanvaraukset ja tulkkien tilaukset, tiedonkeruu, lomakkeiden tulostaminen, postitus jne. Palveluntuottajat osallistuvat arviointitutkimuksen palve- 9 (14)
luntuottajakohtaiseen aineistonkeruuseen, kuten esimerkiksi fokusryhmähaastatteluihin. Arviointitutkimuksen suunnitelma tarkentuu ennen pilotoitavien kuntoutuspalveluiden aloittamista. 4 Dokumentointi ja laskutus 4.1 Kuntoutuspalvelun dokumentointi Palveluntuottaja noudattaa pilotoitavan kuntoutuspalvelun (TEAK-kuntoutus ja kielenopetusosio) toteutuksen dokumentoinnissa Kelan avo- ja laitosmuotoisen standardin yleisen osan kohtaa 3.1.3 Kuntoutujan tietojen ja kuntoutusasiakirjojen käsittely sekä kohtaa 3.6.2 Laadunhallinta ja seuranta. Lisäksi palveluntuottaja toimittaa pilotoinnin aikana Kelaan kehittämistyön väliraportin ja pilotoinnin päätyttyä kehittämistyön loppuraportin. Raportit sisältävät kuvauksen ainakin kehittämissuunnitelman mukaisesta uudesta kuntoutuspalvelusta, siinä käytetyistä menetelmistä sekä niiden toimivuudesta ja rajoitteista maahanmuuttajataustaisten kuntoutujien ammatillisessa kuntoutuksessa. Raportoinnista sovitaan tarkemmin ennen pilotoitavan kuntoutuspalvelun alkamista. 4.2 Kuntoutuksen peruuntuminen ja keskeytyminen Kuntoutuksen peruuntuminen ja keskeytyminen on kuvattu standardin yleisessä osassa kohdassa 2.2 Kuntoutukseen osallistumisen peruuttaminen tai kuntoutuksen keskeyttäminen, mistä palveluntuottajan on hyvä tiedottaa myös kuntoutujia. Palveluntuottaja ottaa kuntoutujan suostumuksella yhteyttä lähettävään tahoon ja välittää tiedon kuntoutuksen päättymisestä sekä jatkosuunnitelma suosituksista. Kuntoutujalle voidaan antaa myös tietoa kolmannen sektorin palveluista. 10 (14)
4.2.1 Kuntoutujan etuudet Kuntoutujalle maksetaan kuntoutusrahaa ja korvataan TEAK-kuntoutukseen ja kielenopetusosioon liittyvät matkakustannukset, jotka ylittävät omavastuuosuuden. Kuntoutusraha ja matkakorvaukset maksetaan kuntoutuspäätöksen perusteella Kelan normaalimenettelyn mukaisesti. Kelan kuntoutukseen liittyvien etuuksien maksamisesta saa tietoa Kelan toimistosta tai Kelan internetsivulta kela.fi. i KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI, Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus. Voimassa 1.1.2017 alkaen. ii KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI, Yleinen osa. Voimassa 1.1.2017 alkaen. 11 (14)