Parlamentaarinen työryhmä, LVM 19.10.2017 MISTÄ KORJAUSVELKA KOOSTUU JA MITEN SE SAATAISIIN POISTETTUA Timo Saarenketo, PhD, Adj.Prof. CEO, Roadscanners Group Finland
ESITYS POHJAUTUU PÄÄOSIN SEURAAVIIN TUTKIMUSPROJEKTEIHIN ROADEX I-IV projektien tutkimukset ja ROADEX Network selvitykset 1998-2017. Projekti keskittynyt, Pohjois-Euroopan vähäliikenteisten teiden hoidon ja ylläpidon tuottavuuden kasvuun kehittämiseen ja sosioekonomisten vaikutusten arviointiin. Maat: Irlanti, Skotlanti, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi. Päällysteiden Ennakoivan Hoidon ja Kunnossapidon Ohjelmointi 2015-2025. Yhteistyöprojekti: Liikennevirasto, Lapin ja Keski- Suomen Ely-keskukset ja Roadscanners Oy. Testialueet: Kemi- Tornion hoitoalue, Rovaniemen päätiet, Karstulan hoitoalue Huom! Tässä esityksessä ei ole huomioitu siltoja eikä sorateitä vaan pelkästään päällystetyt tiet.
PEHKO-pilotti 2015-2025 Kemi-Tornion, Rovaniemen ja Karstulan hoitoalueen päällystetyillä teillä Hoidon ja ylläpidon käytäntöjä parannetaan niin, että tuottavuus paranee ja tien kuntotaso voidaan pitää nykyisellään / parantaa vähemmillä resursseilla. Lopullinen tavoite: Vuonna 2025 päällystetty tieverkko on paremmassa kunnossa ja päällysteiden vuosikustannukset ovat 50% verrattuna laskennallisiin nykykustannuksiin! 140 milj + 120 milj = 260 milj - 50% = 130 milj Päällystebudjetti 2015 Korjausvelkaa lisää 2015 Laskennallinen tarve 2015 Säästöt 2025 = 120 milj Todellinen tarve 2025
PEHKO 2015-2025 Projektin Rahoitusmalli - Karstula Kerroin 1,55 Vaihe 1 Tieverkon mittaukset, diagnostiikka, heikkojen lenkkien tunnistaminen sekä korjaavat toimenpiteet.
Mitä ollaan saatu jo nyt aikaan: Karstula urakasvun kehitys 2015-2016 ja 2016-2017 1,2 /m/v Päätiet: 2016-2017 Päätiet: 2015-2016 Nykyinen päällystebudjetti 130-140 milj./v vastaa noin 2,25 /m/vuosikustannuksia Tämä ~10% vastaa 30-40 % päällysteiden vuosikustannuksista (suurin osa korjausvelan kasvusta) 2 /m/v 4 /m/v 5-10 /m/v
Päällysteiden vuosikustannukset - Karstula 2015-2016 yht. 1 920 000 2016-2017 yht. 1 337 000 Parannusta: 583 000 = 46%!! PEHKO lisärahoitus: 500 000 (päällyste) (2015-2017) 110 000 (hoito)
Jatko Laskennallinen päällystysvuosi= Urasyvyys (2017) + urautumisnopeus mm/v
PEHKO 2015-2025 projektin rahoitusmalli - Karstula
Täsmäkorjaus kannattaa Karstulan laskennalliset päällystekustannukset 2018-2030! Päällystämisvuosi laskettu nykyisen urasyvyyden ja urautumisnopeuden perusteella Raja päällysteen uusimiselle: urasyvyys 18 mm maks.ura 18 mm Korj.velka= 2017 ura > 18 mm pääll hinta Kust. (milj/ ) lev. 6,5 m /m2 "varmuuskerroin" nykyrahoitus vuosi km m2 10 2 milj. /v korj.velkaa 14.42 93730 937300 1.87 2018 3.26 21190 211900 0.42 0.9 2019 7.85 51025 510250 1.02 0.9 2020 7.93 51545 515450 1.03 0.9 2021 7.26 47190 471900 0.94 0.9 2022 6.56 42640 426400 0.85 0.9 2023 6.30 40950 409500 0.82 0.9 2024 6.25 40625 406250 0.81 0.9 2025 5.46 35490 354900 0.71 0.9 2026 5.34 34710 347100 0.69 0.9 2027 5.20 33800 338000 0.68 0.9 2028 5.23 33995 339950 0.68 0.9 2029 5.03 32695 326950 0.65 0.9 2030 4.65 30225 302250 0.60 0.9 yht: 76.32 496080 4960800 11.80 11.7 PEHKOrahoitusmalli Nykyinenrahoitusmalli
Mitä pitäisi tehdä teiden korjausvelkaongelmalle? Ylläpito ja Hoito 1. Poistetaan aluksi syyt vuosittaisen korjausvelan kasvulle (hoito ja ylläpito) 2. Samalla siirrytään ennakoivaan kunnossapitoon 3. Lopuksi poistetaan nykyiset korjausvelkakohteet (~10-15%) tiestöstä Investoinnit: 1. Luovutaan vaiheittain rakentamisesta, eli tehdään vähemmän, mutta kunnolla
PEHKO-projekti: Päällysteiden nopean urautumisen / vaurioitumisen ja korjausvelan kasvun suurimmat syyt YLLÄPITO 1. Raskaat rekat ja heikko pohjamaa Todella iso ongelma. Kohteet pääasiassa turvemailla. Näissä kohteissa teräsverkkorakenne toiminut erittäin hyvin Arvio: Nostaa korjausvelkaa 30-40 milj /v ja kasvuvauhti kasvaa nopeasti. Korjauskustannukset 350-400 milj (päätiet 100 milj ). 2. Raskaat rekat ja ohuet päällysteet (<150 mm) Suurin osa urautumisesta ei johdu nastarengaskulumisesta Arvio: kokonaiskustannukset 1-1,2 mrd 10-15 vuoden aikana. Aluksi 2-3 vuonna 100-200 milj ja sen jälkeen lisäkustannukset 30-50 milj /v kunnes tavoite saavutettu 3. Päällysteen laatu Alueellinen ongelma ja voidaan hoitaa ohjeistuksella. Arvio: Ei välttämättä lisärahaa. Pitkällä tähtäyksellä pudottaa alueittain päällysteiden vuosikustannuksia Copyright Roadscanners 2016. All Rights Reserved.
PEHKO-projekti: Päällysteiden nopean urautumisen / vaurioitumisen ja korjausvelan kasvun suurimmat syyt HOITOURAKAT 1. Kuivatuspuutteet: yksityistieliittymät Todella iso, mutta helposti/nopeasti korjattava ongelma. Arvio: Nostaa korjausvelkaa 10-20 milj /v. Korjattavissa 2-3 vuodessa, arvio 30-40 milj 2. Kuivatuspuutteet: sivuojat (ja laskuojat) Tukkeutuneet sivuojat iso ongelma, aiheuttaa routaongelmia - toimivan sivuojan syvyys tulisi olla > 0,9 m (Pohjois-Suomi 1,1 m) Arvio: Nostaa korjausvelkaa 20-30 milj /v. Korjauskustannukset sidottavissa hoitourakoihin, arvio 10-15 milj /v 3. Kuivatuspuutteet: myöhästyneet sohjo-ojat Suuri merkitys reunadeformaation syntyyn. Myös liikenneturvaongelma. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää ongelmaa. Arvio: helposti hoidettavissa hoitourakoissa, lisäkustannukset muutama milj /v 4. Ohuet päällysteet ja runsas suolan käyttö Uusi havainto - kustannusvaikutus vielä arvioimatta. Haittapuolena liikenneturvallisuus
Jos Karstulan esimerkki laajennetaan koko Suomeen? Oletetaan, että Karstula edustaa koko Suomen yleistä päällystettyä tieverkkoa, jolloin meillä on noin 60.000 km 6-6,5 m leveää tietä: - 2015-2016 päällysteverkon vuosikustannukset olisivat: 279 milj., mikä on 4,7 /m - 2016-2017 päällysteverkon vuosikustannukset olisivat: - 191 milj., mikä on 3,2 /m - Parannusta 88 milj. Suomen vuosittainen päällystebudjetti on ollut tasolla 130-150 milj. /v (2,25-2,40 /m) => eli korjausvelkaa syntyisi vielä 40-50 milj.. Mutta kaikkia tarvittavia töitä ei ole vielä saatu tehtyä.
Mitä korjausvelan kasvun katkaiseminen ja poisto suurimmaksi osaksi voisi maksaa koko Suomessa? Malli 2018-2030 laadittu Karstulan PEHKO-kokemuksien pohjalta Koko Suomi Ylläpito Mittaus ja Hoito Vuosikust (v) Ylläpito normaali Ylläpito PEHKO lisäraha suunnittelu lisäys Yhteensä 2018 140 160 20 7 10 177 2019 140 218 78 4 10 232 2020 140 218 78 4 10 232 2021 140 218 78 3 10 231 2022 140 181 41 2.5 10 193 2023 140 154 14 2.5 10 167 2024 140 143 3 2.5 10 155 2025 140 132-8 2.5 10 144 2026 140 119-21 2.5 10 132 2027 140 109-31 2.5 10 122 2028 140 99-41 2.5 10 112 2029 140 90-50 2.5 10 102 2030 140 87-53 2.5 10 99 yht. 1820 1928 108 40.5 130 2099 Erotus 2018-2030: 279 milj. (keskimäärin 22milj./v.)
Mitä muutoksia vaaditaan Aluksia tieverkko mitataan ja teiden ongelmien syyt selvitetään (diagnostiikka) ei enää suunnittelua tuulilasin läpi Täsmäkorjaukset, joissa korjataan vain tarkasti ongelmakohdat ei pitkiä from-to hankkeita Elinkaarikustannuslaskelmat mukaan päätöksentekoon Muistetaan, että nyt korjataan korjausvelkaa eikä paranneta geometriaa ja levitetä teitä siihen eri rahat! Valmistaudutaan raskaampien rekkojen aiheuttamiin ongelmiin (paksummat päällysteet teräsverkot) Ennakoiva kunnossapito, jolloin kasvaviin ongelmiin puututaan ennen kuin ne ovat muuttuneet ongelmiksi Hoidolle ja Ylläpidolle yhtenäiset tavoitteet pudottaa korjausvelkaa (hoidon ja ylläpidon yhdistäminen?) Raskaan liikenteen painojen seuranta ja ylipainojen sanktiointi Painorajoitusten käyttöönotto silloin kun ne ovat tarpeen
TARVE Voidaanko toimintatapoja yhtenäistää? Digitaalisuus vaatii prosessien muuttumista sekä uutta osaamista laitteiden, ohjelmien ja toimintatapojen osalta MUTTA Alan (* osaajista on iso pula, alan jatkokoulutuksesta on iso pula ja alan opetuksessa on iso aukko yliopistotasolla. Mitä uutta alalla? Mikä on mahdollista? Mistä osaajat alalle? Miten uudet toimintamallit saadaan alalla läpi? Kuka johtaa alan tutkimusta? Missä kehitys menee? Opettaako joku näitä juttuja? (* digitaalinen infra (mallintaminen, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito)
Ja tämä työ toisi suomalaisille alan toimijoille ainutlaatuista osaamista, joka tulisi näkymään myös vientituloissa! Kiitos!