Metsän jatkuva kasvatus Tietoja ja myyttejä Timo Pukkala 20.10.2018
Sisältö Mitä on jatkuva kasvatus Esimerkkejä Metsien kehitysdynamiikka Taloudellisia näkökohtia Puuntuotos Ekosysteemipalvelut Myytinmurtamista
MITÄ ON JATKUVA KASVATUS
Nimi suomeksi Tasaikäismetsätalous Jatkuvapeitteinen metsätalous Eri-ikäismetsätalous Kelvollisia synonyymeja Jaksollinen kasvatus Kiertoaikametsätalous Jatkuva kasvatus Peitteinen metsätalous Huonoja synonyymejä Tasarakenteiskasvatus Erirakenteiskasvatus Englanniksi Even-aged forest management Rotation forestry Continuous cover forestry Uneven-aged forest management Saksaksi Gleichaltriger Forstwirtshaft Dauerwald Plenterwad Huom Olennaista on tasaikäisyys (metsä uudistetaan kerralla), ei tasarakenteisuus Erirakenteiskasvatus ei ole On osa jatkuvapeitteistä jatkuvapeitteisen metsätaloutta metsätalouden synonyymi
Jatkuva kasvatus = Jatkuvapeitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Dauerwald = kestometsämetsätalous Metsä ja sen tuotto sekä muut hyödylliset vaikutukset kestävät Kiinnitetään huomiota käsittelyihin Alfred Möller 1920: Vältä avohakkuita Poista puut, joiden elinvoima heikentynyt (eli suuret ja huonokuntoiset) Maksimoi tuotos, minimoi pääoma Tasaiset hakkuutulot eivät ole itsetarkoitus Ei tähdätä tiettyyn metsän rakenteeseen Uudistuminen tapahtuu yleensä itsestään
Jatkuvapeitteinen metsätalous Eri-ikäismetsätalous Peitteinen metsätalous eli Jatkuva kasvatus Eri-ikäismetsätalous on jatkuvan kasvatuksen yksi muoto Monesti peitteinen metsätalous (jatkuva kasvatus) ja eri-ikäismetsätalous mielletään synonyymeiksi (mm. metsälaki ja Tapion ohjeet) Eri-ikäismetsätalous Yleistetään väärin väittämällä, että jatkuva kasvatus ei onnistu Suomessa, kun arvellaan, että eri-ikäiskasvatus on vaikeaa Suomessa 6
Eri-ikäismetsätalous yksi jatkuvan kasvatuksen muoto Plenterwald Uneven-aged management Paljon pieniä puita ja vähän isoja, laskeva läpimittajakauma Hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto 10 50 v Ei välttämättä helppoa Suomessa Karujen maiden männiköt Korpikuusikot 7
Jatkuva kasvatus on laajaperäistä metsätaloutta (pienet kulut) Laajaperäisen metsätalouden muotoja: Toistuvat yläharvennukset Poimintahakkuut Uudistaminen pienaukkohakkuilla Kaistalehakkuut Uudistaminen alikasvoksesta Muu luontainen uudistaminen Vain laajaperäinen metsätalous on kannattavaa, kun puu kasvaa hitaasti
Esimerkki Viljelyinvestointi 2000 /ha Kiertoaika 70 vuotta Tuottovaatimus 4 % Sijoituksen loppuarvo olisi vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa (4%) 31 143 /ha Jos kuutiometrin arvo on 35, on hakattava 890 m3/ha, jotta saadaan 31 143 /ha Se vastaa keskimääräistä vuotuista kasvua 12,7 m3/ha Viljelyinvestoinnin pitäisi tuottaa tämän verran lisäkasvua, jotta se olisi perusteltu Jos luontaisesti syntyvä metsikkö tuottaa 6 m3/ha vuodessa, viljelymetsän on tuotettava 12,7+6 = 18,7 m3/ha vuodessa, jotta viljelyinvestointi olisi taloudellisesti perusteltu Metsä tuottaa keskihyvällä kasvupaikalla tyypillisesti 6 7 m3/ha vuodessa
METSIEN KEHITYSDYNAMIIKKA
Suomen metsäammattilaisille opetettu malli Piirros: Timo Kuuluvainen
Valter Keltikangas (1973): Minulla oli tilaisuus 40 vuotta sitten kulkea valtakunnanmetsiä arvioitaessa sen aikainen pisin linja Tällä matkalla minä en nähnyt ainoatakaan keloontuvaa metsikköä enkä myöskään nähnyt paloalueita. Ylipäänsä ne kyllä olivat vanhoja metsiä. Minä en oikein voi yhtyä käsitykseen, että luonnontilainen metsä olisi pystyyn kuoleva ja metsikkönä kerrallaan kuoleva.
Metsän kehitys todenmukaisempi malli (tosin vieläkin yksinkertaistettu) Vaiheet suurtuhon, esim. rajun metsätuhon tai avohakkuun jälkeen (suuri kierto): 1. Syntymisvaihe 2. Itseharvenemisvaihe 3. Alikasvoksen muodostumisvaihe 4. Vanhan metsän vaihe (pieni kierto) Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheessa 4 metsikkö yläharvenee Vanhoja puita kuolee Voi syntyä myös yhtä puuta isompia aukkoja (pienaukkoja) -myrskyt, tuhopesäkkeet Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein 200 500 vuotta Vaihetta 3 ei hyödynnetä nykymetsänhoidossa Vaihetta 4 ei jäljitellä nykymetsänhoidossa Hoitometsät ovat yksinkertaisempia ja vähemmän vaihtelevia kuin luonnonmetsät (metsätalouden sukupuuttovelka on 900 lajia)
Alikasvoksen muodostumisvaihe
Luonnontilainen metsä =? Kuva: Tommi Taipale Useimmiten erirakenteista sekametsää, joka elää ja voi hyvin
Luonnontilaisen metsän tuho Vastaa useimmiten voimakasta yläharvennusta Avohakkuun kaltaista täystuhoa on harvemmin
Avohakkuu Ei vastaa luonnossa tapahtuvia häiriöitä (myrskyissä ja metsäpaloissa tuho on harvoin yhtä täydellinen) Kuva: Olavi Laiho
Mitä voidaan päätellä Tasaikäismetsätalous ei ole luonnonmukaista Päätehakkuun sijasta varttuneessa metsässä olisi tehtävä yläharvennuksia Jäävän metsän ei tarvitse olla homogeeninen Kuusen istutus avohakkuualalle ei ole luonnonmukaista Sen vuoksi menetelmä on työteliäs ja kallis Kuusi ei ole pioneeripuulaji vaan se ilmestyy myöhemmin pioneeripuulajien alle Entä jos aukkoja kuitenkin on? Männyn kylvö tai siemennys reunametsästä karuilla mailla Luontainen uudistaminen pioneeripuille viljavilla kasvupaikoilla Reunametsien siemennys usein riittävä Kuusi ilmaantuu asteittain alikasvoksena
ESIMERKKEJÄ
Yläharvennus ilman pienpuustoon kajoamista
Tästä leimikosta ei hakattu lainkaan kuitupuuta! Puutavaralajit: tukki, parru, energiaranka
Määrämittahakkuu Ennen: jyrkimmin kielletty Tutkimukset ja laskelmat: usein kaikkein kannattavin
Yläharvennus pienpuustoon koskematta Jäljelle jää hyvälaatuinen puusto Jäävän puuston suhteellinen arvokasvu on hyvä
Yläharvennus/määrämittahakkuu. Jäljellä on runsaasti lisävaltapuita, joiden suhteellinen arvokasvu on lähivuosina suuri.
Yläharvennuksena tehty tiheä siemenpuuhakkuu
Siemenpuuhakkuu pienpuustoon kajoamatta, ei muokkausta
Avohakkuu ilman viljelyä. Taimikko syntynyt valmiista alikasvoksesta ja reunametsän siemennyksestä.
Vapautettu kuusialikasvos
Yhteistä kaikille: Hakkuussa saadaan paljon tuloja Pieniä puita (kuitupuita) ei hakata Tilipäivää ei seuraa kulupäivä Periaatteet: 1. Ole ahne 2. Ole laiska
KANNATTAVUUS
Taloudellisia perusteita: Rungon arvo Kuiturungot eivät ole juuri minkään arvoisia Niitä myymällä ei saa katetuksi edes viljelykustannuksia Vain tukkirunkoja kannattaa myydä Kaikki kuiturungot kannattaa jättää kasvamaan
Kuutiometrin arvo Nämä puut voi myydä! sään s i m Älä ssä nime äitä aa n k k a h! puita Kannattavan hakkuun periaate Poista arvokynnyksen ohittaneet puut Jätä arvokynnystä lähestyvät puun kasvamaan Toisin sanoen Poista puut, joissa on pieni suhteellinen arvokasvu nyt ja tulevaisuudessa Jätä puut, joissa on suuri suhteellinen arvokasvu, nyt tai tulevaisuudessa Eli Pienennä puuston arvoa mahdollisimman paljon Pienennä arvokasvua mahdollisimman vähän
Puun hakkuukypsyys Puu on hakkuukypsä, kun sen arvokasvuprosentti painuu vertailukoron alle Suurissa puissa on pienin arvokasvuprosentti Suuret puut ovat hakkuukypsimpiä -> ne tulee poistaa ensin Jos metsässä on kokovaihtelua (arvokasvun vaihtelua) Puut kannattaa poistaa vähittäin Erirakenteisen metsän avohakkuussa osa puista poistetaan optimihetkeä aiemmin, osa myöhemmin -> Syntyy epäoptimaalisuustappiota Korjuukustannukset otettava huomioon: kertymän oltava riittävä Toisaalta pienten puiden jättäminen kasvamaan alentaa korjuukustannuksia
Poistettavien puiden valinta Punaiset läpimittaluokat ovat hakkuukypsiä Rajakork o Tarkemmassa analyysissä huomioon: -Maan arvo -Poiston vaikutus jäävien puiden kasvuun -Periaate kuitenkin sama
Ku PPA 5 m2/ha Optimikäsittely Koivut pois Jätä vähän mäntyjä Lakiraja alittuu muuten Jätä kaikki kuuset 10 vuoden päästä Poista loput männyt Yläharvenna hiukan kuusta Jäävä PPA 14 m2/ha
Ku PPA 5 m2/ha Optimikäsittely Yläharvenna koivua Harvenna lakirajalle Jätä kaikki kuuset 14 vuoden päästä Poista loput koivut Jätä kaikki kuuset Harvenna lakirajalle Hakkuu heti kun kuusia riittävästi lakirajaan
Hakkuutapojen kannattavuus
Ensiharvennusvaiheen metsiköt (Lea Hokkasen kandidaatin tutkielma)
Toisen harvennuksen vaiheen metsiköt Jatkuvassa Harvennus + Harvennus + Jäävän puuston arvo
PUUNTUOTOS
Lundqvist ym. 2017 (kirjallisuuskatsaus) Jatkuva kasvatus tuottaa selvästi vähemmän puuta Katsaus koskee vain eri-ikäiskuusikoita, ei jatkuvaa kasvatusta yleisesti Yleisin syy tuotoseroihin oli eri-ikäiskuusikoiden vähäinen puuston määrä Vasemmalla on esimerkki katsauksen tutkimuksista Lundqvist ym. 2013 Jatkuvan kasvatuksen metsikkö on pidetty todella harvana (50 m3/ha) Andreassen 1994 (Norja): sama juttu Tällaisiin esimerkkeihin viittaamalla Suomessa kerrotaan, että JK tuottaa vähän puuta!
Toinen esimerkki Ruotsista (Lundqvist ym. 2007) Etelä-Ruotsissa kasvu oli yläharvennuksen jälkeen (mustat neliöt) systemaattisesti selvästi parempi kuin alaharvennuksen (valkoiset neliöt) jälkeen Pohjois-Ruotsissa erot olivat pienemmät
Vessarin koekenttä (Lähde ja Lin 2013)
Lähde, Laiho, Norokorpi, Saksa 2002 23 koealaparia eri puolilta Suomea Poimintahakkuun (single-tree selection) jälkeen kasvu oli parempaa kuin alaharvennuksen jälkeen, ennen kaikkea vähäpuustoisissa metsiköissä
Kuinka tuotosta pitäisi vertailla? Paras tapa olisi verrata optimoidun tasaikäismetsätalouden tuotosta optimoidun jatkuvan kasvatuksen tuotokseen kiertoajan mittaisena aikana Muutoin on mahdollista saada sellaisia tuloksia kuin haluaa Muussa tapauksessa huomion otettavaa Tilavuuskasvu riippuu lähes suoraviivaisesti puuston määrästä On hylättävä ainakin tutkimukset, joissa metsikön tiheys on JK:n lakirajojen alapuolella Olisi tarkasteltava tutkimuksia, joissa puuston tiheys vastaa nykyistä ja tulevaa Suomen metsien jatkuvaa kasvatusta (eli selvästi lakirajojen yläpuolella) Esimerkiksi Lundqvistin (2017) kirjallisuuskatsausta ei pidä käyttää On tarkasteltava kiertoajan mittaista jaksoa Ei pidä verrata tasaikäismetsätalouden harvennusvaiheen kasvua JK:n kasvuun
Simulointiesimerkki (lehtomainen kangas, kuusi) Monesti on vertailtu vain tätä vaihetta Tämä tuottamaton vaihe puuttuu jatkuvassa kasvatuksessa Hyvässä jatkuvassa kasvatuksessa puiden koko ja puuston määrä ovat tilavuusja arvokasvun kannalta lähes optimaaliset. Kasvamaan jätetään tilavuus- ja arvokasvultaan parhaat puut (pienet tukkirungot ja suuret kuiturungot).
Esimerkki vertailusta, jonka ajattelematon voi tulkita väärin Tällainen kuva ei kerro mitään tasaikäismetsätalouden ja jatkuvan kasvatuksen puuntuotoseroista pitkällä aikavälillä
Esimerkki kohtalaisen kelvollisesta vertailusta Puuntuotos 400 ha metsäalueella suunnittelulaskelmissa Käytetty kasvumallia, joka sopii molempiin metsänkasvatus-menetelmiin (Pukkala ym. 2013) Maksimoitiin nykyarvoa 2, 3 tai 4 % korolla Eri menetelmissä sama hakkuukertymä 50 vuodessa 2%: 80 000 m3 3%: 90 000 m3 4%: 100 000 m3
Jos JK-metsä kasvaa huonosti, JK on tehty huonosti Yleisiä tutkimuksissa tehtyjä erheitä Hakataan liian harvaksi Tehdään hakkuu vanhaan kuusikkoon, jossa ei ole lainkaan pienpuustoa Hakataan myös puita, jotka kasvaisivat hyvin (pienet tukkirungot, suuret kuiturungot) Hyvä JK: Aloita nuoremmasta kuin hakkuukypsästä metsästä Metsikössä tulisi olla kuiturunkoja vähintään 5 m2/ha, mielellään puolet puustosta Jätä kaikki suuret kuiturungot ja pienet tukkirungot kasvamaan Ne kasvavat hyvin tilavuutta, ja ennen kaikkea arvoa Jos mahdollista, pidä metsä sekametsänä! On tehty vääränlaista yleistystä Metsänhoitokokeissa (ja tutkimuksissa) JK-hakkuita ei ole tehty aina hyvin Kohteet on valittu omituisesti (esim. vanhoja puhtaita tasaikäisiä kuusikoita) Tulokset on kuitenkin yleistetty kaikkeen jatkuvapeitteiseen metsätalouteen Jatkuvan kasvatuksen ammattilaiset eivät tee samoja erheitä kuin tutkijat
Muutama Arvometsän hakkuukohde
EKOSYSTEEMIPALVELUT
Metsän tehtävät Ekologiset yms. Monimuotoisuus Ympäristö (hiilensidonta) Suoja (vesivarat, eroosio) Kulttuuriset Maisemat Pyhät paikat Sosiaaliset Perinteiset käyttömuodot Työ Taloudelliset Economic Social Cultural Ecological
Ulkoisvaikutukset, ekosysteemipalvelut Puuntuotannon arvo 150 200 /ha vuodessa Muiden hyötyvaikutusten arvo voi olla monin verroin suurempi Niitä vähätellään, koska niille ei ole markkinoita Niiden vapaaehtoinen vaaliminen on vastuullista metsätaloutta Kulttuurinen kestävyys Metsää tulee käsitellä menetelmillä, jonka kansalaiset hyväksyvät Suurin osa suomalaisista vastustaa avohakkuita Avohakkuut on jo kielletty mm. Saksassa, Kiinassa ja Sloveniassa Sosiaalinen kestävyys Ei aiheuteta haittaa perinteisille metsän käyttötavoille Ulkoilu, marjastus, metsästys, sienestys
Ulkoisvaikutukset notkahtavat avohakkuussa Peitteinen metsätalous Tasaikäismetsätalous Pätee mm. seuraaville ulkoisvaikutuksille ja ekosysteemipalveluille Mustikka- ja sienisato Maisema- ja ulkoiluarvot Eroosion ehkäisy, hiilen sidonta Ei päde vattuun!
Marjastus tuottaa taloudellista hyötyä ja virkistysarvoa Mustikoista ja mustikan varvustosta hyötyvät myös eläimet Foto: Tommi Taipale Foto: Olavi Laiho
Maksimoidaan kannattavuutta (Nykyarvoa, NPV) RFM = tasaikäismetsätalous, CCF = jatkuva kasvatus Säästäjän metsä (max NPV 2%) Sijoittajan metsä (max NPV 5%) Habitat: kuukkelin elinympäristö Berry: mustikka ja puolukka Carbon: hiili Scene: maisema Removal: hakkuukertymä
Päätelmät Jatkuva kasvatus tuottaa enemmän useimpia ekosysteemipalveluja Säästäjän metsässä (pienet hakkuut, suuri puustopääoma) ekosysteemipalveluja tuotetaan enemmän kuin sijoittajan metsässä (suuret hakkuut, pieni puustopääoma) Jatkuvassa kasvatuksessa ekosysteemipalvelujen tuottaminen syö kannattavuutta paljon vähemmän kuin tasaikäismetsätaloudessa Erityisen huono yhdistelmä on suuri korkokanta (tuottovaatimus) ja tasaikäismetsätalous Jatkuvassa kasvatuksessa ekosysteemipalvelujen tuotanto ailahtelee vähemmän korkokannan ja tavoitefunktion mukaan eli se on vakaampaa
MYYTIT Kun vanhat myytit on osoitettu vääräksi (esim. heikko kannattavuus), keksitään uusia (esim. heikentynyt puuntuotos, vähäinen puuston määrä)
Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten vaihto valoneulasiin vie muutamia vuosia
Ikä 90 v Ikä 40 v
Myytti 2: Mänty tai koivu ei sovi jatkuvapeitteiseen metsätalouteen Männikön JK on helppoa Karuilla kankailla Harjumailla Suomänniköissä Pohjois-Suomen männiköissä
Eri-ikäistä hieskoivikkoa Turvemaiden hieskoivikoita voidaan kasvattaa JK:lla Yleensä koivikko kuusettuu
Myytti 3: Tasaikäinen metsä ei sovi jatkuvapeitteiseen metsätalouteen Sopii vallan hyvin Ensin tehdään 2 3 yläharvennusta Sitten odotellaan että alikasvos tulee hakkuuikään Asiaa on sekoittanut se, että käsitteet ovat hukassa Hakattu 100 130 m3/ha tukkia Uusi hakkuu 10 vuoden päästä Metsikköön muodostuu hiljalleen alikasviosta Jatkuva kasvatus (jatkuvapeitteinen metsätalous) ja eri-ikäismetsätalous eivät ole synonyymejä
Myytti 4: Siirtyminen jatkuvaan kasvatuksen tarvitsee pitkän, kivuliaan ja huonosti tuottavan siirtymävaiheen Voidaan siirtyä silmänräpäyksessä, silloin kun lopetetaan avohakkuu Siirtymävaiheessa ei ole mitään kivuliasta, metsänomistajan ei tarvitse tehdä muuta kuin ottaa silloin tällöin vastaan rahaa Kannattavuus ja puuntuotos ovat siirtymävaiheen aikana yleensä erinomaisia Jos jatkuvaan kasvatukseen haluaa siirtyä hyvin vanhassa metsässä, josta puuttuu alikasvos ja muu pienpuusto, kannattavuus heikkenee parhaaseen vaihtoehtoon verrattuna (joka on esim. metsän uudistaminen luontaisesti nopeassa tahdissa) Jos ajatellaan vain kannattavuutta, JK:ssa pitäisi myös tähdätä metsän uudistumiseen
Myytti 5: Jatkuvapeitteinen metsätalous lisää tuulituhoja Jatkuva kasvatus vähentää tuulituhoja kahdella tavalla Tuulelle altis reunametsä vähenee Erirakenteisuus vähentää tuulituhoja (tuuli ei pääse tunkeutumaan metsikön sisälle) Kummastakin vaikutuksesta löytyy tutkimustuloksia Suomesta ja muualta Kaikki voimakkaasti harvennetut tasarakenteiset metsiköt ovat aluksi alttiita tuulituhoille Optimaalinen jäävän puuston tiheys on suunnilleen sama jatkuvassa kasvatuksessa ja tasaikäismetsätaloudessa Tuulelle alttiissa metsikössä kannattaa tehdä pari lievää harvennusta yhden voimakkaan sijasta
Tuulituhot löytyvät avohakkuualojen reunoilta
Metsikön rakenne ja tuulituho Erirakenteiset
Myytti 6: Jatkuvapeitteinen metsätalous heikentää geneettistä laatua Eri-ikäismetsätaloudessa kasvamaan jätetyt puut ovat poistettuja pienempiä nuoremman ikänsä vuoksi Alikasvoksesta valikoituvat puut, jotka kasvavat parhaiten ja sietävät parhaiten varjostusta Valintaa tapahtuu nopeasti reagoivien varjoa sietävien puiden hyväksi Tasaikäisen metsikön puiden kokoeroihin vaikuttaa lähinnä se, kuinka hyvin alkukehitys on sattunut onnistumaan Puiden välinen kilpailu suurentaa kokoeroja Alaharvennus on jalostusta huonolaatuisten etukasvuisten puiden hyväksi
Korjuukustannus/m3 Myytti 7: JK:n puunkorjuu on kallista Alaharvennuksessa poistettavat Yläharvennuksessa poistettavat Läpimitta Korjuu on halvempaa kuin varttuneen metsän alaharvennuksessa Paljon halvempaa kuin ensiharvennuksessa Jonkin verran kalliimpaa kuin päätehakkuussa
Hakkuukoneen saanto (Timo Kujalan jakamaa tietoa) Kainuu 3 3 alaharvennus n. 10 m /tunti (rungon koko 70 dm ) 3 yläharvennus 15-18 m /tunti 3 päätehakkuu 20 m /tunti
Myytti 8: JK:ssa tulee korjuuvaurioita Riippuu Metsiköstä Konekuskista Hakkuun suunnittelusta ja valvonnasta Vaurioituneet puut voi poistaa saman tien Alikasvoksen osittaisesta tuhoutumisesta ei ole haittaa tuotokselle eikä kannattavuudelle Oma yläharvennettu JK-metsikköni Harvennettu alue: 8.5 ha Korjuuvaurioita: 1 kpl
Myytti 9: JK johtaa puuston määrän vähenemiseen Kaksi esimerkkiä puuston määrästä: Kuusikko Keski-Suomessa Hakkuun Ennen hakkuuta jälkeen Männikkö Kainuussa Hakkuun Ennen hakkuuta jälkeen Pphjapinta-ala Pituus Tilavuus Keskimäärin: kuusikko 198 m3/ha, männikkö 124 m3/ha Suomen metsien keskitilavuus tällä hetkellä: 100 m3/ha JK-metsää ei tarvitse harventaa (eikä yleensä harvenneta) lakirajalle!
Myytti 10: Puuntuotos pienenee On löydetty tapauksia, joissa JK:n puuntuotos on ollut pienempi Näitä tuloksia on yleistetty virheellisesti Ne tutkimukset, jotka eivät vastaa nykyistä ja tulevaa Suomen metsien jatkuvaa kasvatusta, pitäisi jättää huomiotta Monesti on verrattu tasaikäismetsän harvennusvaiheen kasvua JK:n kasvuun Pitäisi verrata kiertoajan mittaista aikaa.
Oma JK-metsikköni 2 vuotta yläharvennuksen jälkeen Puuston laatu parani Arvokasvuprosentti parani Maisema parani Sain paljon rahhaa