Järven muisti: mitä kansalaishavainnot ja tutkimus kertovat järviluonnon muutoksista? FT Kari-Matti Vuori Vieraileva tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjala-instituutti Vesien- ja ympäristönsuojelun teemapäivä, Imatra 9.9.2014
Sisältö Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät Järven muisti, alustavia tuloksia Ihmisen muistijäljet Kansalaishavainnot Luonnon muistijäljet Fossiiliset eliöjäänteet, sedimenttianalyysit Seuranta-/tarkkailumittaukset Vertailua: esim. Imatran edusta, Kuolimo, Immalanjärvi
Tausta Tutkimus ja seuranta >< kansalaispalaute Suurten/keskisuurten kirkasvetisten järvien vähittäiset muutokset vedenlaatu, kalasto, pyydysten limoittuminen, kasvillisuuden leviäminen, leväkukinnot toisaalta pistekuormituksen vesiensuojelun menestystarinat + virallinen tilaluokittelu: erinomainen/hyvä tila Pienten järvien totaalimuutos kasvillisuuden peittämät, liettyneet, ruskeavetiset järvet aiemmin karuja, kirkasvetisiä, hiekkarantaisia Maavesi, Pien-Saimaa Metsän tarina: Haarikon-Saarijärven alueen poikkeuksellisen luonnontilainen järvi- ja pienvesiluonto
Tavoitteet Kuinka yleisiä kansalaishavainnot (kirkasvetisten) järvien tilamuutoksista ovat? muutosten luonne: positiivinen/negatiivinen kokemus? Ovatko havainnot yhteneviä järviluonnon omien muistijälkien kanssa? ympäristöhallinnon seurantamittausten kanssa? Näkemykset/tieto muutosten syistä?
Menetelmät Vertailututkimus Limnologinen seuranta- ja tutkimusaineisto Vedenlaaturekisteri, paleolimnologiset tutkimusraportit ja julkaisut Ekologisen tilan seuranta- ja tutkimustulokset (kasviplankton, pohjalevät, vesikasvit, pohjaeläimet, kalat) Kysely- ja haastattelututkimus veden väriä, näkösyvyyttä, vesikasvillisuutta, leväkukintoja, rannan pohjanlaatua, veden käyttökelpoisuutta, kalastoa, kalanpyydysten limoittumista, järvimaisemaa ja ranta-alueen virkistyskäyttöä koskevia havaintoja + vapaa kuvailu 270 postitettua lomaketta (osakaskunnat, yhdistykset, järjestöt,vanhainkodit), vastausprosentti 67 + noin 60 Webropol-vastausta Haastattelut jatkuvat (järvet joista myös riittävästi seuranta-/tutkimustietoa)
Alustavia tuloksia Kysely- ja haastattelututkimus Vastauksia 75 järvestä Pääosa kirkasvetisiä, eteläkarjalaisia 9 muuta maakuntaa Vastaajien keski-ikä 61 v, perimätiedon kautta havainnot ulottuivat 1920-luvulle asti Suurin osa muistikuvista ja havainnoista ulottui vähintään 1950-luvulle Kattavia vastauksia n. 250 Valtaosa koki järven tilan muuttuneen huonompaan suuntaan pyydysten limoittuminen (83 % vastaajista) veden ruskeneminen ja vesikasvillisuuden runsastuminen (77-79%) uimarannan pohjanlaatu ja leväkukinnat (67-70%) kalasto ja kalansaalis sekä järvimaiseman viihtyisyys ja kauneus (50%) Kalaistutukset/kalakantojen hoitotoimet: kalastohaittojen lieventyminen Suurten metsäteollisuuskombinaattien kuormittamissa vesissä (lähinnä Saimaa) koettiin järven vedenlaadun ja kalaston parantuneen 1980-/1990-luvulta lähtien ranta-alueiden muutokset, mm. umpeenkasvu, koettiin pysyväksi haitaksi Kokemus järvien heikentyneestä tilasta 2-jakoinen nuhjaantumiskokemus : lieviä, mutta selviä muutoksia suurissa/keskisuurissa järvissä Esim. Kuolimo, Saimaan osa-altaat, Nurmijärvi, Immalanjärvi totaalimuutos : suuria muutoksia koko järven veden, pohjan ja rantojen laadussa Lukuisia pieniä latvajärviä ympäri Suomea, Pien-Saimaa, Maavesi
Metsäteollisuuden kuormittamat vesialueet SAIMAA
Vertailua Seuranta-/tarkkailumittaukset 1962 vuodesta alkaen, ilmentävät vedenlaadun ja ekologisen tilan ongelmia, paraneminen merkittävää 1980-/1990-luvulta lähtien Paleolimnologinen tutkimus Karu, kirkasvetinen alue tehtaiden perustamiseen saakka, nopea vedenlaadun heikkeneminen (ml. väriarvojen nousu) jätevesipäästöjen kasvaessa, paraneminen 1980-/1990-luvulta lähtien Kansalaishavainnot Voimakas vedenlaadun ja kalakantojen heikkeneminen 1950-1990- luvuilla, paranemisen koettu alkaneen jv-puhdistuksen tehostuttua Näkösyvyys kasvanut hieman, väri muuttunut hieman kirkkaammaksi Vesikasvillisuuden (ruovikot/ heinikot ) lisääntyminen, ml. hiekkarantojen umpeutuminen pysyvä haitta
Paleolimnologia, esim. Imatran edusta: fossiilisten piilevien perusteella Saimaan tila heikkeni 1935 lähtien, parantunut 1993 lähtien Ecomonitor Oy 2008 VÄRI: 15-25 25-45
Imatran edustan (Vatavalkama) näkösyvyys tarkkailumittausten mukaan Näkösyvyys m 2000-2014 1990-luku 1980-luku Näkösyvyys m 1970-luku 1960-luku 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3
Imatran edustan seurantatulokset Väriluku 1962-2014 Kokonaisfosfori
Kuolimo
Vertailua Seuranta-/tarkkailumittaukset 1962 vuodesta alkaen (vedenlaatu, biologia 2000-luvulta), ilmentävät vakaata, erinomaista vedenlaatua ja ekologista tilaa (vesikasvit, kasviplankton, pohjaeläimet, kalasto) Paleolimnologinen tutkimus Miettinen ym. 2005 (BER 10:31-43): hyvin karu, kirkasvetinen esiteollisella ajalla, piileväanalyysin mukaan 2000-luvulla ravinnetaso selvästi noussut ja merkkejä väriarvojen noususta Kansalaishavainnot Pääosa vastaajista kokee näkösyvyyden hieman alentuneen ja värin ruskentuneen sekä pohjakivien ja kalanpyydysten limottuvan hieman entistä enemmän Jotkut kokeneet väri-/näkösyvyys-/liettymismuutoksen voimakkaaksi, toisaalta vähemmistön mielestä kuuluu luontaiseen vaihteluun Kalaston koettu muuttuneen hieman: särkikalojen yleistyminen, syöttikalana aiemmin yleinen mutu taantunut/kadonnut kivikkorannoilta Lahtialueiden ja lahdenpohjukoiden liettyminen ja kasvittuminen yleinen havainto
Paleolimnologia 35 30 25 20 15 Esiteollinen 2000 10 5 0 Kok-P Väri Miettinen ym. 2005 (Huom! Värin mallinnus epävarma)
Ekologisen tilan luokittelu Vedenlaadun, kasviplanktonin ja pohjaeläimistön seurantapaikat Lisäksi kalasto (RKTL 2008 Morruuvuorenselän alue) ja vesikasvit (SYKE) Vedenlaatu+ kasviplankton -harvoista paikoista vuosittain useamman kerran vuodessa Pohjaeläimet -kivikkorannoilta ja syvänteistä, 3 vuoden välein
Havainnot ruskenemiskehityksestä saavat tukea mittauksista 35 30 25 20 15 10 5 0 Pt mg/l 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Taustalla todennäköisesti humuksen huuhtoutumisprosessit -kemiallinen hapen kulutus lisäevidenssinä
Kuolimon Morruuvuorenselkä, näkösyvyys 1962-2014 10 1980-89 1990-99 2000-14 Näkösyvyys (valkolevy, m) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 50 100 150 200 1962-2014
Immalanjärvi Hyvän/Tyydyttävän tilan luokkaraja Erinomaisen/Hyvän tilan luokkaraja 10 Immalanjärvi keskiarvo 9 (4 näytepistettä) 2006-2012 Väriarvoissa nousua 2000-luvulla 1995-2007 värikeskiarvo 10.6 2006-2012 värikeskiarvo 13.5
Immalanjärvi 200 Väri Pt mg/l 150 100 50 1990-luku 2000-2014 0 Laitilanlahti Pääsyvänne 6 4 2 Näkösyvyys m 0 1970-1999 2000-2014
Yhteenveto vertailusta Kansalaishavainnot kertovat yleisesti samaa tarinaa järvien tilakehityksestä kuin seuranta- ja tutkimustulokset Havainnot täsmentävät kuvaa järvien tilasta taustalla pitkä ja usein toistuva, tarkkakin havainnointi ja kokemusperäinen tieto Havainnot seurantapaikkojen ulkopuolisten alueiden heikkenevästä tilasta Mutu-tieto arvokasta: mutu on puhtaan veden indikaattorilaji!
Mielipiteet/havainnot muutosten syistä Yleisimmin metsätalous (turvemaiden ojitus, hakkuut ym. uudistamistoimet) Huoli rantametsien ja puronvarsien käsittelystä: joillakin alueilla yleinen kommentti: rajua, maaperän rikkovaa käsittelyä, suojavyöhykkeitä/ kaivukatkoja/ pintavalutuskenttiä ei juuri ole tapana jättää Metsätalousvaltaiset suuret ja pienet järvet Turvekaivokset ja maatalous Maakunnassa erityisesti Torsan ja Suuri Jukajärven alueella ja Maavedellä turpeen kaivu, Parikkalan seudulla ja Pien-Saimaalla maatalous Haja-asutus/mökit sekä ilman saasteet harvemmin mainittuja Pistekuormitus: tehostunut jätevesien puhdistus metsäteollisuudessa kiitetty, yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa nähty yleisesti yhä puutteita
Vesien ruskeneminen laaja ilmiö pohjoismaissa Mitä seurauksia? Järven pienilmasto muuttuu (valo,lämpötila) Veden- ja pohjanlaatu yleisesti muuttuu (ph, ravinteet, happi, liettyminen) Elohopea ja useat muut metallit huuhtoutuvat humuksen mukana
Humuksen huuhtoutumisen vaihtelu? -luontainen vaihtelu vuodenaikojen ja vuosien välillä +maaperää rikkovat ja eroosiota lisäävät maankäytön muutokset (esim. kesähakkuiden yleistyminen, kunnostusojitukset, rantarakentaminen, hulevedet) +ilmastomuutos (skenaarioissa jopa 26% lisäys TOC-huuhtoumiin)
Lopuksi metsistämme Etelä-Karjalan maapinta-alasta 70% metsää Metsien käsittely intensiivistä Metsäsektorin vesiensuojeluongelmat siirtyneet tehtaiden purkuvesisöistä karujen valuma-alueiden hakkuuleimikoille ja ojitusalueille Tarve tehostaa vesiensuojelua Vesiensuojelun suunnittelun hyvät työkalut vietävä tehokkaammin käytäntöön
Kiitos! Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö Suomen Tietokirjailijat ry. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry. Lappeenrannan teknillinen yliopisto/ Etelä-Karjala-instituutti ja Kemiantekniikka