Toimitusnumero 2013-453632 1(59) Voimansiirtoalueen lunastus Kohde: Aika: 3.10.2018 kello 13:00 Paikka: Toimitusinsinööri: Uskotut miehet: Voimansiirtoalueen lunastus Hikiä- Forssa 400+110 kv voimajohto LOPPI-JANAKKALA- HÄMEENLINNA TEM/19/05.03.03/2013 Lopen kunnantalo, valtuustosali (osoite; Yhdystie 5, 12700 Loppi) Lasse Ojala Läsnäolijat: Liite 3. Janne Siikonen, Jari Mäkinen 1. Tiedottaminen Selvitys Kokouksesta on tiedotettu 07.09.2018 lähetetyillä kutsukirjeillä Maanmittauslaitoksen diaarista ilmeneville asianosaisille sekä lisäksi on ollut lehtikuulutus Aamupostissa, Hämeen Sanomissa ja Forssan lehdessä 14.09.2018. 2. Kokouksen laillisuus Selvitys Tilan 1-19 Kotimäki edustaja ilmoitti, että yhdelle pesän osakkaista ei ole tiedotettu vaikka se toimitusmiehille on ilmoitettu jatkokokouksessa. Toimitusinsinööri pahoitteli, ettei kutsua ole lähetetty ja totesi että tiedottaminen on laillinen, kun yhdelle jakamattoman kuolinpesän osakkaista on laitettu kokouskutsu sekä on tehty lehtikuulutus. Asianosaiset eivät kysyttäessä muutoin esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta. Kukaan asianosaisista ei kysyttäessä esittänyt esteellisyysmuistutusta lunastustoimikunnan jäseniä vastaan eikä estettä toimitusta vastaan. Päätös 3. Omistajamuutokset Selvitys Toimituksesta on tiedotettu laillisesti, lunastustoimikunta on esteetön ja kokous on laillinen. Lunastustoimituksen aloittamisen jälkeen on seitsemällätoista (17) tilalla tapahtunut omistajavaihdoksia lainhuutorekisterin perusteella. Lainhuutotiedoissa olevien kauppa yms. saantikirjojen perusteella mahdolliset toimituksessa määrättävät korvaukset kuuluvat omistajanvaihdoksen kohteena olleiden kiinteistöjen uusille lainhuutotietojen mukaisille omistajille. 4. Fingrid Oyj:n vastine korvausvaatimuksiin 26.03.2018 Selvitys LAUSUNTO HIKIÄ-FORSSA 400/110 kv:n VOIMAJOHTOALUEEN LUNASTUSTOIMI- TUKSESSA TN:O 2013-453632 KÄYTETTÄVISTÄ KORVAUSPERUSTEISTA HÄMEEN- LINNAN KAUPUNGISSA JA LOPEN JA JANAKKALAN KUNNISSA. Emme ota kantaa lunastettavien alueiden maapohjan ja puuston korvausperusteena oleviin yksikköhintoihin. Luotamme lunastustoimikunnan paikallisella asiantuntemuksella tietävän alueen maankäyttötilanteen ja viran puolesta suorittavan oikean hinta-analyysin. Haluamme kuitenkin jäljempänä esittää eräitä tekijöitä, joita mielestämme olisi otettava huomioon korvauksia määrättäessä. 1 Voimajohtojen ympäristövaikutukset vaikutukset ympäröivään asutukseen
Toimitusnumero 2013-453632 2(59) Uuden voimajohdon ympäristövaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana pitää olla se, miten uusi johto aiheuttaa haittaa. Maisemahaitan arviointiin vaikuttavat eniten kohteen etäisyys havaitsijan pääasiallisesta sijainnista, kohteen näkymäsuunta (päänäkymä, sekundäärinen näkymä) ja näkyvyys (esteet ja suojapuusto). Lunastustoimituksessa ei tule vahvistaa korvausta maisemahaitasta ainakaan sen perusteella, että linja pelkästään näkyy. Korvauksen perusteen tulee olla yksilöity ja perustua siihen, että kiinteistön käyttö todellakin konkreettisesti heikentyy jollakin tavoin. Näin voisi ajatella käyvän esimerkiksi silloin, kun uusi linja dominoi voimakkaasti rakennukselta avautuvaa näkymää tai suorastaan haittaa tonttimaan järkevää käyttöä alun perin suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi vain se, että kymmenien tai jopa yli sadan metrin päässä näkyy voimajohto, ei ole riittävä peruste korvata maisemahaitta tai rakennuspaikan arvonalentuminen. Maisemahaitan arvioinnin lähtökohta Lähtökohtaisena arvioinnin perustana tässä toimituksessa voidaan pitää korkeimman oikeuden ratkaisua 1999:61, jossa maisemahaitasta johtuen jäännöskiinteistön arvonalentumisprosentit vaihtelivat 1 prosentista 6 prosenttiin tapauskohtaisesti. Kuuden prosentin tapauksissa pylvään etäisyys kiinteistöstä vaihteli 25 ja 40 metrin välillä ja etäisyys lähimmästä johdosta oli runsaat 10 metriä. Kyseinen oikeustapaus soveltuu hyvin tähän toimitukseen, koska myös korkeimman oikeuden käsiteltävänä olleessa tapauksessa 110 kv voimajohto oli korvattu 400 kv voimajohdolla. Pyydämme lunastustoimikuntaa arvioimaan maisemahaitasta aiheutuvat korvaukset ottamalla huomioon edellä mainitun korkeimman oikeuden päätöksen, lunastustoimituksissa vakiintuneen korvausmenettelyn sekä kunkin kiinteistön yksilöllisen tilanteen. 2 Magneettikentät ja terveysriskit Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus (294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002. Asetuksen valmistelutyössä oli pohjana Euroopan unionin neuvoston suositus sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta. Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo vaihtosähkölaitteiden sähkökentälle on 5 kv/m (kilovolttia metrille) ja magneettikentälle 100 µt (mikrotesla), kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kv/m ja 500 µt. Sähkö- ja magneettikenttiä koskevia suositusarvoja ja niiden perusteita on tarkasteltu säännöllisesti Euroopan unionin ja kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (IC- NIRP) toimesta, mutta tarvetta suositeltujen enimmäisarvojen muuttamiselle ei ole todettu, koska tutkimustulokset eivät ole antaneet asiasta uutta tietoa. Voimajohtojen synnyttämä sähkö- ja magneettikenttä esiintyy ainoastaan voimajohtojen välittömässä läheisyydessä. Magneettikenttä on verrannollinen voimajohdoissa kulkevaan virtaan, joka on suurin 400 kv jännitteisissä johdoissa. Kuitenkin väestölle asetettu magneettikenttäaltistuksen suositeltu enimmäisarvo 100 µt ei ylity edes suoraan 400 kv voimajohdon alla. Suurimmat mitatut magneettikentät 400 kv voimajohdon johtimien alta ovat olleet noin 10 µt. Magneettikenttä laskee keskimäärin alle sadasosaan väestölle asetetusta suositusarvosta 400 kv voimajohdon johtoalueen reunassa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa asuva kansalainen joutuu sähkölaitteiden synnyttämien sähkömagneettisten kenttien ympäröimäksi, varsinkin taajama- ja kaupunkialueella. Taustakenttien lähteitä ovat esimerkiksi sähköjohdot (myös näkymättömissä olevat maakaapelit), rakennuksiin sijoitetut muuntamot ja sähkökeskukset, rakennusten sähköverkot, kotien sähkölaitteet, tietokoneet, junien sähkömoottorit virransyöttöjärjestelmineen, kauppojen tuotesuojaportit, radioasemat sekä matkapuhelimet ja niiden tukiasemat. Myös teolli-
Toimitusnumero 2013-453632 3(59) suudessa ja lääketieteessä käytetään voimakkaita sähkömagneettisia kenttiä synnyttäviä laitteita. Merkittäviä luonnon lähteitä ovat maapallon oma magneettikenttä, salamointi sekä aurinko, joka lähettää voimakkaita sähkömagneettisia aaltoja laajalla aallonpituusalueella. 3 Maa- ja metsätalousalue Voimalinja kulkee koko matkan maa- ja metsätalousalueella. Siksi on syytä käyttää jo vakiintuneita korvausperiaatteita niin maapohjakorvausten kuin haitan ja vahingonkorvaustenkin määrittämiseen. Mielestämme esim. Maanmittauslaitoksen laatimaa "Arviointi ja korvaukset" ohjeistoa voidaan soveltuvasti käyttää tähän tarkoitukseen. 3.1 Viljelysmaa 3.1.1 Pylväshaitta 3.1.1.1 Harustettu pylväs Ehdotamme, että korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. Suuntaviivoja pylväshaitan määrittämiseksi voidaan hakea esimerkiksi Luonnonvara- ja biotalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta 40/2017 "Sähkönsiirron maanomistaja-korvaukset (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/540130). Tutkimuksessa pystyttiin kauppahinta-aineistosta Etelä-Suomen alueellisesta mallista laskemaan, että pellolla sijainnut suurjännitepylväs laski hehtaarihintaa 592 /pylväs. Tutkimus on ladattavissa oheisen linkin kautta. 3.1.1.2 Peltopylväs Ehdotamme, että myös peltopylväiden osalta korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. 3.1.2 Kulkuhaitta pellolla Pellolla kulkuoikeus on korvattu yleisen käytännön mukaan 2 metrin levyisenä. Pellon kulkuhaittakorvausta harkittaessa on otettavan huomioon, että rakennetut voimajohdot kulkevat vanhassa johtoaukossa. Tämä on kuitenkin vain teoreettinen määrittelytapa ja teoreettinen korvaus siitä, että johdon omistajalla ylipäätänsä on oikeus kulkea myöskin viljelysmaalla. Vaikka lunastus-lupa sallii johdon omistajan kulkemisen jalan tai ajoneuvolla johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle, käytännössä tämä kuitenkin merkitsee sitä, että vuotuiset tarkastustoimet suoritetaan pääsääntöisesti jalan. Mikäli huolto- ja kunnossapitotöissä käytetään työkoneita, ei niiden siirtäminen pylväältä toiselle orjallisesti johdon keskilinjaa seuraten useinkaan ole edes mahdollista tai ainakaan tarkoituksenmukaista. Pyrimme hakemaan koneiden kulkureitit siten, että kohtuullisin vaivoin pystymme etenemään ja aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Vahingot luonnollisesti korjataan tai korvataan maanomistajalle aina tapauskohtaisesti erikseen. 3.1.3 Tiivistymishaitta pellolla
Toimitusnumero 2013-453632 4(59) Maan tiivistymistä ja sen täsmällistä kohdentamista peltoalueella on varsin vaikea tapauskohtaisesti määritellä. Riippuen ajankohdasta, jolloin pellolla on liikuttu ja myös pellon maaperästä monin paikoin tiivistymistä ei välttämättä ole tapahtunut lainkaan. Mutta jotta asia tulisi tasapuolisesti sekä yksinkertaisesti käsiteltyä, ehdotamme yleisperiaatteena tiivistymishaitan korvaamisesta: Linjapituuden ja 5 metrin ajoleveyden pinta-alan mukaan 500 / ha sekä pylvään ympäriltä kiertelyn lisäksi 100. 3.2 Metsämaa Lähtökohtaisesti tässä toimituksessa johtoalue pääosin kapenee 64 metristä 56 m, joten maapohjakorvauksia tulee määrättäväksi hyvin vähäisiltä osin. Esitämme korvausten osalta, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsämaan tuottoarvotaulukon yksikköhintoja korjataan kertoimella 1,5. Tätä periaatetta ehdotamme sovellettavan myös tässä toimituksessa. Reunavyöhykkeen maapohja, taimikot ja odotusarvo voidaan korvata samoin perustein kuin johtoaukeankin. Kun entinen reunavyöhyke muuttuu uuden johdon johtoaukeaksi, korvauksissa ei tarvitse huomioida sitä, mitä reunavyöhykkeestä on aiemmin maksettu. Esittämämme yksikköhinnat ylittävät selkeästi Tapion julkaisemat taulukkoarvot. Esitettyyn yksikköhintaan sisältyvät mahdolliset virkistys- ym. arvot, pienpuusto, korjuutyön puutteista johtuvat menetykset sekä myös mahdollisista vähäisistä supistumis- ja pirstoutumishaitoista ja myöhemmistä tuulenkaatohaitoista syntyvät menetykset. 3.2.1 Pirstoutumishaitta Harkittaessa voimajohdon aiheuttamia pirstoutumishaittoja on huomattava, että voimajohtoa ei voida rinnastaa maantiehen, joka jakaa totaalisesti metsälön kahtia. Voimajohdon ali ja johtoalueen reunalla voidaan kulkea metsäkoneillakin, kunhan se tapahtuu sähköturvallisuusmääräyksiä noudattaen. Käsityksemme mukaan ainoastaan hyvin pieniksi (alle 0,3 ha) tai kapeiksi ja tuulialttiille paikalle jäävillä metsäkiiloilla saattaa pirstoutumishaitta olla perusteltua. 3.2.2 Tuulenkaadot Tuulen kaatamien puiden korvaamisesta toteamme, että niistä luonnollisesti määrätään korvaus, mikäli niitä on tiedossa. Kun järjestelmällistä katselmusta ei pidetä, pitää luottaa asiamiehen tai metsänomistajan ilmoitukseen. Korvaus määrätään nimenomaan sillä perusteella, että puun laatu on tuulituhon vuoksi alentunut. Maanomistaja voi kuitenkin käyttää jäännösarvon hyväkseen. Korvauksen suuruus on viime aikaisissa lunastustoimituksissa ollut: tukki 12, kuitu 6. Alueet, joilla tuulenkaatoja tai kuivumisia tulee mahdollisesti vastaisuudessakin tapahtumaan, voidaan melko luotettavasti rajata. Lisäksi kokemus on osoittanut, että näilläkin alueilla tuulenkaatoja syntyy vain parin vuoden aikana johtoaukean raivauksen jälkeen eli ne puut kaatuvat, jotka ovat kaatuakseen ja loput sopeuttavat juuristonsa muuttuneeseen olosuhteeseen. Mielestämme arvioimisen jälkeen tapahtuvat tuuli- ja kuivumisvahingot sisältyvät reunavyöhykekorvaukseen kun se korvataan samoin perustein kuin johtoaukeakin. 4 Edunvalvontakustannukset Harkittaessa LunL 82 mukaisia edunvalvontakustannusten korvauksia mielestämme jäljessä esittämämme malli yksinkertaistaisi ja tasapuolistaisi tältä osin korvauskäytäntöä. Läsnä olleelle tai asiamiehen edustamalle asianosaiselle maksetaan ilman vaatimusta kul-
Toimitusnumero 2013-453632 5(59) takin kokouskäynniltä kustannustenkorvaus, joka on 50. Tämä sisältää sekä kohtuulliseksi katsotun ansionmenetyskorvauksen että kokousmatkakulut. Tätä suuremmat korvausvaatimukset edunvalvontakustannuksista on erikseen osoitettava. Näin toimittaessa mahdollisten asiamiespalkkioiden maksaminen jäisi asiamiehen ja asianosaisen keskeiseksi asiaksi. Edunvalvontakuluja ei pidä korvata molemmille, sekä asiamiehelle että asianosaiselle. Mikäli samaa tilaa edustaa useampi osakas, katsomme, että kustannusten korvaus tulee määrätä vain yhdelle kokousta kohden. Edelleen jos useampi samassa omistuksessa oleva tila on lunastuksen kohteena, katsomme tällaisten tilojen muodostavan talousyksikön, jota näin ollen tulee käsitellä yhtenä tilakokonaisuutena. Helsingissä 26.3.2018 Fingrid Oyj Maankäyttö- ja ympäristö Mikko Kuoppala Erikoisasiantuntija 5. Lunastuspäätös Selvitys Yleistä Lunastustoimikunta totesi, että koska maanomistajille on varattu edellisen kokouksen yhteydessä annetun määräajan kuluessa mahdollisuus tehdä kirjallinen korvausvaatimus ja koska lunastaja on antanut hankekokonaisuuteen liittyvän vastineen 26.03.2018, voidaan aloittaa toimitukseen liittyvä korvausten käsittely. Toimitusalueella on tehty tarvittavat maastokatselmukset. Käytännössä toimituksen kohdealueella on pieneltä osin siirretty voimajohdon aluetta kulkemaan kokonaan uudelle reitille ja lähes kokonaisuudessaan voimajohtolinjaa on uudistettu entiselle paikalleen ja kyse on vanhan johtolinjan mukaisten oikeuksien lakkauttamisesta. Maanomistajilta on saapunut useita kirjallisia korvausvaatimuksia määräaikaan mennessä ja maastokatselmus on toimitettu syksyllä 2017. Tämän jälkeen lunastaja, Fingrid Oyj on antanut vastineen toimitukseen. Toimituksessa on laadittu koordinaattiaineistoon perustuen toimituskartta sekä korvausasiakirja, joista selviävät tilakohtaiset lunastuksen sijainnit ja pinta-alat. Kohteen yleiskuvaus Toimituksen kohde on pituudeltaan noin 25 km, sijaiten Lopen kunnan, Janakkalan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueella. Toimituksessa käsiteltävä linja-alue alkaa Riihimäen kaupungin rajalta päättyen Tammelan kunnan rajaan. Tästä matkasta linja kulkee vanhassa johtokäytävässä lähes koko noin 25 kilometrin matkan. Kohde on rakentamatonta peltoja metsäaluetta sekä voimajohdon läheisyydessä on joillakin kohdilla haja-asutusalueen rakennuspaikkoja ja johto ylittää useita maantiealueita. Kaavatilanne Kohdealue on ns. haja-asutusaluetta. Korvauksen lähtökohdat
Toimitusnumero 2013-453632 6(59) Lunastustoimikunta totesi, että lähtökohtana korvauksille on oltava lunastuslain 29 ja 30 :ien tarkoittama käyvän hinnan mukainen täysi korvaus maanomistajien menetyksistä, mikäli korvauksia ei ole aiemmin maksettu tai niistä ole sovittu. Lunastuslain 29 :n mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus eli lunastuskorvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lunastuskorvaus muodostuu kohteenkorvauksesta, haitankorvauksesta ja vahingonkorvauksesta sen mukaan kuin lunastuslaissa säädetään. Lunastuslain 44 :n mukaan omaisuus on arvioitava sellaisena kuin se on lunastuspäätöksen julistamishetkellä ja määrättävä korvaus lunastuspäätöksen julistamisen ajankohdan arvon perusteella. Lunastuksessa käytetään kohteiden korvausten arviointimenetelmänä kauppa-arvomenetelmää (vertailukauppa-aineistoineen) ja tarvittaessa myös kustannuksien arviointiin perustuvaa menetelmää. Korvauksen yleisiä perusteita Lunastustoimikunta katsoo, että tämän lunastuksen vuoksi ei mitään uudisrakennusoikeutta menetetä, eikä myöskään uusi tai laajeneva rakennusrajoitusalue rajoita jo vanhastaan olevien rakennuspaikkojen kohdalla rakentamismahdollisuuksia. Tällainen tapaus voisi olla kyseessä, jos rakennus sijaitsee vanhastaan siten, että rakennusrajoitusalue tulee rakennuksen ja sen pihapiirin välittömään läheisyyteen tai jopa niiden kohdalle. Tämän kaltaisessa tapauksessa lunastaja ei pääsääntöisesti suhtaudu suotuisasti voimajohdon suuntaan tai sen kohdalla tehtäviin laajennuksiin (rakennusrajoitusalueen sisällä). Kauempana sijaitsevien rakennusten osalta rakentamismahdollisuuksiin ei tule muutosta. Isompien, useiden hehtaarien kokoisten rakennuspaikkakiinteistöjen kohdalla rakentamisrajoitusten merkitys on poikkeustapauksia lukuun ottamatta lunastustoimikunnan näkemyksen mukaan hyvin vähäistä. Samoin on tilanne maa- ja metsätalouskiinteistöjen tapauksessa. Toimituksen kohdealueella on joissakin kohdin johtoalueen keskilinja siirtynyt toimituskartan mukaisesti hiukan sivuttaissuunnassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhastaan lunastettua rajoitusta vastaavasti poistuu toiselta puolelta. Kohteenkorvauksen arvioinnin lähtökohta Kohteenkorvaus lunastettavasta omaisuudesta on lunastuslain 30 :n 1 momentin mukaan määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukaisesti. Lunastuslain 31 :n 1 momentin mukaan, jos se yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on merkittävästi korottanut tai alentanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. Yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on kyseinen sähkönsiirtojohto, joten kohteenkorvauksen arvioimisen lähtökohtana on alueella ennen johtohanketta vallinneen käyttötarkoituksen tai käyttömahdollisuuden mukainen arvo. Koska kysymyksessä on käyttöoikeuden lunastus, joka kaikilta osin ei poista omistajalle jäljelle jäävää maankäyttömahdollisuutta, määräytyy korvaus ennen johtohanketta olleen käyttötarkoituksen tai - mahdollisuuden arvon ja lunastushankkeen jälkeen omistajalle jäävän käyttömahdollisuuden arvon erotuksena. Pylväsalasta täysi korvaus pelto-alueella on perusteltua määrätä, koska pylväsala estää alueen käytön käytännössä kokonaan kun taas muuta johtokatua on mahdollisuus osittain hyödyntää lunastuksesta huolimatta. Muulla johtoalueella hakijalla ja hänen lukuunsa työskentelevällä on oikeus jalan tai ajoneuvolla kulkea johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle. Arviointikäytännössä tämä otetaan yleensä huomioon korvaamalla pelto-alueella 2 m levyistä kulku-uraa vastaava alue samoilla perusteilla
Toimitusnumero 2013-453632 7(59) kuin pylväsalaksi lunastettava alue. Tämä korvaaminen tapahtuu kuitenkin ainoastaan uuden johtokäytävän osalta. Kohteenkorvausta ei viljeltyjen maiden osalta muutoin määrätä johtoaukealta tai reunavyöhykkeeltä, koska peltoa voi viljellä entiseen tapaan. Voimajohdon sijoittuessa olemassa olevan jo lunastetulla alueella olevan voimajohdon viereen, korvataan metsämaalla reunavyöhykkeestä johtoaukeaksi muuttuva osuus uutena johtoaukeana hakijan ilmoituksen perusteella. Lunastettaessa metsämaalla entistä reunavyöhykettä reunavyöhykkeeksi, entistä johtoaukeaa johtoaukeaksi tai reunavyöhykkeeksi, otetaan huomioon johtoaukeasta aikaisemmin määrätyt korvaukset. Metsätalousmaan hinta ja korvaus Metsätalousmaan käypä hinta arvioidaan tavanomaisesti summa-arvomenetelmällä. Menetelmässä lasketaan yhteen puuttoman maapohjan erillisarvo, taimikoiden erillisarvo, kasvatusmetsien puuston erillisarvo sekä uudistushakkuumetsien puuston erillisarvo. Puuston taloudellisinta hakkuuikäänsä aikaisemmin tapahtunut poistaminen ja siitä aiheutunut ennenaikaisen hakkuun vahinkoa käsitellään erikseen vahingonkorvauksena jäljempänä pöytäkirjassa. Puuttomasta maapohjasta ei käytännössä tehdä kiinteistökauppoja, joten sen käypää hintaa ei voida arvioida suoraan kauppa-arvomenetelmällä. Summa-arvomenetelmää käytettäessä puuttoman maapohjan arvoina käytetään tavanomaisesti metsäkeskus Tapion julkaisun 3/1994 Metsän arvonmääritys summa-arvomenetelmällä aputaulukoiden mukaisia arvoja (jäljempänä Tapion taulukko). Näitä arvoja on Maanmittauslaitos jonkin verran korottanut vuonna 2013. Maapohjakorvaus määrätään sekä johtoaukean että reunavyöhykkeen alueille. Johtoalueen käytönrajoitus rinnastetaan metsätalousmaalla omistusoikeuden lunastamiseen. Johtoaukean osalta maanomistaja menettää metsätaloudellisen käyttömahdollisuuden kokonaan. Hakija on ilmoittanut, että maapohjakorvaus hyväksytään maksettavaksi 1,5- kertaisena ja myös reunavyöhykkeen odotusarvon korvaus voidaan määrätä täysimääräisenä, jonka hakija katsoo kattavan myös toimituksesta syntyvät vähäiset vahingot täysimääräisenä. Hakijan ilmoituksen mukaan mikäli puuston odotusarvolisä maksetaan myös reunavyöhykkeelle 100% suuruisena odotusarvon korvauksena, ei lunastaja enää toimituksen jälkeen korvaa ns. jälkikorvauksena myöhemmin syntyviä tuulenkaatoja. Maapohjakorvausta määrättäessä on otettava huomioon myös rakentamisrajoitus: rakennuksia ei saa rakentaa 28 m lähemmäs johdon keskilinjaa. Pieniä määriä tuulenkaatoja ei välttämättä saada myytyä ja niiden hinta jää alhaisemmaksi kuin täysi hinta tai puuston voi menettää myyntiarvoaan ennen kuin vahinko havaitaan. Myös tuulivahingot ovat tulevaisuudessakin mahdollisia. Nyt perustettava linja tulee ennestään olevaan johtokäytävään, jolloin tuulivahingot todennäköisesti ovat vähäisempiä kuin kokonaan uuteen johtokäytävään rakennettavan linjan osalta. Näiden syiden perusteella on tarkoituksenmukaista korottaa metsämaapohjan arvoa hakijan esittämästä. Myöskin korvattavat metsäalueet ovat kohtalaisen pieniä ja myöskään kauppahintatilastoa puhtaasta metsämaa-alueista ei käytännössä ole. Kaikkinainen muu maapohja lukuun ottamatta teitä ja ojia sekä rakennuspaikkoja, odotusarvo- ja raakamaata korvataan uuden johtoaukean ja reunavyöhykkeen osalta yksikköhinnalla 0,10 /
Toimitusnumero 2013-453632 8(59) m2 sekä johtoaukeaksi muuttuvan reunavyöhykkeen osalta, joka hinta on Tapion taulukon summa-arvomenetelmän arvoja korkeampia edellä mainittuihin seikkoihin vedoten ja siksi, että lunastustoimikunta katsoo alueella muutoinkin olevan yleistä alueen sijaintiin perustuvaa virkistysarvoa. Metsäalueiden kohdalla pelkän metsätaloudentuottoarvon korkeamman virkistysarvon korvaamista tukee myös maaoikeuden antamat päätökset (mm. 23.1.2009) sekä MML:n julkaisu Virkistyskäytön arviointi. Metsämaa reunavyöhykkeen osalta Reunavyöhykkeellä puuston kasvatus on sallittua 10-20 metrin pituuteen saakka. Lunastustoimikunnan mielestä puuston kasvattaminen reunavyöhykkeellä on kuitenkin tarkoituksenmukaista vain 10 metrin pituuteen saakka. Jos yksittäisiä puita poistetaan vasta sitten, kun niiden pituus ylittää lunastusluvassa mainitun enimmäispituuden, nousevat korjuukustannukset suhteettoman suuriksi. Kun puut joudutaan kaatamaan ennen kuin ne saavuttavat maksimipituutensa, aiheutuu tästä uudistamiskustannusten lisääntymistä. Alueella, jolla puu ei kasva yli 10 metrin pituiseksi, ei haittaa synny. Reunavyöhykkeen maapohja ei periaatteessa täysin menetä tuottoarvoaan. Reunavyöhykkeen puut saatetaan kuitenkin kaataa yksittäin niiden ylitettyä sallitun pituuden, jolloin puun korjuusta aiheutuu tavanomaista suurempia kustannuksia tai puuta ei saada ollenkaan myytyä. Reunavyöhyke saattaa myös kärsiä tuulivahingoista tavanomaista metsätalousaluetta herkemmin. Nämä metsänhoitotöiden kustannuksia kohottavat ja siten tuottoarvoa alentavat tekijät huomioon ottaen reunavyöhykkeen maapohjan kohteenkorvaus määrätään samoilla perusteilla kuin johtoaukean osalta, mikä on nykyisin voimalinjatoimituksissa vakiintunut käytäntö. Puustokorvaus Johtoaukealla ja reunavyöhykkeellä olleesta puustosta ei määrätä erikseen korvausta. Taimistojen korvaus Lunastustoimikunta totesi, ettei toteutuneista metsätilakaupoista selviä, mikä on ollut taimistojen hinta. Täten toimitus- ja oikeuskäytännössä taimistojen hinnanmääritysperusteeksi on hyväksytty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tuottoarvoperusteisesti lasketut summa-arvomenetelmän aputaulukoiden arvot. Puuston odotusarvojen korvaus Lunastustoimikunta totesi kohtaan (Metsämaan maapohjakorvaus) viitaten, ettei toteutuneista metsätilakaupoista selviä, mikä on ollut puuston odotusarvojen osuutta. Täten toimitus-ja oikeuskäytännössä puuston odotusarvojen hinnanmääritysperusteeksi on hyväksytty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tuottoarvoperusteisesti lasketut summa-arvomenetelmän aputaulukoiden arvot. Kokonaisarvon korjaus Lunastustoimikunta totesi, jotta summa-arvomenetelmän aputaulukoista yhteenlasketut summa-arvot lisättynä puustosta saadulla hinnalla ylittää selvästi toteutuneiden metsätilakauppojen kauppahinnat. Täten ns. lain tarkoittamaan käypään hintaan pääsemiseksi tulisi summa-arvoon tehdä kokonaisarvon korjaus, joka tutkimuksissa on osoittautunut olevan suuruusluokkaa 10-30 % summa-arvosta. Vaihtelu johtuu lähinnä puuston iästä. Lunastustoimikunta totesi, että kun tässä toimituksessa on kyse nauhamaisesta kohteesta, ei kokonaisarvon korjausta tässä toimituksessa tehdä. Viljellyn maan korvaus
Toimitusnumero 2013-453632 9(59) Viljellyllä maalla täysi korvaus määrätään pylväsalasta koko johtokäytävän alueella ja 2 m:n kulkuoikeusalueesta pylväältä pylväälle vain uuden johtokäytävän alueella mutta ainoastaan niille tiloille joille ei määrätä maapohjakorvausta kaavamerkinnän perusteella. Lunastustoimikunta on kiinteistöjen kauppahintarekisteristä tutkinut Lopella ja Janakkalassa vuosina 2013-2018 tehdyt viljeltyä maata sisältäneet kiinteistökaupat. Kauppoihin on sisältyneet sekä avo-ojitettujen alueiden että salaojitettujen peltojen kaupat. Pelto: Lopella vuosina 2013-2018 toteutuneissa peltoalueiden kaupoissa toteutuneet yksikköhinnat ovat olleet mediaaniltaan 0,87 /m2 (ka. 0,81 /m2). Janakkalan vuosina 2013-2018 toteutuneissa peltoalueiden kaupoissa toteutuneet yksikköhinnat ovat olleet mediaaniltaan 1,18 /m2 (ka. 1,05 /m2). Koska kyse on alueelle tyypillisistä pelloista, päätti lunastustoimikunta määrätä korvausta yksikköhinnan 1,00 e/m2 mukaan uusista tolppapaikoista ja uuden johto-osuuden kohdalla 2 metrin kulkuoikeusalueesta (uuden johtoalueen kohdalla). Asuinrakennuspaikan käypä hinta Linjasta aiheutuva arvon alennus riippuu lähinnä siitä, miten linja sijoittuu olemassa oleviin rakennuksiin nähden, onko rakennuspaikka täyteen rakennettu ja estääkö linja mahdollista rakentamistarvetta. Reunavyöhykkeen rakentamisrajoituksella voi olla merkitystä olemassa olevien rakennuspaikkojen kohdalla tai rakentamiseen hyvin soveltuvalla alueella kuten teiden läheisyydessä. Korvauksia voimajohtolinjan alueesta määrättäessä on otettava huomioon, ettei aluetta lunasteta omistusoikeudella vaan lunastus koskee käyttöoikeuden supistusta. Aluetta voidaan edelleen käyttää rakentamattomana rakennuspaikan osana. Vuonna 1985 annetun Korkeimman Oikeuden päätöksen perusteella ja sillä, että aluetta voidaan edelleenkin käyttää rakennuspaikan osana, ovat toimitusmiehet katsoneet, että asuinrakennuspaikan käyvästä hinnasta johtoaukean osalta korvaus on 80 % ja 50 % reunavyöhykkeen osalta. Lunastuskorvauksen määräämistä varten on lunastustoimikunta kerännyt kauppahintatiedot rakentamattomien asuinrakennuspaikkojen luovutuksista Lopen kunnassa asemakaava-alueen ulkopuolella. Kauppahintatiedot on kerätty vuodesta 2013 lähtien ja niistä lasketut tilastotiedot ovat seuraavat: kauppoja 18 kpl; pinta-alojen keskiarvo 11971 m2. Kauppahintojen keskiarvo 3,83 /m2, kauppahintojen mediaani 3,00 /m2, kauppahintojen minimi 0,30 /m2 ja kauppahintojen maksimi 11,58 /m2. Lopen kunnan alueella rakennuspaikkojen osalta alueelta olevaan haja-asutusrakennuspaikkojen kauppahinta-aineistoon ja harkinnanvaraisuuteen perustuen maapohja korvataan yksikköhinnalla 3,00 /m2. Odotusarvomaa Odotusarvo on maa- ja metsätalousmaan arvon ylittävä arvo taloudellisesti tuottavamman käytön vuoksi. Tässä tapauksessa yksityiskohtaisen kaavoituksen läheisyydestä johtuva, mahdollinen todennäköisyys maan muuttumisesta rakennusmaaksi. Odotusarvo on kuitenkin huomattavasti rakennusmaan arvoa alempi, koska kunta on käytännössä tällaisen ns. raakamaa-alueen ainoa ostaja, yksityinen omistaja ei yleensä saa maataan kaavoitettua rakennusmaaksi ja koska detaljikaavassa raakamaasta voidaan muodostaa varsinaista rakennusmaata yleensä n. 20-25 %. loppuosa jää kokonaan kaavoittamatta tai kaavoite-
Toimitusnumero 2013-453632 10(59) taan tie- ja viheralueiksi. Lisäksi kaavan laatimisesta ym. alueen toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka alentavat raakamaan arvoa valmiiseen rakennuspaikkaan verrattuna. Odotusarvoa alentaa vielä se seikka, että rakentaminen tapahtuu vasta lähitulevaisuudessa ja arvo on laskettava diskonttaamalla odotettavissa oleva maan hinta nykyhetkeen. Raakamaalla tarkoitetaan kaupunkimaata, joka hankitaan tai on käytettävissä asema- tai rakennuskaavan mukaiseen rakentamiseen. Raakamaalle on odotettavissa nykyistä, tavallisesti maa- ja metsätalouskäyttöä taloudellisesti tuottavampaa käyttöä. Se on ns. odotusarvomaata. Raakamaa-alueet rajoittuvat usein kehämäisesti jo olevan asutuksen ympärille. (Kiinteistöjen arviointikäsikirja 1991. s. 178). Vuonna 1985 annetun Korkeimman Oikeuden päätöksen perusteella toimitusmiehet katsoneet, että odotusarvomaan käyvästä hinnasta johtoaukean osalta korvaus on 80 % ja 50 % reunavyöhykkeen osalta. Odotusarvomaata on katsottu olevan Janakkalan kunnan puolella tilan 165-431-1-1814 Kiurumäki maa-alueella. Alueen eteläpuoli on vahvistetussa Riihimäen 2035 yleiskaavassa merkitty jätteenkäsittely-alueeksi ja alueen eteläpuoli on vahvistetussa Riihimäen 2035 yleiskaavassa merkitty työpaikka-alueeksi. Riihimäki 2035 yleiskaavassa tilan 1-1814 Kiurumäki läpi on merkitty mahdollinen uusi tiesuuntaus sekä maakuntakaavassa alue on varattu työpaikka- ja teollisuusalueeksi. Lisäksi Janakkalan kunnan kaavoituskatsauksessa 2017-2018 alue on mukana Etelä-Janakkalan asemakaavoitusalueessa. Aikaisemmissa voimajohtotoimituksissa Hausjärven ja Riihimäen alueella sekä yksityistietoimituksissa Lopen alueella on odotusarvoisen maan neliöhintana pidetty 0,30 /m2. Toimitusmiehet ovat kuitenkin katsoneet, että olemassa oleva kaavoitus sekä alueen erittäin hyvä sijainti huomioiden on alueella normaalia suurempi odotusarvo ja päättäneet yksimielisesti neliöhinnaksi 0,60 /m2. Joutomaat Jos kyse on tiestä, korvaus määrätään viereisten tilusten maankäyttölajin perusteella. Jos kyse on valtaoja-alueesta, korvaus määrätään viereisten tilusten maankäyttölajin perusteella alle 5 m leveiden valtaojien osalta. Yli 5 m leveiden valtaojien osalta korvausta ei määrätä. Joutomaan (Ja/Jm) hinnaksi määrätään 160 e/ha. Haitankorvauksen arvioinnin lähtökohta Haitankorvaus tulee lunastuslain 35 :n mukaisesti määrättäväksi, kun samalle henkilölle kuuluvasta omaisuudesta lunastetaan osa ja tästä aiheutuu pysyväisluontoista haittaa jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle. Meluhaitat ja terveydelliset haitat Sähkönsiirtolinjojen pylväiden ja johdinten näkyminen kiinteistön pihapiiriin ja sisälle sillä oleviin rakennuksiin vähentää kiinteistöltä avautuvan maiseman kauneusarvoja ja asumisviihtyvyyttä. Johtimet saattavat aiheuttaa ajoittain meluhaittaa ja niihin saattaa kertyä lunta ja jäätä. Ne tuottavat ympäristöönsä keskimääräistä suuremman sähkökentän ja magneettikentän. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että altistuminen voimajohtojen sähkö-ja magneettikentille aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia terveydelle. Maisemahaitat
Toimitusnumero 2013-453632 11(59) Kokonaisuudessaan toimitusalueella koko 80 kilometrin voimajohtolinjan matkalla Hikiältä Forssaan sijaitsee noin 140 kiinteistöä, joista menee maata voimajohtolinjaan ja kiinteistöillä sijaitsee rakennuksia. Lisäksi edellä mainitun kiinteistömäärän lisäksi on joitakin linja-alueen ulkopuolisia kiinteistöjä, joilta erikseen on esitetty maisemahaitan korvausvaatimuksia. Kaikki nämä edellä mainitut kiinteistöt on katselmoitu. Toimitusmiehet ovat myös perehtyneet asiaan liittyvään kirjallisuuteen mm. Rahkila, Carlson, Hiironen tekemään tutkimukseen Maisemahaitoista ja niiden käsittelystä maanmittaustoimituksissa (MML julkaisu nro 99) sekä lisäksi perehtyneet yksityiskohtaisemmin joihinkin voimajohtolinjan lunastustoimituksiin mm. tn:o 4086-605054 Kruunupyyssä, tn:o 114189-0 Nurmijärvellä ja tn:o 1998-629506 Nurmijärvellä. Maastokatselmuksissa on kiinnitetty sietämisvelvollisuutta ja korvauskynnystä määritettäessä huomiota siihen, että tilanteen on oltava ollut olennaisesti muuttunut haitalliseksi, jotta korvauskynnys ylittyisi. Lisäksi korvauksen edellyttämä haitta-aste LunL:n mukaisessa tapauksessa sellaiselle kiinteistölle, jolta ei lunasteta, tulee olla merkittävä. Toimituksen kohde-alueella on sijainnut 1920 - luvulla rakennettu 110 kv voimajohtolinja, jonka tilalle on rakennettu uusi 110 kv + 400 kv voimajohtolinja. Käytännössä näin ollen on kysymys uuden sähkönsiirtolinjan ja sen toteuttamiseksi suoritetun lunastuksen aiheuttaman mahdollisen lisähaitan korvaamisesta lunastuksen kohteeksi joutuneille ja muille maanomistajille. Maastokatselmuksen yhteydessä on otettu huomioon, että alueella on sijainnut jo aiemmin 110 kv:n voimajohtolinja. Tällöin aukealla peltomaisemalla oleva uusi voimajohtolinja ei toimitusmiesten mielestä ylitä korvattavan lisähaitan kynnystä. Käytännössä vanha voimajohtolinja on lähes samalla tavoin näkynyt kiinteistön pihapiiriin ja muutoksen on lähinnä aiheuttanut pylväsmallin ja koon muuttuminen sekä linjalankojen määrän ja korkeuden muuttuminen. Samalla tavoin toimitusmiehet ovat katsoneet, ettei myöskään metsäisellä alueella linjalankojen tai pylvään vähäinen näkyminen mahdollisesta, tietystä katselukulmasta ylitä korvattavan lisähaitan kynnystä. Samalla on myös huomioitu Maanmittauslaitoksen julkaisu nro 99 (sivu 11.), jonka mukaan johtimien etäisyyden ollessa yli 100 metrin muuttuu korvausvastuun kynnys hyvin korkeaksi. Toisin sanoen etäisyyden ollessa yli 100 metriä, ei linjan ole katsottu aiheuttavan korvattavaa lisähaittaa. Voidaan myös sanoa, että uuden voimajohtopylvään korkeus kertaa kolme on noin 100 metriä ja voidaan puhua ns. häirintävyöhykkeestä. Lankojen osalta voidaan myös puhua ns. katselukorkeudesta. Ennen vanhan pylvään linjalangat olivat ns. katselukorkeudella pihapiiriin nähden. Nyt uuden linjan valmistumisen jälkeen ovat alemmat langat korkeammalla kuin vanhassa linjassa olleet langat ovat olleet. Lisäksi uudet ylimmät langat ovat jo niin korkealla etteivät ne ole enää ns. katselukorkeudella. Samoin vuodenajalla suojakasvillisuuden osalta on erittäin suuri merkitys pylväiden tai lankojen näkyvyyteen. Tähän lisäksi myös vaikuttavat vuodenajan muutokset ja valoisuus, väri, alueen varjostus ja korkeussijainti. Toimitusmiehet ovat uuden 110 kv + 400 kv voimajohtolinjan osalta kiinnittäneet maastossa huomiota, ei niinkään linjalankojen näkyvyyteen, vaan voimajohtopylväiden näkemään ja vaikutukseen maisemassa. Uuden 110 kv + 400 kv sähkönsiirtojohtojen pylväät ovat raskasrakenteisempia ja lähes kaksi kertaa niin korkeita kuin aikaisemman 110 kv:n linjan pylväät. Ne ovat paikoin tulleet lähemmäksi asuinrakennuksia tai muutoin lisänneet maisemahaittaa ja vähentäneet kiinteistön viihtyisyyttä. Voidaan sanoa uusien linjapylväiden dominoivan maisemaa. Toimitusmiehet ovat käyneet läpi koko Hikiä - Forssa 110 kv + 400 kv linjan ja katsoneet kokonaisuudessaan olevan Hikiä - Forssa 110 kv + 400 kv linjan matkalta 16 kiinteistöä, joille katsotaan aiheutuneen uuden linjan rakentamisesta korvattavaa lisähaittaa. Kaikkien mui-
Toimitusnumero 2013-453632 12(59) den maastokatselmuksessa olleiden kiinteistöjen osalta toimitusmiehet ovat yksimielisesti katsoneet, että korvattavan lisähaitan kynnys ei ylity. Tässä toimituksessa Lopen kunnan, Janakkalan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueella tehtyjen maastokatselmusten ja edellä mainittujen seikkojen perusteella toimitusmiehet ovat yksimielisesti katsoneet, että korvattavan lisähaitan kynnys ylittyy kahdeksan (8) kiinteistön kohdalla. Niiden kiinteistöjen osalta, jossa toimitusmiehet ovat katsoneet korvattavan lisähaitan kynnyksen ylittyneen, on korvausten määrittelyssä käytetty seuraavia tekijöitä. Korvausten määrittelyssä on otettava huomioon, että vanha voimajohtolinja on näkynyt joko pylväiden tai linjan tai molempien vaikutuksena jo aikaisemminkin nyt korvauksen kohteena oleville kiinteistöille. Toisin sanoen korvausta kiinteistöille ei voi määrittää sen mukaan, että alueelle tuleva linja olisi täysin uusi neitseelliseen maahan tuleva. Maanmittauslaitoksen tutkimuksen mukaan sekä tehtyjä maanmittaustoimituksia verraten on uusissa voimajohtolinjatapauksissa korvausprosentti ollut 0-15 prosentin välillä. Vastaavasti ennestään olleen ja uusitun voimajohtolinjan korvausten suuruuden osalta, toimitusmiehet ovat käyneet läpi lunastustoimitusta TN:o 4086-605054, jossa on rakennettu 2*400 kv voimansiirtolinja Kruunupyyssä. Toimitusta on käsitelty myös maaoikeudessa, jonka päätöksen perusteella kaikkien tilojen korvaukset ovat olleet 1-2 % suuruisia. Maaoikeus on perustellut päätöstä ensisijaisesti sillä, että maisema oli jo ennestään rikkonainen vanhan voimajohtolinjan vuoksi. Korvausten rahallista määrää mietittäessä peruskäytäntönä maanmittaustoimituksissa on kohteen arvottaminen ja siitä laskettuna korvaus, jonka toimitusmiehet katsovat olevan ns. haitan suuruus, joka määrätään korvattavaksi. Tällöin korvauksen suuruus riippuu hyvin paljon siitä, mitä toimitusmiehet arvottavat kiinteistön arvoksi ja etenkin se mikä katsotaan korvattavan haitan prosentiksi kiinteistön osalta. Tässä tapauksessa on lisäksi myös erittäin suuri merkitys sillä, mikä katsotaan jo aikaisemmin alueella olleen vanhan linjan vaikutuksen. Toimitusmiehet ovat edellä mainittuihin seikkoihin perustuen päätyneet korvausten osalta toimituksessa 1,0-2,5 % korvaustasoon kuten toimituksessa TN:o 4086-605054 on päädytty. Kuitenkin muutaman kiinteistön kohdalla on toimitusmiesten osalta todettu, että voimajohtopylvään aiheuttama maisemallinen muutos on ollut niin suuri, että korvausprosenttina on käytetty 4,0-10,0 % välillä olevaa korvausta. Korvattavien kiinteistöjen kokonaisarvoa ei ole lähdetty arvioimaan absoluuttisesti. Ne on arvoitu toimitusmiesten osalta likimäärin, jonka perusteella korvaustaso on 1,0-10,0 % kiinteistön kokonaisarvosta. Toimitusmiehet ovat lähteneet korvaustason osalta siitä, että kaikkia korvauksen kohteena olevia 16 kiinteistöä käsitellään yhtenä kokonaisuutena ja nämä kiinteistöt arvotetaan keskenään. Kiinteistöjen arvottamisessa käytetään saman tyyppistä taulukkoa, kuten lunastustoimituksessa TN:o 1998-629506, jossa on rakennettu 2*400 kv voimansiirtolinja Hausjärvellä. Toimitus on ollut maaoikeuskäsittelyssä ja vaikuttavina tekijöinä on maaoikeuden käyttämässä taulukossa pidetty seuraavia seikkoja. Linjan ja pylvään etäisyyttä, pylvään sijaintia (ilmansuunta ja suhde piha-alueeseen), pylvään rakennetta (massiivisuus), suojapuusto ja kasvillisuus, alueen yleinen muutos. Tehdyn taulukon perusteella toimitusmiehet ovat määritelleet kolme haitta-astetta korvattavien kiinteistöjen kohdalla ja näitä ovat vähäinen haitta, huomattava haitta ja merkittävä haitta. Vähäinen haitta on 0,5-5 yksikköä, huomattava haitta 5-10 yksikköä ja merkittävä haitta 11-15 yksikköä. Jokainen yksikkö on arvioitu 1000 euron arvoiseksi. (Liite 4.) Rakentamisrajoitushaitta
Toimitusnumero 2013-453632 13(59) Aikaisemmin voimansiirtoalueeksi lunastettavalla alueella tulee korvausarvioinnissa ottaa huomioon myös tässä toimituksessa vahvistettu rakentamisrajoitus. Rakennuksia ei saa rakentaa 28 metriä lähemmäs johtoalueen keskilinjaa. Aikaisemmassa voimansiirtoalueen lunastuksessa ei tätä rajoitusta ole ollut. Toimituksessa ei ole katsottu tarpeelliseksi määrätä erillistä korvausta rakentamisrajoituksesta. Koska reunavyöhyke korvataan metsämaalla samalla perusteella kuin johtoaukeaksi, katsotaan siihen sisältyvän myös vähäinen rakentamisrajoitushaitta. Maatalousvaltaisella alueella ei uusien rakennuspaikkoja sijoiteta voimalinjojen läheisyyteen. Lähinnä kyseeseen voi tulla talousrakennusten sijoittelu linjan lähelle. Reunavyöhykkeen (jatkuva) käytönrajoitushaitta Puuston oletetaan saava kasvaa vapaasti keskimäärin 10-12 metrin valtapituuteen. Tämän pituuden ylittävät puut voidaan joutua kaatamaan ennenaikaisesti. Hakijan ilmoituksen mukaan puuston odotusarvolisä voidaan maksaa myös reunavyöhykkeelle 100 % suuruisena odotusarvon korvauksena, kuten yllä on todettu. Tiivistymishaitan ja sadonmenetyksen korvaaminen Pellon tiivistymishaitalla tarkoitetaan ruokamultakerroksen ja pohjamaan tiivistymisen aiheuttamaa taloudellista menetystä, mikä ilmenee sadon alenemisena ja viljelykustannusten lisääntymisenä. Tiivistymiseen saattaa myös liittyä pohjamaan sekoittuminen ruokamultakerrokseen. Tiivistymisestä aiheutuvia haittoja ovat sadon aleneminen, keväällä hitaasta kuivumisesta aiheutuva maan kantavuuden huonontuminen sekä muokkausominaisuuksien heikkeneminen. Tiivistymisestä maksetaan korvausta sekä sadon menettämisestä että pellon saattamisesta viljelykuntoon. Tietty tiivistymisaste saavutetaan kosteassa maassa pienemmällä kuormituksella kuin kuivassa maassa. Raskaat koneet tiivistävät kosteissa olosuhteissa ruokamultakerroksen lisäksi sen alapuolisia osia. Mitä suurempi akselikuorma on, sitä syvemmälle painevaikutus ulottuu, vaikka pintapaine pidettäisiin samana. Ajokertojen määrään tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Maanviljelyksen yhteydessä syntyvää tiivistymishaittaa on selvitetty tutkimuksin. Savimaat ovat sille alttiimpia, mutta kivennäispellot kestävät tiivistymistä hyvin. Tutkimuksen mukaan savipellolla tiivistyminen aiheuttaa säilörehun ja heinän osalta satotason laskua 7 vuoden ajalta, ensimmäisenä vuonna keskimäärin 4 % ja seuraavina 2% vuosi, diskontattu yhteisvaikutus on 14% lasku pellon katetuottoon. Tutkimus on tehty savipellolla ja korvaus muille maalajeille pitäisi pellolle aiheutuva haitta huomioon ottaen suhteuttaa näihin arvoihin. Toimituksen hakija on hyväksynyt, että tiivistymishaitan korvaus maksetaan 5 m leveälle kaistaleelle pylväältä pylväälle liikuttaessa peltoalueella 500 /ha ja pylvään ympärillä pyörimisestä 100 pylvästä kohti. Tämän summan voidaan katsoa olevan kohtuullinen korvaus. Ajourien paikkaa ei voi tarkalleen rajata jälkeenpäin. Pylväshaitta Maanmittauslaitoksen julkaisussa Arviointi ja korvaukset on korvaussuositukset estehaitalle. Pylväshaitan arvioinnissa on otettu huomioon peltojen viljelykierto. Lisäksi on otettu huomioon sijainti pellon keskellä/reunassa ja estealan pituudesta ja leveydestä johtuvat korjaustekijät. Pylväshaittojen osalta on selvitetty pellon viljelysuunta. Korvausta määrättäessä on otettu huomioon, että alueella harjoitetaan voimaperäistä viljelyä, jolloin pylvään aiheuttama haitta on viljelijälle tuntuva.
Toimitusnumero 2013-453632 14(59) Estehaitan korvaus on laskettu 30 v:n pääomitusajalla ja 5 %:n korkokannalla sekä käytetty apuna valmiita korvaustaulukoita viljelykierrottain laskettuina. Fingrid Oyjn vastineessa mainittua Luonnonvara-ja biotalouden tutkimuskeskuksen tutkimusta 40/2017 "Sähkönsiirron maanomistajakorvaukset" ei suoranaisesti voida käyttää pylväshaittojen korvaamiseen. Tutkimuksen hintamallilla on pystytty selittämään vain 40-50% kauppahintojen vaihtelusta. Tällaista selitysastetta ei maaoikeuskäytännössä ole pidetty riittävänä. Fingrid Oyj on esittänyt korvausten määräämistä Maanmittauslaitoksen julkaisun Arvioinnit ja Korvaukset 2017 taulukon mukaisella tavalla. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvauksia. Lunastustoimikunta toteaa, että taulukoissa esitetyt ohjeelliset estehaittakorvaukset sisältävät vain korvauksen lisääntyneestä työnmenekistä. Lisääntyvää työmenekkiä on selvitetty vuonna 2002 kenttäkokeilla. Viljelyssä voidaan karkeasti ottaen käyttää kahta ajotekniikkaa: - tarkka ajo esteiden ympäriltä minimoiden viljelemätön ala tai - nopea esteen ohitus sujuvin ajolinjoin. Kenttäkokeissa on noudatettu jälkimmäistä periaatetta. Tällöin viljelemättä jäävä alue voi olla suurempi kuin tarkkaa aluerajausta ja hyvää työn jälkeä tehtäessä, jolloin voi olla tarpeen myös nostaa ohjeellista korvausta. Vuoden 2002 kenttäkokeet on tehty kymmenellä tavanomaisella maatalouskoneella. Laskelmia on korjattu vuonna 2014 vastaamaan tehokkaampaa nykytekniikkaa ja tuotantokoneita. Tarkoitus on, että tavallisilla peltotyökoneilla ajetaan pylvään läpi. Kasvisuojeluruiskutus on arvioitu tehtävän käsityönä. Uusien työkoneiden säädettävyys on parantunut vastaamaan paremmin muuttuvia työolosuhteita. Viljelemättä jäävä alue ja sadon aleneminen pylväsalan ulkopuolelta joudutaan ottamaan erikseen huomioon, koska taulukkojen ohjearvot sisältävät vain korvauksen kasvaneesta työn menekistä. Pylvästyyppi ja sen sijainti pellolla vaikuttavat siihen, jääkö pylväsalan ulkopuolelle tällaista viljelemätöntä aluetta ja se joudutaan tarkastelemaan joka kerta erikseen. Tämän lisäksi erikseen tule huomioon ottaa pylväsalan ulkopuolella tapahtuva maan tiivistyminen ja survoutuminen. Ensimmäiset uudentyyppiset pylväät on asennettu vuonna 2013, joten käytännön kokemusta niiden läheisyydessä tapahtuvasta viljelystä ei ole. Pylvästyypille määritellyt ohjeelliset korvaukset on laskettu vuoden 2002 kenttäkokeiden perusteella, viljelykierroittain ja sijainniltaan pellon keskellä olevina. Jos uusi pylvästyyppi on pellon reunan läheisyydessä, korottaa se korvausta 15-25 %. Vinoittain ajosuuntaan nähden sijaitsevien pylväidenosalta tehdään erikseen korjaus. Nopea esteen ohitus sujuvin ajolinjoin johtavat siihen, että syvyyssuunnassa jää viljelemätöntä aluetta usein myös pylväsalan ulkopuolelle. Metsäalueen uusista tolppapaikoista ei määrätä erillistä korvausta, koska alueista on joko ennestään määrätty tai tullaan määräämään täysi metsätalousarvoon perustuva hinta. Peltoalueen uusista tolppapaikoista määrätään maapohjakorvaus sekä kertakaikkinen korvaus pylväshaitasta MML:n Arviointi- ja korvaukset -kansion mukaisen normaalissa viljelykierrossa olevan tehokkaan kasvinviljelyn korvaustaulukon mukaisesti. Pylväshintoja on tilakohtaisesti tarpeen mukaan pylvään koon ja sijainnin perusteella muutettu. Metsämaan pirstoutumishaitta
Toimitusnumero 2013-453632 15(59) Metsän pirstoutumishaittaa aiheuttaa lähinnä puutavaran korjuukustannusten lisääntymistä. Jos haittaa on yleensä korvattu, sen arvo on riippunut kaistaleen leveydestä, muodosta ja pinta-alasta. Korvaus on säännönmukaisesti maksettu ainoastaan alle 50 m leveillä kaistaleilla tai alle 0,5 ha suuruisilla lohkoilla kaistaleilla. Pirstoutumishaitta syntyy lisääntyvistä työkustannuksista, koska joudutaan ajamaan linjan poikki. Vahingonkorvaus ja sen arvioinnin lähtökohta Vahingonkorvaus tulee lunastuslain 37 :n mukaisesti määrättäväksi, kun lunastuksesta aiheutuu muuttamisen, liikkeen tai ammatin harjoittamisen keskeytymisen taikka muun syyn vuoksi tappiota, kustannuksia tai muuta vahinkoa lunastettavan omaisuuden omistajalle. Ennenaikaisesta hakkuusta aiheutunut vahinko Ennenaikainen hakkuu aiheuttaa vahinkoa kasvatusvaiheen metsiköissä. Korvaus määrätään perustuen odotusarvolisään, joka lasketaan puustosta odotettavissa olevien tulojen nykyarvon ja sen hakkuuarvon erotuksena. Hinnoittelu suoritetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemia summa-arvomenetelmän odotusarvolisätaulukoita käyttäen. Myrskytuho- ja tuulivahingot Odotettavissa olevasta tuulivahingosta maksetaan korvausta, mikäli reunavyöhykkeen metsä on tuulivahingoille altis ja tuulivahingot ovat todennäköisiä. Puut korvataan yksittäisistä puista laaditun Maanmittauslaitoksen Arviointi-ja korvaustaulukon perusteella keskimääräisen läpimitan mukaisesti, puiden jäädessä maanomistajalle korvauksen suuruus määräytyy hinnan aleneman mukaan ottaen huomioon myös korjuukustannus ja odotusarvolisä. Puut ja niistä maksettava korvaus on yksilöity korvausselitelmässä. Kolhitut puut, tuulenkaadot ja maahan kaadetut puut: on muilta osin korvattu vaatimusten mukaisesti yksikköhinnalla havukuitupuu 5 /kpl, havupikkutukki10 /kpl, havutukki 20-25 /kpl. Muut haitat ja vahingot Muut haitat ja vahingot käsitellään tapauskohtaisesti. Lakkautettavat johto-osuudet Tarpeettomat käyttöoikeuden rajoitukset lakkautetaan hakijan esittämän mukaisesti perustuen LunL 72a :ään niin kuin toimituskartta osoittaa. 6. Rajankäynnit Selvitys Korvausvaatimuksissa on esitetty, että tilan 165-431-1-1325 Ojapalsta pohjoisrajalta olisi kadoksissa pyykki nro 22. Maanmittauslaitoksen kartoittaja on käynyt suorittamassa maastomittaukset ja kyseinen pyykki nro 22 on löytynyt maastosta, luotettavasti paikoillaan. Rajankäyntiä ei ole suoritettu, koska sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi. Maastossa on kadonnut pyykki nro 12 ja sen tilalle on rakennettu putkipyykki nro 28 toimitusten ark. 35:208 rajamittojen perusteella. Toimituksessa on käyty raja pyykkivälillä 11-28 (12) - 15 tilojen 165-431-1-933 Kalliorinne, 165-431-1-934 Katinmäki ja 165-431-1-8 Anttila välillä sekä käyty raja pyykkivälillä 28 (12) - 13 tilojen 165-431-1-933 Kalliorinne ja 165-431-1-934 Katinmäki välillä.
Toimitusnumero 2013-453632 16(59) Maastossa on kadonnut pyykki nro 244 ja sen tilalle on rakennettu putkipyykki nro 55 toimituksen ark. 12:302 rajamittojen perusteella. Toimituksessa on käyty raja pyykkivälillä 245-55 (244) - 242 tilojen 433-411-1-1376 Leppäniemi II, 433-411-1-1240 Leppäniemi ja 433-411-1-921 Pajapelto välillä. 7. Viran puolesta korvattavat maisemahaittakiinteistöt Selvitys 433-403-1-89 Kuusisalo (Kaitaissuontie 107) -Nykyiseltä pylväältä (56) on matkaa 55 metriä tilan asuinrakennukseen ja linjalangoista noin 35 metriä. Aikaisemmasta linjasta on myös ollut etäisyys noin 35 metriä mutta pylvääseen (916) matkaa on ollut noin 55 metriä. Alueella on sen verran peitekasvillisuutta, että vanha voimajohtolinja on jäänyt peittoon verrattuna nykyiseen. Vaikka asuinrakennuksen oleskelupiha on itään päin ja itse linjalangat eivät häiritsevästi näy on pylvään vaikutus kuitenkin dominoiva. Tämä korostuu etenkin oleskeltaessa tilan pohjoispuolella tämän aiheuttaessa vähäisen korvattavan haitan. Korvaus 4000 e. 433-403-1-87 Koivumäki (Kaitaissuontie 106) -Nykyiseltä pylväältä (56) on matkaa 65 metriä tilan asuinrakennukseen ja linjalangoista noin 35 metriä. Aikaisemmasta linjasta on myös ollut etäisyys noin 35 metriä mutta pylvääseen (916) matkaa on ollut noin 190 metriä. Alueella ei ole peitekasvillisuutta, jolloin vanhan linjan langat ovat näkyneet asuinrakennukselle. Itse voimajohtopylvästä ei ole tilalle kuitenkaan haitallisesti näkynyt. Asuinrakennuksen oleskelupiha on itään päin ja nykyinen voimajohtopylväs näkyy haitallisesti oleskelupiha-alueella. Toisin sanoen voimajohtopylvään maisemallista vaikutusta ei voida välttää piha-alueella. Sen voidaan sanoa olevan vaikutukseltaan erittäin dominoiva aiheuttaen merkittävän korvattavan haitan. Korvaus 15000 e. 433-407-3-7 Saarenmaa (Rengontie 280) -Uudelta pylväältä (115) on matkaa asuinrakennukselle noin 75 m ja olemassa olevalle linjalle on noin 70 metriä. Aikaisempi vanha linja on näkynyt mutta ainoastaan aukealta pelto-alueelta ja näkyvät pylväät ovat olleet lähes 200 metrin päässä. Uusi pylväs vaikuttaa näkyvyydeltään kiinteistön piha-alueella ja katse väkisinkin ohjautuu siihen aiheuttaen vähäisen korvattavan haitan. Korvaus 3000 e. 433-407-2-8 Linjala -Nykyiseen voimajohtolinjaan on noin 25 metriä matkaa kuten aikaisempaankin. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut. Lähimpään vanhaan voimajohtopylvääseen (991) on ollut matkaa noin 65 metriä ja uuteen pylvääseen (114) samoin. Uusi pylväs kooltaan ja sijainniltaan kuitenkin vaikuttaa tilan näkemään aiheuttaen vähäisen korvattavan haitan. Korvaus 2000 e. 433-413-1-70 Jokela (Saarimäentie 134) -Nykyiseen voimajohtolinjaan on noin 35 metriä matkaa kuten aikaisempaankin. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut. Kuitenkin lähimpään vanhaan voimajohtopylvääseen (998) on ollut matkaa noin 100 metriä ja uuteen