Korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksia ja yritysyhteistyön hyviä käytänteitä

Samankaltaiset tiedostot
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Mitä arvioitiin?

Mitä Yrtissä arvioitiin?

Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa

Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa

Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa

Yrittämään oppii yrittämällä

Yliopistojen yrittäjyyssuositukset

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Ainutlaatuinen Rakennus- ja talotekniikkaalan keskittymä Myllypuroon 2022

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄRELEVANSSI - työpajan sisältö

YRITTÄJYYDEN PELIKIRJA KORKEAKOULULLE. Toimet yrittäjyyden edistämiseksi

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi

ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p , kirsi.niskala@hyria.fi

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistusjärjestely ja yhteistyö

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA KORKEAKOULUJEN VAIKUTTAVUUS. pk-yritysten näkökulmasta. Eerikki Vainio Asiantuntija, Arene ry Vaasa 4.4.

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

KORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Seinäjoki

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Porin yliopistokeskus Jari Multisilta, johtaja, professori

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

Yrittäjyyskasvatus etenee Pieksämäellä Taisto Hirvonen

Peruskoulu-työpaja

Click to edit Master title style

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Karelian Yrittäjyyspolkukuulumisia. Lappeenranta,

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Matkaraportti Network of Networks. Nimi: Anu Lähde ja Annika Naski Aika: Paikka: Bilbao, Espanja

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

EduFutura yrittäjyysstrategiatyön tarkoitus

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Miksi yrittäjyyskasvatusta?

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

SIUSSA ON KIPINÄ! Lieksan kaupungin yrittäjyyskasvatusohjelma


Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Science with Arctic attitude

Korkeakouluopiskelijoiden mentorointiohjelma

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Miten ammatillinen opettajankoulutus vastaa opettajuuden uusiin haasteisiin?

Siun sote yhteistyö. Ritva Väistö Terveysalan verkosto

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Kv-opiskelijahaku murroksessa yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä etsimässä

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Varhaiskasvatuksen. laadunarvioinnin. perusteet ja suositukset. Laura Repo, arviointineuvos, Karvi Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi

Pedagoginen johtaminen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

InnoOmnia. Toisin nähden, toisin tehden toisin sanoen. Uusia tuulia opetukseen. Mervi Jansson

Nuoret tekevät tulevaisuuden

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Kirje Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Transkriptio:

Korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksia ja yritysyhteistyön hyviä käytänteitä Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta korkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa(yrtti-arviointi) Raisa Hievanen, Mira Huusko ja Anni Tuurnas, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) Y-foorumi 4.5.2018 Tampereella

Johdantoa yrittäjyyden arviointiin korkeakoulukontekstissa Yrtti-arviointi tuottaa tietoa yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa toimintakulttuurin tasolla edistävistä ja estävistä tekijöistä ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Lisäksi arvioinnissa luodaan keskustelumahdollisuuksia eri toimijatasojen ja toimijoiden välillä. Yhdessä yrittämään -tilaisuudet viidellä paikkakunnalla antoivat arvokasta tietoa mm. yritysyhteistyön hyvistä käytänteistä. Arvioinnin vaiheet Vaihe 1. Tausta-aineistojen koostaminen Vaihe 2. Opiskelijakyselyt Vaihe 3. Arviointivierailut korkeakouluissa 2

Käsitteiden määrittelyä Yrittäjyydellä tarkoitetaan yritystoimintaa ja siihen liittyviä konkreettisia toimia. Yrittäjämäisellä toimintatavalla tarkoitetaan yrittäjämäistä asennetta, yrittäjyyteen liittyviä kykyjä sekä ominaisuuksia, kuten luovuutta, omaaloitteisuutta, sinnikkyyttä ja vastuunottokykyä. Yrittäjämäinen toimintapa sisältää taitoja ja valmiuksia, joita tarvitaan yritystoiminnan lisäksi muillakin elämänalueilla. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri koostuu korkeakoulun arvoista, toimintatavoista ja vuorovaikutuksesta sisäisten sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Näiden tekijöiden kautta kehitetään, tuetaan ja ylläpidetään yrittäjämäistä toimintatapaa. Yrittäjyysopinnoilla tarkoitetaan yrittäjyyteen liittyviä opintokokonaisuuksia ja toteutusmuotoja, kuten yksittäisiä kursseja tai laajempia kokonaisuuksia, pää- tai sivuainekokonaisuuksia, mahdollisuutta suorittaa tutkinto yrittäjyyspainotteisesti sekä yrittäjyys- tai innovaatioprojekteja ja -hankkeita. 3

Opiskelijakyselyn tuloksia

Opiskelijakyselyn toteutus ja vastaajat Opiskelijakysely toteutettiin syksyllä 2017. Kyselyn kohderyhmänä kaikki korkeakoulujen perustutkintoopiskelijat. Vastaajia oli yhteensä 2460 (YO 996/AMK 1464) yhteensä 38 korkeakoulusta. Suurimmalla osalla vastaajista oli perheenjäseniä, lähisukulaisia tai ystäviä, jotka toimivat tai ovat toimineet yrittäjinä. 80 % prosenttia vastaajista ilmoitti korkeakoulun tarjoavan yrittäjyyteen tai innovaatioihin liittyviä opintoja. Kaikista vastaajista 40 % oli suorittanut näitä opintoja nykyisen tutkintonsa aikana. 5

Opiskelijakyselyn tuloksia tiivistetysti Yrittäjyys kiinnostaa korkeakouluopiskelijoita. Yrittäjyysominaisuuksia koetaan opittavan yrittäjyysopintojen aikana. Erilaisia toteutusmuotoja hyödynnetään opetuksessa runsaasti. Yritysyhteistyöllä myönteisiä vaikutuksia oppimiseen. Henkilökunta tukee yrittäjämäistä toimintakulttuuria. 6

Yritysyhteistyön hyviä käytänteitä

Yhdessä yrittämään tilaisuudet ja korkeakoulujen arviointivierailut Arene, Unifi, Suomen yrittäjät ja Karvi järjestivät viisi alueellista Yhdessä yrittämään tilaisuutta viidellä paikkakunnalla (Jyväskylä, Vaasa, Joensuu, Espoo ja Oulu) keväällä 2018 Tilaisuuksiin kutsuttiin alueen korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja yritysten edustajia. Osallistuneita oli 25-60 henkilöä/tilaisuus (yhteensä ilmoittautuneita 235 henkilöä). Työpajojen keskusteluaiheina olivat yritysyhteistyön hyvät käytännöt opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työelämävalmiudet miten yritysyhteistyöllä voidaan kehittää alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä 8

Henkilökohtaiset kontaktit vs. kumppanuussopimukset Olemassa olevien ja mahdollisten yhteistyömuotojen sekä yhteistyökumppaneiden tehokas tunnistaminen tärkeää. Korkeakoulun yritysyhteistyö perustuu henkilökohtaisiin kontakteihin ja/tai korkeakoulun kumppanuuteen. Tehdyt (avain)kumppanuussopimukset, säännölliset yhteydenotot, niiden toistot ja yhteistyöstä muistuttamiset, vierailukäynnit. Yritysyhteistyölle pitäisi asettaa selkeät tavoitteet (esim. tavoiteltujen kontaktien määrä/kk) ja sitoutua toteuttamaan sitä. 9

Yritysyhteistyön monipuoliset muodot Korkeakoulujen yritysyhteistyö on monitasoista ja -äänistä ja se suuntautuu kaikkiin perustoimintoihin sekä osaamisen siirtoon ja kehittämiseen Opetus, tutkimus/tki-toiminta, yvv, strategian toteuttaminen Perinteiset yhteistyön muodot Harjoittelupaikat, työssäoppiminen, kesätyöntekijöiden palkkaaminen, yrittäjien pitämät luennot, hankeyhteistyö, lopputyöt/projektityöt Tilojen ja laboratorioiden yhteiskäyttö Yritysten ja korkeakoulun yhteiset konehallit, (koulutus)laboratoriot, esim. EnergyLab Vaasassa Korkeakoulun tilat myös yritysten käyttöön: ns. kulkukorttiyrittäjyys, työskentelytiloja yrityksille 10

Yritysyhteistyön pitää olla molemminpuolista ja helppo löytää Yhteistyön pitää olla molemminpuolista Sekä yritysten että korkeakoulujen pitää kokea hyötyvänsä yhteistyöstä (win-win tilanne) Yritysten pitää olla tietoisia, että he voivat olla myös itse korkeakouluihin yhteyksissä Yhteistyön pitää olla helposti saavutettavissa ns. yhden luukun periaate yrityksen kannalta: yritysten pitää löytää korkeakoulujen oikeat toimijat helposti http://korkeakoulukumppani.fi/ https://www.samk.fi/tyoelama-ja-tutkimus/loyda-tekija/ http://www.lapinamk.fi/fi/tyoelamalle/palvelut Korkeakoulun pitää markkinoida toimintojaan opiskelijat voivat olla yhteyksissä firmoihin, ns. firmatiimi https://www.lut.fi/firmatiimi alueen korkeakoulut voivat yhdessä pitää firmakiertueen: yritykset eivät välttämättä tiedä, mikä korkeakoulu osaa vastata tarpeisiin parhaiten 11

Yritysyhteistyö opetuksessa ja sen suunnittelussa OPSien suunnittelu yrityksiä ja muita sidosryhmiä kuunnellen Yritykset mukana suunnittelussa Myös strateginen taso: strategiassa mukana työelämäyhteistyö ja ops:ssa aluevaikuttavuus Yritysvierailut ja yrittäjävierailut osana opetusta Syvennetään tai konkretisoidaan teoriaopetusta Alumnien hyödyntäminen: luennot, uratarinat, varainhankinta, giving back -ajattelutapa 12

Yrityksille suunnatut toiminnot Käänteinen mentorointi: nuoret sparraavat yrittäjiä Yrittäjät oppivat digitalisaatiosta, nuorten kulutustottumuksista jne. Innovaatioviikko/innovaatiotyöpajat/hackatonit: opiskelijat ratkovat tietyn määrätyn ajan yritysten toimeksiantoja tai innovoivat ratkaisuja tai kehittämisehdotuksia Täydennyskoulutus yrityksille Täsmäkoulutus, räätälöidyt koulutukset Kevytkurssit yrittäjien tarpeisiin Osaamiskartoitukset, osaamisen muutoksen ennakoinnit, muuntokoulutukset Sukupolvenvaihdos, ns. Re-Start-Up Mentorointitoiminta yrittäjille ja toiminnan jatkajille Potentiaaliset jatkajat/yritys myyntikuntoon Innovaatiosetelin parempi hyödyntäminen ja palveluiden paketointi: https://www.businessfinland.fi/suomalaisilleasiakkaille/palvelut/rahoitus/pk-ja-midcap-yritys/innovaatioseteli/ 13

Pohdittavaksi Miten henkilökohtaisista kontakteista saisi rakennettua korkeakoulun kumppanuuksia? Tarvitseeko saada vai riittääkö kahdenkeskiset suhteet? Miten opiskelijat saataisiin paremmin kehittämään ja ennakoimaan yritysten osaamista? Saisiko harjoittelu- tai lopputyöpaikoista muodostettua pidempiaikaisia kumppanuuksia korkeakouluille? Miten yrityksiä voisi paremmin rohkaista ottamaan korkeakouluun yhteyttä? 14

Lisätietoa Yrtti-arvioinnin hankekuvaus: https://karvi.fi/event/yrittajyys-jainnovaatiotoiminta-amatillisesssa-koulutuksessa-jakorkeakouluissa-yrtti-hanke/ Korkeakouluihin suunnatun opiskelijakyselyn tulokset: https://karvi.fi/app/uploads/2018/04/yrtti_väliraportti_kk.pdf Yrtti-arviointi valmistuu vuoden 2018 lopussa. 15

Yhteyshenkilöt Arviointisuunnittelija Raisa Hievanen raisa.hievanen@karvi.fi / +358 29 533 5542 Arviointiasiantuntija Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi / +358 29 533 5565