HENKILÖSTÖTIEDOTE 3/2010 (22.7.2010)



Samankaltaiset tiedostot
HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 ( )

Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta.

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

TYÖRUKKANEN MUISTIO 8/10

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

Käydään läpi hankkeen väliarviointi muutamien arviointikysymysten välityksellä. Kootaan yksityisten ja pienten ryhmien vastaukset.

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

TYÖRUKKANEN MUISTIO 6/10

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

Otetaanko perheet puheeksi?

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Monitoimijainen perhevalmennus

Lapset puheeksi -menetelmä

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

PERHEKESKUKSEN PERUSTAMISEN HANKESUUNNITELMA

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Keski Pohjanmaan sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan toimintasuunnitelma lukukaudelle

Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä

Osallisuussuunnitelma

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Rovaniemen lapset ja perheet

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Pohjois-Suomen lasten KASTE

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Ei rakennettu yhdessä yössä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Perhekeskukset Suomessa

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Tuusulan perhekeskusmalli. ARVO Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä Tammisaari

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Varhain vanhemmaksi toimintamalli

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli

Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän tapaaminen klo 8-11 Pikassos Nanna Miettunen ja Maria Antikainen. Pirkanmaan LAPE Pippuri

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Kainuun sote. Perhekeskus

Vanhemmuuden tuen mallin rakentaminen Pohjois-Savossa

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Perheiden palvelujen asiakasprosessi Ritva Olsén

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Transkriptio:

HENKILÖSTÖTIEDOTE 3/2010 (22.7.2010) Tämä on Nuppu-hankkeen kolmas henkilöstötiedote. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka toinen kuukausi lasten- ja nuorten kanssa työskenteleville, opetusorganisaatioiden henkilöstölle sekä sote-johdolle. Se on luettavissa myös hankkeen nettisivuilla. Tässä tiedotteessa on kahdeksan asiakohtaa: 1. Varhainen avoin yhteistoiminta 2. Neuvolan perheohjaaja 3. Perhesosiaalityöntekijä 4. Monitoimijainen perhevalmennus 5. Osallisuus 6. Teemaneuvonpito: perhekeskuksen toiminnan suunnittelu 7. Sosiaalialan opetusklinikkakuulumisia 8. Tulevia koulutuksia 1. Varhainen avoin yhteistoiminta Aina kun lapsen ja nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho kertoo, että olivathan ongelmat jo vuosia sitten nähtävissä. Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei auteta ajoissa? Varhainen avoin yhteistoiminta tarkoittaa toimimista silloin, kun omia mahdollisuuksia on vielä runsaasti käytettävissä ja huolta aiheuttaville asioille voidaan helposti tehdä jotain. Periaatteena on, että Koskaan ei ole liian aikuista olla avoin, koskaan ei ole liian aikuista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei ole liian aikuista ryhtyä dialogiin. Jotta peruspalveluissa toimivilla olisi asiasta yhtenäinen käsitys, kehittäjätiimi on laatinut neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulujen käyttöön yhtenäisen lomakkeen/toimintaohjeen, miten toimia milläkin huolen vyöhykkeellä. Toimintamalli perustuu Arnkil&Erikssonin kehittämään huolen vyöhykkeistöön ja puheeksi ottamiseen. Toimintamalli on ollut lausunnolla neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja oppilashuollossa. Hankkeen työrukkanen on hyväksynyt sen käytettäväksi toimintaohjeena. Toimintamalli on sisällytetty myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, joka tulee syksyn aikana valtuustojen hyväksyttäväksi. 1

2. Neuvolan perhetyö Neuvolan perheohjaajana aloitti toukokuun alussa sosionomi amk Tanja Hemmoranta. Hänen pääasiallinen työkenttänsä on Torkinmäen neuvolan alueella, mutta mahdollisuuksien mukaan hän on myös muiden neuvoloiden käytettävissä. Perheohjaajan työn tavoitteena on varhaisen tuen tarjoaminen pikkulapsiperheiden arjen haasteissa. Tuen tarpeen syynä on ollut mm. hyvin nuorena äidiksi tuleminen, äidin uupuminen sekä lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvät ongelmat. Tähän mennessä asiakkuuksia on ollut yhteensä 11, joista osa on jo päättynyt. Osassa on voitu välttää erityispalveluihin hakeutuminen. Toiminta on tavoitteena saada pysyvän kunnallisen rahoituksen piiriin ensi vuoden aikana. Tanjan yhteystiedot ovat: tanja.hemmoranta (a) kokkola.fi ja puhelin 040-4892 213. Jyta-alueelle suunnitellaan myös neuvolapilottia syksyn aikana. 3. Perhesosiaalityöntekijä Varhainen avoin yhteistoiminta edellyttää toimivia yhteistyöverkostoja. Kokkolan kaupungin lastensuojelun resurssien vähäisyydestä johtuen sosiaalityöntekijöiden työpanos suuntautuu yksinomaan lastensuojelun asiakkuuden omaavien perheiden kanssa tehtävään korjaavaan työhön: viimesijaisesta lastensuojelusta on tullut ensisijaista. Jyta-alueella sosiaalityöntekijät ovat mukana myös varhaisen tuen alueella tehtävässä työssä tarvittaessa. Perheellä voi olla jonkinlaista tuen tarvetta tai sosiaalisia riskitekijöitä kuten vanhemman jaksamattomuutta, isoja elämäntilanteen muutoksia tai ohjauksen tarvetta kasvatuskysymyksissä tai taloudellisissa asioissa, jolloin sosiaalityön konsultaatio olisi paikallaan. Tällöin perheellä on myös omia voimavaroja puuttua asioihin ja pienten ongelmien muuttuminen suuriksi lastensuojeluongelmiksi voidaan ehkäistä. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Sanna Sarkkinen-Vuorisen tehtäviä on täsmennetty toukokuun alusta niin, että hän toimii varhaisen tuen perhesosiaalityöntekijänä erityisenä työalueenaan neuvolaikäiset lapset ja perheet. Sannan yhteystiedot ovat sanna.sarkkinen-vuorinen (a) kokkola.fi ja puh. 040-4892 114. 2

4. Monitoimijainen perhevalmennus Jyta-alueella yhdeksi kehittämisen kohteeksi on valittu äitiysvalmennuksen kehittäminen ja uudistaminen monitoimijaiseksi perhevalmennukseksi. Aluksi on kokoonnuttu monitoimijaisesti jokilaaksoittain kartoittamaan nykyinen tilanne ja kehittämisen tarpeet. Tavoitteena on uudistaa seitsemän kunnan valmennukset yhtenäiseksi perhevalmennukseksi, jonka toteuttamisessa on neuvolan terveydenhoitajien lisäksi mukana myös muiden ammattiryhmien, seurakunnan ja mahdollisten järjestöjen asiantuntijoita. Terveydenhoitajien resurssipulasta johtuen muutamassa kunnassa ryhmämuotoisia valmennuksia ei ole viime vuosina järjestetty lainkaan. 5. Osallisuuden toteutus Toholammilla Toholammin kunnan Kuusiston koulun oppilaskunta lahjoitti taksvärkkirahat lapsiperheiden hyväksi. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Anne Kujala kutsui lapsiperheiden kanssa toimijat yhteen miettimään lahjoituksen käyttökohdetta. Kokouksessa päätettiin lähteä toteuttamaan keskustaan leikkipuistoa. Seurakunnan päiväkerhojen, päivähoidon ja 0-2. luokkien koululaiset ideoivat unelmien leikkipuiston. Lapset valitsivat parhaat työt näyttelyyn ja lapset ovat olleet mukana myös työryhmässä jatkotyöstämässä toteutettavaa leikkipuistoa. Osallistuminen paitsi parantaa suunnitteluprosessia myös vahvistaa lapsen itsetunnon kehitystä ja antaa kokemuksen omista vaikutusmahdollisuuksista. 6. Teemaneuvonpito: perhekeskuksen toiminnan suunnittelu Kokkolassa osallisuutta toteutettiin kutsumalla lapsiperheiden vanhempia teemaneuvonpitoon aiheena perhekeskuksen toiminnan suunnittelu. Tilaisuuteen kutsuttiin myös alan ammattilaisia ja päättäjiä. Teemaneuvonpidon veti THL:n kouluttaja Jukka Pyhäjoki apunaan verkostokonsultti Pirkko Kivistö. Vetäjä haastatteli tulevaisuudenmuistelumenetelmällä vuorollaan käyttäjien edustajat, järjestön ja seurakuntien edustajat, työntekijöiden edustajat sekä hankkeen toimijat. Tuotoksena saatiin runsaasti materiaalia toivotuista toiminnan sisällöistä sekä prosessista, miten tavoitteeseen päästään. 3

Mukana olleet äidit perustivat äiriryhmän, joka on rekisteröitynyt myös Facebookiin. Lisäksi Kokkolan kehittäjätiimiin saatiin kaksi vanhempien edustajaa. Päättäjiä ei valitettavasti ollut osallistujina. 7. Sosiaalialan opetusklinikan kuulumiset Sosionomi- ja sosiaalityöntekijäopiskelijoiden käytännön jaksojen ohjaajille on alkanut 5 op:n ammatillinen täydennyskoulutus Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä. Koulutus toteutetaan ensimmäistä kertaa. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa käytännön opettajien pedagogisia ja työnohjauksellisia ohjausvalmiuksia sekä tarjota välineitä oman asiantuntijuuden pohtimiseen ja kehittämiseen. Koulutukseen osallistuu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta 16 käytännön ohjaajaa, joista 11 toimii sosiaalityöntekijän tehtävissä, 3 koulukuraattorina ja 2 perhe-/sosiaaliohjaajan tehtävissä. Vastuuopettajina toimivat yliopistonopettaja Anu-Riina Svenlin ja yliopettaja Pirjo Forss-Pennanen. Sosiaalialan klinikkatyössä yhdeksi tavoitteeksi on nostettu sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden tehtävärakenteen selkeyttäminen. Pyrkimyksenä on toteuttaa harjoittelujakso, jossa eri korkeakoulujen opiskelijat voivat käytännössä tutkia tehtävärakennesuosituksen mukaista työskentelyä. Toistaiseksi yhteinen harjoittelujakso ei ole toteutunut. Yksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija on aloittanut opinnäytetyön Sosiaalityöntekijä-sosionomi (amk) työparityöskentelyn kehittäminen Kokkolan ja Jytan alueella. Opinnäytetyön tavoitteena on aukikirjoittaa ja selkeyttää lastensuojelussa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnkuvia ja työnjakoa. 8. Lähiajan koulutuksia Miten puhua seksuaalisuudesta? Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, auditorio 18.8.2010 klo 8.30 16.00 Lapsi perheen kriisitilanteessa Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, auditorio 28.9.2010 klo 9 15.15 Ryhmänohjaajakoulutus 3 op Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto, Kälviä 14.9.,13.10., 3.11. ja 9.12.2010 4

Rajaa vähän! Kokkolan kaupungintalo 15.9.2010 klo 18-21 Kaustisen musiikkilukio 22.9.2010 klo 18-21 Kannuksen seurakuntatalo 29.9.2010 klo 18-21 Huoli puheeksi Kaustisen kunnanviraston valtuustosali 5.10,28.10. ja 30.11.10 klo 12-16 Perhon kunnantalon Haanensali 4.10.,27.10. ja 29.11.10 klo 12-16 Kannuksen kaupungintalon valtuustosali 15.10., 4.11. ja 8.12.10 klo 12-16 Toholammin kunnantalon hallituksen huone 14.10.,5.11. ja 9.12.10 klo 12-16 Luovuus ja rohkeus ehkäisevän työn avaimiksi Matka valtakunnallisille lastensuojelupäiville Turkuun 11-13.10.2010 Lähtö ma noin klo 15 ja paluu keskiviikkoiltaan noin klo 22 mennessä Ohjelmat nähtävillä hankkeen sivuilla http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/keski-pohjanmaa Ilmoittautumiset liisa.ahonen (a) kokkola.fi -- Henkilöstötiedotteesta vastaa Liisa Ahonen, jolle voi osoittaa tiedotteen sisältöä koskevat kysymykset, ehdotukset ja palautteet. Seuraava tiedote lähetetään marraskuussa. Yhteystiedot: liisa.ahonen (a) kokkola.fi, puh. 040-4892 131, käyntiosoite: Kaupungintalo, Kauppatori 5, 2.krs. 5