Osallisuuden ja toimijuuden vahvistuminen päihdehoidossa Elsa Pingoud Tutkimusassistentti Arjen toimintakyky hanke A-klinikkasäätiö
Tutkimusasetelma ja aineistonkeruu Tutkielmani on osa A-klinikkasäätiöllä vuonna 2015 käynnistynyttä Opioidiriippuvuuden korvaushoito Suomessa: lääkkeen valintaan ja hoitokäytäntöihin vaikuttavat tekijät hanketta Haastateltaviksi rekrytoitiin pitkälle kuntoutuneita korvaushoidossa olevia henkilöitä korvaushoitoa toteuttavien päihdeklinikoiden kautta 2
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen korvaushoito Opioidiriippuvaisen hoito, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys, tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen (STM asetus 33/2008) Korvaa katukaupassa liikkuvat opioidit lääketarkoitukseen käytetyillä opioidivalmisteilla Korvaushoidon tavoitteena on hoitaa päihderiippuvuutta sekä tukea hoidossa olevaa yksilöä psykososiaalisessa kuntoutumisessa Intensiivinen ja pitkäkestoinen hoitomuoto 3
Korvaushoidon käytänteitä o Lääkkeellinen hoito: lääkkeenhaku päihdeklinikalta, terveyskeskuksesta tai apteekista o Psykososiaalinen hoito: omahoitajatapaamiset, lääkärikäynnit, elämäntaitoja vahvistavat ryhmät o Sääntö- ja kontrollitoimenpiteet: huumeseulonta ja muu oheiskäytön seuranta, lääkkeenhaun organisointi ja kotiannokset, sanktiot ym. 4
Aineisto 13 yksilöhaastattelua Haastattelumetodina puolistrukturoitu teemahaastattelu Haastattelut kestivät puolesta tunnista puoleentoista tuntiin ja ne äänitettiin ja litteroitiin Aineiston luokittelu tapahtui aineistolähtöisesti ja apuna käytettiin laadullisen aineiston käsittelyyn tarkoitettua NVivo11-ohjelmaa 5
Haastateltavat 6 naista ja 7 miestä Keski-ikä 37 vuotta Korvaushoidossa olemisen keskimääräinen aika haastatteluhetkellä oli reilu 10 vuotta Useimmilla haastatelluilla ei ollut lähivuosien tavoitteena keskeyttää hoitoa Pitkälle kuntoutuminen näkyi aineistossa: Hoidolliset tekijät, kuten korvaushoitolääkkeen ja psykososiaalisen tuen kaventunut merkitys, oheiskäytön loppuminen Ei-hoidolliset tekijät, kuten irtaantuminen huumemaailmasta, elämän sisältöjen laajentuminen mm. työ, opiskelu ja mielekkäät harrastukset 6
Toimijuus kuntoutumisen näkökulmana Kuntoutuminen laajempana elämänmuutoksena ja osallisuuden vahvistumisena Toimijuus subjektiivisena kokemuksena oman elämän hallinnasta, vaikutusmahdollisuuksista ja tekemisen mahdollisuuksista Yksilö ei olosuhteisiin alistuva toimenpiteiden passiivinen kohde, vaan yksilöt kykenevät intentionaaliseen toimintaan, harkintaan ja sitoutumiseen (Archer, 2000; 2003) Rakenteet luovat toiminnan ehtoja, mutteivät määritä sitä (Archer, 2000; 2003) 7
Tutkimuskysymyksiä Minkälainen on kuntoutumiseen kytkeytyvä toimijuuden ajallinen prosessi? Mitkä ovat toimijuutta vahvistavia tai kaventavia tekijöitä? 8
Ajanjakso Toimijuuden tila Aineisto-ote Huumeidenkäytön aika Kapea toimijuus Se oli joka aamu heräsit, hommasit rahaa ja sit sitä kamaa ja sit se oli taas sitä samaa heti seuraavana päivänä uuestaan se oli niin semmosta hektistä se elämä ja sitä elettiin vaan siihen seuraavaan piikkiin ja taas sitten seuraavaan Korvaushoitoon hakeutumisen ja kiinnittymisen aika Hoidon keventymisen aika Tuettu toimijuus Vahvistunut toimijuus ja uudet ympäristöt Korvaushoito se muutti ihan kertalaakista -- Sen jälkeen ku pääs sinne hoitoon niin ei menny kauaa ku ehkä puolessa vuodessa mä alotin opiskelun ihan oikeessa koulussa Mut siis mullahan on niin loistava omahoitaja, et me ollaan kuule sen kanssa oltu nyrkit pöyässä ja huuettu toisillemme, mut se saa aina miettimään semmosii asioita. Se on vähän ollu mulle semmonen äitihahmo -- sehän on ollu mulle ku se tiukka äiti, jota mul ei oo ollu. Se on sörkkiny ja sorkkinu mua kaikkialle ja joskus on mua vituttanu aivan älyttömästi, mut sitten kun viikko menny, ni täällä raksuttaakin ne ajatukset ja vieny eteenpäin. Kyl mä jollain lailla nään itteni vahvempana ihmisenä kuin ennen. Et mä pystyn sen ein sanomaan todella helposti nyt. Et tää on vähän kun mä oon niin tavallaan nyt täs työelämässä et mä en enään tavallaan nää itteeni niin hoitolaisena. 9
Hoidollinen ympäristö Toimijuuden rajoitteet Hoidollisesta päätöksenteosta ulkopuolelle jääminen Epäilyksen alaisena oleminen Epäoikeudenmukaisina ja muuta elämistä liiallisesti rajoittavana koetut hoidolliset sanktiot ja säännöt Hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden väliset vahvat hierarkiat ja erottelu Ennakkoluulot ja häpeäleimat Toimijuuden vahvistajat Hoidolliseen päätöksentekoon mukaan pääsy Molemminpuolinen luottamus hoitosuhteessa Omaa kuntoutumista tukevat oikeudenmukaisina koetut hoidolliset sanktiot ja säännöt Yhteistyö hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden kesken Kohtaaminen yksilönä ja hoidollinen joustavuus Erillisyys, irrallisuus & ulkopuolisuus Osallisuus, tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus & yksilöllisyys 10
Koonti alustavista tuloksista Korvaushoidossa olevien pitkälle kuntoutuneiden asiakkaiden toimijuus vahvistui kuntoutumisen myötä Hoidollisessa ympäristössä erillisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset heikensivät toimijuutta, osallisuuden ja tasapuolisuuden kokemukset taas vahvistivat Kuntoutumiseen kietoutuvassa toimijuuden vahvistumisen prosessissa erkaantuminen hoidollisista toimintaympäristöistä sekä kiinnittyminen päihteettömyyttä tukeviin hoidon ulkopuolisiin ympäristöihin näyttäytyivät tärkeinä 11
Johtopäätöksiä Yksilön toimijuuden vahvistaminen tukee päihderiippuvuudesta kuntoutumista sekä osallisuuden kasvua Yksilön kokonaisvaltainen tukeminen tärkeää, yhtenä osana tässä toimintakyky Toimintakyky mahdollistaa toimijuutta 12
Hankkeen tavoitteena lisätä tutkimuksen ja koulutuksen avulla tietoa toimintakykyyn liittyvistä tekijöistä ja toimintakyvyn arvioimisen merkityksestä Hankkeessa tuotetaan järjestöille konkreettinen ja helppokäyttöinen väline järjestön tarjoamien palveluiden piirissä olevien ihmisten toimintakyvyn kartoittamiseen ja seurantaan Otamme hankkeeseen mukaan järjestöjä, joilla on kiinnostusta osallistujien tilanteen seuraamiseen! 13
KIITOS! 14