SEMMONEN YHTEINEN DEMOKRATIA, JOSSA KUUNNELLAAN KAIKKIA

Transkriptio

1 SEMMONEN YHTEINEN DEMOKRATIA, JOSSA KUUNNELLAAN KAIKKIA - kyläyhdistysten puheenjohtajien käsityksiä lähidemokratiasta ja sen tarpeellisuudesta Päivi Pohjolainen Sosiologian pro gradu-tutkielma marraskuu 2012 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

2 Tutkielman taustaa ja raamit Yhteistyö Kalakukko ry:n kanssa alkoi syksyllä 2011 Sosiologinen, yhteiskuntakriittinen lähtökohta Tutkielman kaksi kontekstia Poliittinen konteksti muuttuvassa kuntakentässä Konkreettinen konteksti kylässä ja kylätoiminnassa Tutkielman kaksi isoa tutkimuskysymystä Mitä lähidemokratia on haastateltavien käsitysten mukaan? Tarvitaanko lähidemokratiaa? Miksi ja millaisissa asioissa sitä erityisesti tarvitaan? Haastateltu seitsemää Kalakukko-alueen kyläyhdistyksen puheenjohtajaa kesällä 2012

3 Tutkielman tulokset

4 Mitä lähidemokratia on kyläyhdistysten puheenjohtajien käsityksien mukaan? Lähidemokratia on Vaikuttamista ja osallistumista päätöksentekoon Kollektiivista arkea Yksilön ja yhteiskunnan vastuunjakoa Paikallistiedon ja asiantuntijatiedon kompromisseja Debyrokratiaa Ei-poliittista toimintaa

5 Lähidemokratia on kollektiivista, debyrokraattista ja välitöntä vaikuttamista arjen asioihin. Lähidemokratia on yhteisten asioitten hoitamista. Pienimmillään talo, talot, talolle, laajennetaan ympyrää. [tekee kädellä spiraalia] Siinä tulee just tää, että siinä pitää saaha yhtä aikaa ne ihmiset aina koolle asiasta keskustelemaan saman pöyvvän ääreen. Että se ei juokse se paperi siellä ja täällä vaan, että kaikki on pöyvvän ääressä ja kaikki saa sanoa mielipiteensä ja jos jollakin on jotakin tätä vastaan niin ilmaiskoonsa sen asiansa nyt. Niin ihmiset täällä maaseudulla hirveen aktiivisia ja ne tekis talkoilla vaikka mitä, jos vaan rahotusta tulis. Mutta siitä [rahoituksen hakemisesta] ei saa tehä niin älyttömän vaikeeta ja jäykkää. Kyllä kait mulle ensimmäisenä tullee semmonen mieleen, että pystyy tosiaan vaikuttammaan semmosiin asioihin, jotka niinkun koskettaa tätä omaa arkista elämää.

6 Lähidemokratia on yksilön ja yhteiskunnan vastuunjakoa, paikallistiedon ja asiantuntijatiedon kompromisseja. Minun mielestä, jos tätä lähidemokratiaa, kunta tässä kyläläisten mielipiteitä ja kyläläisten mitenkä ne haluais vaikuttaa ja tuota tehdä jottain. Niin minusta siitä ois etua kunnallekin siinä, kunnan ei tarviis aina olla patistelemassa pois vaan vois olla siellä se joku henkilö, joka vähän niin kuin johattelis kapteeni laivaa ja muut tekis töitä sitten. Sitten tältä alueelta sitten ne paikallistuntijat ja tietäjät, jotka tietää tämän alueen tarpeet. Joskaan ihmiset ei voi ajatella, että vaan minun asioita on hoijettava, koska se on ihan selvä juttu, että meillä joka ikisellä ois erilainen näkemys ja erilainen halu. Me ei voija olla niin yhtenäisiä tietenkään missään asioissa. Se pitää kuitenkin nähä vähän laajemmalti se asia.

7 Lähidemokratia on ei-poliittista toimintaa. Minusta se ei [tulisi ottaa puoluepoliittisuutta selkeästi esiin lähidemokratiassa], kun on ihmisten, minä näkisin että se on tavallaan alueen ihmisten valintaa. Sitten, jos ken siinä lähtee siinä politiikalla ratsastamaan, niin se lähtee. Mutta jos ajatellaan, että motiivina on alueen asioiden hoitaminen ihmisistä lähtien ja ihmisten tekemänä, niin ehkä se ei sitten.

8 Tarvitaanko lähidemokratiaa? Miksi? Tarvitaan! Lähidemokratiaa tarvitaan Täydentämään formaaleja, ongelmallisiksi nähtyjä vaikuttamisväyliä Vaihtoehdoksi valtaeliitin itsekkäälle ja epäeettiselle päätöksenteolle Kaventamaan keskus-periferia jaottelua Vastineeksi suuruuden logiikalle ja määrien politiikalle Kuntalaisten aktiivisuuden ja passiivisuuden tasaamiseksi

9 Millaisissa asioissa lähidemokratiaa tarvitaan? Lähidemokratiaa tarvitaan 1. suoraan kylää ja arkea koskevissa asioissa 2. Yksilön itse tärkeäksi kokemissa asioissa, jolloin yksilö itse valitsee mihin ottaa kantaa Konkreettisesti esimerkiksi Tie, kevyen liikenteen väylät Tietoliikenneyhteydet Sosiaali- ja terveyspalvelut Päivähoito- ja koulupalvelut Kylien aktivointi ja elinvoimaisuus

10 Lähidemokratiaa tarvitaan täydentämään formaaleja, ongelmallisiksi nähtyjä vaikuttamisväyliä, joissa tehdään myös epäeettisiä päätöksiä. No tuota se on näissä päättäjien, kunnallisiin päättäjiin jotenkin tuota pesiytyy semmosta porukkaa, jolla ei oo matemaattista ajattelukykyä tai sillälailla. Niillä on vaan periaatteet, että näin pittää toimia. Toki [kunnallispolitiikassa] joutuu paljon myös tekemään sellasia päätöksiä, jotka on ihan vastoin omaa eettistä, etiikkaa. Sen takia minusta ei sinne olis, koska mä joutusin tekemään semmosia päätöksiä, joita mä en kannata ja joita mä en oo, tavallaan sitten omieni takana. Että siellä ei henkilökohtaisesti pysty omaa mielipidettään esille tuomaan, koska sen pitää olla puoluesidonnainen. Ja ryhmäkuri olla siinä.

11 Lähidemokratiaa tarvitaan tehottoman, byrokraattisen ja hitaan päätöksenteon vaihtoehdoksi sekä turhautumisen estämiseksi. Jotenkin on semmonen, minusta tavallaan semmonen pysähtyneisyyen tila näissä palveluissa. Että tietysti tää kuntauudistus-asia on semmonen, että tuota asiat ei tavallaan mee eteenpäin. Kunta on tavallaan semmosessa siilipuolustuksessa, että tuota itsenäisenä pitää pysyä. Se on se mantra, jota hoetaan. Sitten ne sano [kunnasta], että teijjän mielipide on nyt kysytty. No onhan se kysytty, mutta kun se ei sitten toteudu. Niin sitten ihmiset varmaan kokee, että miks näihin kyselyihin ylipäätään pitää vastata, koska se ei johda mihinkään. Se on varmaan semmonen harmin paikka sitten ihmisille.

12 Lähidemokratiaa tarvitaan vaihtoehdoksi valtaeliitin päätöksenteolle ja kasaantuneen aktiivisuuden tasaamiseksi. P: Millainen on kunnallishallinto kuntalaisen ja kyläläisen vaikuttamisväylänä? H:Kyllähän se on, se, sanotaan sillä tavalla että pieni, hyvin sisäsiittoinen. P: Mikä on sinusta pieni? H: Kaikki tuntee toisensa ja sanotaan sillä tavalla, että on tämä porukka joka on kunnanvaltuustossa, se istuu osuuskaupan hallituksessa, se istuu osuuspankissa, se istuu. Niin tuota, minä oon sitä mieltä, että täällä on, se on ihan tämmönen ikäpoliittinen asia. Että tuota, että sinne ei nuoria oikeestaan taho saaha mukkaan. Eikä välttämättä ees tämmösiä keski-ikäsiä niinkun minä. Et se on jollain, jostain syystä niin se on menny iäkkäämpien ihmisten pieneksi piiriksi. Valitettavasti.

13 Lähidemokratiaa tarvitaan keskus-periferia jaottelun kaventamiseksi sekä suuruuden logiikan ja määrien politiikan vastustamiseksi. Että ei välttämättä tarvihe aina olla, että se on se kaupunki siellä, koska se immee aina ne. Jos siellä on asukasta ja sitten siinä ympärillä olevissa maalaiskunnissa on , niin sillä on puolta suurempi vaikutusvalta, koska nykyinen demokratia perustuu aina siihen, jotenkin siihen ihmismassaan. Vaikka kuinka järkevästi ajattelis sen täällä, niin niihen pittää tyytyä siihen mitä tuo isompi päättää. Tämä ei oo minusta semmosta hyvvää demokratiaa. Sitten kun isommaks tulloo kunta, tämä on ihan tiällä lievealueella reunalla. Sitten se, että mitenkä sitä sitten suapi iänenesä kuuluuvviin sitten sinne, jos pittää ihan [uuden kunnan keskukseen] asti yrittee suaha kuuluville. Sen verran pieni on tämä kunta, että tässä on suhtkoht saanut äänensä kuuluvviin.

14 Päätelmiä Ongelma: Mitä on lähi? EU, valtio, maakunnat, kunnat, kylät? Henkinen vai fyysinen etäisyys? Lähi = tuttu? Päätöksenteko ja palvelut molemmat lähellä VAI päätöksenteko kaukana (mutta niin että jokainen voi osallistua) ja palvelut lähellä? Tutkielman perusteella lähidemokratia ja paikallisvaikuttaminen tarpeellista etenkin maaseudulla, koska henkiset ja fyysiset etäisyydet keskuksiin ovat pitkiä jo nyt ja nykyinen edustuksellinen demokratia perustuu väkimäärään, joka on alhainen maaseudulla. Jokaisella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus osallistua avoimeen ja läpinäkyvään (kunnalliseen) päätöksentekoon eri väyliä pitkin esim. asuinpaikasta ja iästä riippumatta silloin kun itse haluaa.

15 Kiitos! Tutkielma luettavissa kokonaisuudessaan Kalakukko ry:n kotisivuilla.