BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-

Samankaltaiset tiedostot
SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

VALUMAVESIEN HALLINTA

KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Tulvavaaravyöhykkeet, meritulvat

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Ympäristönsuojelumääräykset 19 / lannoitteiden levittäminen ja perustelut

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta / 2015 (

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

CW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite I: Esimerkkejä mitattavien laatutekijöiden osatekijöiden sovelluskohteista. 1. Johdanto...

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa

PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Hajajätevesilainsäädännön uudistaminen Kirkkonummen kunnan näkökulmasta

v1.2 Huom! Piirto-ohjelmissa asioita voi tehdä todella monella tavalla, tässä esitellään yksi esimerkkitapa tällaisen käyrän piirtämiseen.

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista

PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat

LIITE 11. Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Onkalon tuulivoimapuiston osayleiskaava.

Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja. Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Perttu Anttila, Timo Muhonen & Eeva Lehtonen MAATALOUDEN PAINOPISTEALUERAJAUS KESKI-SUOMEN LIITOLLE

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8573/ /2014

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki LUONNOSVAIHE

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Patorakenteiden periaatekuvia

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Täsmäviljellä voi monella tavalla

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Transkriptio:

BIOHIILEN LEVITYS Tässä analyysissä olevat rajaukset perustuvat Priit Tammeorgin lausuntoon. Biohiiltä ei tule levittää alueille, jotka ovat liian lähellä vettä ja joissa tulva-aikoina vesi voi huuhtoa hiilen pois. Paras etäisyys biohiilen levitykselle on siis 10 50 metriä ylimmästä vedenkorkeudesta. (Tammeorg, 2017) Biohiilen tehtävä maaperässä on lisätä orgaanisen hiilen määrää ja siten biohiilen levittäminen voi parantaa etenkin savimaiden rakennetta. Biohiiltä ei voi levittää Biohiiltä kannattaa levittää Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan sisäpuolelle Ei 5m lähempänä vesistön ra- Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. jaa Vaikutus parempi savimailla kuin hiekkamailla

Tehtävät analyysit Peltolohkon etäisyyden määrittäminen (Peltolohko sijaitsee alle 5 metrin päässä vesistöstä) Analyysissä käytetään luotua vesistöaineistoa, johon mitataan peltolohkojen etäisyydet lähimmästä vesistöstä(a.). Peltolohkojen rajat muutetaan viiva-aineistoksi (b), minkä jälkeen peltolohkojen vesistöjen läheisyydessä oleva rajaviiva muutetaan metrin välein oleviksi pisteiksi (c). Näiden pisteiden etäisyys vesistöstä mitataan Near työkalulla, joka antaa jokaiselle pisteelle etäisyyden (d). Pisteet yhdistetään lohkoaineistoon niiden id tunnuksen perusteella. Zonal statistics työkalulla lasketaan peltolohkon pisteiden keskimääräinen etäisyys, joka toimii ratkaisevana arvona. Luodaan sarake Distu5m johon merkitään 1 jos kohde on alle 5 metrin päässä vesistöstä (= suojavyöhyke voidaan perustaa), muulloin merkitään 0. a. b. c. d. Kuva 1. Kuvasarja peltolohkon etäisyyden määrittämisestä vesistöihin

Arvioidaan maalajin laatua Analyysissä käytetään Maalajit 1:20 000 polygoniaineistoa, joka kertoo pinta- ja pohjamaan tyypin. Polygoniaineistosta muodostetaan rasteriaineisto, jotta voidaan määrittää jokaiselle peltolohkolle sen rajojen sisällä eniten esiintyvä maalaji. Jokaiselle tarkastellulle maalajille tulee id numero, jonka pohjalta voidaan tehdä valintoja. Taulukossa 1 on listattuna saviset maat, joille Biohiilen levityksestä on eniten hyötyä. Peltolohkot joiden id arvo on jokin taulukon 1 mukainen, annetaan muodostettavaan Bioh_kan sarakkeeseen numero 1(=Biohiiltä kannattaa levittää) jos muut kriteerit täyttyvät. Taulukko 1 Savimaiden lyhenteet ja id numerot (GTK(a), 2017) 28 Hs/Sa 35 HHt/Sa 30 Lj/LjSa 45 Sa/Lj 51 Sa/Mr 61 LjSa/Mr 64 Lj/Sa 18 Sa 15 LjSa 16 LjSa/Sa 58 Ht/LjSa

Peltolohkojen etäisyys ylimmästä vedenkorkeudesta Analyysissä määritetään jokaisen vesistön vedenkorkeus yhdistämällä Ranta 10 aineistoa ja 2m korkeusmallia (a.). Korkeusmalli kertoo veden pinnan korkeuden aineiston luomishetkellä. Saadusta vedenkorkeudesta valittiin 10 vesistön otanta, josta katsotaan 10 vuoden keskimääräinen korkeimman vedenpinnan tasot. Näistä vedenpinnan tasoista lasketaan keskimääräinen arvo, joka lisätään jokaisen vesistön korkeusarvoon. Lasketun korotetun vedenkorkeuden avulla lasketaan uusi vedenpinnan taso, jonka sisäpuolella oleville pelloille annetaan sarakkeeseen VesH arvo 1 (=pelto on ylimmän tulvarajan sisäpuolella). Korotetun vedenpinnan tasolle muodostetaan Peltolohkojen etäisyyden määrittämisen kaltaisesti sarakkeet DistuH10 ja DistuH50. a. b. c. Kuva 2 Ylimmän vedenkorkeuden laskeminen

Yhteenveto/Tulokset Biohiilen levityksen analyysissä muodostetaan sarake Bioh_ok, johon lasketaan arvo 1(= Biohiilen levitys on mahdollista) tai 0 (= Biohiilen levitys ei ole mahdollista). Sarakkeen Bioh_ok laskentalogiikka on esitetty kuvassa 3. Analyysin tuloksista on esitetty esimerkki taulukossa 2. Kuva 2. Biohiilen mahdollisuuden laskentalogiikka Analyysissä muodostetaan myös sarake Bioh_hyva, johon merkitään 1 jos biohiilen levittäminen on kannattavaa. Kuva 3. Biohiilen kannattavuuden laskentalogiikka

Taulukko 2 Biohiilen levityksen esimerkkitaulukko. tunnus Distu5m VesH MAJORITY Bioh_kan DistuH10 DistuH50 Bioh_ok Bioh_hyva 4997298 0 0 7 0 0 0 1 0 5495933 0 0 18 1 0 1 1 1 5524270 1 0 18 1 0 1 0 0 5698255 0 1 18 1 0 0 0 0 5848136 0 0 18 1 0 1 1 1 5524256 0 0 7 0 0 1 1 0 5549151 0 0 18 1 0 0 1 0 Biohiilen levityksen analyysistä viedään eteenpäin sarakkeet Bioh_ok ja Bioh_hyva.

Lähdeluettelo GTK(a). (2017). Maalajien luokitus. Noudettu osoitteesta http://weppi.gtk.fi/aineistot/mpopas/maalajiluokitus2.htm Tammeorg, P. (2017). Biohiilen levityksen mallinnus. Sähköpostin välityksellä kysytty konsultaatio.