Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit Kuntamarkkinat 12.9.2018 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö +358 50 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi Twitter: @M_PekolaSjöblom
Näkökulmia: Tuntevatko asukkaat maakunnat omikseen? Samaistutaanko? Onko vaikutusmahdollisuuksia, uskotaanko niihin? Koetaanko tärkeiksi ja ymmärretäänkö mistä äänestetään? Saadaanko asukkaat äänestämään? Paranevatko palvelut? Väheneekö demokratiavaje? 2 13.9.2018
Tuntevatko asukkaat maakunnat omikseen? Samaistutaanko maakuntiin? 3 [pvm]
Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Keski-Pohjanmaa KAIKKI Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Uusimaa Kymenlaakso Kuntalaisten samaistuminen maakuntaan 2017 Vastausten %-jakaumat. N= 10 716) 60 58 57 57 55 48 48 46 46 45 45 44 43 43 41 40 40 37 36 31 33 35 33 32 34 33 35 35 36 34 35 33 36 28 28 25 30 34 12 14 18 13 11 21 19 19 21 23 21 23 22 22 23 26 25 30 28 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 paljon ei vähän, ei paljon vähän Lähde: ARTTU2 kuntalaiskysely 2017 / mps 4 [pvm]
Kuntalaisten maakuntasamaistuminen keväällä 2017 62% Voimakkainta (paljon samaistuvia, %): 1. Inari 62 2. Kurikka 62 3. Keitele 59 4. Tornio 58 5. Liperi 57 6. Paltamo 57 7. Keuruu 54 8. Pudasjärvi 52 9. Raisio 52 10. Rautalampi 52 62% Heikointa (paljon samaistuvia, %): 1. Espoo 34 2. Kotka 36 3. Sipoo 36 4. Hämeenlinna 37 5. Kemiönsaari 37 6. Vantaa 37 7. Askola 38 8. Oulu 40 9. Tampere 40 10. Turku 41 34% Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS
Onko asukkailla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia maakunnissa? 6 [pvm]
Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen muodot kirjattuna maakuntalakiluonnokseen Maakunnan asukkailla on äänestämisen lisäksi muitakin osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksia, joiden edistämisestä maakuntavaltuusto vastaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisen kanavat, esimerkkiluettelo Aloiteoikeus Kansanäänestys Vaikuttamistoimielimet Lakiluonnoksessa todettua: Osallistumisen mahdollisuuksien oltava monipuolisia ja vaikuttavia. Maakunnan strategiassa otettava huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Maakuntalaki osallistumisen osalta monin osin mahdollistava. Konkreettisten, käytännön osallistumista tukevien keinojen käyttö jäisi pitkälti maakunnan itsensä päätettäväksi. 7 13.9.2018
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Uudistus tulee heikentämään kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. (väittämän %-jakaumat, n= 11 261) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Samaa mieltä olevien osuus on kasvanut (2015: 38 % ja 2017: 42 %) 18 24 36 Eri mieltä olevien osuus pysynyt suht ennallaan (2015: 23% ja 2017: 22 %) 15 7 0 täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS
Kuntapäättäjien arviot sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista: Vastausten %-jakaumat syksyllä 2017. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet 62 27 7 4 Kunnallinen demokratia ja päätöksenteko 48 39 8 5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia yhtä paljon kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Lähde: Stenvall, Vakkala & Sandberg 2018: Navigoivat kunnat. 9 [pvm]
Kokevatko asukkaat maakunnat tärkeiksi ja ymmärtävätkö he mistä äänestävät? 10 [pvm]
Kuntalaisten mielipiteet seuraavista sote- ja maakuntauudistusta koskevista väittämistä keväällä 2017. (vastausten %-jakaumat, n= 11 322 11 333) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 samaa mieltä ei eri, ei samaa mieltä eri mieltä 40 34 32 33 28 33 Olen seurannut uudistusta koskevaa keskustelua aktiivisesti tiedotusvälineistä Ymmärrän pääpiirteissään mistä uudistuksessa on kyse 40 % samaa mieltä 34 % samaa mieltä Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS
11.9.2018: 24.3.2018: 12 [pvm]
Lähtevätkö asukkaat äänestämään? 13 [pvm]
Ruotsi: Äänestysaktiivisuus vuosien 1970-2014 vaaleissa Parlamentti-, alue- ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti Neljän vuoden välein syyskuussa Syksyn 2018 vaalien äänestysaktiivisuus (alustavat tiedot, valnatt ): Kuntavaalit 82,0 % Aluetason vaalit 81,7 % Parlamenttivaalit 84,4 %
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2017 maakunnittain (%) Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais Suomi Satakunta Uusimaa Manner Suomi Kanta Häme Lappi Keski Suomi Pohjois Pohjanmaa Päijät Häme Etelä Karjala Kymenlaakso Etelä Savo Pohjois Karjala Pohjois Savo Kainuu 62,3 66,5 60,9 60,1 60,1 59,9 59,4 58,9 58,7 58,0 58,0 57,8 57,2 56,9 56,6 55,9 55,0 54,7 52,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 15 Lähde: Kuntavaalit, ehdokkaat ja valitut vuonna 2017. Uutta kunnista nro 1/2018. Kuntaliitto. [pvm]
Kuntalaisten äänestysaikeet kuntavaaleissa 2017. Tarkka kysymysmuotoilu: Aiotko äänestää kevään 2017 kuntavaaleissa? Vastausten %-jakaumat, N= 11 702. En osaa sanoa 13 % Kuntalaisten äänestysaikeet maakuntavaaleissa 2018. Tarkka kysymysmuotoilu: Aiotko äänestää tammikuussa 2018 järjestettävissä maakuntavaaleissa, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu hallituksen suunnitelmien mukaan? Vastausten %-jakaumat, N= 11 652. En osaa sanoa 26 % En 6 % Kyllä 81 % En 5 % Tässä tarkastelussa on mielenkiintoista verrata äänestää aikovien osuuksia kuntavaalien ja maakuntavaalien välillä! Kyllä 69 % Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS 16
4.7.2017 14.4.2016 5.7.2017 11.3.2018 5.7.2017 27.5.2018 7.5.2018 26.6.2018 17.8.2018 [pvm] 17
Kuntalaisten mielipiteet äänestämiseen liittyvästä kysymyksestä Miten tärkeinä pidät seuraavia tekijöitä, kun äänestät kuntavaaleissa? Vastausten %-jakaumat, N = 11 010 11 360. Henkilö 85 10 5 Eri tekijöitä kuntavaaleissa tärkeänä pitävät, % Puolue tai valitsijayhdistys 63 22 15 1. Henkilö (85%) Oman kylän tai kunnanosan ehdokas Ikä 27 43 35 25 32 38 2. Puolue/valitsijayhdistys (63 %) 3. Oman kylän tai kunnanosan ehdokas (43%) Sukupuoli 18 21 61 4. Ikä (27%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeää neutraali ei tärkeää 5. Sukupuoli (18%) Lähde: ARTTU2-Kuntalaiskysely 2017 / MPS 18
Kainuun kuntalaiskysely 2009: Kainuulaisten mielipiteet äänestyspäätökseen vaikuttavien tekijöiden tärkeydestä maakuntavaaleissa. Henkilö 80 12 8 Oman kunnan ehdokas Oman kylän/kunnanosan ehdokas Puolue/valitsijayhdistys 47 63 73 23 18 17 10 19 31 Henkilö oli tärkein tekijä Kainuun maakuntavaaleissa Puolue tai valitsijayhdistys vasta neljännellä sijalla. 0 20 40 60 80 100 tärkeää neutraali ei tärkeää Lähde: Jäntti ym 2010: Siniset ajatukset vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen. Sivu 166.
Paranevatko palvelut? 20 [pvm]
Tavoitteena sote-palvelut kaikille Suomen asukkaille laadukkaasti ja yhdenvertaisesti Lähde: https://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus 21 [pvm]
ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten näkemykset tärkeimmistä asioista hyvässä kotikunnassa keväällä 2017 % vastanneista valinnut kolmen tärkeimmän joukkoon (N-2017= 11 856 ) Hyvät palvelut Hyvä asuinympäristö Turvallisuus Perhe ja muut läheiset Luonnonläheisyys Hyvä asunto Hyvät liikenneyhteydet Hyvät toimeentulomahdollisuudet Yhteisöllisyys ja naapurisuhteet Jokin muu 2 8 18 36 31 31 28 26 48 46 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS KUMA 12.9.2018 / M.Pekola-Sjöblom
ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017: Tärkein kunnallinen palvelu Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS
ARTTU2 Kuntalaiskyselyt 2015 ja 2017: Kuntalaiset ovat aiempaa tyytyväisempiä kunnallisiin palveluihin Kuntaliiton mediatiedote 12.12.2017 Raportti: Parhaat mahdolliset palvelut kaikille kuntalaisille? Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS24 [pvm]
Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten näkemykset kysymyksen Palvelujen tarjoaminen mahdollisimman lähellä kotia tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat vuosina 2008, 2011, 2015 ja 2017. (N-2017= 11 620) 100 90 80 70 60 50 87 86 84 88 40 30 20 10 0 10 11 12 9 3 3 4 3 2008 2011 2015 2017 ei tärkeätä (1+2) neutraali (3) tärkeätä (4+5) [pvm] 25
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Uudistus tulee parantamaan sote-palveluita kunnassani. (Vastausten %-jakaumat, n= 11 262) 100 Samaa 90 mieltä olevien osuus 80 on hieman laskenut 70 (2015: 13 % ja 2017: 11 %) 60 50 40 30 20 10 0 2 täysin samaa mieltä 9 jokseenkin samaa mieltä 38 32 ei samaa, ei eri mieltä Eri mieltä olevien osuus on kasvanut (2015: 46 % ja 2017: 52 %) jokseenkin eri mieltä 19 täysin eri mieltä
Tiivistäen: Tunnistettava ja tunnustettava sekä mahdollisuudet että uhkat/riskit, mm: o o o o Kansalaisten tietämyksen, kiinnostuksen ja innostuksenkin lisääminen moniäänisen, selkokielisen ja uskottavan viestinnän avulla Puolueiden rooli korostuu: Ehdokasasettelun merkitys vaaleissa. Ehdokkuus useammissa vaaleissa hyvä vai huono asia? Kuntaliitosproblematiikan tunnistaminen ja kokemuksista oppiminen Väheneekö demokratiavaje? M.Pekola-Sjöblom 27.4.2018 27 [pvm]
Kiitos!