Rakennettujen jokien vaelluskalat Tutkimusta julkishallinnon ja vesivoimatuottajien yhteistyöllä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu 12.-14.6.2018 Aki Mäki-Petäys
SISÄLTÖ TAUSTAA TUTKIMUKSELLE RKTL:n LUKEN TUTKIMUS Tutkimuksen pelikenttä Tutkimuksen monialaisuus Tutkimuksen painotus Tutkimuksen yhteistyö RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALAFOORUMI YLEISIÄ TULOKSIA KALATEIDEN TOIMIVUUS Sijoittaminen ja suunnittelu
SUOMEN LOHIJOET Barentsinmereen laskevat Tenojoki & Näätämöjoki Itämereen laskevat ennen 20-30 nyt 2 (+) Tornionjoki ja Simojoki Häviämisen syitä (1) Elinympäristön laatu jokien patoaminen jokien perkaus, pohjan liettyminen (2) Veden laatu rehevöityminen, happamoituminen, myrkyt (3) Liikakalastus
ELINYMPÄRISTÖJEN KUNNOSTUS KALOJEN ISTUTUS ITÄMEREN LOHI SUOMEN ROADMAP Padot jokiin 1950 1975 2000 2025 2050 KOMPENSAATIOT KOTIUTUKSET JOKIKUNNOSTUKSET VALUMA-ALUEET KALATIET ALASVAELLUS KALATIE STRATEGIA
Rakennettujen jokien vaelluskalat 2000-luvun tapahtumia EU:n vesipuitedirektiivi Kansallinen lainsäädäntö Vesienhoitosuunnitelmat Asenteiden muutos ja alueiden oma tahtotila Kasvava määrä T&K hankkeita eri puolilla valtakuntaa RKTL:n Rakennettujen vesistöjen tutkimusohjelma 2011-2015 Rakennettujen jokien Vaelluskalafoorumi 2010 Kansallinen kalatiestrategia (2012) & Lohi- ja meritaimenstrategia (2013) Kataisen ja Sipilän hallitusohjelmiin KHO:n päätökset 2013 Muutokset kalataloudellisiin velvoitteisiin, kalatalousmaksuihin ja veden juoksutuksiin Sipilän hallituksen Vaelluskalakantojen kärkihanke 2015 LAP-ELY:n hakemus AVI:iin Kemijoen ja Iijoen kalanhoitovelvoitteiden Photo: Panu Orell muuttamiseksi 2017
Kansallinen kalatiestrategia 2012-2028 Istutuspainotteinen kalakantojen hoito Luontaiset elinkierrot Elinvoimaiset ja monimuotoiset vaelluskalakannat Kestävä kalastus Kalatiet 55 patoon 20 eri joessa Yhteistyön ja rahoituksen lisääminen Tutkimuksen ja seurannan lisääminen
RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA 2011-2015 ISTUTUS- TUTKIMUSOHJELMA 2006-2012 TAVOITTEET Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Luonnossa menestyvät istukkaat Istutusten tuottavuuden parantaminen
LUONNONVARAKESKUS SINISEN BIOTALOUDEN OHJELMA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALATUTKIMUS KALOJEN BIOLOGIA TEKNIIKKA JA HYDROLOGIA YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA KOULUTUS JA YMPÄRISTÖKASVATUS TIEDON JA OSAAMISEN YHDISTÄMINEN
RAKENNETTUJEN JOKIEN PELIKENTTÄ VAELLUSKALAT KALOJEN YLÖS- JA ALASVAELLUS Kalatiet Alasvaellusreitit KUTU- JA POIKASTUOTANTO Latvavedet Vanhat ja uudet uomat LUONNONTUOTANNON PALAUTTAMINEN HAITAT ELINKEINOELÄMÄ VESIVOIMATALOUS Virtaamien säännöstely Allastamistarpeet METSÄ-, TURVE- JA MAATALOUS Maan kuivatustarpeet Veden laadun heikkeneminen Virtaamien äärevöityminen TUOTANNON LISÄÄMINEN JA TEHOSTAMINEN HAITTOJEN KORJAAMINEN Vastuutahot ja kustannukset Kalatiet, alasvaellusreitit, Valuma-aluekunnostukset LAINSÄÄDÄNTÖ Vesilaki Koskiensuojelulaki Kalastuslaki ILMASTONMUUTOS Tulvat Kuivuus KALASTUKSEN SÄÄTELY Terminaali- ja jokisuualue Meri, rannikko, joki UUTTA YRITYSTOIMINTAA Älykalatiet Kalastusmatkailu KV- JA KANSALLISET SOPIMUKSET VPD Kalatiestrategia VIHREÄÄ BISNESTÄ Kilpailuetua ekologisesta energian tuotannosta UHANALAISUUS JA BIODIVERSITEETTI Meritaimen Jokihelmisimpukka INTRESSIEN YHTEENSOVITTAMINEN Monitavoitteiset päätöksentekomallit
Kansainväliset partnerit MONIALAINEN TUTKIMUS JA YHTEISTYÖ Kalakantojen tuotantopotentiaali, populaatio- ja elinympäristömallit (luonnonkantojen seuranta ja tutkimus): Luke Kalakantojen monimuotoisuus: Luke, TY, HY, IY Kokeellinen kalantutkimus (Kainuun tutkimusasema): Luke, yliopistot, yritykset ja tutkimuslaitokset Vaelluskalakantojen palauttaminen Hydrologinen mallinnus: Fortum, LUKE Vesitekniset sovellukset (älykkäät kalatie- ja vaellusohjausratkaisut): Konsultit, VTT, Luke Yhteiskunnalliset vaikutukset: OY, SYKE, HY, Luke Vesistöjen käyttömuotojen yhteensovittaminen
TUTKIMUKSEN PAINOTUS KUTU NOUSU VAELLUS MÄTI MERI- VAELLUS LAPIN KANSAN UUTISOINTIA (2013): JOKI- POIKASET SMOLTTIEN ALASVAELLUS
RAHOITTAJAT JA YHTEISTYÖ KOLSIN VESIVOIMATUOTANTO OY
RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALAFOORUMI Perustettiin v. 2010 Tavoitteena vaelluskalojen palauttamisen ja vesivoimatalouden harjoittamisen yhteensovittaminen Pitkäjänteinen yhteistyö ja vuorovaikutus vesivoimayhtiöiden, tutkimuksen sekä kalatalous- ja ympäristöviranomaisten välillä Kansallisen Kalatiestrategian toteutumisen tukeminen Oulujoen Montta 2017 Kemijoen Isohaara 2011
RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALAFOORUMI Kokoontuminen 2 kertaa vuodessa Järjestänyt kaksi yleisempää kutsuseminaaria: Keminmaa 2011 ja Helsinki 2018 Tutkimustarpeiden kartoitus, tutkimushankkeiden suunnittelu, rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen Public-Private-Partnership (PPP) -hankekokonaisuudet: Rakennettujen jokien vaelluskalat Sateenvarjo I (2010-2013) ja Sateenvarjo II (2015-2017) Rahoittajina molemmissa Energiateollisuus ry, Fortum Power and Heat Oy, PVO-Vesivoima Oy, Kemijoki Oy, MMM ja Luke (ennen RKTL) Sateenvarjo II:ssa myös Oulun Energia, UPM, HELEN Oy ja Kolsin voima Oy Vastaava Ala-Koitajoen järvilohitutkimushankkeissa, joissa rahoittajina ovat olleet Vattenfall Oy, MMM ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus
RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALAFOORUMI Kohti Sateenvarjo III - tutkimushankekokonaisuutta Lukessa suunniteltu kolmas rakennettujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävä hankekokonaisuus vuosille 2019-2023 Nyt mukana myös Pohjois-Karjalan järvilohi- ja taimentutkimukset sekä rakennettujen jokien vaellussiikatutkimukset Hankekokonaisuudessa kuusi osatyötä 1. Ohjauslaitteiden aika: pilottitutkimus kelluvan ohjausaidan toimivuudesta vaelluspoikasten ohjauksessa 2. Lohen nousun tehostaminen rakennetuissa joissa: testipaikkana kalojen kiinniotto- ja ylisiirtolaite Oulujoen Montassa 3. Istutusten tuloksellisuus: PIT-mikrosiruseurantojen kehittäminen ja käyttöönotto rakennetuilla joilla 4. Järvilohen ja taimenen luontaisen elinkierron elvytyskeinot Pielisjoessa, Ala-Koitajoessa ja Lieksanjoessa 5. Rakennettujen jokien vaellussiikatutkimukset 6. Kymijoen lohi- ja taimentutkimukset
Kooste Rakennettujen jokien vaelluskalatutkimuksista Tutkimustuloksia vuosilta 2011-2017 Mukana Sateenvarjo I ja II:n tuloksia Ilmestyy v. 2018
LEISIÄ TULOKSIA, PÄÄTELMIÄ, SUOSITUKSIA Vaelluskalojen palauttaminen edellyttää YLÄ- JA ALAVIRTAAN TOIMIVAT VAELLUSVÄYLÄT Vaelluspoikaset Vaellusväylien toiminta edellyttää RIITTÄVÄSTI VETTÄ PATOJEN YLÄPUOLELLE LEIMAUTUNEITA KALOJA Tukitoimina tarvitaan KALOJEN ISTUTUKSIA EMOKALOJEN SIIRTOJA PATOJEN YLI KALASTUKSEN SÄÄTELYÄ PITKÄJÄNTEINEN TUTKIMUS KOKONAISVALTAISIA RATKAISUJA Nousukalat
Kalateiden toimivuus: tutkittua tietoa Kalatien sisäänkäynnillä suuri merkitys kalatien toimivuudelle Sisäänkäynti mahdollisimman lähellä turbiineja ja rantaa Sisäänkäynnin virtaama 2-10 % joen keskivirtaamasta Sisäänkäynnin virrannopeus lohikaloille 2,0-2,4 m/s Sisäänkäynnin putouskorkeus lohikaloille 0,2-0,4 m Sisäänkäynnistä purkautuvan virran suuntaus (<30 O ) Kalateiden toimivuudessa on eroa Hyvät kalatiet toimivat yli 90 %:n teholla, keskimäärin kuitenkin heikommin Toiminta paremepaa jos kalat ovat leimautuneet patojen yläpuolelle Lohikaloille toimivimpia ovat allas-, pystyrako- ja luonnonmukaiset kalatiet Denil-kalatiet sekä kalahissit ja sulut toimivat lohikaloille heikommin Kalatien toimivuus riippuu suuresti myös vaellusesteen luonteesta Pitää olla kalaa, jotka ovat hakeutumassa padon yläpuolelle 18
Kalatien sijoittaminen ja voimalaitosten käyttö Alakanavien 3D-virtausmallinnus + kalatiesimulointi + kalahavainnot Kalahavainnot + erilaiset voimalaitosten käyttötilanteet Suunnitelutyökalua voidaan soveltaa useimmissa maamme rakennetuissa joissa Iijoen Maalismaan alakanavan 3D-mallinnus ja kalatiesimulointi
Älykäs kalatie optimoitava kalatie Kalatien muunneltavuus ja säätömahdollisuudet kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa Useita vaihtoehtoisia sisäänkäyntejä Runsas houkutusvirran käyttö- ja säätömahdollisuus Sisäänkäyntien putouskorkeuksien ja virrannopeuksien säätömahdollisuus Helppo ja automatisoitu kalatien käyttö Kalatietä lähestyvien kalojen ja niiden määrien automaattinen tunnistaminen toisi uusia mahdollisuuksia kalateiden käyttöön Erilaiset optiset ja kaikuluotaukseen perustavat järjestelmät Automaattinen hahmontunnistus Tietojen avulla säädetään kalatietä ja sen virtaamia 20
Iijoki, Raasakka Havainnekuva Kalojen määrä uloskäynnillä, lajitunnistus, optinen kamera Kalojen määrä sisäänkäynneillä, ultraäänikamerat tai optiset kamerat Kalojen määrä pystyrako-osuuden alussa, lajitunnistus, optinen kamera Alakanavaan saapuvat kalat, kalojen määrä, ultraäänikamera 21
KIITOS! 22 Panu Orell 1.6.2018 Photo: Panu Orell