Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu?

Transkriptio

1 Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu? Vaelluskalafoorumin seminaari Helsinki Panu Orell, Luonnonvarakeskus

2 Esityksen sisältö Istutusten tuloksellisuuden seuranta ja ongelmat Johdatus PIT-tekniikkaan PIT-merkinnän etuja Sateenvarjo 1 ja 2 hankkeiden kokemuksia PIT-merkinnöistä PIT vs. Carlin/T PIT-alakanavasovellus Kokonaisratkaisu esimerkkinä Oulujoki Yhteenveto ja johtopäätökset 2 Panu Orell

3 Istutusten tuloksellisuuden seuranta Istutusten tuloksellisuutta seurattu pitkään ulkoisilla kalamerkeillä Carlin ja T-ankkurimerkki Perustuu merkkien aktiiviseen palauttamiseen Merkkipalautukset ovat laskeneet erittäin alhaiselle tasolle Istutustulosten tulkinta vaikeaa ja epävarmaa Istutustutkimusten järjestäminen erittäin hankalaa PIT-merkinnöistä positiivisia kokemuksia Ratkaisu seurannan järjestämiseksi? 3 Panu Orell

4 PIT-tekniikka PIT = Passive Integrated Transponder Passiivinen = merkissä ei omaa virtalähdettä Aktivoidaan ulkoisella energialla (antenni-magneettikenttä) Tarkoitus on luoda yksilöllinen numerokoodi esineelle, eläimelle tai ihmiselle Yleisiä käyttökohteita ovat: Elektroniset autojen avaimet Myyntituotteiden varashälyttimet Koirien merkintä PIT-tekniikka on hyvin sovellettavissa myös kalantutkimukseen 4 Panu Orell

5 PIT-merkinnän etuja PIT-merkin lasikuori mahdollistaa merkinnän eläimen sisälle Ehkäisee merkin vahingoittumisen Parempi pysyvyys kuin ulkoisella merkillä Yksilökoodin tunnistaminen luotettavaa Merkki kestävä Kattaa käytännössä eläimen koko elämän Pieniä ja isoja merkkejä Ei merkittäviä vaikutuksia käyttäytymiseen, fysiologiaan tai terveyteen Kiinteät ja kannettavat lukulaitteet (antennit) 5 Panu Orell

6 6 Panu Orell

7 PIT vs. Carlin/T-merkki Oulujoelta kerätty kokemuksia PIT-, Carlin- ja T-merkkien merkkipalautuksista V smoltti-istutukset PIT-merkit tuottivat yhtä paljon tai enemmän palautuksia kuin Carlin ja T-merkit Kaikilla merkeillä palautusprosentit alhaisia PIT-merkkien kontrolli kuitenkin vain Merikosken kalatiessä Istutusvuosi Istutuspaikka ja -aika Carlin (kpl/1000) PIT (kpl/1000) T-merkki (kpl/1000) 2011 Montta ,0 4,8 2,8 Jokisuu ,0 2,4 4, Montta ,0 2,5 0,5 Jokisuu ,0 3,0 1,5 7 Panu Orell

8 PIT kokemuksia Merikosken alakanavasta Kaksi PIT-antennia alakanavassa Pohjoisrannan antenni käytössä Etelärannan antenni käytössä Pohjoisrannan puoleiselta PITantennilta tallentui havainto 41/55 kalayksilöstä Etelärannan puoleiselta antennilta tallentui havainto 4/55 kalayksilöstä 8 Panu Orell

9 9 Panu Orell

10 PIT-kokonaisratkaisu esimerkkinä Oulujoki PIT-kontrollointipisteiden lisääminen tärkeää PIT-lukuasemia voidaan sijoittaa esim: Montan kalanviljelylaitokselle (smottien vapautus) Merikosken alakanavaan (nousukalat) Merikosken ala- ja yläkalatiehen (nousukalat) Monttan kiinniottolaitteelle ja alakanavaan (nousukalat) Merialueen saaliiden kontrollointiin mahdollisuuksia Käsilukijat valituille ammattikalastajille Automaattiset lukijat kalatukkujen oville/kalojen kulkusysteemeihin PIT-järjestelmä voidaan kopioida myös muihin jokiin Oleellista on kehittää merialueen kontrollointipisteitä 10 Panu Orell

11 11 Panu Orell

12 Yhteenveto ja johtopäätökset PIT-tekniikka tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia vaelluskalojen ja istutusten seurantaan Merialueen saaliiden kontrollointiin voidaan kehittää järjestelmiä, jopa automatisoituja (esim. kalatukut) Merialueen seurantajärjestelmää voidaan hyödyntää useiden eri vesistöjen istutusten seurantaan PIT-merkintä on potentiaalinen korvaava tai täydentävä vaihtoehto Carlin/T-merkinnöille Järjestelmän kehittäminen ja ylläpito vaativat resursseja Vaatii tällä hetkellä kohtalaisen isoja merkintämääriä, kuten Carlin- ja T-merkinnöissä 12 Panu Orell

13 KIITOS! 13 Panu Orell

14 14 Panu Orell