Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Transkriptio

1 Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Photo: Ville Vähä

2 Kotimaisia merkintäkokeita luvuilta Carlin-merkintäkokeita: vapaat joet (Kiiminki, Simo, Tornio) vs. padotut joet (Kemi, Ii) merkkipalautuksia 2-4 kertaa enemmän vapaisiin jokiin istutetuista kaloista palautuksia 5 kertaa enemmän jokisuumerkinnöistä kuin viiden padon yläpuolelle tehdyistä merkinnöistä Carlin-merkinnät Oulujoella: palautukset jokisuun merkinnöistä 24% suuremmat kuin Montan merkinnöistä

3 Tappioita ulkomaisilla voimalaitoksilla Kanada, LaHave: 3% USA, Connecticut: 12-14% / 2 tuntia Venäjä, Tuulomajoki: 15-19% Norja, Orkla: 73% (istutus laitoksen yläpuolelle) vähäinen kun istutettiin kauemmaksi Norja, Mandalselva 46-56%

4 Smottitappioita Ruotsin voimalaitoksilla Gustafson 2010

5 Iijoki: Haapakosken yläpuolelta 40 (20+20) smolttia vapautettiin Yksi (2.6 %) vaelsi kaikkien viiden voimalan läpi Oulujoki: Jylhämän yläpuolelta 2009: 18/150 (12 %) vaelsi vähintään yhdestä voimalaitoksesta alas; vain yksi poikanen (0,7 %) laskeutui kahden voimalan läpi 2010: alasvaellukselle 55/120 (46 %) poikasta, 6 (5 %) laskeutui kahden, 2 neljän ja 1 viiden voimalaitoksen läpi. Yksikään vaelluspoikanen ei selviytynyt Oulujokisuulle

6 Mihin selviytymisarvioita verrataan? Kuolevuus vapaissa joissa 0!! Merkinnän, käsittelyn vaikutus?

7 Smolttien vaellustutkimus Muonio-Tornionjoella (MT) ja Ounas-Kemijoella (OK) 2015 Loggerit: OK OK MT MT K3 = 131 km K4 = 235 km T3 = 155 km T5 = 288 km Smoltit: OK OK MT n=113 virike n=115 semivilli n=115 virike

8 Selviytyminen, % Selviytyminen, % 100 MT, virike 90 OK, virike OK, villi Vapautus AL1 AL2 AL3 AL4 Smolttien eloonjäänti Havaintoalue Eloonjäänti alaosalla MT: 91 % OK: 12 % MT OK

9 Fisheries Management and Ecology 2016 (in press) Effects of tagging on migration behavior, survival and growth of hatchery-reared Atlantic salmon smolts Huusko, R., Huusko, A., Mäki-Petäys, A., Orell, P. & Erkinaro, J. 800 smolttia merkittiin RKTL-Paltamon aseman koealtaissa: PIT, Carlin, T-ankkuri, radiolähetin, kontrolli 160 kalaa per ryhmä Kuukauden seuranta Keskimääräinen eloonjäänti 99% Merkkien pysyvyys % Ei eroja kasvussa Vaellusnopeus lähes sama; Carlin- ja radiomerkityillä hieman myöhäisempi startti

10 Vaelluspoikasten alasvaellus on suuri ongelma Ongelmaan herätty paljon myöhemmin kuin ylöspäin vaeltamisen järjestämiseen Suomessa ei ainoatakaan ohjausrakennetta alasvaellukselle Esimerkkejä muualta?

11 Exploits River, Newfoundland, Kanada Joen keskivirtaama 290 m 3 /s, pituus 246 km Kolme patoa: Bishops Falls 10 km jokisuulta, Grand Falls 20 km, Red Indian Lake 112 km Kaikilla padoilla kalatiet nousulohille ja kahdella alimmalla padolla erilliset alasvaellusväylät 11 Luonnonvarakeskus

12 Exploits River, Bishops Falls Kuva: Scruton, ym, Hydrobiologia 582. Alasvaellusreitin sisäänkäynti muokattiin voimalaitoksen yläkanavassa olevasta ohijuoksutusluukusta (spillway gate), pintavesijuoksutus Alasvaellusreitin tehokkuus % Ei suuria eroja vuosien välillä, ei muutostöitä Luonnonvarakeskus

13 Exploits River, Grand Falls Kuva: Scruton, ym, Hydrobiologia 582. Kelluva säleikkösuuntaaja, joka ohjaa kalat alasvaellusväylään Ohjurin pituus 187 m Säleen korkeus 2,4 m, leveys 6.5 cm, 10 cm välein Alasvaellusväylän sisäänkäynti 246 m voimalaitoksesta ylävirtaan (leveys 1,0 m, syvyys 1,5 m) Rakentamisen jälkeen ( ) ohjaustehokkuus 24-25% Yläkanavasta tehtiin virtausmalli, johon yhdistettiin telemetriaseurannoista saadut kalojen käyttäytymistiedot -> muutoksia, joilla pyrittiin parantamaan virtausolosuhteita säleikön läheisyydessä ja alasvaellusväylän sisäänkäynnillä Ohjaustehokkuus parani: 54-73% 2003 tehtiin voimalaitoksella remontti, jonka jälkeen ohjaustehokkuus 45% Tehtiin muutoksia 2005 ohjaustehokkuus 65% Luonnonvarakeskus

14 Umeå ja Piteå, Ruotsi Umeå: keskivirtaama 430m 3 /s, Piteå: keskivirtaama 150 m 3 /s Molemmilla joilla yksi voimala meren ja lohien lisääntymisalueiden välillä Nousukaloja varten kalatie ja alasvaellusratkaisuna kelluva ohjausaita Aidan pituus 130 m, koostuu 26 puisesta osasta Osa: pituus 5 m, syvyys 2 m ja paksuus yläosasta 0,5 m (kapenee alaspäin 0,2 m) 14 Kuva: Rivinoja, P Migration problems of Atlantic salmon in flow regulated rivers. PhD Thesis. Kuva: Calles, O., Rivinoja, P. & Greenberg, L A historical perspective on downstream passage at hydroelectric plants in Swedish rivers.

15 Umeå, Stornorrfors Ohjausaidan tehokkuus radiotelemetriatutkimuksen perusteella 4% Piteå, Sikfors Ohjausaidan tehokkuus radiotelemetriatutkimuksen perusteella 85% Molemmilla joilla ongelmia - Umeå: Ohjausaita katkesi ja sitä jouduttiin lyhentämään - Piteå: Ohjausaita upposi Kuva: P. Orell Kuva: L. Vikström

16 Viiden padon kumulatiivinen vaikutus, jos yhden padon aiheuttama tappio on 3%, 15%, 30% Pato Tehokkuus Smoltteja Pato Tehokkuus Smoltteja Pato Tehokkuus Smoltteja % % % % % % % % % % % % % % % 16807

17 Mitä tarvitaan? Perustiedot voimalaitoksilta: Turbiini, putouskorkeus, vedenottosyvyys Oppia muualta onko sitä saatavissa? Nimenomaan isoilta joilta? Sovellukset pienemmistä joista? Tekninen asiantuntemus mistä saadaan? Kokeita todellisissa ympäristöissä, kokeiluja rakenteiden prototyypeillä Aikaa, rahaa, tupakkia!