RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS
LÄHETE 28.2.2018 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Eversti Jaakko Hamunen JAKELU A + E + RVLpääll + RVLappääll + RVL YT-lautakunta + Kompassi + Netra Sisäministeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (29) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) Valtiokonttori (2) VM (Neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo) Palkeet
RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2018... 1 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 4 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 4 2.1.1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen... 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 5 Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot... 5 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa... 5 Rajavalvonta... 6 Rajojen valvonta... 7 Rajatarkastukset... 8 Rikostorjunta... 8 Panokset ja tehokkuus... 8 2.1.2 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen... 9 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 9 Itärajan rajanylityspaikat... 9 Lentoasemien rajanylityspaikat... 9 Satamien rajanylityspaikat... 10 2.1.3 Merellisen turvallisuuden lisääminen... 10 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 10 Meripelastus... 10 Merellinen ympäristönsuojelu... 11 Panokset ja tehokkuus... 12 2.1.4 Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus... 12 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 12 Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito... 12 Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus... 12 Panokset ja tehokkuus... 13 2.1.5 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle... 13 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 13 Turvallisuuden tunne... 13 Viranomaisavun antaminen... 14 2.1.6 Sisäiset toiminnot... 14 Teknillisen toimialan yleiskatsaus... 14 Materiaalihallinto... 14 Tietohallinto... 15 Toimitilahallinto... 15 Alustoimiala... 15 Kaupallinen toimiala... 15 Viestintä... 15 Säädösvalmistelu... 16 Suunnittelu- ja taloushallinto... 17 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 17 2.1.7 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 18 2.1.8 Yhteisrahoitteinen toiminta... 19
2.1.9 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista... 20 3. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 21 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN... 21 3.2 HENKILÖSTÖN TILAA JA MÄÄRÄÄ KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT... 22 3.2.1 Henkilötyövuodet... 22 3.2.2 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma... 22 3.2.3 Ikärakenne... 23 3.2.4 Koulutusrakenne... 23 3.2.5 Lähtö- ja tulovaihtuvuus... 24 3.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA... 25 3.3.1 Työvoimakustannukset... 25 3.3.2 Työajan käyttö... 25 3.3.3 Perhevapaiden käyttö... 26 3.3.4 Koulutukseen osallistuminen... 26 3.4 TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 26 3.4.1 Työtyytyväisyys... 26 3.4.2 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus... 27 3.4.3 Työterveyshuolto ja työturvallisuus... 27 3.4.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot... 27 4. TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT... 29 4.1 RAHOITUKSEN RAKENNE... 29 4.2 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI... 30 4.3 VALTUUDET... 31 4.4 TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI... 32 4.5 TASEEN ANALYYSI... 32 4.6 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ... 34 Rajavartiolaitoksen kassamenot... 34 Palkat (toimintamenot)... 34 Muut toimintamenot... 35 Investointimenot... 37 5. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 37 5.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 37 5.2 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 38 5.3 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET... 38 5.4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 39 6. ARVIOINTIEN TULOKSET... 39 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERINNÄT... 39 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT... 40 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 43 TASE... 44 LIITETIEDOT... 46 1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet... 46 Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus... 46 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot... 47 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset... 48 Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat... 48 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely... 49 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset... 50 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot... 51 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut... 53 Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat... 53
Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 53 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat... 53 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut... 54 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat... 55 Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat... 55 Liite 15 Velan muutokset... 55 Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio... 55 Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot... 55 2 Muut liitteet... 56 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö... 56 Kustannukset... 56 Työajankäyttö... 56 2.2 Rajojen valvonta... 57 Partiointi... 57 Ilma-aluspartiointi... 58 Vartioaluspartiointi... 58 Tekninen valvonta... 59 Rajatapahtumat raja- ja merialueella... 60 Muut suoritteet raja- ja merialueella... 62 2.3 Rajatarkastukset... 64 Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä... 64 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain... 65 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä... 66 Havainnot ja jatkotoimenpiteet... 67 Käännytysperusteet vuonna... 67 2.4 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet... 68 Esitutkintaan tulleet tapaukset... 68 Jatkotoimenpiteet vuonna... 69 2.5 Meriturvallisuus ja pelastustoimi... 70 Pelastus- ja avustussuoritteet... 70 2.6 Sotilaallinen maanpuolustus... 71 Koulutusvuorokaudet... 71 ALLEKIRJOITUKSET... 72
RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2018 S i v u 1
S i v u 2 TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Turvallisuustilanteen ennustettavuus Euroopassa säilyi heikkona. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkui. Laittomaan maahantuloon liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta ja muita turvallisuusuhkia. Terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut. EU:n ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä oli noin 205 000. Määrä supistui edellisestä vuodesta mutta oli edelleen lähes kaksinkertainen vuoteen 2013 verrattuna. Yli puolet laittomista rajanylityksistä havaittiin keskisen Välimeren reitillä. Itäisen Välimeren reitin käyttö säilyi samalla tasolla (41 700), kuin se on ollut EU-Turkki -julkilausuman jälkeen. Läntisen Välimeren reitillä laittomia rajanylityksiä havaittiin ennätysmäärä (22 900). Eurooppalaisia mekanismeja on pidetty riittämättöminä hallitsemaan tilannetta. Jäsenmaat ovat edelleen jatkaneet rajavalvontaa sisärajoilla. Laittoman maahantulon uhka Venäjältä Suomeen on edelleen todellinen niin maastorajalla kuin rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos paljasti kesällä poikkeuksellisen laajan laittoman maahantulon järjestämistapauksen Saimaan kanavan huvialusliikenteessä. Maastorajalla havaittiin yhdeksän henkilön laitonta rajanylitystä. Venäjän viranomaiset ovat kertoneet estäneensä satoja luvattomia yrityksiä päästä Suomeen. Lentoliikenteessä laittoman maahantulon tapaukset lisääntyivät ja keskeisimpänä tekotapana säilyi transit-lentojen väärinkäyttö. Laiton maahantulo Schengen-alueen kautta Suomeen jatkui mutta määrällisesti maltillisena johtuen keskeisten kauttakulkumaiden sisärajavalvonnasta. Rajanylityksiä ulkorajan rajanylityspaikoilla oli yhteensä yli 14 miljoonaa. Rajanylitysliikenne itärajan suurimmilla rajanylityspaikoilla kääntyi jälleen kasvuun. Suomen ja Venäjän rajalla rajan ylitti vuoden aikana yli 9 miljoonaa matkustajaa. Liikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalla kasvoi huomattavasti ennakoitua nopeammin. Vuonna kasvu ylitti jo 14%. Rajatarkastusautomaateilla tehtävien tarkastusten määrä saatiin nostettua yli 38 prosenttiin. Finnairin ja Finavian ennusteen mukaan lentoaseman ulkorajaliikenne kasvaa 4,6 miljoonasta (2016) matkustajasta 8 miljoonaan vuoteen 2022 mennessä (n. +74%). Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen toimintamallien kehittämisessä. Rajavartiolaitos on jatkanut toimenpiteitä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun siirtämiseksi sisäministeriön hallinnonalalle hallitusohjelman mukaisesti. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana Suomen puolustusjärjestelmää. Varusmiehiä ja reserviläisiä koulutettiin suunnitellusti. Varauduttiin hybridiuhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Rajavartiolaitos on toimeenpannut Eurooppalaisen raja- ja merivartioston nopean toiminnan reservin ja muuttuneen rajasäännöstön edellyttämät tarkastukset. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet EU:ssa ovat olleet Älykkäät rajat -paketti ja EU:n matkustuslupajärjestelmää (ETIAS) koskeva asetus. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EU-jäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Keskusteluyhteys Venäjän rajaviranomaisiin pidettiin tiiviinä kaikilla tasoilla. Rajavartiolaitos on ollut mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa johtaen hankkeita tai osallistuen niihin. Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin operaatioihin aiempaa merkittävästi suuremmalla panoksella (31 henkilötyövuotta). Operaatioihin osoitettiin kalustoa muun muassa vartiolaiva Merikarhu 10 kuukaudeksi ja valvontalentokone 1,5 kuukaudeksi. Frontexin koordinoima virkamiesvaihto jatkui Suomen rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos otti vastaan Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuuden keväällä.
S i v u 3 Hallituksen esitykset Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaista ja rajavartiolainsäädännön muuttamiseksi hybridiuhkiin varautumiseksi valmisteltiin. Lisäksi valmisteltiin henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevan lainsäädännön muutokset. Rajavartiolaitos toteutti vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelmaa. Helikoptereiden perusparannukset etenevät. Rannikkovartioveneen evaluointivene otettiin käyttöön ja venesarjan hankintaa valmisteltiin. Kevyen venekaluston hankinnasta tehtiin sopimus. Kevään kehyspäätöksessä Rajavartiolaitoksen uusiin ja lisääntyviin tehtäviin osoitetut resurssit toimeenpannaan viipymättä ja etupainoisesti. Vuonna 2018 rajavartijakoulutuksen aloittaa lähes nelinkertainen määrä opiskelijoita. Lisähenkilöstö kohdennetaan itärajan valvontaan, Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksiin sekä lisääntyvien EU-velvoitteiden hoitamiseen. Rajavartiolaitos on lisäksi jatkanut nykyisen henkilöstön kohdentamista itärajan valvontaan. Vuodesta 2015 lähtien on siirretty jo 60 henkilötyövuoden panos rajanylityspaikoilta. Viimeiset siirrot (20 htv) tehdään 1.9.2018 mennessä. Rajavartiolaitos sai päätökseen vuodesta 2013 vuoteen ulottuneen 28 milj. euron (noin 13% toimintamenoista) sopeuttamisohjelman. Sopeuttamisohjelma suunniteltiin suotuisan turvallisuustilanteen vallitessa 2012. Sopeuttamisohjelman toimeenpanon aikana Rajavartiolaitokseen kohdistetut lisäsäästöt pakottavat uusiin sopeuttamistoimiin. Sopeuttamistarve vuoteen 2022 saakka on noin 15 milj. euroa. Uusiin ja lisääntyviin tehtäviin saadulla rahoituksella ei voida paikata sopeuttamistarvetta muissa tehtävissä. Tilanne Euroopassa on muuttunut perusteellisesti ja sen ennustettavuus on heikentynyt. Voimapolitiikan paluu lisää arvaamattomuutta unionin lähialueilla. Turvallisuusympäristön muutos ja sen ennustettavuuden heikentyminen eivät ole tilapäisiä ja ohimeneviä ilmiöitä. Toimenpiteet Euroopan ulko- ja sisärajoilla voivat nopeastikin suunnata laittoman maahantulon virrat uudelleen Suomeen. Ristiriita Rajavartiolaitoksen sopeuttamistarpeen sekä turvallisuusympäristön vaatimusten ja lisääntyvien velvoitteiden välillä on merkittävä. Rajatarkastusten sujuvuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kriittinen tekijä Finnairin ja Finavian laajennusstrategioiden toteutumiseksi. Meripelastuskaluston tulee olla kunnossa. Vanhentuneet valvontajärjestelmät edellyttävät uusimista. Rajavartiolaitoksella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa yhteisesti tuotettavien valtion palvelujen nouseviin hintoihin.
S i v u 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius pidetään korkealla tasolla. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa sekä yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden indeksi lasketaan vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden indekseistä. Vaikuttavuusindeksi lasketaan viiden osa-alueen useista mittareista. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen osa-alueen tunnusluvun. Osa-alueiden painotetuista tunnusluvuista muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. Kukin osa-alue käsitellään tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2015 2016 Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 103,2 105,0 107,0 108,3 Vaikuttavuus (ind) 96,2 98,3 100,1 98,8 Vaikuttavuus (1-5) 4,0 4,1 4,1 4,1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,0 4,1 4,2 4,0 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,8 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 3,9 4,0 4,3 4,5 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 4,1 3,8 3,8 3,7 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon 3,3 3,4 3,3 3,5 harvaan asutuille alueille (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) 110,2 111,8 114,0 117,8 Kustannusvaikuttavuus, kustannukset/painotetut 1,4357 1,4148 1,3876 1,3423 suoritteet (abs) Painotetut suoritteet (1000 kpl) resurssoinnin 159 242 160 856 161 458 172 719 perusteella Kustannukset, ko vuoden hintatasossa (1000e) 256 956 254 974 252 980 256 704 Toiminnallinen tuloksellisuus Laatu ja palvelukyky (ind) 96,2 98,3 100,1 98,8 Tuottavuus ind 119,0 121,8 121,2 131,3 Taloudellisuus ind 110,1 111,5 113,9 117,5 Voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 2 679 2 645 2 668 2 635 Rajavartiolaitoksen vaikuttavuus pysyi edellisvuoden tasolla. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nousi kustannusvaikuttavuuden parantumisen vuoksi. Painotettujen suoritteiden määrä kasvoi kaikilla osa-alueilla. Tuottavuus nousi, koska aikaisempaa pienemmällä henkilöstömäärällä tuotettiin enemmän suoritteita. Myös taloudellisuus nousi, koska suoritteiden määrä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin kustannukset.
S i v u 5 2.1.1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen ulkorajavalvonta on tehokas ja luotettava. Rajavartiolaitos on johtava rajaturvallisuusviranomainen ja luotettava yhteistyökumppani, jonka toiminta vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja torjuu tehokkaasti rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Euroopan unionin rajaturvallisuusjärjestelmä on yhdenmukainen. 2015 2016 Sma Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,0 4,1 4,2 4,0 Rajaturvallisuuden tunnusluku laski hiukan. Syynä tähän oli yhdyshenkilötoiminnan ja rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuuden lasku. Työpanosta siirrettiin rajanylityspaikoilta itärajan valvontaan ja partiointi lisääntyi. Siirrettävää teknistä valvontaa lisättiin itärajalla. Rajanylitysliikenne kasvoi itärajan suurimmilla rajanylityspaikoilla ja lentoliikenteessä. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa, siihen liittyvää ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää monialarikollisuutta lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU-maiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,3 4,4 3,7 Yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus (1-5) 4,5 4,4 4,7 3,3 Kokemus yhdyshenkilötoiminnan onnistumisesta (1-5) 4,3 4,2 4,0 4,2 Tuotokset Yhdyshenkilötoiminnan perusteella estetyt luvattomat 3 071 1 879 2 847 1 964 rajanylitykset (kpl) Operaatiovuorokaudet Frontex (kpl) 3 859 6 209 3 520 4 902 Operaatiovuorokaudet muut (kpl) 259 36 500 20 Operaatiovuorokaudet harjoitukset (kpl) 276 299 250 444 Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden työn tuloksena on estetty ennalta 1 964 maahanpääsyä Suomeen tai Suomen myöntämien viisumien avulla muihin Schengen-maihin. Lukumäärä nousi hiukan vuodesta 2016. Kasvu oli kuitenkin selvästi pienempää kuin viisumihakemusten määrän kasvu. Tämä laski yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuutta. Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin EU:n maa- ja meriulkorajoilla sekä lentoasemilla yhteensä noin 31 henkilötyövuoden panoksella. Osallistuminen operaatioihin lisääntyi selvästi. Yksittäisistä operaatioista merkittävin oli Egeanmerellä toimeenpantu operaatio, johon Rajavartiolaitos lähetti ulkovartiolaiva Merikarhun. Operaation päätavoitteena oli torjua Kreikkaan ja Euroopan unionin alueelle suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on ylläpitää rauhallisen rajaolot, ennalta estää tehokkaasti Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja muu-
S i v u 6 ta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää tilannekuvaa lähialueelta ja varmistaa sujuva rajanylitysliikenne. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,2 4,2 4,3 3,4 Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus (1-5) 5,0 5,0 5,0 3,4 Yhteisten riskianalyysien laatu (1-5) 3,4 3,5 3,5 3,5 Tuotokset Rajanaapuriyhteistyö (kpl) 447 474 433 203 Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus laski selvästi aikaisemmasta. Naapurimaiden viranomaisilta saatujen ennakkotietojen määrä laski suhteessa kaikkiin havaittuihin rikoksiin. Vuoden aikana järjestettiin yli 300 Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten tapaamista. Tapaamisissa vaihdettiin säännöllisesti tietoja laittoman maahantulon ja rikollisuuden torjumiseksi. Kolmikantainen yhteistyö Suomen, Viron ja Venäjän rajaviranomaisten toteutui suunnitellusti mutta aikaisempia vuosia suppeampana. Kolmikantainen rajaturvallisuusyhteistyö Suomen, Norjan ja Venäjän kanssa sujui vuosisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi Rajavartiolaitoksen johto on tavannut eri maiden rajaviranomaisten johtoa kahdenvälisesti. Rajavalvonta Suomen rajavalvonta on järjestetty tehokkaasti. Rajavalvonnan tilannekuva mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Luvattomat rajanylitykset ja muu laiton toiminta paljastetaan ja luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan.
S i v u 7 Rajavalvonta 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 4,1 4,2 4,1 Rajatarkastusten kattavuus: Saapuva (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastusten kattavuus: Lähtevä (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatilannekuvan laatu (1-5) 3,9 4,2 3,7 4,2 Rajatarkastusten laatu (1-5) 1,8 2,9 2,7 1,7 Rajatapahtumien estäminen (1-5) 3,9 4,4 4,4 3,9 Rajatapahtumien paljastaminen (1-5) 4,0 3,4 3,9 2,8 Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (1-5) 5,0 5,0 5,0 4,5 Rajanylittäjien näkemys rajaturvallisuuden tasosta (1-5) 4,4 4,5 4,1 4,5 Rajatarkastusten oikeusturva (1-5) 5,0 4,5 4,8 4,6 Rikoslakirikosten selvitystaso (1-5) 4,3 4,1 4,1 4,8 Laittoman maahantulon järjestämisten ja 2,6 3,0 5,0 5,0 ihmiskaupparikosten selvitystaso (1-5) Rikostorjunnan oikeusturva (1-5) 4,9 4,9 4,6 4,9 Rajojen valvonnan valmius ja reagointikyky (1-5) 3,4 3,3 3,2 3,4 Rajojen valvonnan kohdentuminen (1-5) 3,0 3,7 3,9 4,4 Tuotokset Partiointi (h) 243 323 253 516 240 484 264 311 Tekninen valvonta (h) 1 615 073 2 114 758 1 953 000 2 730 241 Rajojenvalvonnan tarkastukset (kpl) 43 612 48 132 34 412 52 676 Rajatarkastukset (milj.hlöä) 14 14 14 14 Tullitarkastukset (hlöä) 6 083 7 955 7 675 6 503 Pääsyn epäämiset (hlöä) 861 733 700 992 Käännyttämispäätös (kpl) 217 288 220 351 Myönnetyt viisumit (kpl) 1 228 1 319 1 244 1 494 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset (hlöä) 1 651 1 363 390 422 Rikosilmoitus (R-ilmoitus) (kpl) 1 125 1 000 1 298 792 Valtionrajarikos (kpl) 337 135 386 149 Väärennys (kpl) 237 214 195 167 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) 251 285 151 55 Muu rikos tai rikkomus (kpl) 3 487 3 849 3 640 3 298 Rikesakko (kpl) 610 830 672 Rangaistusvaatimusilmoitus (kpl) 3 234 3 247 3 316 Pakkokeino (kpl) 4 136 3 654 3 302 1 634 Huomautus (kpl) 836 1 152 954 1 511 Sakko (kpl) 4 487 Rajojen valvonta Tilanne maasto- ja meriulkorajalla saatiin turvallisuusympäristön muutoksesta ja laittoman maahantulon paineesta huolimatta säilytettyä vakaana. Luvattomien rajanylitysten ja alueloukkausten kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Rajojen valvonnan laatu pysyi ennallaan. Partiointia ja tarkastuksia saatiin lisättyä. Rajatapahtumien estämisen ja paljastamisen taso laski. Siirrettävän valvontakaluston lisäys on kasvattanut itärajan teknisen valvonnan määrää.
S i v u 8 Rajatarkastukset Rajavartiolaitos on tehnyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen-säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitykset kasvoivat noin 6 %. Venäjän parantunut taloudellinen tilanne lisäsi venäläisten matkustajien rajanylityksiä kaikissa liikennemuodoissa. Suomen ja Venäjän välisten rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 9,1 milj. henkilöä (+3,4 %). Suomalaisten rajanylittäjien määrä laski. Venäläisten lisääntynyt matkustaminen nosti kokonaisliikennemäärää. Nuijamaa oli itärajan vilkkain rajanylityspaikka. Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä tarkastettiin 5,5 milj. matkustajaa (+14,6 %). Kasvua oli erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Helsingin satamassa rajatarkastuksia tehtiin noin 203 000 matkustajalle. Liikennettä vähensi Helsinki-Pietari laivaliikenteen supistuminen. Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrä kasvoi 1 343 henkilöön (+32 %). Rajalla turvapaikkaa haki 422 henkilöä (-69 %). Rikostorjunta Rajavartiolaitos ennaltaehkäisee, paljastaa ja selvittää vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on Schengen-ulkorajat ylittävässä liikenteessä. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Vuonna tutkintaan tulleiden laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä laski selvästi (-80 %). Vuonna 2016 lukua nosti itärajan turvapaikanhakijatilanne. Vuonna selvitettiin enemmän laittoman maahantulon järjestämisrikosten ja ihmiskaupparikosten tapauksia kuin uusia tuli tutkintaan. Iso osa selvitetyistä tapauksista oli jo vuonna 2016 aloitettuja tutkintoja. Havaittujen rikosten ja rikkomusten kokonaismäärässä tapahtui noin 18 % lasku vuodesta 2016. Lukumääräisesti suurimmat laskut tapahtuivat laittoman maahantulon järjestämisrikoksissa, vesiliikennerikkomuksissa ja ajoneuvoverorikkomuksissa. Selvää kasvua oli valtionrajarikoksissa, paljastinlaiterikkomuksissa sekä muissa rikoksissa ja rikkomuksissa. Vuoden 2016 lopulla tapahtuneen sakkouudistuksen takia aikaisempaa jakoa rikesakkoihin ja rangaistusvaatimuksiin ei enää käytetty vuonna. Panokset ja tehokkuus Rajaturvallisuuden ylläpitäminen 2015 2016 Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa 230 531 227 649 228 694 228 256 Henkilötyövuodet 2 404 2 362 2 412 2 343 Tuottavuus ind 122 126 123 136 Taloudellisuus ind 113 115 116 122 Rajaturvallisuuden ylläpitämisen kustannukset nousivat hiukan. Henkilötyövuosikertymä sen sijaan laski Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärän vähetessä. Tuottavuuden ja taloudellisuuden tunnusluvut paranivat selvästi. Rajojen valvonnassa painotettujen suoritteiden määrää nosti tarkastusten lisääntyminen, siirrettävän teknisen valvonnan lisääminen ja rajatarkastusten lisääntyminen. Rikostorjunnan painotettujen suoritteiden määrä laski vakavampien rikosten määrän vähennyttyä vuosia 2015 ja 2016 edeltävälle tasolle.
S i v u 9 2.1.2 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen rajanylityspaikat ovat tehokkaita. Sujuva rajaliikenne edistää ihmisten kanssakäymistä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. 2015 2016 Sma Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,8 Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Liikenteen määrän kasvu sekä EU:n lainsäädännön edellyttämät entistä tarkemmat ja pitkäkestoisemmat rajatarkastukset aiheuttivat Rajavartiolaitoksen toimista aiheutuvan odotusajan kasvua. Keskimääräiset odotusajat eivät kuitenkaan ylittäneet odotusaikatavoitteita. Itärajan rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Itärajan rajanylityspaikat 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,8 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,4 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 5,7 4,0 4,6 7,0 Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) 7,4 6,4 6,1 8,9 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 24 258 23 145 22 270 23 909 Itärajan rajanylityspaikoilla rajanylitysten sujuvuus heikkeni erityisesti Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikoilla. Keskeisin syy tähän oli venäläisten matkustajien osuuden kasvu. Lentoasemien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 10 minuuttia. Lentoasemien rajanylityspaikat 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,8 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,4 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 6,3 5,4 7,9 5,7 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 12 048 12 520 13 304 14 306
S i v u 10 Rajanylitysten sujuvuus saatiin vielä turvattua vaikka liikenne kasvoi yli 14 %. Rajatarkastusautomaateilla toteutettiin jo yli 38 % Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksista. Satamien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Satamien rajanylityspaikat 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,5 4,6 4,4 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (1-5) 4,7 4,5 4,7 4,3 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen 4,2 4,4 4,4 4,4 (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 12,1 12,9 12,1 14,3 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 798 990 714 555 Rajanylitysten sujuvuus Rajavartiolaitoksen valvomilla satamien rajanylityspaikoilla laski hiukan. 2.1.3 Merellisen turvallisuuden lisääminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksen johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta välitön, rikosten ennaltaehkäisy- ja selvittämiskyky hyvä ja panos merellisen ympäristön suojelemiseksi merkittävä. Veneily ja muu vapaa-ajanvietto rannikolla ja saaristossa on turvallista. 2015 2016 Sma Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 3,9 4,0 4,3 4,5 Merellisen turvallisuuden tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Meripelastuksen osalta toiminnan laatu pysyi vuoden 2016 tasolla. Merellisen ympäristön suojelussa aluspäästötapausten selvitystaso parani huomattavasti. Tästä syystä merellisen turvallisuuden kokonaistunnusluku nousi vuodesta 2016 ja ylitti suunnitellun tason. Meripelastus Rajavartiolaitoksessa on jatkuva johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmius meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Muiden meripelastusviranomaisten voimavarat hyödynnetään. Meripelastuksen osaaminen varmistetaan koulutuksella, katselmoinneilla ja tarkastuksilla.
S i v u 11 Meripelastus 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,6 4,5 4,6 Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle (1-5,0 4,8 5,0 4,9 5) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,9 4,2 3,5 4,2 Tuotokset Etsinnät merialue (kpl) 33 24 112 28 Meripelastustehtävät (kpl) 1 396 1 366 1 473 1 407 Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) 43 42 65 57 Merialueen avustustehtävä (kpl) 156 121 200 120 Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) 234 313 240 326 Pelastettu henkilö (kpl) 3 065 3 193 4 100 3 148 Estetty onnettomuus (kpl) 3 7 12 6 Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta ja päivystivät meripelastuksen hätäradioliikennettä. Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastukseen liittyvät tehtävät pysyivät vuoden 2016 tasolla. Muutokset suoritteiden määrissä olivat pieniä. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste on ollut viime vuosina suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Meripelastustapahtumiin johtaneista syistä 64 % on johtunut inhimillisistä tekijöistä (kuten merimiestaitollinen virhe, sairaskohtaus tai tapaturma). Tekniset syyt ovat liittyneet 31 %:iin ja ympäristötekijät 5 %:iin meripelastustapauksista. Merellinen ympäristönsuojelu Merellinen ympäristön valvonta sekä ympäristörikosten selvittäminen ja tutkinta ennalta ehkäisevät tehokkaasti merellisen ympäristön saastumista. Valmius avomerellä tapahtuvaan öljy- ja kemikaalitorjuntaan on hyvä. Merellisen ympäristön suojelu 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 1,6 2,0 3,7 4,3 Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 1,6 2,0 3,7 4,3 Tuotokset Aluspäästötapausten määrä (kpl) 66 41 30 30 Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 30 öljypäästöä Suomen merialueilla (2016: 41). Valtaosa havaituista päästöistä tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa ja ne olivat määrältään pieniä. Tapausten selvitystaso oli aikaisempiin vuosiin verrattuna korkea. Tämä paransi merellisen ympäristönsuojelun tunnuslukua huomattavasti. Öljypäästövalvonnan painopistealueet ovat talousvyöhyke ja aluemeri. Näillä tapahtuneet päästöt ovat viimevuosien tapaan pysyneet vähäisinä. Öljypäästömaksupäätöksiä tehtiin viisi kappaletta. Kahdeksan tapauksen tutkinta jatkuu edelleen vuonna 2018.
S i v u 12 Panokset ja tehokkuus Merellisen turvallisuuden lisääminen 2015 2016 Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa 11 995 12 529 11 384 12 863 Henkilötyövuodet 125 130 120 132 Tuottavuus ind 101 99 116 102 Taloudellisuus ind 93 91 109 92 Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat hiukan, kun suoritteiden määrä nousi suhteellisesti enemmän kuin henkilötyövuosikertymä ja kustannukset. 2.1.4 Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius osallistua valtakunnan puolustamiseen. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. 2015 2016 Sma Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus (1-5) 4,1 3,8 3,8 3,7 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen pysyi vuoden 2016 tasolla. Tunnusluvuissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksella on ajanmukaiset varautumis- ja puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen rauhan aikana on jatkuvaa. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,0 4,0 4,0 3,8 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,9 3,8 3,7 3,5 Sijoitustilanne (1-5) 4,5 4,3 4,5 4,4 Materiaalivalmius (1-5) 3,7 3,8 3,8 3,7 Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito jäi hieman tavoitteestaan ja vuoden 2016 tasosta. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Rajavartiolaitoksen henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset on koulutettu kriisiajan tehtäviin ja sijoitettu rajajoukkoihin.
S i v u 13 Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 3,6 3,6 3,6 Koulutettavuus (1-5) 4,3 3,0 3,5 3,0 Sijoitettavuus (1-5) 5,0 4,0 3,7 3,7 Koulutus (1-5) 3,7 3,8 3,6 4,0 Tuotokset Koulutusvuorokaudet asevelvolliset (kpl) 100 099 109 096 99 255 101 843 Koulutusvuorokaudet henkilöstö (kpl) 4 760 4 649 5 360 6 292 Järjestetyt kertausharjoitukset (kpl) 19 11 15 15 Itse järjestetyt sotilaallisen maanpuolustuksen koulutustilaisuudet (kpl) 55 88 72 100 Koulutusmäärät ylittivät suunnitelmat. Joukkotuotanto toteutui suunnitellusti. Henkilöstö voitiin sijoittaa rajajoukkoihin. Panokset ja tehokkuus Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen 2015 2016 Sma Kustannukset (1000e) ko vuoden hintatasossa 14 430 14 795 12 902 15 585 Henkilötyövuodet 150 153 136 160 Tuottavuus ind 144 157 147 151 Taloudellisuus ind 133 144 138 135 Sotilaallisen maanpuolustuksen kustannukset ja henkilötyövuodet nousivat. Tuottavuus ja taloudellisuus heikkenivät koulutusvuorokausien määrän laskiessa edellisestä vuodesta. 2.1.5 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa. Rajavartiolaitos toimii perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen lähellä ihmisiä. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) Tavoitteen tunnusluku nousi hiukan lähinnä Rajavartiolaitoksen antaman viranomaisavun lisääntymisen vuoksi. Turvallisuuden tunne 2015 2016 Sma 3,3 3,4 3,3 3,5 Rajaseudun ja saariston ihmiset ja sidosryhmät kokevat Rajavartiolaitoksen toiminnan lisäävän turvallisuutta. Rajavartiolaitos on tavoitettavissa.
S i v u 14 Turvallisuuden tunne 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,2 3,3 3,1 3,4 Partioinnin kattavuus maarajalla (1-5) 3,0 3,3 2,9 3,4 Partioinnin kattavuus merirajalla (1-5) 3,0 3,1 2,9 3,3 Harva-alueen asukkaiden kokemus (1-5) 3,1 3,2 3,3 3,2 Harva-alueen viranomaisten näkemys (1-5) 4,1 4,0 3,4 4,0 Tunnusluvuissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Partioinnin kattavuudessa tapahtui pientä nousua. Viranomaisavun antaminen Rajavartiolaitos antaa viranomaisapua hädässä olevien ihmisten auttamiseksi ja muille viranomaisille kuuluvien tehtävien hoitamiseksi. Viranomaisavun antaminen 2015 2016 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,8 3,8 4,4 4,1 Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu (1-5) 3,8 3,8 4,4 4,1 Tuotokset Yhteistoimintapartiot (h) 1 537 1 264 1 025 1 599 Turvallisuuspalvelut harva-alueilla (poliisi- ja virkaaputehtävät) 651 668 776 766 (kpl) Etsinnät maa-alue (kpl) 334 353 345 360 Pelastustehtävät maa-alue (kpl) 377 482 375 657 Ensihoitotehtävä, muu kuin meripelastus (kpl) 514 529 1 076 Avustustehtävä maa-alue (kpl) 34 25 113 45 Muu pelastussuorite maa-alue (kpl) 248 245 204 248 Rajavartiolaitoksen antaman viranomaisavun määrä kasvoi. Yhteistoimintapartiointi palasi vuoden 2015 tasolle. 2.1.6 Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulossuunnitelman mukaisia hankkeita kyettiin toimeenpanemaan pääosin suunnitellusti. Kehityshankkeiden toimeenpano ja palvelutuotannon järjestelyt edellyttivät aiempaa voimakkaampaa priorisointia johtuen turvallisuusympäristön muutoksen aiheuttamista lisävaatimuksista. Materiaalihallinto Materiaalihallinnon painopiste oli operatiivisen liikkuvuuden turvaamisessa, voimankäyttövälineiden hankinnoissa ja asevelvollisten koulutuksen tukemisessa. Rajavartiolaitoksen materiaalista varautumista kehitettiin yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Hankinnat toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Virkavaatetuksen uudistamisessa saatettiin loppuun edellisenä vuonna aloitettu partiointiin soveltuvan sadepuvun kehitystyö. Tarkastustoiminnassa ei havaittu merkittäviä poikkeamia.
S i v u 15 Tietohallinto Tietohallintoa on kehitetty huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia ja johdon linjaukset. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin. Uudet hankkeet on toteutettu projekti- ja hankehallintamallilla. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin laatimalla tietoarkkitehtuurin nykytilankuvauksia osana sisäministeriön arkkitehtuurityötä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Suurin osa Rajavartiolaitoksen perustietoteknisistä palveluista hankittiin Valtorilta. Rajavartiolaitoksen toimipisteet on liitetty turvallisuusverkkoon. Maa- ja merirajojen teknistä valvontajärjestelmää pyrittiin ylläpitämään mahdollisimman virheettömänä. Rajatarkastuksissa käytettävän tekniikan osalta Rajavartiolaitos osallistui EU:n Älykkäät rajat -hankkeen valmisteluun. Toimitilahallinto Vartiolentolaivueen uusi tukikohta Helsinki-Vantaalle otettiin käyttöön kesäkuussa. Ivalon, Onttolan ja Immolan alueiden peruskorjaus- ja kehittämishankkeiden hankesuunnittelut käynnistettiin ja ne valmistunevat alkuvuodesta 2018. Immolan rakennuskannan huonosta kunnosta ja alueen suojelumääräyksistä johtuen sen hankesuunnittelu on ollut ennakoitua haasteellisempaa. Suunnittelussa pyritään löytämään sekä vuokralaisen että kiinteistöomistajan kannalta toimiva ja kustannustehokas ratkaisumalli. Senaatti-kiinteistöt on varannut hankkeelle rahoituksen vuosien 2018-2022 investointikehyksessään. Valtion kiinteistö- ja toimitilalinjauksiin perustuen Rajavartiolaitoksen haltijavirastoasema päättyi 31.12.. Rajavartiolaitoksen tilapäiseen hallintaan jää kuitenkin vielä partiomajoja, valvontatorneja, laitureita ynnä muita sen kaltaisia rakenteita. Rajavartiolaitoksen ja Senaattikiinteistöjen väliset vuokrasopimukset muutetaan 1.1.2018 alkaen kiinteähintaisiksi kokonaisvuokrasopimuksiksi. Alustoimiala Ulkovartiolaiva Turvan suorituskykyjä on täydennetty varustehankinnoilla. Nopeiden veneiden venesarjan hankintasopimus allekirjoitettiin. Ensimmäisen veneen toimitus on elokuussa 2018. Rannikkovartiovenesarjan evaluointivene otettiin vastaan joulukuussa. Alus ja sen kalustolauttatoiminnallisuus arvioidaan talven 2018 aikana. Vartiolaiva Merikarhun Frontex-operaatiossa tarvitsema tuki ja ylläpito järjestettiin Välimerelle. Alus on toiminut hyvin eikä siinä ole esiintynyt merkittäviä teknisiä ongelmia. Muun aluskaluston huoltotoimenpiteet toteutettiin suunnitellusti. Kaupallinen toimiala Viestintä Rajavartiolaitoksen hankintamääräys, ratkaisuoikeudet ja hankintaan liittyvät toimet on tarkistettu vastaamaan 1.1. muuttunutta hankintalainsäädäntöä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten hankintaverkoston toimintaan. Verkoston tarkoituksena on tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä yhteishankinnat. Rajavartiolaitoksen viestinnän kehittämisen painopiste oli operatiivisen viestinnän suorituskyvyn ja valmiuden parantamisessa. Sosiaalisen median käyttöä tehostettiin Twitterissä ja
S i v u 16 Facebookissa sekä otettiin käyttöön Instagram. Rekrytointiviestintä oli aktiivista ja siinä hyödynnettiin kattavasti sosiaalisen median kanavia. Varusmiesvalokuvaaja tuotti Rajavartiolaitokselle kuva- ja videomateriaalia. Rajavartiolaitoksen tiedotuksessa korostuivat lisävoimavarojen kohdentaminen itärajan rajavalvontaan ja kasvava rajaliikenne. Julkisuudessa oli erityisesti esillä Saimaan kanavan ihmissalakuljetustapaus. Median mielenkiinto kohdistui Turun lentoaseman yöllisen lennonvalvonnan mahdolliseen lakkauttamiseen. Vartiolaiva Merikarhun osallistuminen Frontex-operaatioon Välimerellä ja rajavartiostojen metsästysrikostutkinnat saivat julkisuutta tasaisesti koko vuoden. Rajavartiolaitos sai TV-näkyvyyttä 112-televisiosarjassa, uutislähetyksissä ja ajankohtaisohjelmissa. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti Suomi 100 -juhlavuoden viestintäkampanjoihin ja eri tapahtumiin. Juhlavuosi tuotiin esille näkyvästi Rajavartiolaitoksen toimipisteissä, aluksilla ja ajoneuvoissa. Merkittävimmät yleisötapahtumat olivat venemessut, Puolustusvoimien lippujuhlapäivä, Hossan kansallispuiston avajaiset ja Kaivopuiston lentonäytös. Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa huomioitiin sisäministeriön yhteiset ja omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Hallituksen esitysluonnos hybridiuhkiin varautumista koskevien rajavartiolainsäädännön muutosten valmistelemiseksi oli laajalla lausuntokierroksella kesällä. Tarkoituksena on kehittää Rajavartiolaitoksen normaaliolojen toimivaltuuksia siten, että Rajavartiolaitos voi varautua ja vastata nopeasti Suomen turvallisuusympäristössä ilmeneviin uhkiin. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle tammikuussa 2018. Hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaiksi annettiin eduskunnalle huhtikuussa. Uuteen lakiin on tarkoitus siirtää nykyisin rajavartiolaissa olevat Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskevat säännökset. Laki tulee voimaan 1.4.2018. Sisäministeriö ja ympäristöministeriö saivat huhtikuussa 2016 valmiiksi selvityksen hallitusohjelman mukaisesta merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien torjunnan operatiivisen johtovastuun siirtämisestä sisäministeriölle. Asiaa koskeva hallituksen esitysluonnos on valmistunut yhteistyössä Rajavartiolaitoksen, sisäministeriön pelastusosaston ja ympäristöministeriön kesken ja se lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle marraskuussa. Hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan keväällä 2018 ja saada voimaan 1.1.2019. Vuoden aikana valmisteltiin uudistuneen EU:n tietosuojalainsäädännön edellyttämiä muutoksia henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevaan lainsäädäntöön sekä arvioitiin lainsäädännön muita muutostarpeita. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2018, ja muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian vuonna 2018. Vuoden aikana annettiin myös sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista vuosille 2018 ja 2019. Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Schengenin rajasäännöstön muutos, joka koskee tietokantojen käyttöä rajatarkastuksissa, tuli voimaan 7.4. ja Eurooppalaista rajanylitystietojärjestelmää (EES) koskeva asetus tuli voimaan 29.12.. Suomi sai asetuksiin pääosan keskeisistä neuvottelutavoitteistaan. Komissio antoi syyskuussa Schengenin rajasäännöstöä koskevan muutosehdotuksen, joka koskee sisärajavalvontaa sekä joulukuussa EU-tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevan asetusehdotuksen.
S i v u 17 Suunnittelu- ja taloushallinto Rajavartiolaitoksen strategia 2027 julkistettiin marraskuussa. Rajavartiolaitos saattoi loppuun vuonna 2013 aloitetun talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanon. Ohjelman tavoitteena oli toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Ohjelman toimeenpano eteni pääosin aikataulussaan ja sen tavoitteet saavutettiin. Sopeuttamisohjelma ei sisältänyt vuosien 2014 2016 kehyspäätösten leikkauksia. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu säädösten, määräysten sekä Rajavartiolaitoksen johtamisen edellyttämät tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Rajavartiolaitoksen kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävät siirrettiin Palkeiden tehtäväksi 1.3. alkaen sekä matkalaskujen tarkastuspalvelu 1.10. alkaen. Rajavartiolaitoksesta siirtyi Palkeisiin kaksi virkamiestä. Laskujen käsittelyn automaatioasetetta nostettiin edelleen. Rajavartiolaitoksen laskuista 32,4 % tuli järjestelmiin valmiiksi tiliöitynä. Laskuista 7,2 % maksettiin automaattisesti hyväksyttyyn sopimukseen ja laskutussuunnitelmaan perustuen. Talousarvion ulkopuolista rahoitusta on hyödynnetty aktiivisesti. Rajavartiolaitoksessa on vuoden aikana ollut käynnissä 30 ulkopuolisella rahoituksella tuettua hanketta. Rahoitusta on myönnetty kymmenestä eri rahoituslähteestä. Sisäisen turvallisuuden rahaston rahoittamia hankkeita oli käynnissä 13 ja hakuprosessissa 6. Palauma ISF-rahastosta oli noin 3,3 milj. euroa (2016: 4,5 milj. euroa). Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on saatu sekä kansallista että komission suoraa rahoitusta noin 2,5 milj. euroa. Se on kohdistunut kuuteen merellisen koulutuksen, tietojenvaihdon ja valvontateknologian kehittämisen sekä kalastuksenvalvonnan hankkeeseen. Öljysuojarahasto on osoittanut vastaanotettuun rannikkovartioveneeseen 1 milj. euron tuen. Komissio on osoittanut venesarjan kolmeen veneeseen sisäisen turvallisuuden rahastosta 8,1 milj. euroa. Arktisen merellisen turvallisuuden kehittämishanke on jatkunut toiseen vaiheeseen ulkoministeriön myöntämän 0,6 milj. euron IBArahoituksen turvin. Rahoitusta on saatu myös Interreg Baltic Sea -rahastosta, FP7- tutkimuksen puiteohjelmasta, Horisontti 2020 -ohjelmasta ja Suomen Akatemiasta. Rajavartiolaitoksessa tehtiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ulkoinen arviointi. Arvioinnissa ei noussut esille kriittisiä tai merkittäviä puutteita. Vähäisempien suositusten toimeenpano aloitetaan vuonna 2018. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Rajavartiolaitos osallistui Euroopan unionin rahoittamiin tutkimusprojekteihin konsortioiden jäsenenä. Rajatarkastusten automatisointia tutkiva ja kehittävä FastPass-tutkimusprojekti (2013 ) päättyi. Rajavartijan työn inhimillisiä tekijöitä tarkastelevassa BODEGAprojektissa (2015 2018) Rajavartiolaitos toteutti automaattisten rajatarkastusten kenttätutkimuksia. Lisäksi hankkeessa aloitettiin rajavartijakoulutuksen kehittämiseen liittyvä tutkimus. Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun välisessä koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen alatyöryhmässä aloitettiin keskustelu uusista tutkimusaiheista. Rajavartiolaitos on mukana laajassa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa, jonka aiheena on globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat (GLASE). Rajavartiolaitos tutkii hankkeessa rajahallinnon muutoksia ja siirtolaisuutta sekä rajaturvallisuuteen kohdistuvia ulkoisia uhkia ja näiden ennakointiin ja tulevaisuuden kuviin liittyviä menetelmiä. Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa julkaistiin yksi julkaisu, joka käsitteli rajavartioiden rekrytointia. Rajavartiolaitos osallistui kumppanina Early Warning for Increased Situational Awareness (EWISA) -projektiin, jossa kehitetään ja testataan älykästä videoanalyysijärjestelmää maarajojen valvonnassa. Vuonna hankkeessa keskityttiin teknisen ratkaisun hankintamenet-
S i v u 18 telyyn, järjestelmätoimittajien valintaan ja solmittiin hankintasopimukset. EWISA-projekti jatkuu vuoteen 2019. Rajavartiolaitos johti 2016 eurooppalaisen rannikkovartiostotoimijoiden koulutusyhteistyötä kehittävän European Coast Guard Functions Academy Network II (ECGFA NET II) -projektin. Projektin tuloksena toteutettiin asiantuntijavaihto-ohjelman pilotti, jossa eri organisaatioiden asiantuntijat osallistuivat toistensa tarjoamiin koulutuksiin tai työssäoppimisjaksoihin. Lisäksi tuettiin rannikkovartiostotoimintojen koulutusta antavien oppilaitosten koulutusverkostoa ja laadittiin luonnos tutkintojen yhteiseksi viitekehykseksi. Rajavartiolaitos vastaanotti maaliskuussa Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuuden. Siihen liittyen Rajavartiolaitos on käynnistänyt arktisen merellisen turvallisuuden yhteistyön kehittämisen hankkeen (SARC). Hankkeen ensimmäisen vaiheen tärkeimpiä tuloksia olivat selvitys arktisten rannikkovartioviranomaisten suorituskyvyistä sekä harjoitusyhteistyökokemukset. Hankkeen toinen vaihe käynnistyi syyskuussa. Siinä jatketaan arktisten maiden käytännön meripelastusyhteistyön kehittämistä sekä suomalaisen arktisen osaamisen ja parhaiden käytänteiden edistämistä. Rajavartiolaitos on osallistunut yhteiseurooppalaiseen hankkeeseen merialueiden valvonnan yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämiseksi (EUCISE2020). Vuoden aikana hankkeessa oli käynnissä teknisen ratkaisun kehittämistyö. Samanaikaisesti on kehitetty myös kansallista meritilannekuvaa yhdessä muiden merellisten toimijoiden kanssa. Rajavartiolaitos osallistuu Turun yliopiston johtamaan ChemSAR-projektiin, jossa kehitetään johtamis- ja toimintamalleja merellisiin kemikaali- ja vaarallisia aineita sisältäviin onnettomuuksiin. Vuoden aikana toimintamallien kehittäminen on edennyt suunnitellusti ja malleja on testattu simulaattoriharjoituksessa. Rajavartiolaitos osallistuu Ruotsin rannikkovartioston johdolla DiveSMART Baltic -projektiin. Siinä kehitetään Itämeren maiden pelastussukellustoiminnan toimintamalleja ja yhteisiä harjoituksia merellisiin onnettomuustilanteisiin. Projektin loppuharjoituksen suunnittelu aloitettiin vuoden lopulla. Harjoitus järjestetään Suomessa vuonna 2018. 2.1.7 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiokonttorin määräysten (VK/1077 ja 1078/00.01./2014, 20.11.2014) mukaan kustannusvastaavuuslaskelmien eri osa-alueiden esittämisvelvollisuuden raja on miljoona euroa. Tästä syystä toimintakertomuksessa esitetään vain yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma. Alusten ja ilma-alusten sairaankuljetusten sekä viisumien kustannusvastaavuuslaskelmat sekä vuokraustoiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat on tehty erillisinä, mutta niitä ei esitetä tilinpäätösasiakirjassa. Julkisoikeudelliset suoritteet: Ilma-aluksilla ja aluksilla suoritettujen sairaankuljetusten tulot olivat yhteensä 568 589 euroa. Viisumien ja muiden lupien tuotot olivat yhteensä 89 732 euroa. Liiketaloudelliset suoritteet: Vuokraustoiminnan tuotot olivat yhteensä 866 232 euroa. Tämä summa sisältää Tullin rajanylityspaikan vuokrasopimuksesta maksaman vuokran (110 847 euroa), joka on kirjattu yhteistoiminnan tuottoihin. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 3 785 346 euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja tuloutettiin toimintamenomomentille yhteensä 3 387 371 euroa. Sairaankuljetukset, ilma-alukset Rajavartiolaitoksen tuotot ilma-alusten sairaankuljetuksista olivat 392 665 euroa. Ilmaalusten sairaankuljetustulot laskivat 1,2 milj. euroa (- 73 %). Lasku johtuu siitä, että Kansan-
S i v u 19 eläkelaitoksen maksamissa sairaankuljetuksissa siirryttiin soveltamaan 1.9.2016 alkaen sosiaali- ja terveysministeriön asetusta 756/2016. Sen mukaan helikoptereilla tehdyn potilaskuljetuksen korvausperusteena on enintään 1 262 euroa alkavalta tunnilta ja sen jälkeen 315,50 euroa jokaiselta alkavalta neljännestunnilta. Hinta ei vastaa Rajavartiolaitoksen omakustannushintaa. Rajavartiolaitos on suorittanut potilassiirtoja, joiden laskutus on Rajavartiolaitoksen omakustannushintojen mukaista. Näiden tulot olivat yhteensä 79 090 euroa. Sairaankuljetukset, alukset Aluksilla tehtyjen sairaankuljetusten tuotot olivat 175 924 euroa. Laskutus on Rajavartiolaitoksen omakustannushintojen mukaista. Tuotot laskivat 38,6 %. Viisumit ja muut luvat Viisumit sekä muut luvat ja päätökset ovat julkisoikeudellisia suoritteita, joiden hinnan määrää Euroopan unioni. Viisumituotot olivat 89 522 euroa ja muiden lupien tuotot olivat 210 euroa. Tuotot nousivat 14 %. Vuokraustoiminta Vuokraustoiminnan tuotot olivat 866 232 euroa. Palvelusuhdeasuntojen tuotot olivat 388 373 euroa ja muun vuokraustoiminnan tuotot 477 858 euroa. Vuokratuotot laskivat 1 %. 2.1.8 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteista toimintaa seurataan projektit ja hankkeet -tililuokassa. Hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Arvonlisäverot on kirjattu projektille ja tukikelpoisesta palaumasta on arvonlisäveromenoja vastaava osuus tuloutettu sekalaisiin tuloihin momentille 12.39.10. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tuotoissa on Rajavartiolaitokselle saadut rahoitusosuudet eri hankkeisiin. Kuluissa ovat näitä hankkeita vastaavat menot. Kuluissa ovat mukana myös rahoitetut käyttöomaisuushankinnat. Suurin osa Rajavartiolaitoksen ulkopuolisesta rahoituksesta kohdistuu Rajavartiolaitoksen omaisuuden hankintaan. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden osalta tehty maksuperusteella. Kuluja vastaavia tuloja ei ole viety siirtosaamisiksi, koska hankkeiden rahoitusta ei ole vahvistettu tai rahoitus vahvistetaan lopullisesti vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Muiden hankkeiden osalta tulot on kirjattu suoriteperusteella. Sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden tuotoista merkittävimmät ovat olleet partioajoneuvokaluston uudistaminen (0,9 milj. euroa), operatiivinen tuki vartiolaiva Merikarhuun ja Turvaan (0,5 milj. euroa) sekä merirajan tekninen valvonta (0,5 milj. euroa). Sisäisen turvallisuuden rahaston hankerahoitusta saatiin tilivuoden aikana yhteensä 3,3 milj. euroa, josta arvonlisäveron osuus oli 0,4 milj. euroa. Frontex-operaatioita ei ole käsitelty yhteisrahoitteisina hankkeina, koska kyse on EU:n ja Suomen välisestä yhteistoiminnasta ja Rajavartiolaitos saa korvauksen panoksestaan yhteisiin operaatioihin. GLASE-projektin tuotot on osin kirjattu yhteistoiminnan tuottojen tilille. Tuotto on kuitenkin huomioitu laskelmassa yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoksi. Rajavartiolaitoksen yhteisrahoitteisen toiminnan eri hankkeiden sisältöä on kuvattu kappaleessa tutkimus- ja kehittämistoiminta.
S i v u 20 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot/kustannukset Tavoite 2016 2015 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 4 500 000 3 498 341 5 471 645 4 337 940 - EU:lta saatu rahoitus 200 000 194 811 291 778 896 859 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 0 0 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 128 000 372 580 2 807 782 Tuotot yhteensä 4 700 000 3 821 152 6 136 003 8 042 581 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 63 773 1 119 711 1 463 985 - henkilöstökustannukset 1 074 022 604 396 1 085 529 - vuokrat 4 056 5 063 5 242 - palvelujen ostot -129 061 1 070 479 1 392 745 - muut erilliskustannukset 7 811 054 5 478 658 27 070 740 Erilliskustannukset yhteensä 8 800 000 8 823 844 8 278 307 31 018 242 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 441 192 413 915 1 550 912 - poistot 197 590 187 283 201 000 - korot 0 4 569 14 466 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 600 000 638 782 605 767 1 766 378 Kokonaiskustannukset yhteensä 9 400 000 9 462 626 8 884 074 32 784 620 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset -4 700 000-5 641 475-2 748 071-24 742 039 kustannusvastaavuus % 50 % 40 % 69 % 25 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 % yleiskustannuslisä sekä poistoina ja korkoina 1 % Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista. Korkokuluja ei tässä laskelmassa ole, koska Valtiokonttorin ilmoittama korko pääomakustannusten laskennassa on ollut 0% vuonna. Muina erilliskustannuksina on ilmoitettu myös arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12 kulut. Tavoitteena on esitetty Rajavartiolaitoksen tulo- ja menosäännössä esitetty arvio rahastojen ja ulkopuolisen rahoituksen palaumista. Palveluiden ostot tiliryhmän negatiivinen saldo johtuu oikaisusta, jossa operatiivinen tuki vartiolaiva Turvalle ja Merikarhulle -projektin telakointikustannus on korjattu. Rahoittaja ei hyväksynyt telakointia korvattavaksi kuluksi. 2.1.9 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista Vuonna jatkettiin henkilöstöstrategian ja -suunnitelman mukaisesti toimia naisten osuuden lisäämiseksi rajavartiomiehissä. Joulukuussa rajavartijan peruskurssilta valmistui 10 naista (17 % valmistuneista). Tammikuussa 2018 alkaneelle peruskurssille hyväksyttiin 26 naista (24 % kurssilaisista). Rekrytoinnissa käytettiin positiivista erityiskohtelua antamalla naishakijoille lisäpiste vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta sekä käyttämällä matalampia vaatimusrajoja 12 minuutin juoksutestissä. Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistui elokuussa kaksi naisupseeria Rajavartiolaitokseen.
S i v u 21 3. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian 2022 mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallinen. Itärajan valvonnan vahventamista jatkettiin siirtämällä vuosina 2015 ja 2016 siirretyn 50 henkilön työpanoksen lisäksi 10 henkilön työpanos rajatarkastuksista rajojen valvontaan. Hajautetun työn ja etätyön käyttömahdollisuutta hyödynnettiin soveltuvissa työtehtävissä koko Rajavartiolaitoksessa. Rajavartiolaitoksessa vuonna 2016 perustettu Rajavartiolaitoksesta eläköityneiden henkilöiden reservi (evp-reservi) vakiintui toimintamallina. Evp-reservin tarkoituksena on mahdollistaa toimivaltaisten rajavartiomiesten nopea lisäys rajaturvallisuustilanteen niin edellyttäessä. Evp-reservin ammattitaitoa pidettiin yllä käyttämällä sitä Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksissa ja itärajan valvontatehtävissä. Rajavartiolaitoksessa oli töissä vuoden lopussa yhteensä 2 745 henkilöä (2016: 2 746). Rajavartiolaitoksen palvelukseen valmistui Maanpuolustuskorkeakoulusta 22 sotatieteiden kandidaattia ja rajavartijan peruskurssilta 60 rajavartijaa.
S i v u 22 3.2 HENKILÖSTÖN TILAA JA MÄÄRÄÄ KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT RAJAVARTIOLAITOS 3.2.1 Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilötyövuosikertymä (pl. työllisyysvaroin palkatut) oli 2 635 henkilötyövuotta (2016: 2 645). 3.2.2 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma % osuus 2016 % osuus % osuus % vert.ed. vuoteen HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2015 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatut) 2 684 2 650 2 644-0,2 henkilöstömäärä 2 775 2 746 2 745 0,0 naiset 376 13,5 382 13,9 399 14,5 4,5 miehet 2 399 86,5 2 364 86,1 2 346 85,5-0,8 vakinaiset 2 725 98,2 2 701 98,4 2 674 97,4-1,0 naiset 349 12,6 356 13,0 362 13,2 1,7 miehet 2 376 85,6 2 345 85,4 2 312 84,2-1,4 määräaikaiset 48 1,7 42 1,5 71 2,6 69,0 naiset 27 1,0 17 0,6 37 1,4 117,6 miehet 21 0,8 25 0,9 34 1,2 36,0 kokoaikaiset 2 732 98,5 2 693 98,1 2 699 98,3 0,2 naiset 360 13,0 363 13,2 380 13,8 4,7 miehet 2 372 85,5 2 330 84,9 2 319 84,5-0,5 osa-aikaiset 43 1,5 53 1,9 46 1,7-13,2 naiset 16 0,6 19 0,7 19 0,7 0,0 miehet 27 1,0 34 1,2 27 1,0-20,6 keski-ikä 39,4 39,6 39,8 0,5 naiset 42,8 42,5 42,1-0,9 miehet 38,9 39,1 39,4 0,8 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 76,9 75,9 76,3 0,5 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi 170 953 412 170 397 836 166 912 098-2,0 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta 102 994 931 79,9 103 216 200 76,0 99 840 470 78,9-3,3 välilliset työvoimakustannukset 67 958 481 63 881 420 67 071 628 5,0 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 61,6 61,9 53,0-14,4 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,46 3,64 3,64 0,0 lähtövaihtuvuus % 0,8 0,6 1,6 166,7 tulovaihtuvuus % 4,3 3,5 3,9 11,4 kenttäkelpoisuus 4,4 4,4 4,4 0,0 fyysinen kunto (1-5) 4,3 4,3 4,3 0,0 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,13 0,09 0,22 sairauspoissaolot työpäivää/htv 9,2 9,1 8,5-6,6 työterveyshuolto /htv 447 511 475-7,0 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv 103 126 148 17,5 työtapaturmat työpäivää/htv 0,6 0,6 0,6 0,0 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 3,9 4,1 4,2 2,4 naiset 4,00 4,09 4,52 10,5 miehet 3,80 4,33 4,12-4,8 koulutus ja kehittäminen /htv 2 597 2 602 1 198-54 koulutuspanostus työpäivää/htv 5,3 4,8 4,3-10,4 henkilöstön arvo 1 843 303 175 1 968 724 629 1 785 254 381-9,3 Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 2 745 virkamiestä, joista miehiä 2 346 (85 %) ja naisia 399 (15 %). Vakituisesta henkilöstöstä sotilasviranhaltijoita on noin 85 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on hieman vajaa 6 %. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 66 %.
S i v u 23 Henkilöstörakenne 407 325 215 35 Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseeerit Raja- ja merivartijat Siviilivirkamiehet 1 763 3.2.3 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (39,8 vuotta) pysyi lähes samana vuoteen 2016 verrattuna (39,6 vuotta). Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (39,4 vuotta) on naisten keski-ikää (42,1 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä iän perusteella oli 35-44-vuotiaat (38 %). 1 200 1 000 Henkilöstön ikärakenne 950 1 043 800 600 608 713 643 738 mies nainen 400 yhteensä 200 0 94 116 105 93 95 133 22 49 84 2 0 2 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-3.2.4 Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksi on esitetty edellisellä sivulla taulukossa kohdassa 3.
S i v u 24 Henkilöstön koulutusaste 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1 1 203 1 522 56 74 49 2 12 290 263 185 4 83 Nainen Mies Koulutusastejakauma on edellisvuosien kaltainen. Raja- ja merivartijoiden suuri osuus henkilöstöstä (64 %) nostaa myös keskiasteen koulutuksen saaneiden määrän suureksi. 3.2.5 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,7 % (131 henkilöä) alla olevan kaavion erittelyn mukaisesti. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma kasvoi hieman. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 1,6 %, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 0,6 %. 160 Lähtövaihtuvuus 2015-140 120 108 132 112 116 137 131 125 100 92 80 60 40 20 0 23 17 44 72 1 3 0 A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen E. Muu poistuma F. Poistuma poistuma (A+B+C) yhteensä (D+E) 5 13 15 2015 2016
S i v u 25 3.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLU- KUJA 3.3.1 Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannuksia kertyi kokonaisuudessaan hieman vajaa 167 miljoonaa euroa. Henkilötyövuotta kohden laskettuna työvoimakustannukset olivat noin 63 300 euroa. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ 2015 2016 jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma 128 920 870,00 129 499 795,94 126 599 611,20 75,8 % -2,2 % II. Tehdyn työajan palkat 102 994 931,10 103 216 200,20 99 840 469,99 59,8 % -3,3 % A. Välilliset palkat 25 925 938,90 26 283 595,70 26 759 191,21 16,1 % 1,8% B. Sosiaaliturva 37 558 494,30 37 597 823,93 35 086 574,50 21,0 % -6,7 % C. Muut välilliset kustannukset 4 474 047,90 3 300 216,05 5 225 862,73 3,1 % 58,3 % III. Välilliset työvoimakustannukset 67 958 481,20 67 181 635,68 67 071 628,44 40,2 % -0,2 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä 170 953 412,30 170 397 835,88 166 912 098,43 100,0 % -2,0 % Työvoimakustannukset/HTV 63 694 64 301 63 344 Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. 3.3.2 Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta kasvoi hieman edellisvuodesta. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomat, sairaudet, tapaturmat ja muut palkalliset vapaapäivät) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski edellisen vuoden tasosta. Työajan käyttö (% säännöllisestä vuosityöajasta) 100 % 50 % 0 % 18,4 19,3 18,5 4,7 4,8 4,1 76,9 75,9 77,5 2015 2016 Ei tehty vuosityöaika Koulutus Tehty vuosityöaika
S i v u 26 3.3.3 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavasti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) 2015 2016 mies nainen yhteensä Vuosimuutos % 2015 2016 Vuosimuutos % 2015 2016 Vuosimuutos % Erityisäitiysvapaa 0 0 0 0 253 309 95-69,3 253 309 95-69,3 Äitiys/vanhempainvapaa 948 1 371 434-68,3 2 193 1 101 2 578 134,2 3 141 2 472 3 012 21,8 Isyysvapaa 7 837 4 867 4 436-8,9 0 0 0 0,0 7 837 4 867 4 436-8,9 Hoitovapaa 1 265 1 529 998-34,7 1 338 703 1 036 47,4 2 603 2 232 2 034-8,9 Osittainen hoitovapaa 6 382 1 632 1 432-12,3 2 436 438 363-17,1 8 818 2 070 1 795-13,3 Lapsen vaikea sairaus 78 78 41-47,4 0 0 0 0,0 78 78 41-47,4 Pakottavat perhesyyt 74 310 35-88,7 6 7 1-85,7 80 317 36-88,6 Tilapäinen hoitovapaa 1 766 1 815 1 636-9,9 205 252 204-19,0 1 971 2 067 1 840-11,0 Kaikki yhteensä 18 350 11 602 9 012-22,3 6 431 2 810 4 277 52,2 24 781 14 412 13 289-7,8 Osittaisen hoitovapaan sekä tilapäisen hoitovapaan käyttö vuonna laski edelleen sekä miesten että naisten osalta. 3.3.4 Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: Kursseille osallistuminen Kurssille osallistuneet Kurssit miehet naiset Yleisesikuntaupseerikurssi 58 (alkanut 2015, valmistui ) 2 0 Yleisesikuntaupseerikurssi 59 (alkanut, valmistuu 2019) 6 0 Sotatieteiden maisterikurssi 6 (alkanut 2015, valmistui ) 10 0 Sotatieteiden maisterikurssi 7 (alkanut 2016, valmistuu 2018) 8 0 Sotatieteiden maisterikurssi 8 (alkanut, valmistuu 2019) 11 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 101. KadK ja 84. MEK (valmistui ) 20 2 Sotatieteiden kandidaattikurssi 102. KadK ja 85. MEK (valmistuu 2018) 23 1 Sotatieteiden kandidaattikurssi 103. KadK ja 86. MEK (valmistuu 2019) 20 3 Rajavartiomestarikurssi 10 15 2 Rajavartijan peruskurssi 24 50 10 Yhteensä 165 18 3.4 TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 3.4.1 Työtyytyväisyys Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu työtyytyväisyyskyselyä vuonna. Edellinen kysely toteutettiin valtiovarainministeriön VMBaro-järjestelmällä vuonna 2016, jolloin työtyytyväisyysindeksi oli 3,64. Vuonna 2016 arvioitaessa omaa työhyvinvointia kouluasteikolla 4-10 vastausten keskiarvo oli 8,2.
S i v u 27 5 Työtyytyväisyys 2016 4 3 3,57 3,9 3,04 3,4 3,96 3,71 3,55 3,89 3,64 2 1 0 3.4.2 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti Rajavartiolaitoksessa oli 93,6 (2016: 92,7). Vuonna kenttäkelpoisuustestien osasuorituksiin (ammunta) tuli muutoksia, joten kaikki tulokset eivät ole suoraan verrattavissa edellisiin vuosiin. Yleisesti tarkasteltuna fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus ovat kuitenkin pysyneet aiempien vuosien tasolla. 3.4.3 Työterveyshuolto ja työturvallisuus Rajavartijan peruskurssin oppilasmäärän kasvu lisäsi terveystarkastusten määrää. Rajavartiolaitoksessa uusittiin turvallisuushavaintojen ilmoitusjärjestelmä. Ilmoitusjärjestelmän käyttöä laajennettiin työturvallisuuden poikkeamatilanteiden käsittelystä koko Rajavartiolaitoksen organisaatioturvallisuuden kattavaksi järjestelmäksi. Vuonna järjestelmässä ilmoitettiin työtapaturmia 296 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 352. 3.4.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia palkallisia poissaoloja kertyi 22 361 työpäivää, minkä lisäksi palkattomia sairauspäiviä 503 työpäivää. Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä kertyi 8,5 työpäivää. Sairauspäivien sekä sairaustapausten määrä laski edelleen aiemmista vuosista. SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITYS 2015 2016 muutos Sairauspäiviä 24 582 24 077 22 361-7,2 % Sairaustapauksia 6 516 6 607 6 331-4,2 % Sairauspäiviä/htv 9,2 9,1 8,5-6,6 %
S i v u 28 Sairauspoissaolojen (kpl) jakaantuminen 2015-2000 1800 1600 1694 1913 1780 1704 1596 1400 1378 1320 1302 1200 1150 1000 1035 1037 800 820 600 400 200 0 357 344 239 14 29 22 13 7 7 3 1 2 1 pv 2 pv 3 pv 4-10 pv 11-45 pv 46-65 pv 66-130 pv yli 130 pv 2015 2016 Työtapaturmista aiheutuvia sairauspäiviä kertyi 1 675 työpäivää. Työtapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien lukumäärä väheni edellisestä vuodesta, vaikka työtapaturmien aiheuttamia sairaustapauksia oli enemmän kuin vuonna 2016. Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot olivat aiempaa lyhyempiä. TYÖTAPATURMAPOISSAOLOJEN KEHITYS 2015 2016 muutos Sairauspäiviä 1 566 1 706 1 675-1,8 % Sairaustapauksia 178 158 168 + 6,3 % Sairauspäiviä/htv 0,6 0,6 0,6 0 %
S i v u 29 100 90 80 Työtapaturmapoissaolojen (kpl) jakaantuminen 2015-88 84 79 70 60 50 40 48 39 40 30 20 10 0 16 16 16 13 10 11 11 7 5 3 4 4 0 2 0 0 0 0 1 pv 2 pv 3 pv 4-10 pv 11-45 pv 46-65 pv 66-130 pv yli 130 pv 2015 2016 4. TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT 4.1 RAHOITUKSEN RAKENNE Rajavartiolaitoksen toiminnan rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu. Tulot kattavat vain noin 4 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Valtioneuvoston kanslian määrärahasta, momentilta 4.16.23.01.03. Euroopan unionin kansallisen asiantuntijoiden palkkaus, maksettiin komission sisäasioiden pääosastolla työskentelevän Rajavartiolaitoksen virkamiehen palkkakuluja 21 250 euroa. Ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö -momentilta 24.90.68. myönnettiin Rajavartiolaitokselle yhteensä 300 000 euron määräraha arktisen merellisen turvallisuuden kehittämisen toiseen vaiheeseen (SARC II). Samaan hankkeeseen myönnettiin ensimmäisestä vaiheesta jäljelle jäänyttä määrärahaa yhteensä 132 354 euroa. Siirtomäärärahamomenteilta 4.15.24.90.68. ja 4.16.24.90.68. rahoitettavat Vessel Triage II -hanke ja SARC I -hanke jatkuivat edelliseltä vuodelta. Ulkoministeriön rahoittamien hankkeiden kuluja maksettiin yhteensä 229 085 euroa. Vessel Triage -hankkeen rahoituksesta peruutettiin hankkeen päätyttyä jäljelle jäänyt määräraha 44 793 euroa. Rajavartiolaitos sai 488 841 euroa käyttöoikeutena sisäministeriön momentilta 26.01.20. tietohallinnon yhteiset menot kompensaationa keskitettyjen hankintamenettelyiden piiriin kuuluviin hankintoihin. Lisäksi sisäministeriö maksoi toimintamenomomentilta rahoitettavien EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston hankkeiden maksuosuuksia 3,3 milj. euroa. Momentilla 26.01.50.x. eräät avustukset on maksettu 215 000 euroa avustuksina meripelastusseuroille osallistumisesta meripelastustoimintaan. Avustuksen käytön valvomiseksi tarkastettiin yhdistysten toimintakertomukset ja tilinpäätösasiakirjat.
S i v u 30 Momentilta 26.01.66. kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille maksettiin 30 082 euroa COSPAS-SARSAT -järjestön (maailmanlaajuisia tietoliikennesatelliittien välityskapasiteetteja käyttävä meripelastusorganisaatio) jäsenmaksuosuuksia. Valtiovarainministeriö myönsi 137 210 euroa koulutuskorvausta ammatillisen osaamisen ja kehittämisen tukeen momentilta 28.60.12. osaamisen kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokista työllistettävien palkkauksiin 32.30.51.07. ja 33.20.5x.01. tarkoitetutuilta momenteilta maksettiin kahdentoista työllisyysvaroin palkatun henkilön palkkakuluja yhteensä 147 317 euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, siivous-, varasto- ja ravitsemispalvelutehtäviin. 4.2 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI Siirrettyjä määrärahoja on peruutettu 4,3 milj. euroa. Nämä erät on raportoitu liitteessä 4. Muihin sekalaisiin tuloihin momentille 12.39.10. (0,47 milj. euroa) on tuloutettu yhteistoiminnan- ja yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden arvonlisäverojen osuuksia sekä öljysuojarahaston 20 000 euron maksuosuus Virpiniemen merivartioaseman tankkauslaitteiston uusimisesta. Öljysuojarahaston tuloutus tehtiin sekalaisiin tuloihin, koska Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin päätösosassa ei ollut laajennusta, joka sallisi rahastotalouden tulojen tuloutuksen toimintamenoihin. Yhteenveto momentin 26.20. talous- ja lisätalousarvioista (talousarvion tilijaottelun tarkkuus): Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Toimintamenot TAE yhteensä 230 479 000 Rajavartiolaitoksen toimintamenot TAE täydennys 550 000 Rajavartiolaitoksen toimintamenot 26.20.01. 231 029 000 Yhteensä Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Investointimenot 26.20.70.1. TAE 9 400 000 Ilma-alusten hankinta, Super Puma modifikaatio ja huolto 26.20.70.4. 2. TAE 2 388 000 Vartiolaiva Turvan täydennyshankinnat, uudelleen budjetointi 26.20.70.5. 2. TAE 1 853 000 AB/B412 -helikoptereiden ja varaosavaraston yhdenmukaistaminen, uudelleen budjetointi 26.20.70. 13 641 000 Yhteensä Vuoden talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille 26.20.01. myönnettiin nettomäärärahaa 231 milj. euroa. Tuloja arvioitiin talousarviossa kertyvän noin 6,9 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi noin 10 milj. euroa (2016:13,5 milj. euroa). Toimintamenomomentin tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 4,3 milj. euroa. Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex-operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien tuottoja (3,5 milj. euroa) sekä yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja eriä muun muassa tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokuluista. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (3,8 milj. euroa) toimintamenomomentille tuloutettiin 3,4 milj. euroa. Sekalaisiin tuloihin tuloutettiin arvonlisäveroja vastaava osuus 0,4 milj. euroa. Toimintamenomomentin tuloutuksista merkittävimmät erät ovat EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitusosuuksia (2,9 milj. euroa).
S i v u 31 Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,86 milj. euroa) sekä sairaankuljetustulot (0,57 milj. euroa). Muut tuotot koostuvat pääosin huutokauppatuloista (0,16 milj. euroa), muonitustuloista (0,14 milj. euroa) ja viisumituloista (0,09 milj. euroa). Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2018 yhteensä 24,9 milj. euroa (2016: 27,3 milj. euroa). Siirtyvistä määrärahoista oli sidottu lähinnä pitkäkestoisiin tieto- ja valvontajärjestelmähankkeisiin, kiinteistöhankkeisiin sekä alus- ja ilma-alushankkeisiin yhteensä noin 14 milj. euroa (2016: 13 milj. euroa). Siirtyvän erän suuruus on 10 % bruttotoimintamenoista (2016: 11 %). Vuoden talousarviossa ilma- ja vartioalushankintoihin momentille 26.20.70. myönnettiin yhteensä 9,4 milj. euroa. Määräraha on varattu Super Puma -meripelastushelikoptereiden modifikaatioon ja G-huoltoon sekä AB/B412-helikopterien ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen. Määrärahaa ei käytetty. Vuoden toisessa lisätalousarviossa ilma- ja vartioalushankintoihin momentille 26.20.70. saatiin lisäystä 4,2 milj. euroa. Lisäys aiheutui ulkovartiolaivan varustamiseen ja AB/B412- helikopterien ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen kohdennettujen määrärahojen uudelleenbudjetoinnista. Molemmissa hankkeissa viimeiset toimitukset ja maksut siirtyivät Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä vuodelle 2018. Siirtomääräraha 4.15.26.20.70.2. viranomaisveneen hankinta on tarkoitettu merellisen konseptiveneen hankintaan. Konseptiveneen kuluja maksettiin tilikauden aikana 1,2 milj. euroa. Konseptivene vastaanotettiin marraskuussa. Siirtomääräraha 4.15.26.20.70.4. on vartiolaiva Turvan lisävarustamiseen. Varustaminen jatkuu vuodelle 2018. Jäljellä oleva määrärahaa peruutettiin ja budjetoitiin uudestaan kuluvalle vuodelle. Määrärahaa käytettiin täydennyshankintoihin noin 0,25 milj. euroa. Siirtomääräraha 4.15.26.20.70.5. on kahden AB/B412-helikopterien ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen. Hankkeen toimitus on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Määräraha peruutettiin ja budjetoitiin uudelleen. Toimitus siirtyi vuodelle 2018. Siirtomäärärahaa 4.16.26.20.70.1. ilma-alusten hankinta käytettiin yhteensä 4,2 milj. euroa. Dornier-valvontalentokoneen navigointijärjestelmän uudistamiseen käytettiin 1,2 milj. euroa ja Super Puma -modifikaatioihin ja G-huoltoihin 3 milj. euroa. Siirtomääräraha 4.16.26.20.70.6. on kahden Dornier-valvontalentokoneen valvontajärjestelmän toisen vaiheen uusimiseen. Valvontalentokoneen tutkakaluston toimitus valmistui ja määrärahaa käytettiin yhteensä 0,6 milj. euroa. Jäljelle jäänyt määräraha peruutettiin. 4.3 VALTUUDET Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot ja käytetyt valtuudet: Valtuus euma Arvio Valtuus Ta-menot Ta-menot Kaikki yht Ulkopuolinen Yhteensä Valtuus nro Valtuus nimi määrä - 2018- rahoitus AB/B 412 helikoptereiden 1200005 uusiminen 62 000 000 45 721 919 0 45 721 919 11 615 564 57 337 483 1300009 SuperPuma AS322 modifikaatio ja G-huollot 33 710 000 15 956 691 18 145 932 34 102 623 0 34 102 623 YHTEENSÄ 95 710 000 61 678 610 18 145 932 79 824 542 11 615 564 91 440 106 Vuoden 2011 talousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B412-helikoptereiden uusimiseen. Kaksi Super Puma -helikopteria otettiin operatiiviseen käyttöön kesällä 2016. Hanke jatkui keväälle lentäjien koulutuksen osalta. Koulutus järjestettiin kuitenkin Rajavartiolaitoksen sisäisenä koulutuksena ja sen vuoksi valtuudella ei ole käytöstä aiheutuvia menoja vuonna.
S i v u 32 Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 33,7 milj. euron tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma -meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G- huoltoon. Valtuus uusittiin vuoden 2013 talousarviossa ja hankintasopimus allekirjoitettiin 20.6.2013. Hanke ajoittuu vuosille 2012 2020 ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on 34,1 milj. euroa. Ensimmäinen kone luovutetaan Rajavartiolaitokselle keväällä 2018. Toinen ja kolmas kone valmistuvat vuosina 2019 ja 2020. 4.4 TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI Tuotto- ja kululaskelman merkittävin muutos edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän lasku 3,7 milj. eurolla (-26 %). Yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot laskivat 2,2 milj. euroa (-21 %). Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista, Frontex-operaatioista, EU:n ulkorajarahasto-osuuksista ja tuotot yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Maksullisen toiminnan tuotot laskivat -62,3 %. Tämä johtui suurimmilta osin ilma-alusten sairaankuljetustulojen laskusta. Toiminnan kulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvoivat 11 % (1,7 milj. euroa). Merkittävimmät muutokset olivat tiliryhmissä arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja laitteet, polttoaineet sekä virka- ja suojavarusteet. Vaihto-omaisuuden muutos on nyt tavanomaisella tasolla, kun se vuonna 2016 oli normaalia suurempi johtuen vartiolentolaivueen ilma-alusten varaosa- ja varalaitevaraston muutoksesta. Henkilöstökulut laskivat kokonaisuudessaan -3,2 %. Virkasuhteisten varsinaiset palkat pysyivät ennallaan mutta virkasuhteisten ylityökorvaukset kasvoivat 11,2 % edellisestä vuodesta. Lomakorvauksia leikattiin 30 % (1,7 milj. euroa) ja tämä laski henkilöstökuluja. Vuokrat nousivat 3,4 % (0,6 milj. euroa). Palveluiden ostot laskivat -5,1 % (1,5 milj. euroa). Suurin vaikuttava tekijä tässä tiliryhmässä oli kuljetusvälineiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut kulujen lasku -25,8 % (1,1 milj. euroa). Rakentamispalveluiden sekä maa- ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalveluiden kulut nousivat 0,4 milj. euroa. Muut kulut kasvoivat 8 % (8,5 milj. euroa). Kotimaan päivärahat sisältävät myös partiomatkojen päivärahoja 1,75 milj. euroa. Muut kulut sisältävät myös Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan paikallis- ja olosuhdekorotuksia sekä muita korvauksia 0,4 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön -tilin kautta on aktivoitu taseeseen joko valmiiksi tai keskeneräisiin hankkeisiin Räikkölän valvontalinjan perusparannus Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ja Närsäkkälän valvontalinjan perusparannus Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Satunnaisiin tuottoihin (109 855 euroa) on kirjattu suurimpana eränä Dornier- ja partioajoneuvohankintoihin liittyviä viivästyssakkokompensaatioita sekä saatu lahjoitus. Satunnaisiin kuluihin (14 741 euroa) on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset sekä muut maksetut korvaukset. Rajavartiolaitos on maksanut Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista vahingonkorvauksia ulkopuolisille tahoille. Käyttötalouden tuotoissa (20 000 euroa) on öljysuojarahastosta saatu rahasto-osuus Virpinimen merivartioaseman tankkauslaitteiston uusimiseen. Käyttötalouden kuluissa (275 082 euroa) on maksetut avustukset meripelastustoimintaan, kansainvälisen järjestön jäsenmaksuosuudet sekä tuki Kotkassa Kymenlaakson museon osana toimivalle Merivartiomuseolle. 4.5 TASEEN ANALYYSI Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo oli 247,8 milj. euroa. Se laski edellisestä vuodesta -1,6 %. Aineellisista hyödykkeistä kuljetusvälineet muodostavat merkittävimmän osuuden (200,1 milj. euroa). Tähän erään aktivoitiin suurimpina erinä tilikauden aikana 54 kuljetusvälinettä varusteluineen (2,7 milj. euroa), kevyen aluskaluston konseptivene (3,2 milj. euroa) sekä Dornier-valvontalentokoneen navigointi- ja valvontajärjestelmät (2,5 milj. euroa).
S i v u 33 Muihin pitkävaikutteisiin menoihin aktivoitiin muun muassa Super Puma - helikopterihankintoihin liittyvä koulutus (1 milj. euroa). Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 13,2 milj. euroa (2016: 12,9 milj. euroa). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin tilikauden aikana rakennelmia noin 1,9 milj. euron arvosta. Aktivoituja rakennelmia olivat muun muassa Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta-alueen toimisto-, varasto- ja keittiö- ja kuivamuonavarastokontit, Välivaaran partiomaja- ja kelkkavarastokontit Pohjois-Karjalan rajavartiostossa, Somasjärven partiomaja ja Ivalon kaarihalli Lapin rajavartiostossa, Vartiolentolaivueen tankkausasemat Helsinki-Vantaalla sekä pääkaupunkiseudun toimitilan rakenneinvestoinnit. Hallinnan siirtoina luovutettiin valtiovarainministeriölle edelleen luovutettavaksi Senaatti kiinteistölle Moisniemen partiotukikohdan kiinteistöt ja maa-alueet (0,6 milj. euroa). Saariahon partiomaja ja varasto luovutettiin vastikkeetta Lieksan kaupungille Pielisen museon kokoelmiin. Aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden ennakkomaksuissa, keskeneräisissä hankinnoissa sekä keskeneräisissä rakennuksissa ja rakenteissa (19,1 milj. euroa) on muun muassa: Super Puma -modifikaatio (14,3 milj. euroa) AB/B412-helikopterin modifikaatio (2,2 milj. euroa) helikoptereihin liittyviä kamerajärjestelmiä (0,9 milj. euroa) pääkaupunkiseudun toimitiloihin liittyvät valvontajärjestelmät (0,5 milj. euroa) vartiolaiva Turvan täydennyshankinnat (0,4 milj. euroa) maa- ja merirajan valvonta- ja muut esitysjärjestelmät (0,4 milj. euroa) muita keskeneräisiä hankkeita (0,3 milj. euroa). Myyntisaamiset (0,8 milj. euroa) sisältää suurimmilta osin sairaankuljetuslaskutuksia Kansaneläkelaitokselta ja polttoaineveron palautussaatavia Tullilta. Muut siirtosaamiset (0,13 milj. euroa) sisältävät etukäteen maksettuja ja vuodelle 2018 kuuluvia eriä. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa (2,3 milj. euroa) on muut kuin maksullisen palvelutoiminnan saatavat. Merkittävimpänä eränä tässä on saatavat Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilta (1,8 milj. euroa). Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat (0,5 milj. euroa) sisältävät ulkovartiolaiva Turvan takuuaikaisen vakuuden sekä kevyen aluskaluston hankinnan korjausvakuuden. Saaduissa ennakkomaksuissa (0,6 milj. euroa) on Euroopan komission rahoittamien hankkeiden ennakkorahoitusta. Siirtovelkojen (21,9 milj. euroa) kautta on kirjattu suurimpana eränä lomapalkkavelka. Taseessa seurattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus (23 600 euroa) sisältää suurimpana eränä ECGFA NET -hankkeen hankekumppanin palauttaman osuuden, joka jaetaan uudelleen muille hankekumppaneille keväällä 2018. Lisäksi tilillä on varusmiestoimintaan ja rajavartijoiden koulutukseen saatuja lahjoitusvaroja yhteensä 6 235 euroa.
S i v u 34 4.6 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ Rajavartiolaitoksen kassamenot Palkat (toimintamenot) Saldo 2016 Muutos % Muutos TOIMINNAN KULUT 160 752 189,84 166 274 019,41-3,3 % -5 521 829,57 Henkilöstökulut 160 558 461,38 166 080 806,81-3,3 % -5 522 345,43 41000100 Virkasuhteisten varsinaiset palkat 98 662 607,77 98 824 170,92-0,2 % -161 563,15 41000200 Virkasuhteisten työaika- ja suoriteperusteiset lisät 14 380 618,18 15 135 496,03-5,0 % -754 877,85 41000300 Virkasuhteisten ylityökorvaukset 1 085 240,15 976 126,31 11,2 % 109 113,84 41000350 Virkasuhteisten varallaolokorvaukset 4 829 366,06 5 040 880,61-4,2 % -211 514,55 41000400 Virkasuhteisten lomarahat 3 836 097,40 5 511 511,46-30,4 % -1 675 414,06 41000401 Virkasuhteisten lomarahavapaat (palkanlaskenta) 230 824,84 242 880,81-5,0 % -12 055,97 41000500 Virkasuhteisten lomakorvaukset 353 141,20 290 811,79 21,4 % 62 329,41 41000600 Virkasuhteisten sairausaikalisä 506 578,45 567 321,04-10,7 % -60 742,59 41000700 Virkasuhteisten vuosilomalisä 2 253 925,89 2 459 988,63-8,4 % -206 062,74 41000800 Virkasuhteisten matkapäiväkorvaukset 24 570,00 27 270,00-9,9 % -2 700,00 41000900 Virkasuhteisten muut korvaukset ja lisät 12 993,63 415 873,00-96,9 % -402 879,37 41020000 Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset -1 140 825,13-1 375 408,08-17,1 % 234 582,95 41030100 Virkasuhteisten palkkiot 266 813,22 305 608,79-12,7 % -38 795,57 41100000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 1 365 842,27 2 744 766,10-50,2 % -1 378 923,83 41120000 Eläkemaksut 32 361 580,43 33 777 171,30-4,2 % -1 415 590,87 41130000 Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset -13 825,62-29 158,77-52,6 % 15 333,15 sosiaaliturvamaksujen palautukset 41140000 Tapaturmamaksut 1 542 912,64 1 165 473,25 32,4 % 377 439,39 41190000 Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 0,00 23,62-100,0 % -23,62 Muut kulut 193 728,46 193 212,60 0,3 % 515,86 45100301 Ulkomaan paikalliskorotus puoliso- ja lapsikorotukset 162 430,46 177 095,10-8,3 % -14 664,64 45100302 Ulkomaan olosuhdekorvaus puoliso-ja lapsikorotukset 23 940,00 16 117,50 48,5 % 7 822,50 Kaikki yhteensä 160 752 189,84 166 274 019,41-3,3 % -5 521 829,57
S i v u 35 Palkkamenot ovat 66 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenojen kokonaismenojen kasvu pysyi maltillisena johtuen lomarahojen leikkauksesta sekä työnantajan eläkemaksuprosentin laskusta. Palkkojen erityislisiä maksettiin vuoden aikana yhden kolmiviikkoisjakson verran vähemmän kuin edellisenä vuotena. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet olivat 2 635 ja laskivat edellisestä vuodesta 10 henkilötyövuotta. Muut kulut ovat yhdyshenkilöille maksettuja olosuhde- ja paikalliskorvauslisiä. Vuonna 2016 muut korvaukset ja lisät sisältävät yhteensä 416 160 euroa sotilaallisten harjoitusten harjoituspäivärahoja. Pääosa kuluista syntyy asevelvollisten koulutuksesta. Vastaavat kuluerät, yhteensä 425 419 euroa, on vuonna kirjattu muiden toimintamenojen puolelle muut kustannusten korvaukset -tilille. Muutos johtuu Palkeiden tekemästä tiliöintiohjausmuutoksesta vuoden alussa. Muut toimintamenot Saldo 2016 Muutos % Muutos YDINTOIMINNOT YHTEENSÄ 40 470 845,94 39 655 283,52 2,1 % 815 562,42 Rajaturvallisuus ja meripelastustoimi yhteensä 0,00 0,00 0,0 % 0,00 Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisinhallinta yhteensä 608 869,42 174 075,29 249,8 % 434 794,13 2010615x Ydintoiminnan muu koulutus yhteensä (pl 2010615220, 2 300 264,28 2 086 877,64 10,2 % 213 386,64 2010615230) 9999644000, 2010644x Ydintoimintojen tietojärj yhteensä 6 870 745,27 8 131 608,99-15,5 % -1 260 863,72 20106436x Ydintoiminnan radioverkkopalvelut yhteensä 1 313 663,62 1 226 303,71 7,1 % 87 359,91 2010693x Ydintoimintojen kuljetus-, alus- ja ilma-alustoiminta yhteensä 18 154 105,57 17 729 283,83 2,4 % 424 821,74 20106931x Kuljetusvälinetoiminta yhteensä 5 544 018,58 4 858 079,12 14,1 % 685 939,46 20106932x Ilma-alustoiminta yhteensä 5 407 622,04 6 473 911,55-16,5 % -1 066 289,51 20106933x Alustoiminta yhteensä 7 202 464,95 6 397 293,16 12,6 % 805 171,79 2010600020, 2010600210, 2010698x Ydintoimintaa tukevat muut 11 223 197,78 10 307 134,06 8,9 % 916 063,72 toiminnot yhteensä TUKITOIMINNOT YHTEENSÄ 42 858 097,22 42 238 533,54 1,5 % 619 563,68 9999600x, 2010600010 Johtaminen yhteensä 1 811 941,38 1 679 090,33 7,9 % 132 851,05 9999624000 Suunnittelun, ohjauksen ja seurannan tuki 11 923,61 13 500,00-11,7 % -1 576,39 999961x Henkilöstöhallinto yhteensä 3 009 607,99 3 116 074,87-3,4 % -106 466,88 9999615200, 2010615x Koulutus yhteensä (hallinto + tutkimustoiminta) 246 912,15 222 170,33 11,1 % 24 741,82 999962x, 9999694000 Taloushallinto yhteensä (pl 9999624000) 260 681,61 289 478,53-9,9 % -28 796,92 9999630000 Sisäinen tarkastus, riskienhallinta ja turvallisuus 741 852,60 625 294,85 18,6 % 116 557,75 999964x, 201064x Tietohallinto yhteensä (pl 9999644000, 2010644x) 9 601 629,79 9 660 146,29-0,6 % -58 516,50 9999650000 Tiedon hallinta 124 888,94 104 582,95 19,4 % 20 305,99 999966x, 201066x Viestintä yhteensä 351 818,81 220 681,26 59,4 % 131 137,55 9999691000, 2010691x Kiinteistöhallinto yhteensä 25 336 640,24 25 088 992,93 1,0 % 247 647,31 9999692000 Toimistopalvelut 1 100 023,97 637 876,66 72,5 % 462 147,31 9999698000 Muut tukitoiminnot yhteensä 260 176,13 580 644,54-55,2 % -320 468,41 AVOIN TOIMINTO, 9999900100 kohdentamaton työ -612 308,93-535 257,83 14,4 % -77 051,10 KAIKKI YHTEENSÄ 82 716 634,23 81 358 559,23 1,7 % 1 358 075,00 Muut toimintamenot ovat 34 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Taulukko sisältää toimintamenomomentilta rahoitetut hankinnat. Sotilaallisen maanpuolustuksen kulujen kasvu johtuu siitä, että sotaharjoitusten päivärahojen tiliöinti muutettiin vuoden alusta muihin toimintamenoihin, kun se aikaisempina vuosina on kohdistunut palkkamenoihin. Harjoituspäivärahojen summa on pysynyt edellisten vuosien tasolla.
S i v u 36 Ydintoiminnan muu koulutus -kulujen kasvu johtuu rajavartioiden peruskoulutuskulujen kasvusta. Ydintoimintojen tietojärjestelmien kulujen muutos johtuu vuosittaisista hankintoihin liittyvistä vaihteluista. Kuljetusvälinetoiminnan kulujen kasvu johtuu ajoneuvokaluston ja niiden varusteluiden hankinnoista. Lisäksi polttoainekulut sekä kuljetusvälineiden korjauspalveluiden kulut kasvoivat. Ilma-alustoimintojen kulujen lasku johtuu kaluston korjaus- ja kunnossapitokulujen laskusta. Lisäksi Turun tukikohdan yöaikaisen aukiolon kuluja maksettiin Finavialle vain heinäkuuhun asti. Alustoiminnan kulut kasvoivat. Tämä johtui pääosin kevyen evaluointiveneen hankintakuluista sekä polttoainekulujen kasvusta. Ydintoimintaa tukevat muut toiminnot -kohdan summassa on partiomatkojen päivärahat, osallistuminen kansainväliseen toimintaan, muonitustoiminnan, varasto- ja vaatetuspalveluiden, koiratoiminnan, voimankäyttövälineiden, sukellustoiminnan ja valmiusjoukkuetoiminnan kulut. Lisäksi ydintoimintaa tukeville muulle toiminnolle kirjataan muun muassa operatiivisesta toiminnasta aiheutuvat tulkkauskulut, meripelastusseuroille maksettavat korvaukset, toiminnasta aiheutuvat vahingonkorvaukset ja erilaiset pienet rajojen valvontaan ja rajatarkastuksiin liittyvät menot. Kasvu johtuu suurimmalta osin voimankäyttöväline- ja valmiusjoukkuekulujen kasvusta. Johtaminen sisältää matkustamisen ja edustamisen kulut. Kasvu johtui pääsääntöisesti matkustamisen kulujen kasvusta. Edustuskuluihin käytettiin 299 848 euroa. Henkilöstöhallinnon toiminnot sisältävät merkittävimpinä erinä Palkeiden palvelumaksut, työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin menot. Työterveyshuollon kulut olivat 1 878 940 euroa. Ne laskivat -8,3 %. Työterveyshuollon kustannusten palautukset olivat yhteensä 627 047 euroa. Palautukset näkyvät taulukossa avoimella toiminnolla. Taloushallinnon toimintojen kulut muodostuvat pääosin Palkeiden palvelumaksuista. Tietohallinto sisältää perustietotekniikan, puhe- ja viestintäpalveluiden, työasemapalveluiden sekä tukitoimintojen tietojärjestelmien kulut. Kaikki Valtion tietotekniikkakeskukselle maksetut palvelumaksut on kirjattu toiminnolle 9999643000 perustietotekniikka ja käyttäjätuki. Tiedon hallinta sisältää kirjaamo-, kirjasto- ja arkistopalvelut. Tässä erässä on mukana myös Raja- ja merivartiokouluun tietopalvelun kulut. Viestinnän kulut kasvoivat. Rajamme vartijat -lehden toimitus on ostettu ostopalveluna vuoden alusta. Aikaisemmin se tehtiin omana työnä. Kiinteistöhallinnon kuluissa maksetut vuokrat nousivat 0,5 milj. euroa. Kunnossapitotoiminta sisältää Immolan esikunta-alueen siirron väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi, Immolan ampumaradan ympäristövaatimusten mukaiset korjaus- ja puhdistustyöt, Raja- ja merivartiokoulun suurempien kurssien lisätilat sekä Jussarön öljyvahingon korjaustoimet. Uudisrakentamisen kulut sisältävät muun muassa vartiolentolaivueen korjaamotoimintojen yhdistämisen, Kotkan merivartioaseman siirtämisen Kuusiseen, Immolan varastohallin, Somasjärven uuden partiomajan ja Ivalon kaarihallin rakentamisen kuluja. Turvallisuus ja riskienhallintatoiminnolla suurin osa on kiinteistöturvallisuuteen liittyviä kuluja. Toimistopalveluiden kulut kasvoivat merkittävästi. Kasvu johtui muun muassa Vartiolentolaivueen muutosta Helsinki-Vantaalle, Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Raja- ja merivartiokoulun väistötilojen kalustamisesta Immolan alueella. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille kirjatut tulot on kirjattu avoimelle kohdentamaton työ -toiminnolle. Tulojen yksityiskohtainen seuranta tehdään liikekirjanpidon tilin ja suoritteen avulla.
S i v u 37 Rajavartiolaitoksen työajasta 74 % on kirjattu operatiivisille ydintoiminnoille. Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden seurannassa tukitoimintojen kustannukset vyörytetään ydintoiminnoille kirjatun työajan suhteessa. Rajavartiolaitoksen muut toimintamenot Investointimenot Investointimomenttien kassamenot ilman peruutuksia olivat 6,3 milj. euroa. Investointimenot on kuvattu tarkemmin kohdissa talousarvion toteutumisen analyysi ja valtuudet. 5. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 5.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Rajavartiolaitoksessa sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Rajavartiolaitoksen päällikkö. Rajavartiolaitoksen päällikkö on määrännyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet ja vastuut Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirjassa RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonnan järjestelyt pohjautuvat COSO-viitekehykseen ja riskienhallinnan toteutus ISO 31000:2009 -standardiin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kytketty osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Riskienhallintaa tehdään Rajavartiolaitoksessa kaikilla tasoilla. Strateginen riskien arviointi tehdään arvioimalla riskejä Rajavartiolaitoksen strategisten päämäärien ja toimintaedellytysten suhteen. Strateginen riskien arviointi kattaa koko Rajavartiolaitoksen toiminnan ja rakenteet. Toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä tehdään myös kehityshankkeiden riskiarvioinnit ja suunnitellaan sisäisen valvonnan toimenpiteet. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt toimeenpanevat Rajavartiolaitoksen esikunnan määrittämät valvontatoimet, valvovat niiden toimeenpanoa ja raportoivat niistä. Hallintoyksiköt vas-
S i v u 38 taavat oman toiminnan riskien arvioinnista, hallinta- ja valvontatoimien suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Riskienhallinnassa hyödynnetään sisäministeriön linjauksen mukaisesti sähköistä Granite ERSM -riskienhallintajärjestelmää. 5.2 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen sisäisestä laillisuusvalvonnasta laaditaan vuosittain oma raporttinsa. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa on otettu huomioon sisäministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työ. 5.3 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vahvuuksina ovat erityisesti sotilaallinen koulutus ja johtamisjärjestelmä. Johtajina ja asiantuntijoina toimivan päällystön koulutukseen kuluu olennaisena elementtinä uhkien ja riskien arviointi osana jatkuvaa tilanteenarviointia, niiden perusteella laaditut toimintasuunnitelmat ja tinkimätön pyrkiminen tavoitteisiin. Säännöllinen tehtäväkierto ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä. Sotilasjohtamisen periaatteen mukaan johtamisesta valtaosa on valvontaa. Sisäinen tarkastustoiminta taas on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa. Esikuntien tehtäviksi on myös säädetty alayksiköihin kohdistuvia valvonta- ja tarkastustehtäviä. Rajavartiolaitoksen esikunta valvoo Rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaista suorittamista ja tarkastaa alaistensa hallintoyksiköiden toimintaa. Hallintoyksikön esikunta valvoo hallintoyksikön yksiköiden toimintaa. Vuoden aikana strateginen riskienarviointi päivitettiin kaikkien strategisten päämäärien osalta. Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä uhkaavien riskien käsittelyssä ja seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin painopistealueisiin ja niiden mukaisiin riskeihin: 1) riittävät voimavarat 2) ajantasaiset normit. Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä koskevien riskien riskitasot ilmenevät lukumäärittäin seuraavasta riskikartasta. Rajavartiolaitoksen tulossuunnitelman ja Rajavartiolaitoksen esikunnan työsuunnitelman valmistelun yhteydessä arvioitiin kehityshankkeiden ja toimenpiteiden riskit ja suunniteltiin riskienhallintatoimenpiteet. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksessa on säännöllisesti arvioitu ajankohtaisia riskejä ja suunniteltu niiden hallintatoimenpiteitä. Raja-
S i v u 39 vartiolaitoksen esikunnan tarkastussuunnitelma on toteutunut. Hallintoyksiköt toteuttivat omat sisäisen valvonnan toimenpiteensä ja raportoivat niistä. Rajavartiolaitoksessa toteutettiin vuonna sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ulkoinen arviointi. Arvioinnissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai riskejä. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteutti palkkoja ja henkilöstöhallintoa koskevan laillisuustarkastuksen. Sisäministeriön sisäinen tarkastus tarkasti Rajavartiolaitoksen esikunnan sivutoimiluvat. Kummassakaan tarkastuksessa ei löytynyt huomautettavaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on Rajavartiolaitoksessa järjestetty systemaattisesti ja kattavasti. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yleisesti hyväksyttyihin viitekehyksiin. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan määräykset ovat ajantasaiset. Sotilaallisesti järjestetty organisaatio tukee Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista, vastuiden selkeää jakamista sekä tulosvastuuta. 5.4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää talousarvioasetuksen 69 :n vaatimukset. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat Rajavartiolaitoksen riskiarviointimallin uudistaminen uuden strategian mukaiseksi, väärinkäytösriskin arviointi ja vaarallisten työyhdistelmien kartoitus. 6. ARVIOINTIEN TULOKSET Rajavartiolaitoksessa toteutettiin vuonna sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ulkoinen arviointi. Arvioinnissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai riskejä. Toimenpidesuositukset koskivat väärinkäytösriskin arviointia ja vaarallisten työyhdistelmien kartoittamista. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERIN- NÄT Vuoden aikana ilmeni yksi väärinkäytösepäily. Matkustajalta rajatarkastukseen unohtuneesta kirjekuoresta (havaittu sisältäneen 4 000 euroa käteistä rahaa) hävisi säilytyksen aikana 1 000 euroa. Asiassa käynnistettiin esitutkinta, jonka kestäessä rahat palautettiin, mutta tekijä jäi lopulta tuntemattomaksi. Vartiostossa muistutettiin virkamiehiä oikeista menettelytavoista, mikäli asiakkailta löytyy rahaa tai muuta arvokasta omaisuutta. Virkamiehiä muistutettiin myös heitä koskevasta käyttäytymisvelvoitteesta. Palkan kautta perittiin takaisin yhteensä 50 181 euroa. Määrällisesti eniten takaisinperintöjä aiheuttivat voimaan tulleet palkanmuutokset sekä muutamat järjestelmä- ja tallennusvirheet. Maksuvapautusta oli haettu kahdessa tapauksessa. Maksuvapautus myönnettiin molemmissa tapauksessa osittain, yhteensä 1 876 euroa. Lisäksi oli joitakin määrältään pieniä takaisinperintöjä, joista ei tehty erillistä takaisinperintäasiakirjaa, vaan asia hoidettiin palkanmuutoksen yhteydessä. Matkalaskujen osalta takaisinperinnät, 4 435 euroa, liittyivät pääsääntöisesti liikaa saatuihin päivärahoihin, erillään asumiskorvauksiin tai ennakoihin. Sisäministeriö sisäisen turvallisuuden rahaston vastuuviranomaisena peri takaisin yhdyshenkilötoimintahankkeen kuluja 15 004 euroa korkoineen. Takaisinperintä koski hankkeelle kirjattuja kuluja, joita vastuuviranomainen ei tarkastuksensa jälkeen hyväksynyt tukikelpoisiksi kuluiksi.
S i v u 40 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös 31.12. Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio eutuma % 11. Verot ja veronluontoiset tulot 6 577 995,65 526 199 526 199,12 0,00 100 11.04.01. Arvonlisävero 6 577 995,65 526 199 526 199,12 0,00 100 12. Sekalaiset tulot 7 377 739,67 4 760 653 4 760 653,13 0,00 100 12.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 6 700 575,45 4 286 602 4 286 602,42 0,00 100 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 677 164,22 474 051 474 050,71 0,00 100 Tuloarviotilit yhteensä 13 955 735,32 5 286 852 5 286 852,25 0,00 100
S i v u 41 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2016 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 21 249,97 21 249,97 21 249,97 0,00 23.01.03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 21 249,97 21 249,97 21 249,97 0,00 (siirtomääräraha 2 v) 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 300 000,00 300 000 54 637,58 245 362,42 300 000,00 346 497,11 646 497,11 229 085,09 372 619,12 24.90.68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö 300 000,00 300 000 54 637,58 245 362,42 300 000,00 346 497,11 646 497,11 229 085,09 372 619,12 (siirtomääräraha 3v) 26. Sisäministeriön hallinnonala 265 943 722,13 259 513 992 221 003 184,23 38 495 889,81 259 499 074,04 14 918,35 42 162 168,60 287 321 009,60 240 282 137,69 42 797 062,39 26.01.20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 0,00 488 841 488 841,00 0,00 488 841,00 488 841,00 488 841,00 0,00 26.01.29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 20 176 796,51 14 095 151 14 095 151,39 14 095 151,39 0,00 26.01.50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 215 000,00 215 000 215 000,00 215 000,00 0,00 26.01.50.1. Suomen meripelastusseura (EK) 204 000,00 204 000 204 000,00 204 000,00 0,00 26.01.50.2. Ålands Sjöräddssällskap (EK) 11 000,00 11 000 11 000,00 11 000,00 0,00 26.01.66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille 28 925,62 45 000 30 081,65 30 081,65 14 918,35 (arviomääräraha) 26.20.01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 234 527 000,00 231 029 000 206 144 250,19 24 884 749,81 231 029 000,00 27 313 469,25 258 342 469,25 233 457 719,44 24 884 749,81 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) 10 996 000,00 13 641 000 29 860,00 13 611 140,00 13 641 000,00 14 848 699,35 28 489 699,35 6 335 577,25 17 912 312,58 26.20.70.1. Ilma-alusten hankinta (KPY) 10 331 000,00 9 400 000 0,00 9 400 000,00 9 400 000,00 8 519 825,39 17 919 825,39 4 218 652,81 13 701 172,58 26.20.70.2. Viranomaisveneen hankinta (KPY) 0,00 0,00 0,00 0,00 1 199 780,00 1 199 780,00 1 199 780,00 0,00 26.20.70.4. Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) 0,00 2 388 000 29 860,00 2 358 140,00 2 388 000,00 2 611 076,60 4 999 076,60 252 644,44 2 358 140,00 26.20.70.5. Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen (KPY) 0,00 1 853 000 0,00 1 853 000,00 1 853 000,00 1 853 017,36 3 706 017,36 0,00 1 853 000,00 26.20.70.6. Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) 665 000,00 0,00 0,00 0,00 665 000,00 665 000,00 664 500,00 0,00 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 135 979,00 137 210 137 210,00 0,00 137 210,00 0,00 137 210,00 137 210,00 0,00 28.60.12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 135 979,00 137 210 137 210,00 0,00 137 210,00 0,00 137 210,00 137 210,00 0,00 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 139 310,37 106 268 106 267,82 0,00 106 267,82 0,00 106 267,82 106 267,82 0,00 32.30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 139 310,37 106 268 106 267,82 0,00 106 267,82 0,00 106 267,82 106 267,82 0,00 32.30.51.07. Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) 139 310,37 106 268 106 267,82 0,00 106 267,82 0,00 106 267,82 106 267,82 0,00 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 41 049 41 049,49 0,00 41 049,49 33.20.50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 12 447 12 447,40 0,00 12 447,40 33.20.50.01. Palkkatuettu työ, valtionhallinto 12 447 12 447,40 0,00 12 447,40 33.20.51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 4 236 4 235,57 0,00 4 235,57 33.20.51.01. Palkkatuettu työ, valtionhallinto 4 236 4 235,57 0,00 4 235,57 33.20.52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (nettob) (arviomääräraha) 24 367 24 366,52 0,00 24 366,52 33.20.52.01. Palkkatuettu työ, valtionhallinto 24 367 24 366,52 0,00 24 366,52 Määrärahatilit yhteensä 266 519 011,50 260 098 520 221 342 349,12 38 741 252,23 260 083 601,35 14 918,35 42 529 915,68 288 232 234,50 240 775 950,57 43 169 681,51
S i v u 42 Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) 26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa n+1 TA:ssa Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Talousarviomenot n Määrärahatarve n+1 Määrärahatarve n+2 Määrärahatarve n+3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä 29 736 0 0 29 736 29 736 3 974 0 2 994 5 249 7 547 5 350 0 18 146 Aikaisempien vuosien valtuudet 29 736 0 0 29 736 29 736 3 974 0 2 994 5 249 7 547 5 350 0 18 146 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna käytettävissä olleet valtuudet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 29 736 0 0 29 736 29 736 3 974 0 2 994 5 249 7 547 5 350 0 18 146 Aikaisempien vuosien valtuudet, josta 29 736 0 0 29 736 29 736 3 974 0 2 994 5 249 7 547 5 350 0 18 146 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna käytettävissä olleet valtuudet, jost 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia.
S i v u 43 TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.- 31.12. 1.1.2016-31.12.2016 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 737 981,25 1 956 081,28 Vuokrat ja käyttökorvaukset 755 384,48 874 589,84 Muut toiminnan tuotot 9 213 579,76 10 706 945,49 11 630 575,81 14 461 246,93 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 17 975 296,38 16 212 928,60 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 773 752,57-3 453 320,51 Henkilöstökulut 162 234 695,23 167 616 137,97 Vuokrat 19 858 638,67 19 213 022,54 Palvelujen ostot 27 315 882,84 28 772 160,27 Muut kulut 8 547 363,15 7 912 618,28 Valmistus omaan käyttöön (-) -173 874,98-409 635,63 Poistot 19 758 996,10 18 728 250,16 Sisäiset kulut 386 875,90 256 677 625,86 335 486,09 254 927 647,77 JÄÄMÄ I -245 970 680,37-240 466 400,84 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 930,87 2 576,13 Rahoituskulut -4 851,27-2 920,40-6 596,15-4 020,02 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 109 854,80 408 038,27 Satunnaiset kulut -14 740,96 95 113,84-21 548,09 386 490,18 JÄÄMÄ II -245 878 486,93-240 083 930,68 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Valtionhallinnolta 20 000,00 0,00 Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 0,00 20 000,00 0,00 0,00 Kulut Paikallishallinnolle 30 000,00 0,00 Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 215 000,00 215 000,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 30 081,65 275 081,65 28 925,62 243 925,62 JÄÄMÄ III -246 133 568,58-240 327 856,30 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 526 199,12 6 577 995,65 Suoritetut arvonlisäverot -14 133 531,35-13 607 332,23-20 235 954,86-13 657 959,21 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -259 740 900,81-253 985 815,51
S i v u 44 TASE 31.12. 31.12.2016 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 738 491,56 808 945,99 Muut pitkävaikutteiset menot 7 695 734,55 4 253 928,66 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 145 495,00 8 579 721,11 1 370 243,70 6 433 118,35 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 98 216,00 98 216,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 160 316,73 470 623,46 Rakennukset 5 743 903,78 6 507 678,46 Rakennelmat 7 185 061,28 5 866 256,81 Koneet ja laitteet 206 330 731,99 210 052 157,01 Kalusteet 707 996,25 514 716,59 Muut aineelliset hyödykkeet 45 063,94 47 704,28 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 18 976 725,17 239 248 015,14 21 792 036,79 245 349 389,40 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 100,91 100,91 100,91 100,91 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 247 827 837,16 251 782 608,66 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 9 939 231,18 9 939 231,18 10 712 983,75 10 712 983,75 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 2 950,00 2 950,00 4 750,00 4 750,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 771 520,85 401 388,96 Siirtosaamiset 131 931,58 277 047,13 Muut lyhytaikaiset saamiset 2 259 257,79 1 525 339,64 Ennakkomaksut 199 927,34 3 362 637,56 138 816,76 2 342 592,49 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 11 090,20 1 174,20 Kirjanpitoyksikön tulotilit 0,00 25,00 Kirjanpitoyksikön menotilit 0,00 11 090,20 330,30 1 529,50 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 13 315 908,94 13 061 855,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ 261 143 746,10 264 844 464,40
S i v u 45 VASTATTAVAA 31.12. 31.12.2016 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 308 130 527,40 308 130 527,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos -84 512 476,64-95 536 440,64 Pääoman siirrot 256 499 601,13 265 009 779,51 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -259 740 900,81 220 376 751,08-253 985 815,51 223 618 050,76 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 220 376 751,08 223 618 050,76 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 548 980,00 655 430,40 Saadut ennakot 558 068,43 699 706,66 Ostovelat 10 910 566,42 10 961 011,79 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 3 108 100,15 3 481 072,58 Edelleen tilitettävät erät 3 732 066,75 3 857 269,92 Siirtovelat 21 885 613,73 21 462 602,47 Muut lyhytaikaiset velat 23 599,54 40 766 995,02 109 319,82 41 226 413,64 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 40 766 995,02 41 226 413,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 261 143 746,10 264 844 464,40
S i v u 46 LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna 2016. 2) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu euroiksi Rajavartiolaitos kuuluu Valtiokonttorin keskitettyjen valuuttatilien käyttäjiin ja järjestelmään kuuluvien valuuttojen maksut maksetaan Valtiokonttorin pankkitileiltä ja näihin valuuttoihin liittyvät kurssierot kirjautuvat Valtiokonttorille. Muiden valuuttojen osalta ulkomaanmääräiset velat eivät ole olennaisia eikä niitä ole muutettu tilinpäätöspäivän mukaiseen kurssiin. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. Palkat on kirjattu kirjanpitoon maksuperusteella. Vaihto-omaisuuden inventointi on edellisistä vuosista poiketen tehty pääosin tilanteesta 30.11.. Liitteessä 12 (muut monivuotiset vastuut) vastuut on esitetty osin vuoden 2016 sopimustietojen mukaisina. Rajavartiolaitos siirtyi vuoden 2018 alusta Senaattikiinteistöjen sopimuksissa kokonaisvuokramalliin eikä uusia sopimuksia ja summia ole ollut kaikilta osin tiedossa tilinpäätöksen laatimishetkellä. Muissa saaduissa ennakoissa on neljä lyhytaikaista ennakkoa, joissa hanke päättyy seuraavan vuoden aikana, ja yksi pitkäaikainen ennakko, jossa hanke päättyy vuonna 2019. Maarianhaminan merivartioaseman kellaritilan ja valvontajärjestelmien muutostöitä on tilivuoden aikana kirjattu vuosikuluksi. Nämä erät aktivoidaan vuonna 2018 taseeseen. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Ei merkittävää ilmoitettavaa. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Ei ilmoitettavaa. 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Tilikaudelle kuuluvia vartiolaiva Turvan järjestelmähankintamaksuja maksetaan vuonna 2018 yhteensä 672 186 euroa.
S i v u 47 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös Vertailu käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 26.20.01. Bruttomenot 247 875 206,26 237 929 000 216 018 144,82 240 902 894,63 243 468 824,07 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot 13 348 206,26 6 900 000 9 873 894,63 9 873 894,63 10 011 104,63 toimintamenot Nettomenot 234 527 000,00 231 029 000 206 144 250,19 24 884 749,81 231 029 000,00 27 313 469,25 258 342 469,25 233 457 719,44 24 884 749,81 (siirtomääräraha) 33.20.52.01. Bruttomenot 24 367 24 366,52 24 366,52 Valtion osuus Bruttotulot 0 0,00 0,00 työmarkkinatuesta Nettomenot 24 367 24 366,52 0,00 24 366,52 (nettob) arviomääräraha Toimintamenomomentin tuloutuksista 137 260 euroa on tehty siirtyvän määrärahan 4.16.26.20.01. -talousarviotilille.
S i v u 48 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 44 792,90 Vuosi 2015 44 792,90 24.90.68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö 44 792,90 26. Sisäministeriön hallinnonala 4 241 809,52 Vuosi 2015 4 241 309,52 26.20.70.4. Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) 2 388 292,16 26.20.70.5. Kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston 1 853 017,36 yhdenmukaistaminen (KPY) Vuosi 2016 500,00 26.20.70.6. Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) 500,00 Pääluokat yhteensä 4 286 602,42 Vuosi 2015 4 286 102,42 Vuosi 2016 500,00 Momentin 4.15.24.90.60. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö jäljellä oleva määräraha, yhteensä 44 792,90 euroa, peruttiin Vessel Triage -hankkeen päätyttyä. Momentin 4.15.26.20.70.4. Ulkovartiolaivan hankinta jäljellä oleva siirretty määräraha, yhteensä 2 388 292,16 euroa, peruttiin ja budjetoitiin uudelleen vuodelle 2018. Momentin 4.15.26.20.70.5. Kahden AB/B412-helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistaminen siirretty määräraha, yhteensä 1 853 017,36, peruttiin ja budjetoitiin uudelleen vuodelle 2018. Uudelleen budjetointi johtui hankkeen viimeisten toimitusten viivästymisestä. Momentin 4.16.26.20.70.6. Dornier-valvontalentokoneen valvontajärjestelmän uusiminen jäljellä oleva määräraha, yhteensä 500 euroa, peruutettiin hankkeen päättyessä.
S i v u 49 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2016 Henkilöstökulut 126 958 264,63 129 801 702,89 Palkat ja palkkiot 126 373 224,12 129 588 286,59 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 585 040,51 213 416,30 Henkilösivukulut 35 276 430,60 37 814 435,08 Eläkekulut 32 414 873,92 33 827 798,45 Muut henkilösivukulut 2 861 556,68 3 986 636,63 Yhteensä 162 234 695,23 167 616 137,97 Johdon palkat ja palkkiot, josta 1 841 492,97 2 042 132,30 - tulosperusteiset erät Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 4 140,00 3 840,00 Johto 3 120,00 3 120,00 Muu henkilöstö 900,00 720,00 Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja 847 457 euroa (2016: 872 334 euroa).
S i v u 50 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä KOM luokka Poistomenetelmä 112 Aineettomat oikeudet Poistoaika Vuotuinen vuotta poisto % 1) Jäännösarvo tai % 11200000 Ostetut atk-ohjelmistot 1120010 Tasapoisto 5 20-11230000 Liittymismaksut 1123010 Tasapoisto 10 10-11290000 Muut aineettomat oikeudet 1129010 Tasapoisto 5 20-114 Muut pitkävaikutteiset menot 11400000 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat 1140010-1140020 Tasapoisto 5 tai 10 10 tai 20-11490000 Muut pitkävaikutteiset menot 1149010 Tasapoisto 10 10 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 11900000 Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta Ei poistoja 11910000 Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat 1191010 Ei poistoja 120 Maa-alueet 12000000 Metsäalueet 1200010 Ei poistoja 12090000 Muut maa- ja vesialueet 1209010 Ei poistoja 121 Rakennusmaa ja vesialueet 12100000 Maa-alueet 1210010 Ei poistoja 12190000 Muut rakennusmaa- ja vesialueet 1219010 Ei poistoja 122 Rakennukset 12200000 Asuinrakennukset 1220010 Tasapoisto 40 2,5-12210000 Toimistorakennukset 1221010 Tasapoisto 40 2,5-12220000 Teollisuusrakennukset 1222010 Tasapoisto 30 3,3-12230000 Varastorakennukset 1223010 Tasapoisto 20 5-12290000 Muut rakennukset 1229010 Tasapoisto 30 3,3-123 Rakennelmat 12300000 Rakennelmat 1230010 Tasapoisto 15 6,6-125-126 Koneet ja laitteet 12500000 Autot ja muut maakuljetusvälineet 1250010-1250020 Tasapoisto 5 tai 10 10 tai 20-12510000 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet 1251010 Tasapoisto 7 14,3-12510000 Rajavartiolaitokset ulkovartiolaivat ja 1251020 Tasapoisto raskaat ja kevyt rannikkovartiolaivat Tasapoisto 30 3,3-12510000 Partioveneet, ilmatyynyalukset, rannikkovartioveneet 1251030 Tasapoisto 15 6,6 12520000 Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet 1252010 Tasapoisto 7 14,3-12520000 Rajavartiolaitoksen ilma-alukset ja niiden 1252020 varamoottorit ja vaihteistot Tasapoisto 25 4-12530000 Raskaat työkoneet 1253010 Tasapoisto 7 14,3-12540000 Kevyet työkoneet 1254010 Tasapoisto 7 14,3-12550000 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 1255010 Tasapoisto 3 33,3-12560000 Toimistokoneet ja -laitteet 1256010 Tasapoisto 5 20-12570000 Puhelinkeskukset ja viestintälaitteet 1257010 Tasapoisto 5 20-12580000 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet 1258010 Tasapoisto 5 20-12590000 Laboratorilaitteet ja -kalusteet 1259010 Tasapoisto 5 20-12600000 Muut tutkimuslaitteet 1260010 Tasapoisto 5 20-12690000 Muut koneet ja laitteet 1269010 Tasapoisto 5 20-127 Kalusteet 12700000 Asuinhuoneisto ja -toimistokalusteet 1270010 Tasapoisto 5 20-12790000 Muut kalusteet 1279010 Tasapoisto 5 20 128 Muut aineelliset hyödykkeet 12800000 Taide-esineet 1280010 Ei poistoja 12890000 Muut aineelliset hyödykkeet 1289010 Tasapoisto 5 20-129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoja 12990000 Keskeneräiset aineelliset käyttöomaisuushankinnat 1299010 130 Käyttöomaisuusarvopaperit 13010000 Muut osakkeet 1301010 Ei poistoja 13030000 Muut osuudet 1303010 Ei poistoja
S i v u 51 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 112 Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet 114 119 Muut Ennakkomaksut pitkävaikutteiset ja keskeneräiset menot hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 072 258,19 5 777 624,71 1 370 243,70 8 220 126,60 Lisäykset 81 000,00 4 685 374,46 325 964,42 5 092 338,88 Vähennykset 0,00 0,00-1 550 713,12-1 550 713,12 Hankintameno 31.12. 1 153 258,19 10 462 999,17 145 495,00 11 761 752,36 Kertyneet poistot 1.1. -263 312,20-1 523 696,05 0,00-1 787 008,25 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -151 454,43-1 243 568,57 0,00-1 395 023,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -414 766,63-2 767 264,62 0,00-3 182 031,25 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 738 491,56 7 695 734,55 145 495,00 8 579 721,11
S i v u 52 120 Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaaja vesialueet Aineelliset hyödykkeet 122 123 Rakennukset Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno 1.1. 98 216,00 470 623,46 12 384 234,31 8 788 131,92 316 081 000,65 916 290,81 338 738 497,15 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 1 861 721,35 13 410 787,24 387 688,84 15 660 197,43 Vähennykset 0,00-310 306,73-611 236,37 0,00-195 350,06 0,00-1 116 893,16 Hankintameno 31.12. 98 216,00 160 316,73 11 772 997,94 10 649 853,27 329 296 437,83 1 303 979,65 353 281 801,42 Kertyneet poistot 1.1. 0,00 0,00-5 876 555,85-2 921 875,11-106 028 843,64-401 574,22-115 228 848,82 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 346 279,35 0,00 188 326,84 0,00 534 606,19 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00-489 926,14-542 916,88-17 048 582,94-194 409,18-18 275 835,14 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00-8 891,52 0,00-76 606,10 0,00-85 497,62 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. 0,00 0,00-6 029 094,16-3 464 791,99-122 965 705,84-595 983,40-133 055 575,39 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 98 216,00 160 316,73 5 743 903,78 7 185 061,28 206 330 731,99 707 996,25 220 226 226,03 128 Muut aineelliset hyödykkeet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut aineelliset hyödykkeet 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno 1.1. 61 920,64 21 792 036,79 100,91 21 854 058,34 Lisäykset 0,00 8 826 714,71 0,00 8 826 714,71 Vähennykset 0,00-11 642 026,33 0,00-11 642 026,33 Hankintameno 31.12. 61 920,64 18 976 725,17 100,91 19 038 746,72 Kertyneet poistot 1.1. -14 216,36 0,00 0,00-14 216,36 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -2 640,34 0,00 0,00-2 640,34 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -16 856,70 0,00 0,00-16 856,70 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 45 063,94 18 976 725,17 100,91 19 021 890,02
S i v u 53 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kappale määrä Markkinaarvo 31.12. Kirjanpitoarvo Omistusosuus % alaraja Myyntioikeuksien % Saadut osingot* 31.12.2016 Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 100,91 0,00 100,91 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,00 0,00 0,00 100,91 Osakkeet ja osuudet yhteensä 100,91 0,00 100,91 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Rajavartiolaitoksella ei ole oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.
S i v u 54 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Valtiontakaukset ja -takuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve 2018 2019 2020 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 11 243 754,09 11 716 919,67 8 685 718,42 7 748 986,18 43 114 005,61 71 265 629,88 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarve Määrärahatarvtarve Määräraha- 2018 2019 2020 myöhemmin yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut sopimukset ja sitoumukset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut monivuotiset vastuut yhteensä 11 243 754,09 11 716 919,67 8 685 718,42 7 748 986,18 43 114 005,61 71 265 629,88 Muut monivuotiset vastuut on esitetty osin vuoden 2016 sopimustietojen mukaisina. Rajavartiolaitos siirtyi vuoden 2018 alusta Senaattikiinteistöjen kokonaisvuokramalliin eikä uusia sopimuksia ja summia ole ollut kaikilta osin tiedossa tilinpäätöksen laatimishetkellä.
S i v u 55 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Muihin satunnaisiin tuottoihin (109 855 euroa) on kirjattu suurimpana eränä helikopteri- ja partioajoneuvohankintoihin liittyviä viivästyssakkokompensaatioita. Rajavartiolaitos on maksanut Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvaurioista vahingonkorvauksia ulkopuolisille tahoille 14 741 euroa. Sotilaskotiliitto lahjoitti tilivuoden aikana 9 642 euroa Rajavartiolaitoksen varusmiesten ja reserviläisten viihtyvyyden tukemiseen. Lahjoitusehtojen vuoksi varat on käsitelty tilillä 26220000 taseessa seurattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus. Broman Group lahjoitti Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä 10 000 euroa Pohjois-Karjalan rajavartioston henkilökunnan viihtyvyyden tukemiseen. Lahjoitus tuloutettiin Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille ja arvonlisäveron osuus muut sekalaiset tulot -momentille. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin 26.20.01. päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Rajavartiolain 578/2005 81 nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Palvelussuhdeasunnoista perityt vuokrat ja muut tuotot olivat yhteensä 388 373 euroa. Vuokraustoiminnan kustannusvastaavuus oli 75 %. 2. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kymenlaakson museolle maksettiin 30 000 euroa Merivartiomuseon toiminnan tukemiseksi. 3. Viranomaisveneen konseptiveneen hankintamenoihin. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentilta maksettiin konseptiveneen hankintamenoja 742 610 euroa. Lisäksi Rajavartiolaitoksen investointimomentin 26.20.70. päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus: Momentille voidaan myös tulouttaa sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. Investointimomentille on tuloutettu helikopterihankinnan puutteista johtuvia hyvityksiä yhteensä 25 000 euroa. Tilivuoden aikana tileistä on poistettu muita saatavia yhteensä 3 478 euroa.
S i v u 56 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset Työajankäyttö
S i v u 57 2.2 Rajojen valvonta Partiointi
S i v u 58 Ilma-aluspartiointi Vartioaluspartiointi
S i v u 59 Tekninen valvonta 1) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty siirrettävät valvontajärjestelmät vuoden 2015 alusta lähtien.
Rajatapahtumat raja- ja merialueella S i v u 60
S i v u 61
Muut suoritteet raja- ja merialueella S i v u 62
1) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty muu tarkastus vuoden 2015 alusta lähtien. S i v u 63
S i v u 64 2.3 Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä
S i v u 65 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 2014 2015 2016 Raja-Jooseppi 113 668 76 861 67 931 77 119 Salla 215 921 156 369 134 483 132 659 Kuusamo 56 982 72 270 75 126 57 963 Vartius 459 671 414 969 420 572 391 044 Inari 3 240 4 356 6 292 4 839 Niirala 1 608 847 1 541 678 1 449 165 1 212 796 Parikkala 15 278 20 655 20 793 22 650 Imatra 2 344 169 1 603 342 1 410 955 1 535 188 Nuijamaa 2 958 557 2 369 688 2 282 509 2 629 454 Vainikkala 503 350 429 927 455 961 549 914 Vaalimaa 3 084 758 2 511 497 2 447 074 2 454 369 YHTEENSÄ 11 364 441 9 201 612 8 770 861 9 067 995 LENTOASEMAT 2014 2015 2016 Enontekiö 19 565 20 843 22 790 24 998 Helsinki-Malmi 13 25 14 Helsinki-Vantaa 4 223 574 4 375 872 4 562 818 5 227 816 Ivalo 17 117 21 680 30 086 34 372 Joensuu 6 688 7 698 3 647 1 214 Jyväskylä 89 79 75 2 741 Kajaani 2 396 1 623 711 437 Kemi-Tornio 361 397 2 453 Kittilä 50 746 54 050 63 979 79 579 Kokkola-Pietarsaari 3 536 3 855 2 930 410 Kuopio 166 178 736 3 526 Kuusamo 6 469 7 427 8 103 8 504 Lappeenranta 1 839 1 491 452 1 014 Maarianhamina 118 380 43 26 Mikkeli 47 28 6 8 Oulu 38 333 33 900 19 619 9 851 Pori 2 582 2 198 804 1 401 Rovaniemi 44 947 47 191 62 057 85 203 Savonlinna 19 29 75 837 Seinäjoen lentoasema 82 114 189 Tampere-Pirkkala 2 834 1 847 77 2 979 Turku 4 248 5 992 1 827 813 Vaasa 26 859 21 948 8 506 8 135 YHTEENSÄ 4 452 172 4 608 765 4 789 877 5 496 520 SATAMAT 2014 2015 2016 Helsinki 351 307 292 548 362 571 204 414 Kotka 395 623 677 669 Turku 488 12 688 813 1 970 Naantali 305 137 73 126 Maarianhamina 11 117 21 1 491 Pori 320 461 421 310 Rauma 267 305 327 408 Kalajoki 217 54 149 118 Kokkola 230 370 273 311 Tornio 179 202 271 287 Saimaan Kanava (Nuijamaa) 8 364 2 665 6 791 2 671 Lappeenranta 19 035 16 329 10 367 16 870 Huvialusliikenne 3 777 2 773 2 811 2 910 Muu 3 381 2 428 2 746 3 544 YHTEENSÄ 388 276 331 700 388 311 236 099
S i v u 66 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA 2014 2015 2016 Karigasniemi 668 169 676 156 666 014 692 227 Kilpisjärvi 463 814 502 449 494 911 648 366 Kivilompolo 321 897 336 212 331 168 385 555 Nuorgami 624 173 617 077 3 367 822 583 998 Näätämö 462 475 474 149 467 035 2 656 925 Utsjoki 143 551 143 773 141 616 144 916 Aavasaksa 1 828 048 1 821 346 1 794 024 1 769 197 Karesuvanto 557 415 544 056 535 895 647 463 Kolari 716 810 712 786 702 094 730 056 Muonio 174 641 175 189 172 561 177 828 Pello 955 330 987 082 972 275 913 855 Tornio 13 088 115 12 399 662 12 478 939 9 939 173 YHTEENSÄ 20 004 438 19 389 937 22 124 354 19 289 559 LENTOASEMAT 2014 2015 2016 Enontekiö 16 Helsinki-Vantaa 7 877 046 8 196 383 9 943 708 9 398 594 Ivalo 7 672 8 506 3 861 15 523 Kemi-Tornio 915 795 2 518 6 415 Kittilä 27 675 32 605 11 423 62 964 Kokkola-Pietarsaari 15 547 13 560 13 826 17 416 Kuusamo 2 004 Maarianhamina 13 399 21 847 16 421 19 564 Oulu 92 057 58 784 59 174 67 899 Pori 10 522 8 393 5 298 12 056 Rovaniemi 23 632 27 090 12 635 38 300 Turku 184 366 204 039 224 730 221 552 Vaasa 110 842 92 772 106 865 131 979 YHTEENSÄ 8 365 677 8 664 774 10 400 475 9 992 262 SATAMAT 2014 2015 2016 Eckerö 793 261 957 302 970 791 868 541 Hanko 293 Helsinki 9 837 614 10 365 669 11 195 261 10 545 338 Långnäs 6 650 8 917 8 604 Maarianhamina 2 112 169 2 508 737 2 484 582 2 350 888 Turku 2 329 002 2 712 349 2 722 148 2 476 489 Vaasa 161 116 167 583 182 834 188 484 Kemi 3 049 290 YHTEENSÄ 15 233 455 16 721 339 17 564 533 16 438 634
S i v u 67 Havainnot ja jatkotoimenpiteet Käännytysperusteet vuonna
S i v u 68 2.4 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset
Jatkotoimenpiteet vuonna S i v u 69
S i v u 70 2.5 Meriturvallisuus ja pelastustoimi Pelastus- ja avustussuoritteet
S i v u 71 2.6 Sotilaallinen maanpuolustus Koulutusvuorokaudet Hallintoyksiköittäin Varusmiehet 2013 2014 2015 2016 P-KR 34 163 39 875 38 723 39 435 36 885 LR 30 480 31 568 40 888 48 912 45 814 RMVK 12 918 12 718 15 281 15 314 15 200 RVL 77 561 84 161 94 892 103 661 97 899