Yrittäjyyden perusopinnot, 25 op Yrittäjyyden perusopintokokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat yrittäjyyden ja yrittäjänä olemisen problematiikkaan ja yrityksen toimintaympäristön hahmottamiseen. Tämän kokonaisuuden opinnot parantavat valmiuksia liikeideoiden kehittämiseen ja itsenäiseksi yrittäjäksi ryhtymiseen. Myös valmiudet toimia pk-yrityksen johtotehtävissä sekä tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä paranevat. Opintokokonaisuudessa keskitytään yrittäjyyden ja yrityksen talouden perusteisiin, markkinointiin sekä oman yrityksen perustamiseen ja siihen liittyvään liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. MY1 Yrittäjyyden perusteet, 5 op MY5 Liiketoimintamallit maaseudun teollisuusyrityksissä 5 op EE045 Liiketoimintasuunnitelman laatiminen, 5 op EE054 Ideasta tuotteeksi tuotekehityksen peruskurssi, 5 op Näiden lisäksi joku seuraavista (5 opintopistettä): MARK5, KE2, MARK3 tai joku kurssi laskentatoimesta, tuotannonsuunnittelusta tai johtajuudesta(ee048 Johtajuus)
Aineopintokokonaisuus (60-65 op.) Perusopintokokonaisuuden lisäksi: MY2 Maaseutuyrittäjyyden jatkokurssi 5 MY3 Kasvuhakuisen pk-yrityksen strateginen suuntaaminen 9 MY4 Yrittäjyyden teoriat kirjallisuuskuulustelu 5 MY7 kummiyritystutkielma 4 MARK6 Strateginen johtaminen 5 EE061 Laatujohtaminen 5 tai Neuvo8 6 Vähintään yksi kurssi jostakin seuraavista toimialavaihtoehdoista:
Toimiala vaihtoehdot: Maatalousala: MAL12 Maatilayrityksen johtaminen ja seuranta, 6 op MY6 Palveluyrittäjyys maaseudulla, 4 op Elintarvikeala: EE072 Suomen elintarviketeollisuus, 3 op EE076 Ruokapalvelut elintarviketaloudessa, 3 op EE038 Talouden suunnittelu ja johtaminen, 5 op EE037 Rahoituksen suunnittelu ja johtaminen, 5 op Metsä- ja puuala: MY6 Palveluyrittäjyys maaseudulla, 4 op Matkailu ja muut palvelualat: MARK14 Palvelujen markkinointi, 5 op Osia hotelli- ravintola ja matkailualan opintokokonaisuudesta Valinnaisia opintoja matkailun verkostoyliopiston kautta
Miksi yrittäjyyttä halutaan? Joseph Alois Schumpeter(1883-1950) yrittäjä on talouselämän uudistaja yrittäjät etsivät koko ajan uusia tapoja yhdistää resursseja paremmat toimintatavat, tuotteet ym. tuhoavat entiset luovan tuhon teho korostuu taantumien aikana, työttömyys taantumien aikana tuottavuus paranee markkinatalousjärjestelmän rakenne on lähes jatkuvien muutosten kourissa TALOUDELLISTA KASVUA JA TYÖPAIKKOJA tasapainotila vs. jatkuva muutos julkisen vallan ei pidä suoraan puuttua talouden kehitykseen (esim. tuet vääristävät kilpailua)
YRITTÄJYYDEN MYYTIT Yrittäjyys on synnynnäistä, siihen ei voi oppia Yrittäjät ovat toimijoita, eivät ajattelijoita Yrittäjät ovat aina keksijöitä Yrittäjät tekevät aina pitkää päivää Yrittäjät ovat akateemisesti ja sosiaalisesti sopeutumattomia yksilöitä
YRITTÄJYYDEN MYYTIT Yrittäjät tarvitsevat vain rahaa Yrittäjät tarvitsevat vain onnea Tietämättömyys on yrittäjän autuus Yrittäjät etsivät menestystä mutta kokevat käytännössä pahoja epäonnistumisia Yrittäjät ovat äärimmäisiä riskinottajia (uhkapelureita)
MIKÄ ON TÄRKEÄÄ YRITTÄJYYDESSÄ? OMA INNOVAATIO, LIIKEIDEA, AJATUS ASIANTUNTEMUSTA, TIETOA TUNTEE MARKKINAT PERUSTEELLISESTI AINUTLAATUISIA KONTAKTEJA NÄKEE ASIAN TOISIN LIIKETOIMINTAOSAAMISTA PÄÄOMAA
MIKÄ ON TÄRKEÄÄ YRITTÄJYYDESSÄ? Yrittäjien sanomaa: vihdoinkin pomo, jota voi kunnioittaa omat ideat aina parhaita ei mitään muuta paikkaa minne aamulla mieluummin menisi
Tulikivi Oyj Louhos synnytti kylän 1800-luvun lopulla. Jugendin aika oli vuolukiven kulta-aikaa. Vuolukivestä veistettiin kansallisrakennusten koristeita, korkokuvia, pylväitä ja portaaleja. Aika etsi suomalaista muotoa ja kansallisia rakennusaineita. Vientikauppa loppui Venäjän vallankumoukseen 1917. Sitten tuli toinen maailmansota, joka vaihtoi kaiken teräkseen. Sähköliedet ja keskuslämmitys korvasivat puuhellat ja uunit. (1939-79) Kesällä 1979 oli vain hylätty louhos, jota ympäröi sankka lepikko. Onneksi vuolukivi löysi uudet ymmärtäjät. Vuonna 1980 vanha yritys aloitti uudelleen, uusien yrittäjien Eliisa ja Reijo Vauhkosen voimin. Yritys aloitti uudelleen 1980. Uunimallisto sai myös uuden ilmeen.
Tulikivi Oyj 1979 Reijo Vauhkonen osti Suomen Vuolukivi Oy:n. 1980 Ensimmäinen tuotantolinja käynnistettiin. 1987 Mittakivi Oy perustettiin. 1988 Tulikivi Oy listautui Helsingin Arvopaperipörssin OTC-listalle. 1988 Päätös kansainvälistymisestä, vientimallisto. 1993 Yrityksen nimi muutettiin kansainvälisen tavaramerkin mukaan Tulikivi Oy:ksi. 1994 Tulikivi Oy:stä tuli pörssiyhtiö. 1994 Tulikivi Oy sai ensimmäisenä kivenjalostajana tuotantoprosessilleen ISO 9001 - laatusertifikaatin. 1999 Suomussalmen Kiantastone Oy:n peruskiven muuraus 2000 Kiantastone Oy:n tuotantolaitoksen avaaminen Suomussalmella. 2000 SKT-Granit Oy:n liiketoiminnan osto. 2000 Marmorimestarit Oy:n osto. 2001 A.W Liljeberg Oy:n osto. 2001 Tulikivi Rakennuskivet Oy:n perustaminen ja konsernin rakennnuskiviliiketoiminnan yhdistämäinen siihen. 2002 Mittakivi Oy, Kiantastone Oy ja Tulipuu Oy fuusioitiin osaksi Tulikivi Oyj:tä 2003 Suomen Kivikeskuksen vihkiäiset. 2003 Tulikivi Rakennuskivet Oy:n fuusioiminen osaksi Tulikivi Oyj:tä. 2004 Uusi kiviesiintymä 2003 Kivia Oy:n hankinta. 2006 Kerman savi Oy:n hankinta 2007 Kotimaan jakelutien uudistus
Tulikivi Oyj Tulikivi Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Tulikivikonsernin, joka on maailman suurin ja teknisesti johtava vuolukiven jalostaja sekä suurin teollisesti valmistettujen, varaavien tulisijojen valmistaja. Konserni kuuluu Euroopan viiden suurimman kivenjalostajan joukkoon. Konsernin liikevaihto on n. 70 Me. Konsernilla on seitsemän tuotantolaitosta, ja sen palveluksessa on noin 700 henkilöä. Viennin osuus on liikevaihdosta yli puolet. Tulikivi-konserni keskittyy kivenjalostukseen, siihen liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä niiden tuottamiseen asiakaslähtöisesti. Hallinnoimme kokonaisvaltaisesti vuolukiviraaka-ainevarantojamme. Toiminta jakautuu tulisija- ja rakennuskiviliiketoimintaan.
Yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteet Schumpeterilästen mahdollisuuksien lähteet: 1.Teknologiset muutokset 2. Poliittiset ja sääntelyn muutokset 3. Sosiaaliset ja demograafiset muutokset - urbanisaatio - populaatiodynamiikka: koko, kasvu ja liikkuvuus - koulutus- (ja tutkimus) järjestelmä
Yrittäjyyden edellytykset mahdollisuuksien olemassaolo mahdollisuudet ovat objektiivisesti olemassa (ei vain yrittäjien päässä) yrittäjyys ei siis ole vain tiettyjen ihmisten ominaisuuksia, vaan kyse on siitä, miten he reagoivat olemassa oleviin mahdollisuuksiin eroja ihmisten välillä jos kaikki olisivat tässä suhteessa samanlaisia, ne joilla on resursseja olisivat yrittäjiä kyky löytää tai pääsy tiedonlähteille mahdollisuuksista päätös mahdollisuuden käytöstä (*mahdollisuudella ei ole edustajaa*) mahdollisuuksia ei spontaanisti hyödynnetä
Yrittäjyyden edellytykset epävarmuus päätöksentekohetkellä ei voi tietää, tuleeko hankkeesta kannattava organisointi resurssien organisointi uudella tavalla (uusi yritys/markkinamekanismi) innovointi yrittäjyyteen ei kuulu sellaisen täydellinen matkiminen, joka on jo tehty aikaisemmin (Shane)
Yksilöiden rooli mahdollisuuksien havaitsemisessa yksilöt havaitsevat yrittäjyyden mahdollisuuksia (vrt. tiimiyrittäjyys) miksi jotkut, ja toiset taas eivät, havaitsevat tiettyjä mahdollisuuksia paremmat tiedot ja tiedon saatavuus paremmat kognitiiviset kyvyt (kyvykkyydet)
Yksilölliset erot yrittäjyyden mahdollisuuksien havaitsemisessa Tiedon saanti elämänkokemukset työtehtävä monipuoliset kokemukset sosiaaliset verkot tiedon etsimisprosessit Mahdollisuuden tunnistaminen absorptive capacity (vastaanottokapasiteetti) tieto markkinoista tieto, kuinka palvella markkinoita portinvartijat cognitive properties älykkyys havaintokyky luovuus riskin näkeminen
VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 VAIHE 4 VAIHE 5 NEUTRAALISUUS TAIPUMUS AIKOMUS TOIMINTA TOIMINNAN TULOKSET HERÄÄ- MINEN HALU PÄÄTÖS YKSILÖN KEHITTYMINEN KOHTI YRITTÄJYYTTÄ: FAYOLLE 2003
YRITTÄJÄN PIIRTEET John Kao 1991: The Entrepreneur täydellinen omistautuminen, päättäväisyys, sitkeys pyrkimys toimia ja kasvaa mahdollisuuden etsijä ja tavoitteellinen tekee aloitteen ja ottaa henkilökohtaista vastuuta pyrkii ratkaisemaan ongelmat realisti ja huumorintajuinen etsii ja hyödyntää palautetta sisäinen kontrolliorientaatio harkittua riskinottoa ja etsintää ei tarvitse statusta tai valtaa rehellisyys ja luotettavuus
Useimmiten yrittäjiin liitetyt ominaisuudet sitoutuminen, päättäväisyys, sitkeys halu toimia mahdollisuuden käyttäminen (orientaatio) aloitteellisuus ja vastuunotto sitkeää ongelman ratkaisua palautteen etsintää (oppimista) sisäinen kontrolliorientaatio (usko itseen) epäselvyyden sieto harkittua riskinottoa rehellisyys ja luotettavuus, luottamus epäonnistumisen sieto (keino oppia) korkea energiataso luovuus ja innovatiivisuus visio itseluottamus ja optimismi itsenäisyys ryhmän vetäjä (rakentaja)
Keskeiset piirteet suoriutumismotivaatio (McClelland 1961) kontrollipremissit (Rotter 1966) innovatiivisuus riskinottohalukkuus
Henkilökohtainen ympäristö -henkilökohtaiset tavoitteet lapsuuden perheympäristö koulutus henkilökohtaiset arvot ikä työhistoria motivaatio roolimallit sukupuoli vähemmistöt
YRITYSYMPÄRISTÖ POTENTIAALINEN KILPAILU YRITYSTEN VÄLINEN KILPAILU HANKKIJAT YRITYKSET - SYNTY - YRITYSSUUNN. - STRATEGIA - LASKENTAT. - YM. ASIAKKAAT KORVAAVAT PALVELUT
Testaa soveltuvuutesi www.yrityssuomi.fi klikkaa: sinustako yrittäjä?/välineitä hankintaan luonnetesti elämänhallintatesti Huom. Tyydyttää uteliaisuutta, ei ole ammatinvalintakoe
Myytit Myytti on tarina, joka voi olla totta tai sepitettä, mutta johon uskotaan tai ainakin on joskus uskottu. Myytit selittävät todellisuutta ja miten ihmisen pitäisi toimia. Ennen kirjoitustaidon keksimistä myytit siirtyivät sukupolvelta toiselle perimätietona.