Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2018

Samankaltaiset tiedostot
Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2016

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2017

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2015

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä kysely

Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes

Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä. Aki Antman / Sulava Oy

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2012

Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Matkailutoimialan aamu Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

Google yritysratkaisut motivointia tehokkuuteen. Juha Elonen, kehitysjohtaja, DNA Business

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy

Aloittelijasta Internet markkinoinnin sankariksi. Artem Daniliants / LumoLink

verkkolasku.fi

Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta

Digi haltuun! (Valtakunnallinen projekti ) Susanna Saarvo

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

PERUSTA VERKKOKAUPPA

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Digitaalisen palvelun luoman asiakasarvon tunnistaminen

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Severa 3 ominaisuudet

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

YouTube videonjakopalvelu

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2016

Markkinointi sosiaalisessa mediassa

TYPO3 - Open Source Enterprise CMS

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?

Tervetuloa OmaLounea-palveluun! KÄYTTÄJÄN OPAS

Avoimen B2B-verkkokaupan haasteet eivät ole todellisia. Webinaari Juho Putkonen & Jarkko Anttiroiko

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Sähköisten tilaussanomien tuleminen EDIn rinnalle

Suomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Internetpalvelut. matkalla Mikko Sairanen

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa

TILASTOLIITELOMAKE. Yritysten rakennetilasto, YRITYKSEN TIEDOT Kauppa ja muut palvelutoimialat

Televiestintäkysely 2008

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

Julkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen vuonna 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

PILVIPALVELUT HYÖTYKÄYTÖSSÄ. Jarkko Muhonen TeamProg

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016

Transkriptio:

TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Puh 029 551 1000 Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004) Kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2018 Yrityksen tiedot Yrityksen nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Y-tunnus Liikevaihto 2017 ( ) Yhteyshenkilön tiedot Nimi Asema yrityksessä Puhelin Sähköpostiosoite Täyttöohjeet Täyttäkää yrityksen ja yhteyshenkilön tiedot. Lukekaa lomakkeella esitetyt määritelmät ja ohjeet. Vastatkaa kaikkiin kysymyksiin mahdollisuuksien mukaan. Itseohjautuvana lomake ohittaa yrityksenne kannalta tarpeettomat kysymykset. Lisätietoja ja selvennyksiä voitte antaa lomakkeen lopussa olevaan kommenttikenttään.

1 Tietotekniikan käyttö 1.1. Kuinka suuri osa yrityksenne henkilöstöstä käyttää tietokonetta työssään? Vastatkaa vain toiseen kohdista a tai b a. % b. henkilöä 2 Tietotekniikka-ammattilaiset ja -taidot 2.1 Onko yrityksenne omassa henkilökunnassa tietotekniikka-ammattilaisia? Tietotekniikka-ammattilaisella tarkoitetaan henkilöä, jolle tietotekniikka on päätyötä. Hänen työnään on suunnitella, käyttää tai ylläpitää tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä tai sovelluksia. 2.2 Tarjosiko yrityksenne koulutusta henkilöstönne tietotekniikkataitojen kehittämiseksi vuonna 2017? a. Koulutusta tietotekniikan ammattilaisille (vrt. määritelmä yllä) b. Koulutusta muulle henkilöstölle 2.3 Rekrytoiko tai yrittikö yrityksenne rekrytoida tietotekniikka-ammattilaisia vuonna 2017? jos, siirry kohtaan 2.5 2.4 Oliko yrityksessänne vuonna 2017 avoinna tietotekniikka-ammattilaiselle tarkoitettua työpaikkaa, jota oli vaikea täyttää? 2.5 Tehtiinkö seuraavat tietotekniikkatoiminnot pääosin yrityksenne omalla työvoimalla/ulkopuolisella työvoimalla vuonna 2017? Kokonaan tai pääosin oma työvoimalla (ml. emo/ tytäryhtiöiden henkilöstö) Kokonaan tai pääosin ulkopuolisella työvoimalla Ei koske yritystämme a. Tieto- ja viestintätekniikkaympäristön ylläpito (esim. palvelimet, tietokoneet, tulostimet, verkot) b. Toimisto-ohjelmien tuki (esim. tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmat) c. Liiketoimintasovellusten/järjestelmien kehittäminen d. Liiketoimintasovellusten/järjestelmien tuki e. Web-ratkaisujen kehittäminen (esim. kotisivut, verkkokaupparatkaisut) f. Web-ratkaisujen tuki (esim. kotisivut, verkkokauppa) g. Tietoturva (ohjelmat tai palvelut)

3 Internetin käyttö 3.1 Kuinka suuri osa yrityksenne henkilöstöstä käyttää työssään tietokonetta, josta on yhteys internetiin? Vastatkaa vain toiseen kohdista a tai b a. % b. henkilöä Kiinteä internet-yhteys 3.2 Onko yrityksellänne kiinteä internet-yhteys? esim. ADSL, kaapelimodeemi tai kuitutekniikkaan perustuva yhteys. jos, siirry kohtaan 3.4 3.3 Kuinka nopea on yrityksenne nopn kiinteä internet-yhteys? Vastatkaa yrityksenne liittymän teoreettisen maksiminopeuden mukaan. a. Vähemmän kuin 2 Mbit/s b. Vähintään 2 Mbit/s mutta vähemmän kuin 10 Mbit/s c. Vähintään 10 Mbit/s mutta vähemmän kuin 30 Mbit/s d. Vähintään 30 Mbit/s mutta vähemmän kuin 100 Mbit/s e. 100 Mbit/s tai enemmän Mobiilit internet-yhteydet työasioissa Mobiililla internet-yhteydellä työasioissa tarkoitetaan yrityksen maksamaa kannettavan laitteen käyttöä matkapuhelinverkon kautta. Kannettavia laittta ovat esim. älypuhelimet, taulutietokoneet ja kannettavat tietokoneet. 3.4 Käyttääkö yrityksenne mobiileja internet-yhteyksiä puhelimilla, taulutietokonlla tai kannettavilla tietokonlla? 3.5 Kuinka suurella osalla yrityksenne henkilöstöstä on yrityksen kannettava laite, jolla voi käyttää internetiä työasioissa matkapuhelinverkon kautta? esim. älypuhelin, taulutietokone tai kannettava tietokone. Vastatkaa vain toiseen kohdista a tai b a. % b. henkilöä 3.6 Antaako yrityksenne henkilöstön käyttöön kannettavia laittta, joista saa työasioissa mobiilin yhteyden seuraaviin tarkoituksiin? a. Pääsy yrityksen sähköpostiin b. Pääsy käsittelemään yrityksen dokumentteja c. Pääsy yrityssovelluksiin (esim. tilausten ja myynnin hallinta tai ERP)

Mainonta internetissä 3.7 Mainostaako yrityksenne internetissä ostamalla maksullista mainontaa? esim. mainokset hakukonssa, sosiaalisessa mediassa, muilla internetsivuilla, jne. jos, siirry osioon 4 3.8 Mainostaako yrityksenne internetissä ostamalla maksullista mainontaa seuraavilla kohdennetuilla tavoilla? a. Internetin käyttäjän katsoman nettisivun sisällön tai tekemien hakujen hakusanojen perusteella b. Internetin käyttäjän muun aiemman toiminnan tai profiilin perusteella c. Internetin käyttäjän sijaintitietojen perusteella d. Jollain muulla kohdennetulla tavalla, jota yllä mainita 4 Verkkosivut 4.1 Onko yrityksellänne verkkosivut? Verkkosivuiksi lasketaan: Yrityksen omat kotisivut. Yritysryhmänne kotisivut, joilla yrityksenne tai tuotteenne ovat edustettuina. Yrityksen extranet-ratkaisut. Yrityksen oma verkkokauppa. Kotisivuilla tässä tarkoiteta esim. yrityksen yhteystietojen julkaisua erilaisilla yritys- tai osoitelistoilla. jos, siirry osioon 5 4.2 Onko verkkosivuillanne seuraavia? a. Tuottden tai palveluiden kuvaus tai hintatiedot b. Tilausten tai varausten tekeminen, esim. ostoskori c. Asiakkaalla mahdollisuus tuottden tai palveluiden (räätälöintiin) muokkaamiseen d. Asiakkaalla mahdollisuus tilausten seurantaan e. Asiakkaalle personoitu sisältö verkkosivuilla f. Linkkejä tai viittauksia yrityksen sosiaalisen median profiilhin g. Ilmoitukset avoimista työpaikoista tai hakemuksen jättömahdollisuus

5 Sosiaalinen media Sosiaalista mediaa käyttäväksi yritykseksi katsotaan sellainen, jolla on käyttäjäprofiili, käyttäjätili tai käyttölisenssi, riippuen sosiaalisen median vaatimuksista ja tyypistä. 5.1 Käyttääkö yrityksenne mitään seuraavista sosiaalisen median tyypstä? a. Yhtsöpalvelut (esim. Facebook, LinkedIn, Xing, Viadeo, Yammer, jne) b. Yrityksenne blogit tai mikroblogit (esim. Twitter, Present.ly, jne) c. Multimediasisällön jakaminen (esim. YouTube, Flickr, Picasa, Slideshare, jne) d. Wiki-pohjaiset tiedon jakamisen työkalut 6 Sähköinen kauppa Sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkossa suoritettavia tavaroiden ja palveluiden tilauksia. Maksu- ja toimitustavalla ole merkitystä. Sähköistä kauppaa käydään internet-sivujen tai erillisten sovellusten kautta (verkkokauppa kohta 6-A) tai yritysten välisenä sähköisenä tiedonsiirtona (EDI, osio 6-B). Vastatkaa siten, että sähköisen kaupan arvoa koskevissa kysymyksissä synny kaksoislaskentaa verkko- ja EDIkaupassa. 6 A Verkkokauppa yrityksenne myynnissä Verkkokaupaksi lasketaan internet-tilaukset, jotka on tehty: Yrityksen omassa verkkokaupassa. Sähköisellä markkinapaikalla. Yrityksen omilla verkkosivuilla olevalle sähköiselle lomakkeelle. Yrityksen extranetissä (verkkokauppa tai sähköinen lomake). Mobiililaittden sovelluksilla. Tavanomaisena sähköpostiviestinä tehdyt tilaukset vät ole verkkokauppaa. 6.1 Vastaanottiko yrityksenne tuottden tai palveluiden internet-tilauksia vuonna 2017? Tavanomaisena sähköpostiviestinä kirjoitetut tilaukset vät ole sähköistä kauppaa. Jos, siirry kohtaan 6.7 6.2 Kuinka suuri oli internet-tilausten osuus vuoden 2017 liikevaihdosta? Vastatkaa vain toiseen kohdista a tai b. a. Internet-myynnin arvo 2017 / b. Arvio osuutena liikevaihdosta / % 6.3 Minkä kanavien kautta yrityksenne otti vastaan tuottden tai palveluiden internet-tilauksia vuonna 2017? a. Yrityksen omilta verkkosivuilta tai sovelluksista b. Sähköisiltä markkinapaikoilta, joilla useat yritykset myyvät tuottta tai palveluita (esim. Booking, ebay, Amazon, Amazon Business, Alibaba, Rakuten, TimoCom, jne) Seuraavaan kohtaan 6.4 vastaavat vain ne, jotka vastasivat edelliseen kohtaan 6.3 molempiin, muuten siirtykää kohtaan 6.5.

6.4 Arvioikaa yrityksenne verkkokaupan arvon jakautuminen seuraavien kanavien kautta saamiinne verkkokaupan tilauksiin vuonna 2017. a. Tilaukset yrityksen omien verkkosivujen tai sovellusten kautta b. Tilaukset sähköisiltä markkinapaikoilta, joilla useat yritykset myyvät tuottta tai palveluita (esim. Booking, ebay, Amazon, Amazon Business, Alibaba, Rakuten, TimoCom, jne) Yhteensä 6.5 Arvioikaa yrityksenne verkkokaupan arvon jakautuminen seuraaville asiakasryhmille vuonna 2017. a. Yritykset ja julkinen sektori b. Kotitaloudet Yhteensä 6.6 Arvioikaa yrityksenne verkkokaupan arvon jakautuminen seuraavien tuottden tai palveluiden myyntiin vuonna 2017. a. Tavarat, aineelliset hyödykkeet (tilataan internetissä, toimitetaan myöhemmin) b. Sähköiset tuotteet (ladataan/tallennetaan tai käytetään internetissä) c. Palvelut (tilataan internetissä, käytetään myöhemmin, esim. majoitus, matkat, pääsyliput, jne) Yhteensä 6 B Sähköinen kauppa yrityksen myynnissä automaattisen tiedonsiirron välityksellä (EDI) Sähköinen tiedonsiirto, EDI (Electronic Data Interchange) on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä, esim. tilaus, lasku, tulliasiakirja, rahtikirja, jne. Suomessa käytetään usn termiä EDI/OVT, esimerkkejä EDI:stä ovat EDIFACT, ODETTE, XML/EDI. EDIFACT on YK:n sanomastandardi, XML/EDI:llä tarkoitetaan XML-standardin käyttöä yrityksen liiketoimintaan liittyvien tietojen siirrossa toiselle organisaatiolle, esim. xcbl, RosettaNet, PapiNet, ebxml. 6.7 Ottiko yrityksenne vuonna 2017 tilauksia vastaan EDI:llä? (yrityksenne myyntitilaukset) jos, siirry osioon 7 6.8 Kuinka suuri oli EDI:n välityksellä saamienne tilausten osuus vuoden 2017 liikevaihdosta? Vastatkaa vain toiseen kohdista a tai b. a. EDI-kaupan arvo 2017 b. Arvio osuutena liikevaihdosta

7 Pilvipalvelut Pilvipalveluilla tarkoitetaan tässä tietotekniikkapalveluita, joita käytetään verkkopalveluina internetissä (ml. VPN). Palvelut voivat olla esim. sovelluksia, laskentaresursseja tai tallennustilaa; jossa palvelulla on kaikki seuraavat ominaisuudet: tuotetaan palveluntarjoajan palvelimilta. on helposti skaalautuva tarpeen mukaan (esim. käyttäjien määrä, tallennuskapasiteetti). voidaan käyttää itsepalveluna (ainakin palvelun ensimmäisen käyttöönoton jälkeen). maksetaan käytön mukaan (esim. käyttäjämäärän tai käytetyn kapasiteetin mukaan). 7.1 Ostaako yrityksenne mitään pilvipalveluja? Huomioikaa pilvipalvelun määritelmä yllä, vain maksulliset palvelut huomioidaan. jos, siirry osioon 8 7.2 Ostaako yrityksenne mitään seuraavista pilvipalveluista? Huomioikaa pilvipalvelun määritelmä yllä, vain maksulliset palvelut huomioidaan. a. Sähköposti (pilvipalveluna) b. Toimisto-ohjelmat (pilvipalveluna) c. Yrityksen tietokantojen ylläpito (pilvipalveluna) d. Tiedostojen tallennus (pilvipalveluna) e. Kirjanpitosovellukset (pilvipalveluna) f. Asiakkuudenhallinta (CRM) (pilvipalveluna) g. Laskentatehoa yrityksen käyttämien sovellusten ajamiseen (pilvipalveluna) 7.3 Ostaako yrityksenne pilvipalveluja, jotka toimitetaan: Huomioikaa pilvipalvelun määritelmä yllä, vain maksulliset palvelut huomioidaan. a. Palveluntuottajan palvelimilta, jotka ovat jaetussa käytössä? (Palveluntuottajalla on usta asiakkaita samalla pilvipalvelimella) b. Palveluntuottajan palvelimilta, jotka ovat varattuja ainoastaan yrityksenne käyttöön?

8 Big datan hyödyntäminen Big data syntyy erilaisista sähköisistä toiminnoista ja konden välisestä kommunikaatiosta (esim. data, jota syntyy tuotantoprosesssta tai sosiaalisen median käytöstä). Big datalla on tyypillisesti seuraavia ominaisuuksia: Dataa on hyvin suuria määriä. Datan muoto vaihtelee ja se voi olla rakenteellista tai rakenteellista (esim. tekstiä, lokitietoja, koordinaatteja, sensoridataa, klikkausdataa (clickstream data), kuvia, ääntä). Dataa kertyy, muuttuu ja tulee saataville nopeasti. Big data analyysilla tarkoitetaan tässä tekniikoiden, teknologian ja ohjelmatyökalujen käyttöä big datan analysointiin. Analysoitava big data voi olla kerätty yrityksenne omista lähtstä tai muista datalähtstä. 8.1 Käyttikö yrityksenne big dataa seuraavista lähtstä analyysien tekemiseen? a. Yrityksen oma data älylaittsta tai sensorsta (esim. konden välinen kommunikaatio, digitaaliset sensorit, RFID) (Big datana, huomioikaa big datan määritelmä yllä) b. Sijaintitiedot kannettavista laittsta (esim. älypuhelimet, taulutietokoneet, kannettavat tietokoneet) (Big datana, huomioikaa big datan määritelmä yllä) c. Sosiaalisen median tuottama data (Big datana, huomioikaa big datan määritelmä yllä) d. Muut big datan lähteet, joita tässä ole mainittu (Huomioikaa big datan määritelmä yllä) Jos ainakin yksi vastaus kohdassa 8.1 on vastatkaa kohtaan 8.2, muuten jatkakaa osioon 9. 8.2 Kuka teki big datasta tehtävät analyysit yrityksellenne vuonna 2017? a. Yrityksen omat työntekijät b. Ulkopuolinen palveluntarjoaja 9 Laskuttaminen Laskut voivat olla suoraan pankki- tai maksujärjestelmiin siirtyviä verkkolaskuja tai EDI-laskuja, erikseen käsiteltäviä tiedostoja esim. pdf-muodossa tai perintsiä paperisia laskuja. Verkkolasku on ylsesti käytössä olevan sanomakuvauksen mukaan laadittu sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä tai tulkittavissa. Verkkolaskut lähetetään palveluoperaattorin tai pankin kautta, esim. Finvoice, einvoice, TEAPPSXML, PostiXML. EDI-lasku on EDI-rakennekuvauksen mukainen konekielinen sähköinen lasku. EDI-laskut lähetetään usn palveluoperaattorin kautta. PDF-laskut ja muut vastaavat tiedostomuotoiset laskut ovat esimerkiksi sähköpostin liitteenä lähetettäviä laskuja. 9.1 Mitä seuraavista laskutyypstä yrityksenne lähetti vuonna 2017? Valitkaa kaikki käyttämänne laskutyypit. a. Verkkolaskuja b. EDI-laskuja c. PDF-laskuja (tai muita vastaavia, esim. sähköpostin liitetiedostona) d. Paperilaskuja

9.2 Arvioikaa kuinka suuri osuus kaikista yrityksenne lähettämistä laskuista lähetettiin vuonna 2017: a. Verkkolaskuina b. EDI-laskuina c. PDF-laskuina (tai muina vastaavina, esim. sähköpostin liitetiedostona) d. Laskuja ainoastaan paperilla Yhteensä Jos vastaus 9.1 kohtiin a) tai b) on "" vastatkaa kohtaan 9.3, muuten jatkakaa kohtaan 9.4. 9.3 Mille asiakasryhmille yrityksenne lähetti verkkolaskuja tai EDI-laskuja vuonna 2017: a. Muille yrityksille b. Julkiselle sektorille c. Yksityisille kuluttajille 9.4 Mitä seuraavista laskutyypstä yrityksenne vastaanotti vuonna 2017? Valitkaa kaikki käyttämänne laskutyypit. a. Verkkolaskuja b. EDI-laskuja c. PDF-laskuja (tai muita vastaavia, esim. sähköpostin liitetiedostona) d. Paperilaskuja 9.5 Arvioikaa kuinka suuri osuus kaikista yrityksenne vuonna 2017 saamista laskuista vastaanotettiin: a. Verkkolaskuina b. EDI-laskuina c. PDF-laskuina (tai muina vastaavina, esim. sähköpostin liitetiedostona) tai paperilaskuina Yhteensä 10 3D-tulostus 3D-tulostus (kolmiulottnen tulostus) on tietokoneella tehdyn mallin tulostamista fyysiseksi esineeksi erityisellä 3D-tulostimella. 10.1 Käyttikö yrityksenne 3D-tulostusta seuraavilla tavoilla vuonna 2017? a. Yrityksenne teki 3D-tulostusta itse (omilla tai muiden omistamilla laittlla) b. Yrityksenne käytti toisten yritysten tarjoamaa 3D-tulostuspalvelua (huomioikaa palvelut emo-tai tytäryhtiöiltä) Jos ainakin yksi vastaus kohdassa 10.1 on vastatkaa kohtaan 10.2, muuten jatkakaa osioon 11.

10.2 Käyttikö yrityksenne 3D-tulostamista seuraaviin tarkoituksiin vuonna 2017? a. Prototyypit tai mallit, jotka myydään muille b. Prototyypit tai mallit yrityksen omaan käyttöön c. Myytävät tuotteet (pois lukien prototyypit ja mallit) (esim. muotit, työkalut, tuottden osat) d. Tuotteet joita käytetään yrityksenne tuotannossa (pois lukien prototyypit ja mallit) (esim. muotit, työkalut, tuottden osat) 11 Robotiikan käyttö Teollisuusrobotti on automaattisesti ohjattava ja uudelleen ohjelmoitavissa oleva monikäyttöinen mekaaninen laite, jossa on vähintään kolme ohjelmoitavaa liikeakselia ja jota käytetään teollisuusautomatiikassa. Palvelurobotti on mekaaninen laite, joka on osin autonominen ja kykenee toimimaan monimutkaisessa ja muuttuvassa ympäristössä, joka saattaa vaatia vuorovaikutusta ihmisten, esinden tai muiden laittden kanssa. Ohjelmistorobotit (tietokoneohjelmat) ja 3D-tulostimet vät kuulu seuraavien kysymysten piiriin. 11.1 Käyttääkö yrityksenne seuraavia robotiikan tyyppejä? Huomiokaa teollisuusrobotin ja palvelurobotin määritelmät yllä a. Teollisuusrobotit (esim. robotin tekemä kokoonpano, kappaleenkäsittely, hitsaus, laserlkkaus tai ruiskumaalaus, jne) b. Palvelurobotit (esim. robotin käyttö siivouksessa, kuljetuksessa, valvonnassa) Jos vastaus kohdassa 11.1 b on "" vastatkaa kohtaan 11.2, muuten jatkakaa osioon 12. 11.2 Käyttääkö yrityksenne palvelurobotteja seuraaviin tarkoituksiin? Huomioikaa palvelurobotin määritelmä yllä. a. Valvonta-, turvallisuus- tai tarkastustehtävät b. Kuljettaminen (ihmiset tai tavarat) c. Siivous- ja jättden käsittelytehtävät d. Varastohallintajärjestelmä (esim. tavarankäsittely, lastaaminen) e. Palvelurobottien tekemät asennus- tai kokoonpanotyöt f. Kaupan avustavat tehtävät g. Rakennustyöt tai vaurioiden korjaustehtävät

12 Tietokoneohjelmien valmistus omaan käyttöön Tässä mitataan niitä tietotekniikkainvestointeja, jotka syntyvät omaan käyttöön tarkoitettujen tietokoneohjelmien valmistamiseen käytetyn oman henkilökunnan kehittämis- ja valmistustyön kustannuksista. Laskekaa vain yrityksenne oman henkilökunnan työ. Sitä osaa työstä, joka on ulkoistettu tai konsernin muiden yritysten suorittamaa, lasketa tähän. Yrityksenne konsernin muille yrityksille tekemä työ lasketaan tähän siltä osin kun se on tehty veloituksetta. 12.1 Oliko yrityksellänne omaa henkilökuntaa, joka kehitti tai valmisti tietokoneohjelmia yrityksenne omaan käyttöön vuonna 2017? jos, jättäkää vastaamatta kohtaan 12.2 12.2 Arvioikaa yrityksenne omaan käyttöön tarkoitettujen tietokoneohjelmien kehittämiseen ja valmistamiseen käytettyjen oman henkilöstön henkilötyövuosien määrä vuonna 2017. 1 henkilötyövuosi (htv) = 1 kokoaikaisen henkilön työpanos / 1 vuosi. Ilmoittakaa henkilötyövuosien määrä 1 desimaalin tarkkuudella. Kommentteja