1 Vapaudentien jatke VAPAUDENTIEN JATKEEN YLEISSUUNNITTELUN YLEISÖTILAISUUS 21.3.2018 MUISTIO
2 1. LÄHTÖKOHTIA Seinäjoen kaupunki on aloittanut Vapaudentien jatkeen yleissuunnittelun. Yleissuunnitelman on tarkoitus toimia kaupunginvaltuuston apuna toteutuspäätöksen tekemisessä ja jatkossa pohjana myös mahdolliselle katusuunnittelulle. Yleissuunnittelun tavoitteena on tutkia Vapaudentien jatkeen toteuttamisen vaikutukset ajoneuvoliikenteelle sekä mahdollisuutta vapauttaa nykyisiä väyliä ja alueita muuhun käyttöön liikenteen vähentymisen myötä. Suunnittelussa huomioidaan myös jalankulun ja pyöräilyn sujuvat ja nykyaikaiset reitit. 2. TILAISUUDEN KULKU 2.1 Tilaisuuden ohjelma ja alustukset Yleisötilaisuus järjestettiin Pruukin yhtenäiskoulun auditoriossa keskiviikkona 21.3.2018 klo 17.30. Tilaisuuden alussa oli kahvitarjoilu. Yleisötilaisuuteen osallistui yhteensä 65 henkilöä. Ohjelma 17:00 Kahvit tarjolla 17:30 Tilaisuuden avaus ja työn lähtökohdat, Kari Homi, kaupunkiympäristölautakunnan pj, Seinäjoen kaupunki 17:40 Törnävän alueen kehittäminen, Martti Norja, kaavoitusjohtaja, Seinäjoen kaupunki 17:50 Yleissuunnitelman tilannekatsaus, Lauri Vesanen, Ramboll Finland Oy 18:00 Yhteiskeskustelu ja kysymykset 18:15 Ohjeistus teemapisteillä kiertämiseen + palautteet, Venla Pesonen, Ramboll Finland Oy 19:15 Loppuyhteenveto auditoriossa 19:30 Tilaisuus päättyy Seinäjoen kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Kari Homi avasi tilaisuuden, toivotti osallistujat tervetulleeksi ja kertoi lyhyesti hankkeen taustoista. Vuonna 2016 valtuusto teki päätöksen käynnistää Törnäväntien perusparannuksen suunnittelu ja sille on varattu määrärahat vuodelle 2018. Seinäjoen kaupungin kaavoitusjohtaja Martti Norja kertoi lyhyesti Törnävän alueen kehittämissuunnitelmista. Yleiskaavassa Eskoon ja Kärjen alueille on esitetty 10 000-15 000 uutta asukasta. Kaupungin liikenne-ennusteiden mukaan Törnäväntiellä olisi liikennettä vuonna 2050 saman verran kuin Pohjan valtatiellä tällä hetkellä. Jos uusi tielinjaus toteutettaisiin, Törnäväntie olisi mahdollista jopa katkaista Törnävän kohdalla, mahdollistaen mm. museoalueen yhdistämisen sekä kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen kehittämisen. Nykyisellään Törnävän ja Kärjen alueiden kohdalle ei Törnäväntiellä ole mahdollisuutta tehdä melusuojauksia tai alikulkuja. Lauri Vesanen suunnittelukonsultti Ramboll Finland Oy:stä kertoi yleissuunnitelman lähtökohdista ja tavoitteista sekä alustavista liikenteellisten tarkasteluiden tuloksista. Yleissuunnitelmalla konkretisoidaan ratkaisu, jotta vaihtoehtojen vaikutuksia voidaan arvioida paremmin. Suunnittelualue rajautuu Vuoritien liittymän pohjoispuolelta aina Eskoon alueelle saakka, vaikutuksia tutkitaan tätä laajemmin. Pohjoispäässä tutkitaan suunnitelman osana myös Törnäväntien liikenteen rauhoittamisratkaisuja sekä Björkenheimin siltatien parantamista (ideasuunnitelmataso). Yleissuunnitelmassa tutkitaan kahta verkollista vaihtoehtoa ja se perustuu yleis- ja asemakaavaan sekä eteläosaltaan laadittuun alustavaan liikenteen yleissuunnitelmaan. Lisäksi taustalla on paljon muitakin selvityksiä. Liikenneverkkovaihtoehtojen osalta tarkasteluissa on hyödynnetty Seinäjoen kaupungin liikennemallia, johon on mallinnettu vuoden 2050 tavoiteverkon liikenne-ennuste sekä kuvattu maankäyttö jonka toteutumista on arvioitu. Yleisötilaisuuteen mennessä oli tutkittu alueen nykytilaa ja
3 liikenteellisiä vaihtoehtoja sekä pohdittu vaiheittain toteuttamista, liittymiä ja poikkileikkauksia. Seuraavien viikkojen aikana laaditaan pohjatutkimuksia, jotta voidaan varmistaa mm. siltakohteiden toteutettavuus. Hankkeen aikana järjestetään mahdollisuuksia vuoropuheluun eri toimijoiden ja suunnittelijoiden kesken. Huhti-toukokuussa tullaan järjestämään sidosryhmille toimijatyöpaja. Toinen yleisötilaisuus tullaan järjestämään suunnitelmaluonnosten valmistuttua. Tilaisuuden aikana osallistujilla oli mahdollisuus ilmoittautua hankkeen postituslistalle ja ilmaista kiinnostuksensa työpajaan osallistumiseen. Osallistujille jaettiin tilaisuuden alussa palautelomakkeet, joihin he halutessaan saivat kirjata palautetta suunnitteluhankkeeseen liittyen. Palautelomakkeita täytettiin yhteensä 16 kappaletta. Kooste palautteiden sisällöstä on esitetty luvussa 3.4. Alustusten lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja hankkeeseen liittyen. Venla Pesonen ohjeisti osallistujat teemapisteillä työskentelyyn. Alustavasta ohjelmasta poiketen tilaisuuden lopussa teemapisteillä kiertelyn jälkeen ei pidetty erillistä loppuyhteenvetoa, vaan se pidettiin jo keskusteluosuuden jälkeen. Alustuksen ja yhteiskeskustelun aikana osallistujien esittämät kysymykset ja kommentit on koottu alla. Alustusten aikana syntynyttä keskustelua mm. eri asemanseuduista ohjattiin käytäväksi teemapisteillä suunnittelijoiden kanssa. Kysymys: Vapaudentien jatkeen suunnittelu on alkanut 60-luvulla, kun on tehty varaus asemakaavaan. Silloin on arvioitu tulevaisuuden liikennemäärät tietyn suuruisiksi. Ovatko kyseiset arviot täyttyneet? Onko silloin osattu arvioida oikein? Ovatko he osanneet arvioida oikein Vastaus: Luultavasti nyt on jopa isompi liikennemäärä. Toisaalta normit ovat olleet erilaisia. Kysymys: Missä Törnävän alueen kehittämissuunnitelma on nähtävillä? Vastaus (Martti Norja): Suunnitelma ei ole vielä nettisivuilla, voidaan laittaa sinne. Suunnitelmassa on tutkittu mm. Kirkkotien aluetta, museon ja kartanon alueen liittämistä sekä väylän kaventamista. Kysymys: Kaupunginvaltuusto on selvin numeroin ilmaissut 70- ja 80-luvuilla, että Törnäväntien kautta tapahtuu läpikulku kaupungille. Itäisen väylän valmistuttua tulisi tehdä tarkat laskelmat liikennemääristä, en usko kaupungin laskelmia liikennemääristä. Nykyään ei yöllä kuulu minkäänlaista melua Törnäväntiellä kun raskas liikenne on pois. Uusi tielinjaus tulisi ikkunan alta, miten siihen saa melusuojauksia? Huoli meluista, alueella useita kerrostaloja. Vastaus: Nyt ollaan selvittämässä vaikutuksia. Kysymys: Kaivosvaltaus eteläisen Seinäjoen alueella menee päällekkäin 10 000-15 000 asukaslisäyksen kanssa. Onko otettu mitenkään huomioon? Vastaus: Kaivosvaltaukset eivät päde asemakaava-alueella. Kysymys: Lehdessä ja joka paikassa sanotaan, että esitellään 0-suunnitelma. Maatutkimukset maksavat. Jos ei päädytäkään uuteen tielinjaukseen, silloin otetaan maanäytteitä turhaan. Pitäisi tehdä päätös mitä reittiä menee, siinä ei tarvita maanäytteitä. Vastaus: Kaupunki tarvitsee kaiken olemassa olevan tiedon mm. kustannuksiin ja ratkaisujen tekemiseksi. Arviointeja ei voi tehdä, ellei selvitetä pohjaolosuhteita. Kysymys: Miten liikennelaskenta on suoritettu? Vastaus: Kyseessä on matemaattinen liikennemalli, johon on syötetty nykyinen ja tuleva maankäyttö. Mitoittava ajankohta on iltapäivä klo 15-17. Muina aikoina liikennettä vähemmän, jolloin liikenneyhteydet toimivat varmasti paremmin. Kysymys: Huolena törnäväntieläisille on, ettei vanhaa historiallista keskustaa katkaista. Vähän aikaa sitten tietä levitettiin.
4 Vastaus: Toinen tutkittavista vaihtoehdoista on, ettei Vapaudentien jatketta toteuteta. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia Törnäväntien kehittämiseksi. Pelkästään tien leventäminen ei ole kaikille paras ratkaisu, koska kadunylitykset ovat jo nykyisellään vaaranpaikkoja. Kiertoliittymiä on pohdittu liittymiin, ettei kaistoja tarvitsisi lisätä. Kommentti: Jos Kirkkotien ja Vapaudentien välille tehdään kaksisuuntainen tie, siinä nykyisin oleva elävä puisto tuhoutuu. Kysymys: Onko otettu huomioon mahdollisuutta, että Sorsanpesän liikennevaloista menisi tie Ruukintielle. Jos tehtäisiin vain se pätkä, mitä vaikuttaisi liikenteeseen? Vastaus: Ongelmallisin tieosuus on Sorsanpesän liikennevaloista pohjoiseen, eteläisempi yhteys ei ratkaisisi kokonaisongelmaa. Isossa kuvassa Hamarintieltä ja Törnäväntieltä tulee liikenne etelästä, kun tiet kohtaavat, sen pohjoispuolella liikenne tuplaantuu ja siihen kohdistuu isoimmat liikennemäärät. Kommentti: Hamarintieltä mennään Huhtalantielle. Kysymys: Kiitos hyvistä esityksistä. Liikennemäärät ja laskelmat: Onko otettu huomioon, että Seinäjoen kaupungilla tulee olemaan tarve vähentää yksityisautoilua ja henkilöautoilua. Millä kulkumuotojakaumalla liikennemäärät on laskettu? Vastaus: On iso haaste miettiä tulevaisuuden liikennettä vuonna 2050. Ei ole kristallipalloa, jolla voidaan osoittaa, että liikenne kehittyisi jatkossa samaan tapaan kuin nykyisellään. Mutta suunnittelussa on oltava jotain, jonka kautta asioita tutkitaan. Kaupungin liikennemalli on paras olemassa oleva työkalu, koska siinä on kuvattu suunniteltu maankäyttö ja arvioitu liikenteen yleinen kasvu. Kulkumuotojakauma voi muuttua jatkossa. Liikenne tulee lisääntymään joka tapauksessa, koska maankäyttö tulee lisääntymään. Suunnittelussa ei haluta myöskään ylimitoittaa ratkaisua. Näyttää siltä, että ensin olisi järkevää toteuttaa yksi kaista per suuntaansa. Yksi suunnittelukysymyksistä on jalankulku- ja pyöräyhteyksien sijoittaminen. Selvitetään myös niiden mahdollista sijoittamista kauemmas tielinjauksesta. Kommentti: Kirkkotien metsäalue kuuluu Törnävän ruukinkartanon alueeseen, joka on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (puhuja viittasi Museoviraston sivuilla 22.12.2009 julkaistuun tietopakettiin Törnävän ruukinkartanon alueesta http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=910). Vapaudentienjatke on turha. Törnäväntie Vuoritien risteyksestä Sorsanpesän risteykseen on käytännössä nelikaistainen, vain merkinnät puuttuvat. Vastaus: Kaksikaistainen tie on erittäin vaarallinen valo-ohjaamattomissa kadunylityksissä. Suunnittelussa pyritään keskittymään liittymiin, että niitä saisi parannettua. Törnäväntiellä ongelmana on, että liittymiä on todella tiheässä. Pullonkaula on yleensä liittymissä, ei niiden välillä. Toisessa vaihtoehdossa keskitytään siihen, että saataisiin liittymät toimivimmiksi. Tien eteläosassa on paljon liittymiä, mikä huonontaa liikenteen välityskykyä. Yksi suunnitteluperuste mahdollisella uudella sisääntuloväylällä on pyrkiä pitämään liittymien määrä mahdollisimman pienenä. Törnäväntiellä ei ole mahdollista tehdä alikulkuja, ylitykset joudutaan menemään tasossa. Vapaudentien jatkeella on muita mahdollisuuksia, päästään alta tarvittaessa. Kommentti: Paikallisia askarruttavat hankkeen perusteet. Toivotaan, että suunnitelmaa tehdessä katsotaan 5-10v realiteetit. Hanke ei voi perustua sille, että kaupunki ostanut kalliilla rahalla tontteja, vaan saadaanko sinne asukkaita. Nettomuutto kaupunkiin on laskenut. Maakunnan ulkopuolelta ei nettomuutto ole montaa kymmentä vuodessa. Kommentti: Pururadan metsikkö on todella märkä, on suota, kohti kärkeä tulee louhikko vastaan. Rakentaminen on kallista. Kysymys: Tiaisentaipaleella talot on rakennettu kallion päälle. Miten asia huomioidaan räjäytystöissä, jos 20-30m päästä aletaan räjäyttelemään? Talojen kunto on vaarassa. Suuret ikäluokat vanhenevat, pitäisi kehittää bussiliikennettä. Se vähentää
5 autoliikennettä ja siihen kannattaisi Seinäjoen kaupungin satsata, nykyisin täällä menee bussit tunnin välein. Vastaus: Bussiliikenteen kehittäminen on mukana Vapaudentien vaihtoehdossa. Törnäväntie hyvin toimisi bussiliikenteen pääreittinä ja palvelisi asukkaita, joukkoliikenteen parantaminen kannatettava vaihtoehto. Kysymys: Esimerkiksi Espoon länsimetrohankkeessa ongelmana on ollut kustannusten nousu 50%. Sellainen vaikutelma on julkisissa hankkeissa kautta linjan. kaupungin velka per asukas on kasvanut liki 50%. Alustuksessa todettiin, ettei mennä ajoneuvoliikenteen ehdoilla, minkä takia sitten tehdään? Vastaus: Taustalla on ajatus siitä, ettei ajoneuvoliikenne ole suurin tai ainoa syy. Kaupungilla on myös muita tavoitteita, kuten Törnävän alueen kehittäminen. Kustannukset ovat suhteellisen hyvin ennustettavissa. Ei olla menossa tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, joten ratkaisut ovat suhteellisen yksinkertaisia. Kysymys: Maaperätutkimuksia ei ole tehty, kustannukset eivät vielä ole ennustettavissa. Eikö rahoja voi käyttää asukkaiden tarpeisiin ja niitä kunnioittaen kehittää Törnävän aluetta? Tehdään siitä sen arvoinen, että se on nähtävyys meille ja matkailijoille. Kommentti: Ohikulkutielle menee kaikki liikenne, Kärjen kohdalla tie on nyt rauhallinen. Kysymys: Koko Törnävän alueen kehittämissuunnitelma pitäisi olla tiehankkeen taustalla. Nyt ei ole näkyvillä sitä, mikä Törnävän alueen suunnitelma on. Seinäjoella on Aalto-keskus ja Törnävän kartanoalue, jotka ovat merkityksellisiä. Törnävän alueeseen kuuluu vahvasti kaupunkipuisto. Sen tuhoaminen tiellä on erittäin valitettavaa, pitäisi olla kokonaissuunnitelma. Seinäjoelle muutti viime vuonna 650 asukasta, koko maakunnasta väheni 2000 asukasta. Kun miettii koko Suomen kasvua, se keskittyy suurimpiin kaupunkeihin joihin Seinäjoki ei kuulu. Pitäisi miettiä aikataulua, jos kesäkuussa tehdään päätöksiä. Vastaus: On olemassa yleis- ja asemakaavat alueelle, siinä samalla aluetta suunnitellaan. Nämä ja tehdyt muut selvitykset ovat hankkeen lähtökohtana. Kysymys: Ajatelkaa ihmisiä, jotka kärsivät sen johdosta, että tehdään ikkunan alle tie kohtaan missä sitä ei ole ollut. Ei arvosteta edes hautarauhaa. Mistä kohtaa se tunneli menee? Vastaus: Ei olla menossa hautausmaan alueelle. Vapaudentien toteuttaminen ei ole pelkkä vitsaus. Törnäväntien liikenteen väheneminen mahdollistaa asioita ja tuo hyötyjä sen varrella asuville. Kommentti: Eläkeläiset muuttavat keskustaan rakennettuihin kerrostaloihin. Kommentti: Kari Hokkaselta sellaiset terveiset, että Vapaudentien jatke on turha. Haluatteko että Törnäväntien varrella olevat firmat panevat ovet kiinni, tulee työttömiä. Huoli yritysten menestymisestä. Törnäväläiset haluaisivat kuulla seurakunnan kannan. Vastaus: seurakunnan kanssa käydään erikseen myös keskusteluja. Kommentti: Asun Törnäväntien lähellä. Kun tuli Huhtalantie, Törnäväntielle pääsy parani. Ohikulkutien myötä jyrryytys loppui kolmelta yöllä. Vapaudentien linjauksen alueella on valtavat metsät, metsää piisaa vaikka siitä otetaan 30m kaistale. Kysymys: Nuorison asenne henkilöautoilua kohtaan on muuttumassa. Pyöräily ja joukkoliikenne kasvaa. Kaupunkisuunnittelu kiinnostaa, olen seurannut pohjoismaista keskustelua. Autojen valtakausi kestänyt 50 vuotta mutta se on ohi. Paljonko Törnäväntien liikenteessä olisi sellaista jota voisi siirtää itäiselle ohikulkutielle. Ei syyllistetä suunnittelijoita. Vastaus: Rekkatie on väylä, joka palvelee etenkin raskasta liikennettä, myös läpiajoa keskustaan. Edelleen Törnäväntielle jää paikallista liikennettä. Ihmiset sopeutuvat ja muuttavat kulkureittejään sen mukaan mikä heille on nopein reitti.
6 Kysymys: On olemassa yksimielisyys on siitä, että kyseessä on maisemallisesti, historiallisesti ja luonnon puolesta merkittävä alue. Onko suunnittelussa maisema-arkkitehtejä mukana? Vastaus: Suunnittelutiimissä on laajasti monen alan asiantuntijoita, mm. geologia, melu, maisema ja useita muita. Kommentti: Kiitos kaikille, että olette täällä. Valtuusto on tilannut suunnitelman Rambollilta, on hyvä, että otetaan huomioon ihmisten mielipiteitä ja toivotaan, että niitä kunnioitetaan. Olen kantaseinäjokisena Kirkkotien pilkkomista vastaan. VE0 tulee tutkia tarkasti. Monesta puheenvuorosta on käynyt ilmi, että mahdolliset liikenteen parannusvaihtoedot tulee tutkia tarkkaan. Kaupunginhallitus tekee aikanaan esityksen valmistelujen pohjalta, ja asia tulee valtuuston päätettäväksi. Valtuutetut joutuvat pohtimaan kantansa. Tässä katsotaan pitkälle vuoteen 2050 saakka. Valtuutettujen on pohdittava tämänhetkiset varat. Rahalle on tarvetta myös keskustan kehittämiseen. Ei ole helppo keissi mihin priorisoidaan rahavirrat. Ramboll suunnittelee toimeksiannon mukaan. Vastaus: Suunnittelun tarkoituksena on saada molemmista vaihtoehdoista mahdollisimman hyvä ratkaisu. Ramboll on puolueeton suunnittelutoimisto, arvioidaan puolueettomasti vaihtoehtojen vaikutukset ja kustannukset. Alustusten jälkeen toivotaan karttojen äärellä, että saadaan osallistujilta sellaista tietoa mitä suunnittelijoilla ei vielä ole. 2.2 Teemapisteet Alustusten jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus vapaasti kierrellä kolmella teemapisteellä tutustua karttojen ääressä suunnitelmaluonnoksiin, keskustella suunnittelijoiden kanssa ja merkitä kartalle mm. kokemusperäistä tietoa alueiden käytöstä. Teemapisteiden sisällöt ja teemoja keskusteluun: Teemapiste 1: Alustavat liikenneverkkovaihtoehdot ja liittymäratkaisut (VE0+ ja VE1) Nykytila o liikenneturvallisuus, vaaranpaikat Uuden linjauksen vaikutukset o muutokset liikkumisolosuhteissa ja reiteissä o estevaikutukset nykyisille reiteille o hyödyt ja haitat eri vaihtoehdoissa Teemapiste 2: Kirkkotien alitus sekä Törnäväntien pohjoisosan ja Björkenheimintien kehittäminen Törnävän kirkkotien järjestelyt ja alitus Törnäväntien ja Björkenheimintien liittymäalueen järjestelyt o Jos jatkossa Björkenheimintieltä ei pääse kääntymään Törnäväntielle, miten voitaisiin järjestää yhteys Törnäväntien pohjoispäähän jostain muualta? Ideoita Törnävän keskustan kehittämiseen, jos uusi tielinjaus toteutuu Teemapiste 3: Jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne Nykytila o nykyiset virkistys- / ulkoilureitit ja -alueet o pyöräily- ja jalankulkuolosuhteet o merkittävimmät koulureitit o liikenneturvallisuus, vaaranpaikat, alikulut Uuden linjauksen vaikutukset o Tarvitaanko uuden väylän varteen kevyen liikenteen yhteyksiä? o uusien linjausten estevaikutukset / yhteyksien parantuminen o alikulkujen sijainti o joukkoliikennereitit
7 3. KOOSTE TEEMAPISTEIDEN JA PALAUTELOMAKKEIDEN KOMMENTEISTA 3.1 Teemapiste 1: Alustavat liikenneverkkovaihtoehdot ja liittymäratkaisut (VE0+ ja VE1) Teemapisteellä keskusteltiin mm. Törnäväntien nykytilan ongelmista sekä myös Ruukintien tilanteesta, jota pidetään välillä aika ruuhkaisena. Törnäväntiellä ongelmia aiheuttavat lähinnä kadunylitykset Hamarinkadun eteläpuolella. Tällä osuudella ei ole jalankulku- ja pyöräväylää ajoradan eteläpuolella. Puute vaikuttaa etenkin Törnäväntien eteläpuolella asuviin Kärjen kouluun oppilaisiin. Lisäksi teemapisteellä keskusteltiin Vapaudentien jatkeen tilavarauksista. Palaute liittyi pääosin Hamarintien pohjoispuolelle suunniteltuun tiejaksoon. Rakentamisen aiheuttamista haitoista (mm. tärinä) oltiin huolissaan. Osa suunnitellun tieyhteyden lähelle sijoittuvista asuinrakennuksista on rakennettu kallion päälle. 3.2 Teemapiste 2: Kirkkotien alitus sekä Törnäväntien pohjoisosan ja Björken-heimintien kehittäminen Teemapisteellä keskusteltiin lähinnä Kirkon luonnonympäristön sekä maiseman säilyttämisestä sekä Vapaudentien jatkeen aiheuttamista maisemallisista menetyksistä. Lisäksi jonkin verran keskustelua käytiin Törnävän keskustan kehittämismahdollisuuksista. Toinen iso keskustelunaihe oli Björkenheimintien autoliikenne. Yhteinen näkemys keskusteluissa oli se, että nykyinen siltayhteys on täysin alimitoitettu nykyiselle automäärälle. Keskusteluissa tuli esille kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto olisi rakentaa erillinen autoliikenteen silta nykyisen sillan viereen, mikä jäisi kevyen liikenteen käyttöön. Toisena vaihtoehtona esitettiin ajoneuvoliikenteen katkaisua kokonaisuudessaan ja kierto Huhtalantielle muita nykyisiä reittejä. Lisäksi esitettiin, että ratkaisu ongelmiin olisi toimiva kiertoliittymä Törnäväntien-Vuoritien- Björkenheimintien-Vapaudentien liittymään nykyisen valoliittymän paikalle ja samalla yllämainittu erillinen ajoneuvoliikenteen silta Björkenheimintielle. Post-it lapuille seinälle kirjatut kommentit teemapisteellä 2. Törnävän kirkkotien järjestelyt ja alitus o tunneli Vuoritieltä Kärkeen asti. Miten rakennetaan, ettei tuhota luontoa? Törnäväntien ja Björkenheimintien liittymäalueen järjestelyt o Björkenheimintie kevyelle liikenteelle niin ei tarvita liittymää. o Törnäväntien puistobulevardiksi ja edelleen sisääntuloväyläksi o Björkenheimintien silta, toinen viereen à lisää liikennettä Huhtalantiellr à vähentää Törnäväntien käyttöä o Silta Björkenheimintiellä ensisijainen Ideoita Törnävän keskustan kehittämiseen, jos uusi tielinjaus toteutuu o Kirkon viereinen metsä à kaupunkimetsä, joka on aktiivisessa käytössä. Sen säilyttäminen ja muokkaaminen kaupunkilaisten olohuoneeksi. metsäpolkuja museoalueelle.
8 3.3 Teemapiste 3: Jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne Teemapisteellä keskusteltiin etenkin kevyen liikenteen reiteistä ja jalankulun ja pyöräilyn ongelmakohdista nykytilanteessa. Kooste post-it -lapuille ja kartoille kirjatuista kommenteista ja teemoista teemapisteellä 3: Ongelmakohtia Ruukintiellä liian vähän odotustilaa pyörätien jatkeen jälkeen ennen ajorataa à autoilijat pysäyttävät autonsa jatkeen päälle à haittaa pyöräilyä Kirkkotiellä ei ole pyörätietä eikä jalkakäytävää Kirkkotiellä tasa-arvoiset risteykset Rovastinpolun ja Törnäväntien risteyskohdissa aiheuttavat väistämisongelman, Törnäväntien risteyskohdassa pensasaita huonontaa näkyvyyttä Kärjen alueella kommentoitiin vaarana olevan, että uusi kauppa tuo lisää läpiajoliikennettä. Törnäväntien S-marketin pihasta tullessa autot odottavat kevyen liikenteen väylän päällä eivätkä huomioi suojatiellä olijoita S-Marketin vieressä sijaitsevan apteekin tavarantoimittajat pysäköivät pyörätielle à pysäköinnin/lastausalueen osoittaminen ajoradan reunasta (kevyen liikenteen täytyy nyt ohittaa autot ajoradan kautta) Ei odotustilaa autoilijoille pyörätien ja Törnäväntien välissä à haittaa pyöräilyä, kun autoilijat pysäyttävät pyörätielle odottaakseen vuoroaan ajoradalla Pyörätie laskeutuu nykyään ajoradalle Sedun ja yhtenäiskoulun kohdalla à pyörätien voisi korottaa, jolloin autoilijan on pakko hidastaa Pyöräilijän risteysturvallisuus: 1) 5-6 metrin odotustilan järjestäminen autoilijoille pyörätien jatkeen ja Törnäväntien ajoradan väliin. 2) Risteykset Vuoritien ja Hamarintien välillä. Kuva 1. Osallistujien kartalle kirjaamia ongelmakohtia Törnäväntien ja Kirkkotien risteysalueen lähiympäristössä.
9 Kulkureittejä Kartoille merkittiin useita polkuja ja kulkureittejä Kartalle merkittiin Törnäväntien eteläpuolella Friskinlammin rannan vierustaa kulkeva reitti, jossa on talvisin hiihtolatuna ja kesäisin pyöräilijöiden aktiivisessa käytössä, ja jota käytetään myös työmatkapyöräilyyn. Pappilantien kautta Ruukintielle on kaupalta oikoreitti autolla, osa tiestä on kapea. Lehtipuut kaartuvat tien yli, on kaunis reitti. Kirkolta pururadan läpi Törnäväntielle ei ole virallista kevyen liikenteen yhteyttä, mutta alueen läpi kuljetaan jalkaisin ja talvisin alueella olevia latuja poljetaan. Nykyisin on konflikti käyttäjien kesken. On tarve viralliselle yhteydelle. Pururata on aktiivisessa käytössä. Osallistujat merkitsivät kartalle myös olemassa olevia hidasteita Kuva 2. Osallistujien kommentteja kartalle teemapisteellä 3. Törnäväntien eteläpuolelle on punaisella värillä piirretty pyöräreitti, joka on myös työmatkalaisten käytössä. Kehittämisehdotuksia Hidasteita Törnäväntielle à ohjaa ajamaan Huhtalantietä Hidasteita Vuoritie-Hamarintie Riittävän leveät kiertoliittymät Sareninraitilta yhteys Vapaudentielle kiitos Nupukivihidasteet kiertoliittymiin kiertoliittymä Hamarintien ja Huhtalantien risteykseen Muutetaan Vapaudentien jatke pyörätieksi Ajon estäminen sivukaduilta Törnäväntielle (Ruutipuistontie, Salpetterintie, Sysitie) Pysäköinnin estäminen pyörätie-jalkakäytävälle kukkakaupan ja kioskin kohdassa Pyörätien levennys Törnäväntien kirkonpuolelle Ajoradan (Törnäväntien) kavennus ja nopeusrajoituksen laskeminen Puuttomantien ja Vuoritien välillä Pyörille omat turvalliset ja nopeat putket Muita kommentteja Suljetaan Björkenheiminsilta autoilijoilta, kunnes uusi silta valmistuu Huhtalantien ja Björkenheimintien risteyksessä on odottelua etenkin ruuhka-aikoina. Huhtalantietä pitkin kulkee työmatkaliikennettä Jalasjärven suunnasta. Jouppiin Huhtalantien päähän tulee Idepark, joka lisää liikennettä. Liikennemäärä Ruukintiellä 3/2018: 5000 ajoneuvoa/vrk (kaupungin laskema) Liikennemäärä Kirkkotiellä 3/2018: 750 ajoneuvoa/vrk (kaupungin laskema)
10 Kuva 3. Osallistujia kartan äärellä teemapisteellä keskustelemassa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteista. Kuva 4. Osallistujien kartalle merkitsemiä polkuja ja kulkureittejä teemapisteellä 3.
11 3.4 Palautelomakkeet Osallistujille jaettiin tilaisuuden alussa palautelomakkeet, joihin he halutessaan saivat kirjata palautetta suunnitteluhankkeeseen liittyen. Palautelomakkeita täytettiin yhteensä 16 kappaletta. Kooste palautteissa käsitellyistä asioista Tarvitaan alueen kokonaissuunnitelma käyttöineen (matkailu, virkistys) Sen pohjalta yleissuunnittelu. Törnävän alue arvokas historiallisesti, matkailullisesti ja virkistyskäytössä. Kirkon vieressä oleva kaupunkimetsä kuuluu keskeisenä osana alueeseen. Sen tuhoaminen vältettävä (Tunneli Vuoritieltä kärkeen asti) jos Vapaudentien jatke toteutuu. Törnäväntien kehittäminen kaupunkibulevardiksi ja samalla sisääntuloväyläksi riittää. Museovirasto on 22.12.2009 ottanut Kirkkotien viereisen metsänkin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vastustettiin kartanoalueeseen kuuluvan metsäpuiston kaatamista, se veisi pururadasta toisen puolen ja olisi karhunpalvelus tuleville sukupolville Törnävän historiallinen alue tulisi säilyttää mahdollisen vähin vaurioin. Mm. jättämällä rakentamasta vapaudentiejatketta Törnävän halki. Tärkeää tutkia huolellisesti näin ison ja pitkäaikaisen linjauksen vaihtoehdot niin että myöhemmin voidaan tehdä riittävin tiedoin oikeita päätöksiä. On vältettävä päätöksiä, mitkä rajoittavat Seinäjoen kehittymistä tulevaisuudessa ja pois sulkevat myöhemmin tarvittavia ratkaisuja. Vapaudenkadun jatke on turha. Nykyiset viisi etelä-pohjoissuuntaista katua: Huhtalantie, Törnäväntie, Ruukintie, Rautatienkatu, joka on rakennettu Vuoritielle asti pitää jatkaa vielä n. 1,5-2km, sekä ns. Rekkatie teollisuusalueelta ohikulkutielle riittävät Seinäjoen keskustasta tultaessa. Onko varmasti tutkittu, mitä vaihtoehtolinjauksia voitaisiin tehdä kaupunkiin sisääntulotieksi, Ruukintie Rautatienkatu? Huoli melu-, ja valosaasteesta ja räjäytysten vaikutuksista Tiaisenkallion päällä oleviin asuntoihin. Kohtuuton häiriö asukkaille jotka asuvat suunnitellun uuden tien välittömässä läheisyydessä. Huomioikaa kerrostalojen läheisyys. Miten liikennelaskenta toteutettu? Tulisi kehittää bussiliikennettä. Kallis hanke. Liikenteen kasvuennusteet ylimitoitettuja. Hyvä kun puolueeton taho tekee suunnitelmat, joiden pohjalta asiasta voidaan lopultakin päättää. Yksittäisten asukkaiden pelot ei voi asiaa ratkaista. Hyviä perusteluja jatkeen teollekin saatiin. Eihän Törnävän alueen kokonaissuunnitelmaakaan voi tehdä, ennen kuin Vapaudentien jatkeasia ratkaistu. Itäinen ohikulkutie on vähentänyt raskaan liikenteen määrää Törnäväntiellä Liikenteessä, liikkumisessa eletään suurta murrosta. Aikaa on 30v ennen toivottuja asukasmääriä. Kuinka arvioidut kasvut on laskettu? Osataanko varautua tulevaisuuden liikennöintimahdollisuuksiin? Havainnekuvissa pitäis pyrkiä totuudenmukaisuuteen. Hämäävät esitykset loukkaavat! Aukko halki Törnävän tulee olemaan vähintään 6 ha. Menestyvillä yhteisöillä on historiansa, jota vaalitaan. Historiattomuus heijastuu kaikkeen tekemiseen. Tulevat polvet arvostavat tai halveksivat meitä! Vapaudentien jatke turha, 5:s väylä kaupungin keskustaan. Kiertoliittymä Hamarintien ja Huhtalantien risteykseen. Kiertoliittymä Vuoritien ja Törnäväntien risteykseen. Törnäväntie = 0 vaihtoehto ehdottomasti. Törnävän alueen muotoa ei saa raiskata. Törnäväntien yrittäjät vastustavat Vapaudentien jatketta. Ei vapaudentien jatketta, eikä siltaratkaisua Kirkkotien yli Vapaudentien jatkeena. Ruukintien liikenne on Kärjenmäen reitti nyt. Suunnittelu uusiksi. Björkenheimintien kivisillan viereen autoliikenteen silta. Ruuhkahuiput selviää ja jalankulkijain turvallisuus paranee. Välitön vaikutus liikenneturvallisuuteen. Björkenheimintien sillan yhteyden parantaminen. Onko mahdollista eriyttää Björkenheimintie ja silta erilliseksi hankkeeksi?
Jos Vapaudentien jatke tehdään, onko huomioitu sen vaikutukset Pajuluoman ja kärjen asuntoalueella. Nyt puhutaan vain Törnävän alueesta, kuitenkin Pajuluoman ja Kärjen alueella on huomattavasti enemmän asukkaita nyt ja tulevaisuudessa. Huomioikaa, että ELY ehkä vaatii poikkeuslupahakemusta liito-oravien ja lepakoiden elinalueiden heikentämiseen. 12