SAARENKYLÄN KOULUPALVELUVERKON TARVESELVITYS

SAARENKYLÄN KOULUPALVELUVERKON TARVESELVITYS Saarenkylä Perusopetuspalvelut Napapiirin yläaste Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu 5.4.2018 Koulutuslautakunta

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Valmisteluprosessi... 1 1.2 Vuorovaikutus ja osallisuus... 2 1.2.1 Kyselyt... 2 1.2.2 Keskustelutilaisuudet... 3 1.2.3 Lasten kuuleminen... 4 2 NYTILAN KUVAUS... 6 2.1 Kouluilla oleva nykyinen toiminta... 6 2.2 Koulujen sijainti ja oppilaat kartalla... 7 2.3 Koulujen piha-alueet ja lähiliikuntapaikat... 9 2.4 Koulurakennusten nykytilanne... 16 3 TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY... 20 3.1 Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot... 20 3.2 Mitoitus... 20 4 PALVELUVERKON VAIHTOEHDOT... 25 4.1 Vaihtoehto 1... 25 4.2 Vaihtoehto 2... 26 4.3 Vaihtoehto 3... 27 4.4 Vaihtoehto 4... 28 4.5 Vaihtoehto 5... 29 4.6 Vaihtoehto 6... 30 4.7 Vaihtoehto 7... 31 5 VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA... 32 5.1 Koulumatkat ja oppilaaksiottoalueet... 32 5.2 Lähiliikuntapaikat... 32 5.3 Nuorisotilat... 34 5.4 Kansalaisopisto... 34 5.5 Esiopetus... 34 5.6 Lapsivaikutusten arviointi ja pedagogisia näkökulmia... 35 6 INVESTOINTI- JA KÄYTTÖTALOUSKUSTANNUKSET... 40 6.1 Uudisinvestointien talousvaikutukset vaihtoehdoittain... 40 6.2 Nykyisten käyttöön jäävien tilojen investointitarpeiden arviointia... 44 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

6.3 Tilojen käyttötalousvaikutukset yhteensä... 46 6.3.1 Uudisrakennusten vuokrat ja perustiedot... 46 6.3.2 Nykyiset tilavuokrat... 46 6.3.3 Arvio nykyisten tilojen vuokrista tulevaisuudessa... 46 6.3.4 Nykyisten tilojen purkukustannukset ja tasearvot... 47 6.3.5 Puhtaanapito eri vaihtoehdoissa... 48 6.3.6 Lopulliset vuosittaiset tilakustannusten vertailut eri vaihtoehtojen välillä... 49 6.3.7 Napapiirin yläasteen uudisrakennuksen 6:n vaikutus eri vaihtoehtoihin... 50 6.4 Toiminnallisten muutosten talousvaikutuksia... 52 6.4.1 Opetustoiminta... 52 6.4.2 Opetustoiminnan hallinto... 56 6.4.3 Koulunkäynnin ohjaus... 56 6.4.4 Muut tukipalvelut... 57 6.4.5 Toiminnallisten muutosten talousvaikutusten yhteenveto... 58 6.5 Koulujen kustannukset ja oppilaskohtaiset hinnat eri vaihtoehdoissa... 58 6.5.1 Saarenkylän koulujen tilinpäätöshintojen muodostuminen vuonna 2017... 58 6.5.2 Saarenkylän koulujen talousarviohintojen muodostuminen vuonna 2018... 59 6.5.3 Saarenkylän koulujen hintojen muutos vuodesta 2017 talousarviovuoteen 2018... 60 6.6 Nykyisten koulutonttien hyödyntämisen näkökulmia... 64 6.7 Yhteenveto käyttötalousvaikutuksista... 65 6.7.1 Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuokrat peruskorjaukset huomioiden... 65 6.7.2 Käyttötalousvaikutusten lopullinen yhteenveto eri vaihtoehdoissa... 66 6.8 Talousvaikutusten laatimiseen liittyvät rajoitteet... 68 7 JOHTOPÄÄTÖKSET... 69 8 HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULUTUS... 71 9 LIITTEET... 72 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Opetusryhmät ja oppilaat kouluittain... 6 Taulukko 2. Pienryhmät ja oppilaat kouluittain... 7 Taulukko 3. Iltapäivätoiminnan oppilaat kouluittain 20.9.2017 ja 23.1.2018... 7 Taulukko 4. Napapiirin yläasteen rakennusten pinta-alat... 17 Taulukko 5. Napapiirin yläasteen rakennusten tunnusluvut... 17 Taulukko 6. Nivavaaran koulun rakennuksen tunnusluvut... 18 Taulukko 7. Syväsenvaaran koulun rakennuksen tunnusluvut... 18 Taulukko 8. Saaren koulun rakennuksen tunnusluvut... 19 Taulukko 9. Saarenkylän koulurakennusten tasearvot 31.12.2017... 19 Taulukko 10. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennusteet vuosina 2017 2024... 22 Taulukko 11. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennusteet (sis. kaavoitus) vuosina 2017 2024... 23 Taulukko 12. Saarenkylän koulujen liikuntasalineliöt eri vaihtoehdoissa... 34 Taulukko 13. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen (m2)... 40 Taulukko 14. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen (%)... 40 Taulukko 15. Tilaohjelman lisäksi hankkeeseen kuuluvien erien laskennan perusteet... 41 Taulukko 16. Aputilojen mitoitusperusteita... 41 Taulukko 17. Vuokran muodostuminen... 43 Taulukko 18. Vaihtoehtojen investointi ja käyttötalousvaikutukset... 43 Taulukko 19. Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten laskennallinen korjausvastuu... 45 Taulukko 20. Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuosivuokrat... 45 Taulukko 21. Uudisrakennusten vuokrat rakennuksittain ja vaihtoehdoittain... 46 Taulukko 22. Nykyisten rakennusten vuokrat rakennuksittain... 46 Taulukko 23. Käyttöön jäävien rakennusten vuosivuokrat muutostyöt ja kuntoluokka 90 % huomioiden... 46 Taulukko 24. Rakennusten tasearvot 31.12.2017 jaksotettuna 25 vuodelle... 47 Taulukko 25. Rakennusten purkukustannukset... 47 Taulukko 26. Puhtaanapidon vuosikustannukset vaihtoehdoittain... 48 Taulukko 27. Puhtaanapidon edullisuusvertailu vaihtoehtoon 3... 49 Taulukko 28. Tilojen vuosikustannukset vaihtoehdoittain... 49 Taulukko 29. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3... 49 Taulukko 30. Kustannusten yhteenvedon vertailu (1-25 vuotta) vaihtoehtoon 3... 49 Taulukko 31. Vaihtoehtojen investointi- ja käyttötalousvaikutukset huomioiden uudisrakennus 6 50 Taulukko 32. Tilojen vuosikustannukset vaihtoehdoittain huomioiden uudisrakennus 6... 50 Taulukko 33. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 huomioiden uudisrakennus 6.. 51 Taulukko 34. Tilojen pinta-alojen vertailu vaihtoehdoissa... 52 Taulukko 35. Opetusryhmien jakautuminen kouluihin laskennallisesti eri vaihtoehdoissa... 53 Taulukko 36. Perusopetuksen tuntijako v. 2016 alkaen... 54 Taulukko 37. Yläasteen tuntikehys 3- ja 6-sarjaisissa kouluissa... 54 Taulukko 38. Yläasteen virkarakenteen vertailua 3- ja 6- sarjaisissa kouluissa... 55 Taulukko 39. Hallinnon henkilötyövuodet eri vaihtoehdoissa... 56 Taulukko 40. Hallinnon kustannukset (keskimääräinen) eri vaihtoehdoissa... 56 Taulukko 41. Hallinnon kustannusvertailu vaihtoehtoon 3... 56 Taulukko 42. Koulunkäynnin ohjauksen henkilötyövuodet eri vaihtoehdoissa... 57 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

Taulukko 43. Koulunkäynninohjaajien kustannukset (keskimääräinen) eri vaihtoehdoissa... 57 Taulukko 44. Koulunkäynninohjaajien kustannusvertailu vaihtoehtoon 3... 57 Taulukko 45. Toiminnallisten muutosten yhteenveto vaihtoehdoittain... 58 Taulukko 46. Kustannusten yhteenvedon vertailu (1-25 vuotta) vaihtoehtoon 3... 58 Taulukko 47. Saarenkylän koulujen tilinpäätöshinnat 2017... 58 Taulukko 48. Saarenkylän koulujen talousarviohinnat 2018... 59 Taulukko 49. Saarenkylän koulujen oppilashinnan muutos euroa per opp. vuodesta 2017 talousarviovuoteen 2018... 60 Taulukko 50. Nykyisten käytössä olevien rakennusten vuokrien jakautuminen kouluittain nykyitilanne... 60 Taulukko 51. Nykyisten käytössä olevien rakennusten vuokrien jakautuminen kouluittain tulevaisuudessa... 61 Taulukko 52. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen... 61 Taulukko 53. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat vuokraosuudet (m2)... 62 Taulukko 54. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat vuokraosuudet (%)... 62 Taulukko 55. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat euromääräiset vuokrat... 62 Taulukko 56. Vaihtoehtojen kustannusvertailu kuluryhmittäin perusopetuksen osalta... 62 Taulukko 57. Tilakustannusten jakaantuminen vaihtoehdoittain perusopetukseen... 62 Taulukko 58. Vaihtoehtojen kustannusvertailu kuluryhmittäin huomioiden rakennus 6 uudisrakennuksena... 63 Taulukko 59. Kuntoluokan 90 % mukaiset vuokrat nykyisissä käyttöön jäävissä rakennuksissa... 65 Taulukko 60. Kuntoluokan 90 % mukaiset lisäkustannukset vaihtoehdoittain... 66 Taulukko 61. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3... 66 Taulukko 62. Yhteenveto käyttötalousvaikutuksista eri vaihtoehdoissa... 67 Taulukko 63. Käyttötalousvaikutusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3... 67 Taulukko 64. Yhteenveto käyttötalousvaikutuksista eri vaihtoehdoissa, rakennus 6 uudisrakennuksena... 67 Taulukko 65. Käyttötalousvaikutusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3, rakennus 6 uudisrakennuksena... 67 Taulukko 66. Hankkeen alustava aikataulu... 71 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Palveluverkkoselvityksen prosessikuvaus... 1 Kuvio 2. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennuste vuosina 2017 2024... 24 Kuvio 3. Pääomavuokran muodostuminen ja kiinteistön elinkaari... 42 Kuvio 4. Tilojen neliömäärät vaihtoehdoissa, nykyinen rakennus 6 käytössä... 51 Kuvio 5. Tilojen neliömäärät vaihtoehdoissa, rakennus 6 uudisrakennuksena... 51 Kuvio 6. Koulujen oppilashinnan muodostuminen vuonna 2017... 59 Kuvio 7. Saarenkylän koulujen oppilashinnan muodostuminen talousarviovuonna 2018... 59 Kuvio 8. Perusopetustilojen neliömäärä oppilasta kohden eri vaihtoehdoissa... 60 Kuvio 9. Saarenkylän koulujen painotetun oppilashinnan muodostuminen eri vaihtoehdoissa... 63 Kuvio 10. Saarenkylän koulujen painotetun oppilashinnan muodostuminen eri vaihtoehdoissa huomioiden rakennus 6 uudisrakennuksena... 64 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

KUVALUETTELO Kuva 1. Koulujen väliset matkat autoteitä pitkin... 7 Kuva 2. Koulujen väliset välimatkat kävellen... 8 Kuva 3. Ala-asteiden oppilaat (2017) kartalla... 8 Kuva 4. Yläasteen oppilaat (2017) kartalla... 9 Kuva 5. Nivavaaran koulun ja Napapiirin yläasteen alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella)... 10 Kuva 6. Napapiirin yläasteen pihavarusteet... 11 Kuva 7. Nivavaaran koulun pihavarusteet... 12 Kuva 8. Syväsenvaaran koulun alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella)... 13 Kuva 9. Syväsenvaaran koulun pihavarusteet... 14 Kuva 10. Saaren koulun alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella)... 15 Kuva 11. Saaren koulun pihavarusteet... 16 Kuva 12. Rakennusten kuluminen ja tunnusluvut... 17 Kuva 13. Saarenkylän ala-asteiden oppilaaksiottoalueet vuonna 2017... 21 Kuva 14. Vaihtoehto 1 kartalla... 25 Kuva 15. Vaihtoehto 2 kartalla... 26 Kuva 16. Vaihtoehto 3 kartalla... 27 Kuva 17. Vaihtoehto 4 kartalla... 28 Kuva 18. Vaihtoehto 5 kartalla... 29 Kuva 19. Vaihtoehto 6 kartalla... 30 Kuva 20. Vaihtoehto 7 kartalla... 31 Kuva 21. Napapiirin yläasteen purettavat rakennukset... 48 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

1 JOHDANTO 1.1 Valmisteluprosessi Saarenkylän alueen koulu- ja varhaiskasvatuspalveluiden mitoitusta ja sijoittelua on ollut syytä tarkastella kiinteistöjen kunnon, tilojen riittävyyden ja väestöennusteen näkökulmasta. Palveluverkkoselvitystyö alkoi toukokuussa 2017 lähtötietojen koostamisella ja valmistelu päättyi maaliskuussa 2018. Palveluverkkoselvityksen materiaali on koottu tähän asiakirjaan. Kuvio 1. Palveluverkkoselvityksen prosessikuvaus Työryhmä: Jukka Ylinampa, Kaisa Kinnunen, Sirpa Lithovius, Irja Seppänen, Janne Juotasniemi, Leila Alaraudanjoki, Tarja Kuoksa, Tapio Pahtaja, Nella Sepänheimo, Kai Väistö Työryhmä tuotti ja prosessoi selvityksen materiaalin sekä osallistui tiedonhankintaan ja vuorovaikutukseen. Selvitysryhmä: Työryhmän jäsenten lisäksi Hannu Virkkunen, Mikko Paananen, Jari Paksuniemi, Sami Oinas, Anne Luiro Selvitysryhmä kokoontui viisi kertaa selvityksen aikana. Selvitysryhmä käsitteli työryhmän tuottamaa materiaalia ja osallistui selvityksen laatimiseen. Selvitysryhmän jäsenet esittelivät yksiköissään selvityksen edistymistä ja osallistuivat vuorovaikutukseen. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 1

Jatkoselvitystyöryhmä: Janne Juotasniemi, Hannu Virkkunen Koulutuspalvelut antoi tehtävänannon tarveselvityksen eri vaihtoehtojen tarkentamiseksi Hannu Virkkuselle ja Janne Juotasniemelle. Työryhmä on kokoontunut viikoilla 6-12. Työryhmä on kuullut koulujen rehtoreita nykyisten tilojen ja uudisrakentamisen osalta (5.2, 14.2). Nuorisopalvelujen, kansalaisopiston ja ruoka- ja siivouspalvelujen tilatarpeet käsiteltiin 12.2. Iltapäivätoiminta ja esiopetuksen tilantarve käytiin läpi 13.2. Tilaliikelaitoksen suunnitteluasiantuntijan kanssa kokoonnuttiin edellä olevien esitysten pohjalta 20.2 ja 21.2, jolloin tilaohjelmat siirrettiin HAAHTELA ohjelmaan laskentaa varten. Työryhmä jatkoi tarveselvityksen kokoamista ja tarkentamista viikoilla 9-12. Jatkoselvitystyöryhmä on laatinut muun muassa asiakirjan rakenteen, johdannon, nykytilan kuvauksen sekä talousvaikutusten arviointi osana valmistelua. Palveluverkkoselvityksen koordinaattorina toimi Jukka Ylinampa. 1.2 Vuorovaikutus ja osallisuus 1.2.1 Kyselyt Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelut järjesti 8.-22.12.2017 välisenä aikana Saarenkylän palveluverkkoa koskevan kuntalaiskyselyn Rovaniemen kaupungin nettisivuilla (www.rovaniemi.fi). Kysely oli hyvin esillä eli heti nettisivujen alussa. Kyselyssä esitettiin vaihtoehdot 1-4 ja tämän lisäksi kohta, johon vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa ajatuksiaan sekä esitettyihin vaihtoehtoihin että yleisesti Saarenkylän palveluverkkoon liittyen (muu vaihtoehto-kohta). Kyselyyn tuli yhteensä 846 vastausta. Kyselyssä eniten kannatusta sai vaihtoehto yksi. Tätä vaihtoehtoa kannatti 589 henkilöä eli 69,6 prosenttia vastaajista. Toiseksi eniten kannatusta sai vaihtoehto kaksi, jota kannatti 97 henkilöä eli 11,5 prosenttia vastaajista. Vaihtoehtoa kolme kannatettiin kolmanneksi eniten. Vastaajista 10,3 prosenttia eli 87 henkilöä oli tämän vaihtoehdon kannalla. Neljänneksi eniten kannatusta sai jokin muu vaihtoehto. Muun vaihtoehdon kohdalla sanallisissa vastauksissa esitettiin sekä Napapiirin yläasteen lakkauttamista ja uuden yhtenäiskoulun rakentamista Syväsenvaaraan että kahta erillistä yhtenäiskoulua, joista toinen olisi Syväsenvaarassa ja toinen Napapiirin yläasteen tontilla. Monissa vastauksissa toivottiin otettavan mallia Ounasrinteen monitoimitalosta. Muun vaihtoehdon kannalla oli 41 henkilöä eli 4,8 prosenttia vastaajista. Kyselyssä vähiten kannatusta sai vaihtoehto neljä. Tämän vaihtoehdon kannalla oli 32 henkilöä eli 3,8 prosenttia vastaajista. Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelut toteutti kyselyn myös kaikille Nivavaaran koulun, Syväsenvaaran koulun, Saaren koulun sekä Napapiirin yläasteen opettajille ja koulunkäynninohjaajille liittyen Saarenkylän palveluverkkoon ja esitettyihin vaihtoehtoihin 1-4. Kysely oli vapaaehtoinen ja siihen vastattiin nimettömänä. Vastausaika kyselyssä oli 21.12.2017 7.1.2018. Vastausajan päättyminen 7.1.2018 perustui siihen, että kyselyn tulokset haluttiin saada käyttöön ennen Syväsenvaaran koulun henkilökunnan keskustelutilaisuutta (9.1.2018) ja ennen Uusi Rovaniemi-lehdessä ilmestyvää ilmoitusta liittyen mahdolliseen Syväsenvaaran koulun lakkauttamiseen (vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen, 10.1.2018). Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 77. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 2

Henkilökunnan kyselyssä vaihtoehto yksi sai eniten kannatusta, sillä 59,7 prosenttia vastaajista kannatti tätä vaihtoehtoa. Toiseksi eniten kannatusta sai vaihtoehto kolme, jota kannatti 19,5 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi eniten kannatettiin vaihtoehtoa kaksi (13 %). Vähiten henkilökunnalta kannatusta sai vaihtoehto neljä, jota kannatti 7,8 prosenttia vastaajista. Kaksi seuraavaa kysymystä henkilökunnan kyselyssä oli avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat kirjoittaa mielipiteensä ja ajatuksensa vapaasti. Ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä vastaajille annettiin mahdollisuus tuoda esille heidän mielestään päätöksenteossa huomioitavia asioita Saarenkylän palveluverkkoon liittyen (Päätöksenteossa Saarenkylän palveluverkkoon liittyen tulisi mielestäni huomioida seuraavia asioita). Tähän kysymykseen tuli 35 vastausta (45,5 prosenttia ensimmäiseen kysymykseen vastanneista). Vastausten mukaan eniten toivottiin, että suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioitaisiin koulujen koko, eikä rakennettaisi liian isoja yksiköitä. Pienten yksiköiden tärkeyden toi esille 16 vastaajaa. Pientä koulua perusteltiin esimerkiksi turvallisuudella, oppilastuntemuksella ja pedagogiikalla. Kolmessa vastauksessa toivottiin myös, että päätöksenteossa huomioitaisiin ennen kaikkea lasten koulumatkat ja kolmessa muussa vastauksessa, että huomioitaisiin liikuntasalit ja niiden riittävyys. Tämän lisäksi vastauksissa oli yksittäisiä kannanottoja, joissa nostettiin esille seuraavia asioita: opettajien työllisyys, taloudellisuus, rakennusten kunto, Napapiirin kasvava matkailu sekä yhtenäiskoulun perustaminen Syväsenvaaraan. Toisessa avoimessa kysymyksessä, joka oli kyselyn viimeinen kysymys, annettiin vastaajille mahdollisuus sanoa vapaasti asioita Saarenkylän palveluverkkoon liittyen (Haluan vielä sanoa asiaan liittyen ). Tähän kysymykseen vastasi 20 henkilöä (26 prosenttia ensimmäiseen kysymykseen vastanneista). Eniten vastauksissa korostettiin puhtaiden, turvallisten ja terveellisten tilojen tärkeyttä oppilaille ja henkilökunnalle. Koulurakennuksen sijainti ei ollut vastausten mukaan ensisijaista. Kolmessa vastauksessa vastustettiin yhtenäiskouluja ja kolmessa vastauksessa toivottiin, että tulevien koulujen koko olisi riittävän pieni. Vastauksissa oli vielä yksittäisiä kannanottoja liittyen koulujen ilmanvaihtoon, Syväsenvaaran hyviin kulkuyhteyksiin, liikuntasalien riittävään määrään, esiopetuksen siirtymiseen koulujen yhteyteen ja koulukiusaamisen määrään. 1.2.2 Keskustelutilaisuudet Nivavaaran koulun, Syväsenvaaran koulun, Saaren koulun sekä Napapiirin yläasteen henkilökunnan keskustelutilaisuudet pidettiin kaikissa kouluissa yhtä aikaa 25.10.2017. Tilaisuuksissa rehtorit esittelivät Saarenkylän palveluverkkoon liittyvät vaihtoehdot 1-3, sillä vaihtoehtoa 4 ei vielä silloin ollut tuotu esille. Tilaisuuksissa rehtoreiden esittelyn jälkeen oli henkilökunnalla mahdollisuus kertoa mielipiteensä vaihtoehtoihin liittyen. Tilaisuuksista on tehty pöytäkirjat. Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelut järjesti kaksi keskustelutilaisuutta Saarenkylän palveluverkkoon liittyen. Keskustelutilaisuuksien tavoitteena oli tiedottaa kaikkia kaupunkilaisia ja erityisesti Saarenkylän alueen asukkaita Saarenkylän alueeseen liittyvistä valmisteilla olevista asioista koulutuspalveluissa (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 19 ja 20 sekä hallintolaki 24 ja 31 ). Nivavaaran koulun ja Napapiirin yläasteen yhteinen tilaisuus järjestettiin Nivavaaran koulun liikuntasalissa 7.11.2017 klo 18.00 alkaen ja Saaren koulun sekä Syväsenvaaran koulun yhteinen tilaisuus Saaren koulun liikuntasalissa 8.11.2017 klo 18.00 alkaen. Molemmissa tilaisuuksissa toimialajohtaja selitti, mitä tarkoitetaan lähikouluperiaatteella, kertoi asioista, joita huomioidaan palveluverkkojen suunnittelussa, esitteli Saarenkylän palveluverkkoon liittyvät vaihtoehdot 1-4 ja vaihtoehtojen vaikutukset alueen varhaiskasvatuspalveluihin. Tämän jälkeen esitetyistä vaihtoehdoista käytiin keskustelua kaupunkilaisten kanssa. Hallintolain 41 :n mukainen vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen liittyen Syväsenvaaran koulun mahdolliseen lakkauttamiseen pidettiin Syväsenvaaran koululla 17.1.2018 klo 18.00 20.10. Ilmoitus vaikuttamis- ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 3

mahdollisuuksien varaamisesta asiaan osallisille oli Uusi Rovaniemi-lehdessä 10.1.2018. Tilaisuudessa esiteltiin Saarenkylän alueen oppilasennusteet, arvio kaavoituksen vaikutuksista Saarenkylän alueen oppilasennusteisiin, palveluverkkoon liittyvät vaihtoehdot 1-5, vaihtoehtoihin liittyvät investointikustannukset sekä vuosittaiset että 25 vuoden aikaiset käyttötalouskustannukset. Tämän jälkeen tilaisuudessa tuotiin esille koulutuslautakunnan esittelijän päätösehdotus ja perustelut kyseiselle ehdotukselle. Tilaisuudessa pidettiin pöytäkirjaa suullisesti esitetystä mielipiteistä ja asiasta oli mahdollista toimittaa myös kirjallinen mielipide koulutuspalveluihin 31.1.2018 klo 12.00 mennessä. Lisäksi selvitysryhmä kokoontui 15.12.2017 keskustelemaan eri vaihtoehdoista. Keskusteluissa nousi esille muun muassa, että mikäli nykyiset koulut jatkaisivat toimintaansa, säilyisi nykytilanne kaikilta osin ennallaan. Pienen koulun positiivisista puolista nousi esille muun muassa joustavuus, hallinnoitavuus ja yhteisöllisyys. Toisaalta edellä mainitut positiiviset puolet voivat toteutua myös isolla koululla. Isoissa kouluissa opettajien ammattitaidon ja vahvuuksien hyödyntämiseen on paremmat edellytykset (kollegiaalisuus). Lisäksi koulujen määrän vähentyessä oppilaaksi ottoalueet selkiytyvät. Yhtenäiskoulussa lapset saisivat jatkaa tutussa ja turvallisessa opiskeluympäristössä ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen luokkaan. Tällöin ei yhtenäiskoulussa olevilla oppilailla ei tulisi koulunvaihtoa yläasteelle siirryttäessä, koska nivelvaihe ala-aste - yläaste tuo mukanaan toimintakulttuurin vaihdoksen. Tutut ala-asteen opettajat voivat jatkaa työskentelyä lasten kanssa yläasteella ja toisaalta yläasteen aineenopettajat voivat aloittaa opettamisen jo ala-astevaiheessa. Hallintolain 41 :n mukainen vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen liittyen Saarenkylän koulun mahdolliseen lakkauttamiseen pidettiin Napapiirin yläasteella 14.3.2018 klo 18.00 19.30. Ilmoitus vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta asiaan osallisille oli tiedotettu WILMA:n ja lehdistössä. Tilaisuudessa esiteltiin Saarenkylän alueen oppilasennusteet, arvio kaavoituksen vaikutuksista Saarenkylän alueen oppilasennusteisiin, palveluverkkoon liittyvät vaihtoehdot 1-7, vaihtoehtoihin liittyvät investointikustannukset sekä vuosittaiset että 25 vuoden aikaiset käyttötalouskustannukset. Tämän jälkeen tilaisuudessa tuotiin esille koulutuslautakunnan esittelijän päätösehdotus ja perustelut kyseiselle ehdotukselle. Tilaisuudessa pidettiin pöytäkirjaa suullisesti esitetystä mielipiteistä ja asiasta oli mahdollista toimittaa myös kirjallinen mielipide koulutuspalveluihin 23.3.2018 klo 12.00 mennessä. Tilaisuudessa nousi esille huoli Napapiirin yläasteen rakennus 6:n käyttömahdollisuudesta tulevaisuudessa sisäilmaongelmista johtuen. Todettiin, että rakennuksen osalta vaihtoehtoihin päivitetään uudisrakennus vaihtoehtoiseksi toteutustavaksi. Prosessin eri vaiheissa on tullut myös esille, että usean koulun vaihtoehtoa pidetään yleisesti paremmin soveltuvana Saarenkylän yhdyskuntarakenteeseen kuin yhden koulun vaihtoehtoa. Lisäksi on esitetty näkemyksiä, että palvelujen (koskee myös koulupalveluja ja kouluja) läheisyys vaikuttaa positiivisesti talojen ja tonttien arvon kehitykseen. Koulun etäisyyden tai koulujen määrän todellista vaikutusta kiinteistöjen arvoon tai vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen on kuitenkin vaikea määrittää. 1.2.3 Lasten kuuleminen Lapsivaikutusten arviointi nostettiin keskustelutilaisuudessa esille, jonka johdosta palveluverkkoon liittyen päätettiin tehdä laaja lasten kuuleminen. Tämä tarkoitti sitä, että kaikki 0-9-luokkien oppilaat kertovat oman näkökantansa siihen, millainen on hyvä ja turvallinen koulu. Lasten kuuleminen toteutettiin Saaren koululla, Syväsenvaaran koululla, Nivavaaran koululla ja Napapiirin yläasteella sekä Naavametsän, Napapiirin ja Saarenputaan päiväkodeilla eskari-ikäisille lapsille. Kuuleminen toteutettiin siten, että lapset ja nuoret joko piirsivät tai kirjoittivat aiheesta hyvä ja turvallinen koulu. Pienemmillä lapsilla piirrokset vielä sanoitettiin aikuisten kirjoittamana eli mitä he tarkoittivat piirrokseen tehdyillä asioilla. Mikäli lapsi/nuori ei osannut heti piirtää/kirjoittaa asioita, niin heitä käytiin lisäkysymysten avulla ohjaamassa eteenpäin asiassa. Jokainen lapsi ja nuori sai siis kertoa juuri itselle tärkeitä asioita helposti ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 4

ja itsenäisesti. Ketään ei myöskään pakotettu tehtävää tekemään, eli jos sen koki liian vaikeaksi, niin sai jättää myös tyhjän paperin. Lasten ja nuorten esille nostamat asiat liittyvät hyvin paljon turvallisuuteen eikä niinkään siihen, missä koulu sijaitsisi. Heille on tärkeämpää se, että koulussa on kavereita, ketään ei kiusata ja on hyvät sekä mukavat opettajat ja muu henkilökunta. Lapset ja nuoret haluavat suuren koulun, jossa on hyvä opetus, työrauha, paljon liikuntaa, hyvät opetustilat sekä paljon tekemistä. Heille on myös tärkeää se, että heitä kuunnellaan kouluasioissa ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa koulun sisällä asioihin. Välitunnit koetaan tärkeäksi ja niihin halutaan vaikuttaa, ettei aina tarvitse olla ulkona. Turvallisuuden tunnetta lapsille ja nuorille lisäävät valvontakamerat eri puolilla koulua sekä yhteiset säännöt, joita kaikki noudattavat. Tärkeäksi turvallisuutta lisääväksi tekijäksi nousee myös turvallinen koulumatka. Tulisi olla hyväkuntoiset tiet ja tarpeeksi suojateitä, jotta on turvallista kulkea. Koulurakennuksen tulisi olla suuri, puhdas ja siisti, jossa on hyvä sisäilma ja lämmintä. Luokkien tulisi olla tilavia ja mukavia sekä valaistuksen tulisi olla kunnossa. Ruokalan pitäisi olla iso, viihtyisä, hiljainen ja sieltä tulisi saada terveellistä hyvää ruokaa ilmaiseksi. Pitkille päiville toivotaan kahta ruokailua, jotta jaksaisi paremmin opiskella tai vaihtoehtoisesti saisi nauttia omia eväitä koulussa. Välineiden hankinnassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että pulpetit ja tuolit olisivat hyvät ja ergonomisesti suunniteltu. Eri tiloissa pitäisi olla myös mukavia oleilutiloja, joissa olisi sohvia sekä säkkituoleja. Piha-alueen pitäisi olla iso, jossa on kivoja ja parempia kiipeilytelineitä, erilaisia pelikenttiä (jalkapallo, monitoimikenttä, koripallo), liukumäki, keinuja, penkkejä, luistelukenttä sekä isot, valvotut pyöräparkit. Piha-alueella pitäisi siis olla paljon erilaista tekemistä lasten ja nuorten mielestä. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 5

2 NYTILAN KUVAUS 2.1 Kouluilla oleva nykyinen toiminta Saarenkylän koulupalveluverkon alueella toimii yksi yläaste ja kolme ala-astetta. Napapiirin yläasteella toimii 6-7 -sarjainen yläaste sekä yläasteen pienryhmiä sekä kaupungin yhteinen lisäopetusluokka (10-luokka). Henkilöstöön kuuluu rehtorin lisäksi 46 opettajaa, 3 koulunkäynninohjaajaa ja 0,9 koulusihteeri. Koulun oppilasmäärä on 466 (1.3.2018) Koulussa on 22 yleisopetusryhmää ja 3 pienopetusryhmää. Koulua johtaa rehtori Hannu Virkkunen. Nuorisotila Nappari ja kaupungin päiväkoti (Naavametsä) sijaitsevat rakennuksessa 3. Naavametsän päiväkodissa on tällä 65 lasta ja 4 lapsiryhmässä. Kansalaisopisto on järjestänyt koulun tiloissa 8 kurssia vuonna 2017. Nivavaaran koululla toimii 2-sarjainen ala-aste sekä ala-asteen ja yläasteen pienryhmiä. Henkilöstöön kuuluu rehtorin lisäksi 21 opettajaa, 12 koulunkäynninohjaajia ryhmissä ja yksi henkilökohtainen koulunkäynninohjaaja sekä 0,5 koulusihteeri. Koulun oppilasmäärä on 338 (1.3.2018) Koulussa on 14 yleisopetusryhmää ja 5 pienopetusryhmää sekä kippitoimintaa. Koulua johtaa rehtori Mikko Paananen. Koulun yhteydessä (talonmiehen asunto) toimii Rovaniemen seurakunnan järjestämä iltapäiväkerho, jossa on tällä hetkellä 20 lasta. Kansalaisopisto on järjestänyt koulun tiloissa 22 kurssia vuonna 2017. Syväsenvaaran koululla toimii 2-sarjainen ala-aste sekä ala-asteen pienryhmiä. Henkilöstöön kuuluu rehtorin lisäksi 15 opettajaa, 6 koulunkäynninohjaajaa ja 0,4 koulusihteeri. Koulun oppilasmäärä on 274 (1.3.2018) Koulussa on 12 yleisopetusryhmää ja 2 pienopetusryhmää. Koulua johtaa rehtori Sami Oinas. Rovaniemen seurakunta järjestää koulun iltapäivätoiminnan Aapakirkolla ja toiminnassa on mukana tällä hetkellä 29 lasta. Kansalaisopiston nykyiset varsinaiset tilat sijaitsevat koululla. Kansalaisopisto on järjestänyt koululla 82 kurssia vuonna 2017. Saaren koululla toimii 2-sarjainen ala-aste sekä ala-asteen pienryhmä. Henkilöstöön kuuluu rehtorin lisäksi 15,5 opettajaa, 3 koulunkäynninohjaajaa ja 0,4 koulusihteeri. Koulun oppilasmäärä on 310 (1.3.2018) Koulussa on 13 yleisopetusryhmää ja 1 pienopetusryhmä. Koulua johtaa rehtori Jari Paksuniemi. Suomen Nuorisoseurat ry järjestää koulun iltapäivätoiminnan koulurakennuksessa (talonmiehen asunto). Toiminnassa on mukana 43 lasta. Kansalaisopisto on järjestänyt koulun tiloissa 6 kurssia vuonna 2017. opetusryhmät luokittain (vain yleisopetusryhmät) 1.3.2018 KOULU 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk 10 lk yht pienryhmät yht Napapiirin yläaste 6 7 8 1 22 3 25 Nivavaaran koulu 3 3 2 2 2 2 14 5 19 Syväsenvaaran koulu 2 2 2 2 2 2 12 2 14 Saaren koulu 2 2 3 2 2 2 13 1 14 YHTEENSÄ 7 7 7 6 6 6 6 7 8 1 61 11 72 oppilasmäärät luokka-asteittain (vain yleisopetusryhmät) KOULU 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk 10 lk yht pr opp. yht Napapiirin yläaste 135 136 156 12 439 27 466 Nivavaaran koulu 61 63 44 46 41 40 295 43 338 Syväsenvaaran koulu 43 45 43 49 47 34 261 13 274 Saaren koulu 49 42 69 45 50 46 301 9 310 YHTEENSÄ 153 150 156 140 138 120 135 136 156 12 1296 92 1388 Taulukko 1. Opetusryhmät ja oppilaat kouluittain ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 6

Yleisopetusryhmien lisäksi kouluissa on erilaista pienopetusryhmätoimintaa toiminta-alueittain (kaupunki, alue, koulu) alla olevan taulukon mukaan. 1.3.2018 Koulu Ryhmä Oppilaat Toiminta-alue Lisätieto Nivavaaran koulu 3 23 Kaupunki Kehitysvammaisten opetus Nivavaaran koulu 2 20 Koulu Pienryhmäopetus Syväsenvaaran koulu 2 13 Alue Kuntoutusluokat Saaren koulu 1 9 Koulu Pienryhmäopetus Napapiirin yläaste 3 27 Koulu Pienryhmäopetus, JOPE Yhteensä 11 92 Taulukko 2. Pienryhmät ja oppilaat kouluittain Koulu 20.9.2017 23.1.2018 Tila Järjestäjä Nivavaaran koulu 30 20 Kaupunki Seurakunta Syväsenvaaran koulu 30 29 Seurakunta Seurakunta Saaren koulu 44 43 Kaupunki Suomen Nuorisoseurat ry Yhteensä 104 92 Taulukko 3. Iltapäivätoiminnan oppilaat kouluittain 20.9.2017 ja 23.1.2018 2.2 Koulujen sijainti ja oppilaat kartalla Kuva 1. Koulujen väliset matkat autoteitä pitkin ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 7

Kuva 2. Koulujen väliset välimatkat kävellen Kuva 3. Ala-asteiden oppilaat (2017) kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 8

Kuva 4. Yläasteen oppilaat (2017) kartalla 2.3 Koulujen piha-alueet ja lähiliikuntapaikat Saarenkylän alueen liikuntapaikat sijoittuvat merkittävästi koulujen ja koulukeskusten yhteyteen Saarenkylän urheilukenttää ja puistokenttiä lukuun ottamatta. Lisäksi alueella on ulkoilureitti- ja latuverkosto, joille kyseessä olevilta kouluilta on mahdollisuuksien mukaan yhteys tai koululle on järjestetty latupalvelu. Kouluille sijoittuvat liikuntapaikkakeskittymät jakaantuvat Saarenkylän alueella varsin tasaisesti ja ovat alueen asukkaiden hyvin saavutettavissa. "Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavassa paikassa. Lähiliikuntapaikan fyysinen toteutus lähtee paikallisista tarpeista ja lähtökohdista, mutta keskeisinä tavoitteena korostuvat aina myös lähiliikuntapaikan liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus sekä viihtyisyys". Koulujen yhteydessä sijaitsevat ulkoliikuntapaikat ovat lähiliikuntapaikkoja, jotka palvelevat lähialueen asukkaiden liikuntatarpeita. Koulupihan ja sen välittömässä läheisyydessä olevat pallokenttä, pienpeliareena, luistelualue ja jääkiekkokenttä ovat asuinalueen asukkaiden helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Suorituspaikkojen käytössä on rajoituksia ainoastaan silloin, jos niihin on myönnetty toimijoiden hakemuksesta käyttövuoroja. Koulujen liikuntasaleja ei määrityksen perusteella lueta lähiliikuntapaikoiksi, mutta ne toimivat sellaisina palvellen myös asuinalueen asukkaiden liikuntatarpeita. Napapiirin yläasteen piha-aluetta ja ympäristöä on rakennettu viime vuosina suunnitelmallisesti liikuntatunteja, välituntiliikuntaa ja vapaa-ajan käyttöä varten. Koulualueelle on rakennettu mm. pienpeliareena (v. 2017, ei kuvassa), hiekkatekonurmikenttä (tekonurmi v.2016) ja lisäksi vuonna 2014 pienoisjalkapallokenttä, tasapainoilulaite, verkkokiipeilylaite, parkourkiipeilyteline, kontaktikeinu, koripallotelineet, panna-areena, kiipeilyseinä- ja teline. Hiihtolatu on koulun välittömässä läheisyydessä ja käytettävissä on useampia reittivaihtoehtoja. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 9

Kuva 5. Nivavaaran koulun ja Napapiirin yläasteen alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella) ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 10

Kuva 6. Napapiirin yläasteen pihavarusteet ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 11

Nivavaaran koulun piha-alueella on noin 10v. siten uusittu kiipeilytelineistö oheislaitteineen muun muassa tasapainoilupukki, riipuntakaruselli, palloseinä sekä kaksi koripallotelinettä etupihalla. Lisäksi välituntikäytössä pitkillä liikuntavälitunneilla on pienpeliareena (sijaitsee Nivavaaratien varressa koulun tontin pohjoispäässä). Pallokenttä on koulun päädyssä, joka talvisin on jäädytetty luistelukentäksi. Jääkiekkokaukalo on yhteinen yläasteen kanssa ja sijaitsee pienpeliareenan vieressä yläasteen tontilla. Oppilaat maalaavat pihaasfalttiin erilaisia hyppelyruudukoita vuosittain. Pallokenttää kiertää pururata/hiihtolatu, jolla mittaa on noin ½ kilometriä. Koulun pihalta on yhteys Nivavaaran yleiseen latuverkostoon. Kuva 7. Nivavaaran koulun pihavarusteet ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 12

Syväsenvaaran koulun piha-alue koostuu laajoista peli- ja leikkialueista. Pihalla on iso jalkapallokenttä (hiekkatekonurmi), kaksi pienpelikenttää, joissa palloseiniä ja koripallokorit. Leikkialuetta ja keinuja on kunnostettu vuonna 2015. Peli- ja leikkialueiden lisäksi pihalla on ulkoluokka, jota käytetään opetuksessa, varsinkin syksyisin ja keväisin. Vuonna 2017 koulun kaukalo on uusittu kokonaisuudessaan. Piha-alueella on myös skeittiramppi rullalautailun ja skuuttailun harrastamiseen. Vuonna 2016 pihan monipuolisuutta on pyritty lisäämään pihamaalauksilla, joilla on saatu lisää rajattuja pelialueita, mm. tenniskenttä kaukalon sisään. Välituntialueelta lähtee hiihtolatu, jonka varrella on ns. halsteri hiihdon opettamista varten. Kuva 8. Syväsenvaaran koulun alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella) ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 13

Kuva 9. Syväsenvaaran koulun pihavarusteet ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 14

Saaren koulun piha-aluetta ja ympäristöä on rakennettu peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2008 ja täydennetty vuonna 2015. Koulualueelle on rakennettu mm. pienpeliareena (v. 2015), hiekkatekonurmikenttä (tekonurmi v.2015) ja jääkiekkokaukalo (v. 2007). Lisäksi peruskorjauksen yhteydessä koulualueelle on rakennettu muun muassa kiipeilyteline, liukumäki, keinuja ja tasapainoilupukki. Hiihtolatu lähtee koulun läheisyydestä ja käytettävissä on useampia reittivaihtoehtoja. Kuva 10. Saaren koulun alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella) ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 15

Kuva 11. Saaren koulun pihavarusteet 2.4 Koulurakennusten nykytilanne Tilaliikelaitos on selvittänyt vuodesta 2014 omistamiensa rakennusten tunnusluvut (Trellum Consulting Oy/Harri Isoniemi). Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan sitä arvoa, kuinka paljon nykyrahassa maksaisi rakentaa vastaava rakennus. Korjausvastuulla tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla rakennusta laskennallisesti tulisi korjata vuosittain, jotta rakennus pysyisi nykyisessä kunnossa. Nykyarvolla tai teknisellä arvolla tarkoitetaan sitä arvoa, jossa kunnossa rakennus on tällä hetkellä. Kuntoluokka tarkoittaa nykyarvon tai teknisen arvon suhdetta jälleenhankinta-arvoon. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennusta tulisi korjata, jotta rakennus olisi kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa (kuntoluokka 75 % tai enemmän). Rakennukset myös kuluvat vuosittain ja laskennallisesti kuntoluokka alenee 1,75 % vuodessa. Peruskorjaustarve kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennusta tulisi korjata, jotta rakennus palautettaisiin siihen kuntoon, jossa se oli rakentamishetkellä. Perusparannustarve kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennusta tulisi korjata, jotta rakennus saataisiin nykymääräykset täyttävään kuntoon. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 16

Kuluminen = nykykunto Tekn./JHA = kuntoluokka 120 % Perusparannustarve 100 % 90 % Peruskorjaustarve 75 % 60 % Korjausvelka Korjausaste 30 % Peruskorjaus Kunnossapitotarve Peruskorjausikä ikä 0 13 23 40 vuodet Kuva 12. Rakennusten kuluminen ja tunnusluvut Napapiirin yläasteen (Asematie 3) rakennusten käyttöönottovuodet ja kokonaispinta-alat on esitetty alla olevassa taulukossa. Rakennusten yhteenlaskettu tasearvo on yhteensä 3 524 265. Rakennukset Rakennusvuosi Tilat yhteensä m² rakennus 1 1960 1 842 rakennus 2 1997 708 rakennus 3 (pk) 1960 1 805 rakennus 4 1971 1 599 rakennus 5 1971 635 rakennus 6 1997 1 523 Yhteensä 8 112 Taulukko 4. Napapiirin yläasteen rakennusten pinta-alat Rakennus Napapiirin yläaste Rakennus 1 Napapiirin yläaste Rakennus 2 Napapiirin yläaste Rakennus 3 Napapiirin yläaste Rakennus 4 Napapiirin yläaste Rakennus 5 Napapiirin yläaste Rakennus 6 Napapiirin yläaste Yhteensä Rakennusvuosi 1960 1997 1960 1971 1971 1997 1960-1997 Huoneistoala (m 2 ) 1 842 708 1 805 1 599 635 1 523 8 112 Jälleenhankinta-arvo ( ) 4 229 561 1 569 942 3 663 000 3 435 565 1 276 946 3 271 022 17 446 036 Korjausvastuu ( ) 98 710 31 378 50 297 79 359 30 144 44 238 334 126 Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) 2 916 463 1 150 263 2 664 532 2 312 060 859 098 2 437 418 12 339 834 Kuntoluokka (%) 69,0 73,3 72,2 67,3 67,3 74,5 67,3-74,5 Korjausvelka ( ) 255 708 0 102 718 264 614 98 612 0 721 652 Peruskorjaustarve ( ) 0 0 0 0 0 0 0 Perusparannustarve ( ) 0 0 0 0 0 0 0 Tasearvo 31.12.2017 ( ) 3 524 265 Taulukko 5. Napapiirin yläasteen rakennusten tunnusluvut Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, Napapiirin yläasteen toiminta on järjestetty useammassa rakennuksessa. Rakennus 3 on poistettu opetuskäytöstä sisäilmaongelmien vuoksi, joten tällä hetkellä toiminta on viidessä (5) rakennuksessa. Rakennukset on rakennettu kolmena eri ajankohtana ja Tilaliikelaitoksen alustavan näkemyksen mukaisesti kaksi uusinta rakennusta (2 ja 6) ovat sen verran hyvässä kunnossa, joilla elinkaarta on jäljellä vielä pidempään ilman laajempia korjaustoimenpiteitä. Laaditun pitkän tähtäimen ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 17

korjaussuunnitelman (PTS) mukaisesti laajempia korjaustoimenpiteitä rakennuksissa 2 ja 6 ei ole näköpiirissä kuin vasta 2030 -luvulla. Tilaliikelaitos on toteuttanut laajoja korjaustoimenpiteitä vuosien 2016 ja 2017 aikana useammassa rakennuksessa ja kun korjaustoimenpiteitä tehdään vielä vuonna 2018. Nivavaaran koulun (Asematie 1) käyttöönottovuosi on 1992. Koulurakennuksen kokonaispinta-ala on 3 836 m² sekä rakennuksen tasearvo on 1 303 042. Napapiirin yläasteen ja Nivavaaran koulun alueiden pinta-alat ovat yhteensä noin 90 000 m². Nivavaaran koulu Rakennusvuosi 1992 Huoneistoala (m 2 ) 3 836 Jälleenhankinta-arvo ( ) 8 144 292 Korjausvastuu ( ) 189 711 Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) 5 929 719 Kuntoluokka (%) 72,8 Korjausvelka ( ) 178 500 Peruskorjaustarve ( ) 0 Perusparannustarve ( ) 0 Tasearvo 31.12.2017 ( ) 1 303 042 Taulukko 6. Nivavaaran koulun rakennuksen tunnusluvut Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, Nivavaaran koulurakennus on kohtalaisessa kunnossa. Vuosille 2018-2019 Tilaliikelaitoksen työohjelmissa on varauduttu vesikaton korjaamiseen sekä ilmanvaihdon parantamiseen käytäväalueilla. Laaditun pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman (PTS) mukaisesti laajempia korjaustoimenpiteitä on ajateltu toteutettavan vasta 2030 luvulla, joiden laajuutta vähentävät oleellisesti vuosin 2018 2019 toteutettavat korjaustoimenpiteet. Syväsenvaaran koulun (Aapatie 2) käyttöönottovuosi on 1981 ja rakennuksen kokonaispinta-ala on 3 625 m² sekä tasearvo on 365 872. Koulualueen pinta-ala on noin 30 000 m². Syväsenvaaran koulu Rakennusvuosi 1981 Huoneistoala (m 2 ) 3 625 Jälleenhankinta-arvo ( ) 7 807 191 Korjausvastuu ( ) 184 953 Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) 3 915 712 Kuntoluokka (%) 50,2 Korjausvelka ( ) 1 939 681 Peruskorjaustarve ( ) 3 110 760 Perusparannustarve ( ) 5 452 917 Tasearvo 31.12.2017 ( ) 365 872 Taulukko 7. Syväsenvaaran koulun rakennuksen tunnusluvut ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 18

Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, Syväsenvaaran koulu on välttävässä kunnossa. Tilaliikelaitoksen arvion mukaan rakennuksen peruskorjaaminen ei ole realistinen vaihtoehto, kun huomioidaan vastaavalla tavalla rakennettujen muiden rakennusten tilanne, joten ainoa vaihtoehto lienee purkaminen ja korvaaminen uudella rakennuksella. Saaren koulun (Uutelankuja 1) käyttöönottovuosi on 1951. Koulun peruskorjaus on tehty vuonna 2006 ja koulurakennuksen kokonaispinta-ala on 2 910 m². Liikuntasalirakennus (pinta-alaltaan 1 009 m²) on rakennettu 2006. Rakennusten yhteispinta-ala on 3 919 m². Saaren koulun rakennusten tasearvo on 2 643 132. Koulualueen pinta-ala on noin 30 000 m². Saaren koulu Saaren koulun liikuntatila Saaren koulu Yhteensä Rakennusvuosi 1951 2006 1951-2006 Huoneistoala (m 2 ) 2 910 1 009 3 919 Jälleenhankinta-arvo ( ) 5 910 849 1 990 452 7 901 301 Korjausvastuu ( ) 114 675 41 323 155 998 Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) 4 663 351 1 688 762 6 352 113 Kuntoluokka (%) 78,9 84,8 78,9-84,8 Korjausvelka ( ) 0 0 0 Peruskorjaustarve ( ) 0 0 0 Perusparannustarve ( ) 0 0 0 Tasearvo 31.12.2017 ( ) 1 504 768 1 138 364 2 643 132 Taulukko 8. Saaren koulun rakennuksen tunnusluvut Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, Saaren koulun rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Tilaliikelaitoksen suunnitelmissa on selvittää vuoden 2019 aikana rakennusten kunto tarkemmin, jonka pohjalta myöhemmin toteutettavat peruskorjaustarpeet ilmenevät (alustavasti 2030 luvulla). Alla olevassa on esitetty koulurakennusten tasearvot 31.12.2017. Tasearvot 31.12.2017 Napapiirin yläaste 3 524 265 Nivavaaran koulu 1 303 042 Syväsenvaaran koulu 365 872 Saaren koulu 2 643 132 Yhteensä 7 836 311 Taulukko 9. Saarenkylän koulurakennusten tasearvot 31.12.2017 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 19

3 TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY 3.1 Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot Kuntalaki velvoittaa kaupunkia edistämään toimintansa suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä (KH 27.11.2017 566). Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto päättää sitovat kokonaismäärärahat lainanantoa ja pitkäaikaista lainanottoa varten. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. Kaupungin tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Talousarvion täytäntöönpanossa on huomioitava hyvän hallinnon oikeusohjeet samoin kuin säännökset palvelujen laadusta, tuloksellisuudesta sekä päätösten perusteluvelvollisuudesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää asianhallintaan ja päätöksenteon ketjuun edeten vireille tulosta aina täytäntöönpanoon saakka (KH 27.11.2017 566). Kaupungin vuosikate kattoi vuonna 2016 poistot ja myös nettoinvestoinnit. Vuoden 2018 talousarvion pohjassa päästään noin 39 prosentin kattavuuteen poistojen suhteen. Suurin osa kaupungin investoinneista vuosina 2017 ja 2018 on katettava lainarahalla. Tämän johdosta investointeja tulee rajoittaa mahdollisuuksien mukaan ja hakea jokaisella toimialalla vaihtoehtoisia palvelutuotantotapoja, joilla kaupungin omia investointeja voidaan välttää. Palvelu- ja toimitilaverkkoa tulee tehostaa. Rakennusten uudis- ja peruskorjausinvestoinnit tulee tapauskohtaisesti suunnitella siten, että huomioidaan mahdolliset vaihtoehtoiset investointien rahoitus- ja toteutustavat. Tämä edellyttää palvelutarpeen ja toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua, sillä tilaratkaisuissa on varauduttava pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin (KH 8.5.2017 215). Tilavaihtoehdoissa on huomioitava tulevat palvelutarpeen muutokset ja toimintaympäristöanalyysi. Huomioitavaa on, että yksittäiset investointipäätökset vaikuttavat myös muun palveluverkon tulevaisuuteen. Näin ollen uudet tilainvestoinnit tulee perustua vain ja ainoastaan osoitettuun ja perusteltuun palveluntarpeeseen. Mikäli valittava vaihtoehto lisää käyttömenoja, tulisi lisäkustannuksille osoittaa samassa yhteydessä kate, joko käsiteltävästä palvelukokonaisuudesta tai muusta toimialan kokonaisuudesta. Talouskehyksessä ei ole osoitettavissa edellä mainitun perusteella lisärahoitusta kasvaviin kustannuksiin tulevaisuudessa. Palvelujen erilaisia toteuttamistapoja tulee jatkossa harkita, jotta palvelut kyettäisiin tuottamaan vähenevällä rahoituksella. 3.2 Mitoitus Koulupalveluverkon mitoituksella kartoitetaan koulupalveluiden tarvetta määrätyllä alueella tietyllä aikajaksolla. Saarenkylän koulupalveluverkon mitoitus perustuu ala-asteiden oppilasennusteisiin. Syntyneisiin pe- ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 20

rustuva ennuste laskee tulevien vuosien ala-asteiden oppilaat alueella asuvien ikäluokkien perusteella. Vuodesta 2024 alkaen ala-asteiden ennusteeseen tulee mukaan vielä syntymättömiä ikäluokkia, jolloin ennustettavuus heikkenee. Vuoden 2029 ala-asteiden oppilasennuste perustuu kokonaan syntymättömiin ikäluokkiin. Mitoituksessa on huomioitu kaava-alueiden rakentuminen sekä alueen täydennysrakentaminen. Pitkissä ennusteissa kaavoituksen ennustaminen on vaikeaa, sillä 2020-luvulla rakentuvista kaava alueista ei ole vielä olemassa suunnitelmia tai päätöksiä. Alla olevassa kartassa on rajattu Saarenkylän koulupalveluverkon ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet vuonna 2017. Näitä rajauksia käyttämällä ala-astekohtaiset ennusteet on tehty paikkatietojärjestelmän avulla. Oppilaaksiotto alueet on määritetty mahdollisimman tarkasti kuvaamaan todellista oppilaaksioton tilannetta. Kuva 13. Saarenkylän ala-asteiden oppilaaksiottoalueet vuonna 2017 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 21

Taulukko 10. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennusteet vuosina 2017 2024 Edellä olevassa taulukossa on esitetty Saarenkylän ala-asteiden syntyneisiin perustuvat oppilasennusteet. Saaren koulun ja Syväsenvaaran koulun syntyneisiin perustuva oppilasennuste on laskeva ja Nivavaaran koulu säilyttänee nykyisen oppilasmääränsä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Saarenkylän ala-asteiden yhteenlaskettu syntyneisiin perustuvaoppilasennuste. Kaava-alueiden rakentumisen ja täydennysrakentamisen vaikutus on esitetty Vihreän ympyrän taulukossa. Tulevat oppilaat on laskettu kaava-alueen tonttien lukumäärän ja keskiarvoisen lapsimäärän perusteella. Lisäksi on huomioitu palveluverkkoalueen sisäinen muutto kaava-alueelle. Viimeisessä taulukossa on esitetty uudisrakentamisen vaikutuksella korjattu oppilasennuste, joka toimii mitoituksen perusteena tässä selvityksessä. Taulukko on esitetty myös pylväskaaviona. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 22

Taulukko 11. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennusteet (sis. kaavoitus) vuosina 2017 2024 Uusien kaava-alueiden rakentuminen kompensoi osittain laskevaa syntyvyyttä. Huomattavaa on, että Saarenkylän alueen uudet kaava-alueet sijaitsevat Nivavaaran koulun oppilaaksiottoalueella. Saarenkylän alueen täydennysrakentaminen on voimakkainta Saaren koulun oppilaaksiottoalueella. Ennusteen mukaan Saarenkylän koulupalveluverkon alueella ala-asteiden oppilasmäärä tulee vähenemään vuodesta 2017 vuoteen 2024 yhteensä 72 oppilasta. Tämä tarkoittaa 7,8 % laskua oppilasmäärässä seitsemän vuoden ajanjaksolla. Mitoitettaessa Saarenkylän koulupalveluverkko kuudelle ala-astesarjalle, laskennallinen keskimääräinen luokkakoko vuoden 2017 oppilasmäärällä 923 on 25,6 oppilasta ja vuoden 2024 oppilasmäärällä 851 luokkakoko on 23,7 oppilasta. Huomattavaa on, että oppilasmäärä on ennusteen mukaan suurimmillaan vuonna 2020, jolloin oppilaita on 955 ja keskimääräinen ryhmäkoko on 26,5 oppilasta. Vuoden 2024 jälkeinen ala-asteikäisten määrän kehitys riippuu pääsääntöisesti Saarenkylän alueella syntyvien ikäluokkien koosta. Vuonna 2017 syntyneiden määrä on jäänyt pieneksi, joten laskeva trendi tulee todennäköisesti jatkumaan. Myös kaavoituksella ja rakennuspaikkojen tarjonnalla on paikallisesti merkitystä oppilasmäärien kehitykseen. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 23

Seuraavaksi esitetty pylväskaavio havainnollistaa miten ala-asteiden oppilasmäärä tulee pysymään likimain vuoden 2017 tasossa vuoteen 2020 asti. Vuodesta 2021 alkaen ala-astelaisten määrä alkaa laskea noin 3 % vuosittain. Kuvio 2. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennuste vuosina 2017 2024 Saarenkylän koulujen mitoitukseksi (ala-aste ja yläaste) valittiin tässä selvityksessä kuusi sarjaa. Myöhemmin tämä on esitetty muodossa 6+6. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 24

4 PALVELUVERKON VAIHTOEHDOT 4.1 Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa alueella jatkaa kolme 2-sarjaista ala-astetta (Nivavaaran, Syväsenvaaran ja Saaren koulu) ja Napapiirin yläaste jatkaa 6-sarjaisena yläasteena. Investoinnit kohdistuvat Syväsenvaaran uuteen ala-aste rakennukseen ja Napapiirin yläasteen uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 14. Vaihtoehto 1 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 25

4.2 Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa alueella jatkaa yksi 3-sarjainen ala-aste (Saaren koulu) ja yksi 3+6 -sarjainen yhtenäiskoulu, josta käytetään nimeä Napapiirin yhtenäiskoulu (Nivavaaran koulu 3-sarjainen ja Napapiirin yläaste 6-sarjainen). Investoinnit kohdistuvat Saaren koulun laajennukseen 3-sarjaiseksi ja Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 15. Vaihtoehto 2 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 26

4.3 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa alueella jatkaa yksi 2-sarjainen ala-aste (Saaren koulu) ja yksi 4+6 -sarjainen Napapiirin yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat pelkästään Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 16. Vaihtoehto 3 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 27

4.4 Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa alueella jatkaa yksi 6+6 -sarjainen yhtenäiskoulu, josta käytetään nimeä Saarenkylän yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat uuteen yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty yhtenäiskoulun saavutettavuus ja koulun sijainti sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Vaihtoehto voidaan toteuttaa myös muille sijainneille kuin alla olevassa kartassa esitetylle. Mahdollisia muita sijainteja ovat junaradan eteläpuolinen ns. Ohrapellontien alue tai Saaren koulun alue. Sijainnin muutoksesta aiheutuu joitain muutoksia saavutettavuuteen ja esitettyihin laskennan lähtöarvoihin. Kuva 17. Vaihtoehto 4 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 28

4.5 Vaihtoehto 5 Vaihtoehdossa alueella jatkaa kaksi 3-sarjaista yhtenäiskoulua, Napapiirin yhtenäiskoulu ja Saaren yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen sekä Saaren koulun laajennukseen yhtenäiskouluksi. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 18. Vaihtoehto 5 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 29

4.6 Vaihtoehto 6 Vaihtoehdossa alueella jatkaa kaksi 2-sarjaista ala-astetta (Nivavaaran ja Saaren koulu) ja yksi 2+6 -sarjainen yhtenäiskoulu, josta käytetään nimeä Syväsenvaaran yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat pelkästään Syväsenvaaran yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 19. Vaihtoehto 6 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 30

4.7 Vaihtoehto 7 Vaihtoehdossa alueella jatkaa 2-sarjainen ala-aste (Nivavaaran koulu) ja 2+6 -sarjainen Saaren yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat Saaren koulun laajennukseen yhtenäiskouluksi. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 20. Vaihtoehto 7 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 31

5 VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA 5.1 Koulumatkat ja oppilaaksiottoalueet Saarenkylän palvelualue on pinta-alaltaan noin 12 km². Alueen läpimitta on itä-länsi-suunnassa noin 7 km ja pohjois-etelä-suunnassa noin 3 km. Palvelualueella on taajamamainen teiden, katujen ja kevyenliikenteen väylien verkosto. Verkosto on rakennettu pääsääntöisesti 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla. Liikenneverkon osalta muista vaihtoehdoista eroaa selvästi VE 4, joka ei välttämättä sijaitse rakennettujen liikenneväylien varrella. Ala-asteiden saavutettavuus on nykyisen kaltainen vaihtoehdoissa 1 ja 7. Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 5 ala-asteiden saavutettavuus muuttuu Syväsenvaaran oppilaista. Syväsenvaaran koulun oppilaaksiottoalueen luoteisosissa asuvien oppilaiden koulumatkat pitenevät pysyen kuitenkin kohtuullisina Rovaniemen keskusalueen keskimääräisiin koulumatkoihin suhteutettuna. Vaihtoehdossa 4 kaikkien palvelualueen reunoilla asuvien oppilaiden koulumatkat pitenevät pysyen kuitenkin kohtuullisina Rovaniemen keskusalueen keskimääräisiin koulumatkoihin suhteutettuna. Yläasteen ja yhtenäiskoulujen saavutettavuus on nykyisen kaltainen vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3. Vaihtoehdossa 4 palvelualueen koillisosassa asuvien yläasteen oppilaiden koulumatkat pitenevät ja luoteisosassa asuvien oppilaiden koulumatkat lyhenevät pysyen kuitenkin kohtuullisina Rovaniemen keskusalueen keskimääräisiin koulumatkoihin suhteutettuna. Vaihtoehdoissa 5 ja 7 palvelualueen eteläosissa asuvien yläasteen oppilaiden koulumatkat lyhenevät alueen pohjoisosassa asuvien koulumatkojen pysyessä entisellään. Vaihtoehdossa 6 palvelualueen länsiosissa asuville yläasteen oppilaille koulumatkat lyhenevät, alueen keskiosassa asuvien oppilaiden koulumatkat pitenevät ja alueen itäreunalla asuvien yläasteen koulumatkat pitenevät lähestyen 5 km:n matkaa. Kaikilla Saarenkylän kouluilla on tällä hetkellä kuljetusoppilaita. Ounasjoen itäpuolella asuvia oppilaita tulee sekä Syväsenvaaraan, Saarelle että Napapiirille. Kuusamontien suunnasta tulee oppilaita Saarelle ja Napapiirille. Koskenkylän puolelta tulee Napapiirille vielä yhden vuoden oppilaita 7-luokalle, jonka jälkeen kaikki sieltä tulevat siirtyvät Ounasvaaran peruskouluun. Norvajärveltä tulee oppilaita Syväseen ja Napapiirille. Sodankylän suunnasta tulee oppilaita Napapiirille. Lisäksi alueella kuljetetaan oppilaita muulla perusteella (erityinen tuki yms.) joka koululle. Kuljetuskustannusten näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, kuinka monta koulua Saarenkylän alueella on, koska etäisyydet ovat lyhyitä. Kuljetusoppilaat tulee jatkossa logistiikan kannalta keskittää eri vaihtoehdoissa tiettyihin kouluihin, jolloin kuljetusajat saadaan mahdollisimman lyhyiksi. Oppilaat asuvat palvelualueella suhteellisen tasaisesti. Vaihtoehdoissa esitetyt oppilaaksiottoalueiden muutokset perustuvat koulujen oppilasmäärään ja sijaintiin. Vaihtoehdoissa 1 ja 6 ala-asteiden oppilaaksiottoalueisiin ei tule muutoksia. Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 7 Syväsenvaaran koulun oppilaaksiottoalue liitetään Nivavaaran ja Saaren koulujen oppilaaksiottoalueisiin. Vaihtoehdossa 4 kaikki Saarenkylän palvelualueen oppilaat käyvät yhdessä yhtenäiskoulussa ja vaihtoehdossa 5 palvelualue jaetaan kahdeksi yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueeksi. 5.2 Lähiliikuntapaikat Vaihtoehdossa 1 nykyisten koulujen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lähiliikuntapaikat säilyvät nykyisellään. Lähiliikuntapaikkojen infraan voidaan tehdä muutoksia liikuntapaikkojen mahdollisten peruskorjausten ja perusparannusten sekä kehittämis- ja muutostarpeiden yhteydessä. Napapiirin yläasteen ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 32

uusi liikuntasali olisi 720 m² ja Syväsenvaaran uuden koulun liikuntasali olisi 360 m². Kyseessä olevat neliömäärät tarkoittavat molemmissa liikuntasaleissa vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 1 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². Vaihtoehdossa 2 nykyisten koulujen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lähiliikuntapaikat säilyvät nykyisellään. Syväsenvaaran koulun lakattua ja kiinteistön käytön päätyttyä on lähiliikuntapaikkojen käyttö vähäisempää. Liikuntapalvelut jatkaa ja edelleen kehittää lähiliikuntapaikkojen ylläpitoa. Niiden suorituspaikkoihin voidaan tehdä muutoksia peruskorjausten ja perusparannusten sekä kehittämis- ja muutostarpeiden yhteydessä. Nivavaaran ja Napapiirin koulujen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevia lähiliikuntapaikkoja tulee kehittää ja uudistaa kasvaneen oppilasmäärän ja lisääntyneen koulukäytön vuoksi. Oppilasmäärän kasvu Napapiirin yhtenäiskoulussa ja Syväsenvaaran koulun liikuntasalin poistuminen käytöstä johtavat siihen, että rakennettava uusi liikuntasali olisi 1080 m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 2 Saaren koulun nykyinen kouluravintola ennallistettaisiin koulun toiseksi liikuntasaliksi (172 m²) kasvavan oppilasmäärän vuoksi. Vaihtoehdossa 2 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². Vaihtoehto 3 on soveltuvin osin vastaava kuin vaihtoehto 2 Napapiirin yhtenäiskoulun osalta. Vaihtoehdossa 3 Saaren koululle ei kohdistu rakentamistarvetta, koska oppilasmäärä säilyy koululla ennallaan. Vaihtoehdossa 4 nykyisten koulujen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevien lähiliikuntapaikkojen säilyttäminen riippuu vaihtoehdon sijaintipaikasta. Nykyisten koulujen lakattua ja kiinteistöjen käytön päätyttyä on niiden alueella sijaitsevien lähiliikuntapaikkojen käyttö aikaisempaa vähäisempää. Liikuntapalvelut joutuu arvioimaan kokonaistilanteen, mutta jatkaa soveltuvin osin olemassa olevien lähiliikuntapaikkojen ylläpitoa. Kyseessä olevien lähiliikuntapaikkojen määrää ja niiden suorituspaikkojen määrää joudutaan tarkastelemaan, mahdollisesti myös vähentämään ja tekemään muutoksia peruskorjausten ja perusparannusten yhteydessä. Neljän liikuntasalin poistuessa kartalta tulee haasteelliseksi korvata ne yhden koulukeskuksen yhteyteen rakennettavalla liikuntasali- /liikuntahalliratkaisulla. Koulujen ja vapaa-ajan tarpeisiin rakennettavan liikuntahallin koko olisi 2 100 m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa ei ole muita saleja käytössä. Vaihtoehto 5 on soveltuvin osin vastaava kuin vaihtoehdot 2 ja 3. Saaren yhtenäiskoulun mahdollinen uusi liikuntasali olisi 360 m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 5 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². Vaihtoehto 6 on soveltuvin osin vastaava kuin vaihtoehto 1. Syväsenvaaran yhtenäiskoulun uusi liikuntasali olisi 1 080 m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 6 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². Vaihtoehto 7 on soveltuvin osin vastaava kuin vaihtoehto 1. Saaren yhtenäiskoulun uusi liikuntasali olisi 1080 m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 7 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 33

Liikuntasalineliöt 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Napapiirin yläaste 460 720 1 080 1 080 1 080 Nivavaaran koulu 264 264 264 264 264 264 264 Syväsenvaaran koulu 273 360 1 080 Saaren koulu 394 394 566 394 754 394 1 474 Saarenkylän yhtenäiskoulu 2 100 Yhteensä 1 391 1 738 1 910 1 738 2 100 2 098 1 738 1 738 Taulukko 12. Saarenkylän koulujen liikuntasalineliöt eri vaihtoehdoissa Eri vaihtoehtojen liikuntasalien mitoituksessa on täytynyt huomioida ala- ja yläasteen erilaiset tarpeet uuden opetussuunnitelman mukaisesti sekä opetusryhmien lukumäärä suhteessa käytettävissä olevaan kouluaikaan. Lukujärjestyksen pedagogisen suunnittelun kannalta opetusryhmille tulee mahdollistaa tuntipaikkoja liikuntasaliin eri päiville. 5.3 Nuorisotilat Rovaniemen nuorisopalveluiden tavoite on, että jokaisella alueella toimii nuorisotila, joka on alueen nuorisotyön keskus. Nuorisotilatoiminta on suunnattu 13 20- vuotiaille, joten sijainti yläasteen/yhtenäiskoulun yhteydessä on ideaali kohderyhmän kannalta. Alueellisiin nuorisopalveluihin kuuluu nuorisotilatoiminta, pienryhmätoiminta, kerhot, neuvonta ja tiedotus, koulunuorisotyö, tapahtumat sekä retket. Nuorisotilan sijaitseminen yläasteen/yhtenäiskoulun yhteydessä mahdollistaa monipuolisesti tilojen yhteiskäytön ja liikuntatilojen, sekä piha-alueen hyödyntämisen iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi nuorisotilan fyysinen sijainti koululla sujuvoittaa päivisin tapahtuvaa koulunuorisotyötä. Kouluilla nuoriso-ohjaajat järjestävät päivisin ryhmäytymistoimintoja, kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä, pienryhmiä, välituntitoimintaa, päihde- ja seksuaalivalistusta sekä toimivat yhteistyössä opettajien, oppilaskuntien ja tukioppilaiden kanssa. Kaikissa vaihtoehdoissa nuorisotilat on sijoitettu yläasteen/yhtenäiskoulun yhteyteen samoilla mitoituksilla. Näin ollen vaihtoehtojen tarkempi analysointi ei ole tässä yhteydessä tarpeellista. 5.4 Kansalaisopisto Saarenkylän koulujen tiloissa on käynyt yhteensä 1 607 kurssilaista 120 kurssilla ja opiston 9 060 oppitunneista 3 579 tuntia (39,5 %) on järjestetty Saarenkylän alueella. Syväsenvaaran koulun yhteydessä kansalaisopistolla on omat opistotilat (kansalaisopiston kudonta- ja keramiikkaluokka sekä käsityötila). Saarenkylän koulujen tiloissa on lisäksi järjestetty eri sisältöisiä kursseja (liikunta, käsityö, musiikki, ). Kansalaisopiston tilatarpeet on huomioitu eri vaihtoehdossa samoilla mitoituksilla. Näin ollen vaihtoehtojen tarkempi analysointi ei ole tässä yhteydessä tarpeellista. 5.5 Esiopetus Varhaiskasvatusyksiköiden sijainti koulujen yhteydessä tai läheisyydessä edesauttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisen yhteistyön tekemistä ja mahdollistaa paremmin lapsen eheän oppimispolun rakentumisen. Palveluverkon eri vaihtoehdoissa Naavametsän päiväkodin korvaa kolme esiopetusryhmää. Esiopetuksen tilatarpeet on huomioitu eri vaihtoehdossa samoilla mitoituksilla. Näin ollen vaihtoehtojen tarkempi analysointi ei ole tässä yhteydessä tarpeellista. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 34

5.6 Lapsivaikutusten arviointi ja pedagogisia näkökulmia Tällä hetkellä kaikki Saarenkylän oppilaat eivät käy välttämättä sitä koulua, joka on lähinnä heidän asuinpaikkaansa, vaan lähikouluksi on voitu nimetä myös se koulu, jossa on tilaa. Osalle lapsista, jotka asuvat lähinnä Nivavaaran koulua, lähikouluksi on nimetty Saaren koulu. Syntyvyyden perusteella tehdyn oppilasennusteen mukaan Syväsenvaaran koulun ja Saaren koulun oppilasmäärät vähenevät siten, että Syväsenvaaran koulussa vähennys on 81 oppilasta vuoteen 2023 mennessä ja Saaren koulussa 89 oppilasta. Nivavaaran koulussa oppilasmäärän vähennys on vain 20 oppilasta vuoteen 2023 mennessä. Nivavaaran koulun oppilasmäärä näyttääkin pysyvän melko vakaana. Jotta Saarenkylän alueen ala-asteiden oppilaiden lähikouluksi olisi mahdollista nimetä se koulu, joka sijaitsee lähinnä oppilaan asuinpaikkaa, pitäisi oppilasmäärän vähentyä juuri Nivavaaran koulussa. Nivavaaran kouluun ei ole voitu ottaa oppilaaksi kaikkia koulun lähellä asuvia lapsia, vaikka lisäyspaine on kohdistunut sinne. Vaihtoehto 1 ei siten ratkaise tätä tilannetta, sillä Nivavaaran kouluun tulisi lisätä vähintään yksi sarja lisää. Rovaniemen opetustoimen tekemän Perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaan lähikoulu on pääsääntöisesti oppilaan kotia lähinnä sijaitseva koulu (s. 9). Vaihtoehto 1:n kohdalla Syväsenvaaran koulu ja Napapiirin yläaste saisivat uudet ja modernit oppimisympäristöt, joissa opetussuunnitelman mukaisesti oppilaan oma aktiivisuus, tutkiminen ja vertaisoppiminen painottuisivat. Oppilasennusteen mukaan kaikki Saarenkylän ala-asteet pienenisivät oppilasmääriltään, eniten kuitenkin Saaren koulu ja sitten Syväsenvaaran koulu. Haasteena tulevaisuudessa Saaren koulun ja Syväsenvaaran koulun kohdalla olisi kaikkien luokanopettajien opetusvelvollisuuden (24 tuntia viikossa) täyttyminen. Ratkaisuna tähän on nykyisen tilanteen jatkuminen eli lapsia ohjataan Nivavaaran koulun läheltä Saaren koulun ja Syväsenvaaran koulun oppilaiksi. Koska vaihtoehdossa 1 Saarenkylän kouluverkko olisi kuten nykyään, jäisi opettajien osaamisen ja taitojen hyödyntäminen suppeammaksi, oman koulun asiaksi. Pienemmässä koulussa opettajan erityisosaamisesta hyötyisi pienempi määrä oppilaita eli vain oman koulun oppilaat. Voi myös syntyä tilanteita, jolloin koulussa on useampi esimerkiksi kuvataiteeseen tai alkuopetukseen erikoistunutta opettajaa, eikä kaikki pysty saamaan opetettavakseen juuri niitä oppiaineita, joihin on erikoistunut (rekrytointi tärkeää). Toisaalta taas pienemmässä koulussa voi olla niin, että johonkin oppiaineeseen ei löydy ketään opettajaa, esimerkiksi musiikkiin: kukaan koulun luokanopettajista ei ole erikoistunut musiikkiin tai kukaan ei halua sitä opettaa. Opettajien erilainen ja laaja osaaminen on sekä oppilaiden, opettajan itsensä että muiden työntekijöiden hyödyksi (saa opettaa oppiaineita, joita haluaa ja joihin on kyvykäs). Pienemmällä ala-asteella myös opettajien yhteistyö voi olla haasteellisempaa, sillä aina ei löydy samanhenkistä rinnakkaisluokan opettajaa, jonka kanssa toteuttaa opetusta työparina tai suunnitella ja ryhmitellä opetusta yhdessä. Sama tilannehan on myös oppilailla: Kun on enemmän oppilaita, löytyy myös samanhenkisiä kavereita enemmän. Pienemmällä ala-asteella myös erityisopettajien kohdalla työn jakaminen esimerkiksi erityisopettajan oman vahvuuksien tai vuosiluokkien mukaan on haasteellisempaa, koska opettajia on vähemmän. Vaihtoehdossa 1 oppilashuoltopalvelut eli kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologipalvelut on järjestettävä kaikkiin kouluihin. Oppilaan kannalta tämä tarkoittaa heikompaa palveluiden tavoitettavuutta, sillä pienemmässä koulussa oppilashuoltohenkilöstö on tavoitettavissa vain tiettyinä päivinä. Vaihtoehdossa 1 tarvitaan myös neljä rehtoria. Toisaalta tässä vaihtoehdossa liikuntatiloja on riittävästi ja opettajien oppilastuntemus koko koulun oppilaiden osalta on parempi. Pienemmällä ala-asteella A2-kielen (saksa, ruotsi, saame, italia, espanja, ranska ja venäjä) ryhmien syntyminen on haasteellisempaa. Rovaniemen opetustoimen tekemän Perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaan A2-kielen ryhmän muodostumiseen tarvitaan vähintään 10 oppilasta (s. 13). Pienemmällä ala-asteella voi olla tilanne, että ei synny yhtään A2-kielen ryhmää tai syntyy vain yksi ryhmä. Isommalla ala-asteella A2- kielen ryhmiä voi syntyä useita ja päteviä aineenopettajiakin löytyy omasta koulusta, usein näin varsinkin kun ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 35

on kyse yhtenäiskoulusta. Se, että syntyy useita A2-kielen ryhmiä, mahdollistaa oppilaalle sen, että hän voi opiskella sellaista oppiainetta, jota hän itse haluaa. Tulevaisuudessa kansainvälisessä yhteistyössä juuri erilaisten kielten osaaminen eritasoisesti on tärkeää. Vaihtoehdossa 2 Saaren koulun ja Nivavaaran koulun luokkamäärät sekä koulun koko kasvaisivat ja Nivavaaran koulusta ja Napapiirin yläasteesta tulisi yhtenäiskoulu. Tämä toisi Saarenkylän alueelle kaksi samankokoista ala-astetta, jolloin alueen oppilassijoittelu helpottuisi ja oppilaiden lähikoulu olisi paremmin heidän asuinpaikkaansa lähinnä oleva koulu. Monen Syväsenvaaran koulun oppilaan koulumatka pitenisi tässä ratkaisussa, mutta ei kuitenkaan olisi yli 3 km. Alueen koko oppilasmäärän väheneminen ei näyttäytyisi niin voimakkaasti ala-asteilla, vaan kahdella ala-asteella oppilasmäärä olisi noin 400 oppilasta. Vaihtoehdossa 2 kaikki koulut, jotka jäisivät, saisivat uusia oppimisympäristöjä, jotka tukisivat nykyisen opetussuunnitelman toteuttamista. Myös opettajien monipuolinen osaaminen olisi paremmin hyödynnettävissä (enemmän opettajia koulussa tarkoittaa enemmän ja monipuolisempaa osaamista) ja se kohdistuisi useamman oppilaan eduksi. Tutkimustulosten mukaan työntekijä on tyytyväisempi, mitä monipuolisemmin hän voi käyttää kykyjään. Ruotsin kielen (B1-kieli) opettaminen yhtenäiskoulussa olisi mahdollista järjestää myös siten, että yläasteen puolelta löytyisi ruotsin kielen aineenopettaja 6. vuosiluokalle. Tämä toisi myös aineenopettajan tunteihin lisäystä. Saaren koululla ruotsin kielen opetus tulisi järjestää kuten nykyäänkin (luokanopettajat opettavat). Koska Saarenkylän ala-asteet, Nivavaaran koulu ja Saaren koulu, suurenisivat, opettajien työparityöskentely ja luokkatasoinen tiimityö mahdollistuisi helpommin: löytyisi enemmän opettajia, jotka jakaisivat samanlaisen ihmiskäsityksen ja oppimiskäsityksen. Myös oppilaille löytyisi samanhenkisiä kavereita enemmän. Lapsivaikutusten arvioinnissa oppilaat ovat kokeneet tämän erityisen tärkeäksi. Vaihtoehdossa 2 oppilashuoltopalveluiden saatavuus ja tavoitettavuus paranisi, mikä on tärkeää oppilaan kannalta. Myös oppilaiden A2-kielen valinnaisuus lisääntyisi, sillä suurempi oppilasmäärä synnyttää useamman kieliryhmän. Yhtenäiskoulu mahdollistaisi paremmin sekä aineenopettajien hyödyntämisen alaluokilla että kaksoiskelpoisten luokanopettajien hyödyntämisen yläluokilla (esimerkiksi musiikin opetus, kielten opetus, historian ja uskonnon opetus sekä käsityön opetus). Yhtenäiskoulussa opettajien opetusvelvollisuudet täyttyisivät näin paremmin. Saaren koulun ja yhtenäiskoulun riittävistä liikuntatiloista tulisi erityisesti huolehtia. Rehtoreiden määrä tässä vaihtoehdossa vähenisi neljästä kahteen. Vaihtoehdossa 3 Nivavaaran koulun luokkamäärät sekä koulun koko kasvaisi ja Nivavaaran koulusta ja Napapiirin yläasteesta tulisi yhtenäiskoulu. Saaren koulu pysyisi edelleen 2-sarjaisena kuten nykyäänkin. Tämän vaihtoehdon mukaan Saarenkylän alueella olisi kaksi ala-astetta jolloin alueen oppilassijoittelu selkiintyisi ja oppilaiden lähikoulu olisi paremmin heidän asuinpaikkaansa lähinnä oleva koulu. Paine Nivavaaran koulun kohdalla olisi ratkaistu. Monen Syväsenvaaran koulun oppilaan koulumatka pitenisi tässä vaihtoehdossa, mutta ei kuitenkaan olisi yli 3 km. Suurimman osan Syväsenvaaran koulun oppilaiden lähikouluksi tulisi Napapiirin yhtenäiskoulu. Alueen koko oppilasmäärän väheneminen ei näyttäytyisi niin voimakkaasti ala-asteilla kuin vaihtoehto yhdessä. Tässä vaihtoehdossa Nivavaaran koulu ja Napapiirin yläaste saisivat uusia oppimisympäristöjä, jotka tukisivat nykyisen opetussuunnitelman toteuttamista. Saaren kouluun ei tehtäisi investointeja eli muutoksia oppimisympäristöihin. Ruotsin kielen (B1-kieli) opettaminen yhtenäiskoulussa olisi mahdollista järjestää myös siten, että yläasteen puolelta löytyisi ruotsin kielen aineenopettaja 6. vuosiluokalle. Tämä toisi myös aineenopettajan tunteihin lisäystä. Saaren koululla ruotsin kielen opetus tulisi järjestää kuten nykyäänkin (luokanopettajat opettavat). ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 36

Koska Nivavaaran koulu suurenisi, työparityöskentely ja opettajien luokkatasoinen tiimityö mahdollistuisi paremmin: löytyisi paremmin opettajia, jotka jakaisivat samanlaisen ihmiskäsityksen ja oppimiskäsityksen. Myös alaluokkien oppilaille löytyisi samanhenkisiä kavereita enemmän Napapiirin yhtenäiskoulusta. Vaihtoehdossa 3 oppilashuoltopalveluiden saatavuus ja tavoitettavuus paranisi Napapiirin yhtenäiskoulussa, sillä isommassa yksikössä on oppilashuoltohenkilöstöä mitoitettu oppilaiden tarpeisiin enemmän. Myös oppilaiden A2-kielen valinnaisuus paranisi Napapiirin yhtenäiskoulussa, sillä suurempi oppilasmäärä eli neljä rinnakkaista luokkaa synnyttäisi todennäköisesti useamman kieliryhmän. Napapiirin yhtenäiskoulu mahdollistaisi sekä aineenopettajien hyödyntämisen alaluokilla että kaksoiskelpoisten luokanopettajien hyödyntämisen yläluokilla (esimerkiksi musiikin opetus, kielten opetus, historian ja uskonnon opetus sekä käsityön opetus). Yhtenäiskoulussa oppilashuollon jatkuvuus voitaisiin varmistaa tehokkaammin, sillä samat työntekijät niin oppilashuollossa kuin muutenkin tapaavat ja opettavat oppilaita sekä alaluokilla että yläluokilla. Tällöin nivelvaiheen tiedonsiirtoon liittyvät haasteet vähenisivät. Erityisopettajien kohdalla työn jakaminen mahdollistuisi paremmin. Myös erilaisten joustavien pedagogisten ratkaisujen toteuttaminen oli helpompaa yhtenäiskoulussa (henkilökuntaa ja tiloja enemmän). Yhtenäiskoulun riittävistä liikuntatiloista tulisi erityisesti huolehtia. Vaihtoehdossa 3 suurempaan yksikköön ja yhtenäiskouluun liittyvät hyödyt ja edut koskettaisivat Napapiirin yhtenäiskoulua. Saaren koulu säilyisi pienehkönä ala-asteena. Rehtoreiden määrä tässä vaihtoehdossa vähenisi neljästä kahteen. Vaihtoehdossa 4 mahdollisesti kaikkien Saarenkylän alueen oppilaiden koulumatka muuttuisi, sillä yhden yhtenäiskoulun sijaintia ei vielä tiedetä. Oppilaiden koulumatkat pysyisivät kuitenkin kohtuullisina Rovaniemen keskusalueen keskimääräisiin koulumatkoihin suhteutettuna. Tässä vaihtoehdossa oppilassijoittelu selkiintyisi ja kaikilla oppilailla olisi sama lähikoulu. Kaikki oppilaat, opettajat ja muut työntekijät saisivat uudet, modernit ja terveet oppimisympäristöt. Liikuntatilat vähenisivät tässä vaihtoehdossa eniten, joten riittäviin liikuntatiloihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Ruotsin kielen (B1-kieli) opettamisessa 6. vuosiluokille voisi hyödyntää aineenopettajia. Opettajien opetusvelvollisuudet täyttyisivät ja oppilaat saisivat pätevien luokanopettajien sekä aineenopettajien opetusta ja ohjausta. Kaikenlainen opettajien välinen yhteistyö, erilaiset joustavat pedagogiset ratkaisut, työparityöskentely ja tiimityöskentely olisivat helpommin toteutettavissa. Koska yhtenäiskoulussa työskentelisi useita saman oppiaineen opettajia, he voisivat suunnitella opetusta yhdessä, eriyttää opetusta ja jakaa oppilaita eri tavoin. Tällöin tulisi huolehtia siitä, että yhtenäiskoulussa olisi riittävästi ja erilaisia tiloja monipuoliseen työskentelyyn. Niin opettajille kuin oppilaillekin löytyisi samanhenkisiä kavereita. Monen mielestä niitä saattaisi löytyä ehkä liikaakin, sillä yhtenäiskoulussa olisi yli 1 200 oppilasta. Tällöin opettajien oppilastuntemus koko koulun oppilaiden osalta olisi heikompi kuin edellisissä vaihtoehdoissa. Oppilashuoltopalveluiden saatavuus ja tavoitettavuus vaihtoehdossa 4 olisi hyvä. Kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori olisivat oppilaiden tavattavissa joka päivä. Yhtenäiskoulussa oppilashuollon jatkuvuus ja tiedonsiirto nivelvaiheissa olisi toimivaa. Valinnaisuus yhtenäiskoulussa toteutuisi hyvin niin A2-kielen kohdalla kuin yläluokilla taide- ja taitoaineissa sekä valinnaisissa aineissa. Erilaisia valinnaisia ryhmiä muodostuisi useissa oppiaineissa ja näin oppilaiden viihtyminen koulussa lisääntyisi sekä opiskelumotivaatio paranisi. Yhtenäiskoulu mahdollistaisi myös sekä aineenopettajien hyödyntämisen alaluokilla että kaksoiskelpoisten luokanopettajien hyödyntämisen yläluokilla. Erityisopettajia ja oppilaanohjaajia yhtenäiskoululla olisi useita. Ohjausresurssia ja oppimisen tukea olisi hyvin oppilaiden käytössä. Rehtoreita tässä vaihtoehdossa olisi yksi ja lisäksi yksi tai kaksi apulaisrehtoria. Vaihtoehdossa 5 esitetään kahta erillistä yhtenäiskoulua. Vaihtoehto palvelisi peremmin ala- kuin yläastetta. Ala-asteiden kohdalla ruotsin kielen (B1-kieli) opetuksessa 6. vuosiluokalla olisi mahdollista hyödyntää ai- ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 37

neenopettajia ja A2-kielen kohdalla valinnaisuus paranisi, kun syntyisi useampia kieliryhmiä. Koska ala-asteiden koko suurenisi, siellä työparityöskentely ja opettajien luokkatasoinen tiimityö mahdollistuisi paremmin. Myös alaluokkien oppilaille löytyisi samanhenkisiä kavereita enemmän isommissa kouluissa. Esitetyssä vaihtoehdossa ala-asteet suurenisivat, mutta yläasteet pienenisivät. Tällöin oppilasmäärä yläasteilla olisi noin 200 oppilasta. Vaihtoehto, että Saarenkylän alueella olisi kaksi yhtenäiskoulua, on sekä yläluokkien oppilaiden että aineenopettajien kannalta erittäin huono. Yläkoulussa, jossa olisi vain noin 200 oppilasta, ei täyttyisi monenkaan aineenopettajan opetusvelvollisuus. Tämä tilanne olisi esimerkiksi musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä ja kotitaloudessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että aineenopettaja joutuisi mahdollisesti opettamaan oman aineensa lisäksi jotakin sellaista oppiainetta, jota hän ei olisi opiskellut. Tilanne ei palvelisi oppilaita eikä opettajia. Jos aineenopettajille otettaisiin tunteja alaluokilta, luokanopettajien opetusvelvollisuus jäisi vajaiksi, sillä luokanopettajan opetusvelvollisuus on 24 tuntia viikossa. Pienellä yläasteella myös monessa oppiaineessa aineenopettajia olisi vain yksi. Tällöin työparityöskentely tai oppilaiden jakaminen joustavasti erilaisiin opetusryhmiin toisen saman oppiaineen opettajan kanssa olisi mahdotonta. Pienellä yläasteella esimerkiksi äidinkielessä ja kirjallisuudessa olisi vain yksi aineenopettaja, jolla tulisi opetusvelvollisuus täyteen. Myös oppilaanohjaajia olisi vain yksi. Rovaniemen opetustoimen tekemän Perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaan kouluverkkoa kehitetään perustamalla mahdollisuuksien mukaan yhtenäisiä 1-9-kouluja, jolloin oppilasmäärä mahdollistaa taloudellisesti ja pedagogisesti riittävän kokoisten yksiköiden muodostumisen. Kouluyksiköiden perusratkaisuja on yläluokkien kohdalla 4-8 -sarjaisuus (s. 7). Ehdotetussa vaihtoehdossa 5 yläluokilla olisi vain kolme sarjaa. Pienellä yläasteella oppilaiden valinnaisuus kaventuisi, sillä taide- ja taitoaineissa sekä valinnaisissa aineissa vain niiden suosituimpien oppiaineiden kohdalla muodostuisi ryhmiä ja opetus käynnistyisi. Tämä tarkoittaisi sitä, että monissa kielissä (B2-kieli esimerkiksi venäjä, ranska ja saksa) ryhmiä ei perustettaisi, koska oppilasmäärä ryhmässä olisi liian pieni. Yläasteen oppilaiden valinnaisuus pienenisi myös siksi, että valinnaista oppiainetta opettavaa opettajaa ei ehkä olisi saatavilla: opettajien monipuolinen osaaminen olisi niukempaa. Sillä, että oppilas voi yläasteella valinnaisten aineiden kautta vaikuttaa niihin oppiaineisiin, joita hän viikon aikana opiskelee, on suuri merkitys oppilaan opiskelumotivaatioon ja koulussa viihtymiseen. Valinnaisten aineiden kautta oppilas voi oman mieltymyksensä mukaan saada opiskeluviikkoonsa enemmän taitoaineita tai teoreettisia aineita. Tähän yläasteiden valinnaisuus perustuu. Vaihtoehdossa 6 kaikkien Saarenkylän alueen yläluokkien oppilaiden koulumatka muuttuisi, mutta ei kuitenkaan ylittäisi 5 km:iä. Vaihtoehdon mukaan Saarenkylän alueella jatkaisi kolme samankokoista 2-sarjaista alaastetta (oppilasmäärä noin 270). Jotta Saarenkylän alueen ala-asteiden oppilaiden lähikouluksi olisi mahdollista nimetä se koulu, joka sijaitsee lähinnä oppilaan asuinpaikkaa, pitäisi Nivavaaran koulu muuttaa vähintään 3-sarjaiseksi. Lisäyspaine kohdistuu Nivavaaran kouluun. Vaihtoehto 6 ei tuo ratkaisua siihen, että kaikkien Nivavaaran koulun lähellä asuvien ala-asteikäisten lasten lähikouluksi olisi mahdollista nimetä Nivavaaran koulu. Oppilassijoittelu ei siten helpottuisi eikä selkiintyisi. Vaihtoehdon kohdalla Syväsenvaaran koulun ja Napapiirin yläasteen oppilaat ja henkilökunta saisivat uudet ja modernit oppimisympäristöt. Tässä esitetyssä vaihtoehdossa ala-asteiden tilanne opetuksen suhteen säilyisi nykyisellään. Haasteena tulisi olemaan Saaren ja Syväsenvaaran koulujen kohdalla kaikkien luokanopettajien opetusvelvollisuuden (24 tuntia viikossa) täyttyminen. Ratkaisuna tähän olisi lasten ohjaaminen Nivavaaran koulun läheltä Saaren koulun ja Syväsenvaaran koulun oppilaiksi. Luokanopettajien kohdalla rinnakkaisluokan opettajia olisi vain yksi, jonka kanssa toteuttaa opetusta työparina. Ruotsin kielen (B1-kieli) opettaminen Syväsenvaaran yhtenäiskoulussa olisi mahdollista järjestää myös siten, että yläasteen puolelta löytyisi ruotsin kielen aineenopettaja 6. vuosiluokalle. Tämä toisi myös aineenopettajan tunteihin lisäystä. Silloin olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että luokanopettajien opetusvelvollisuus ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 38

täyttyisi, koska kyseessä olisi vain 2-sarjainen ala-aste. Syväsenvaaran yhtenäiskoulun alaluokilla A2-kielen (saksa, ruotsi, saame, italia, espanja, ranska ja venäjä) ryhmien syntyminen olisi haasteellisempaa. Pienellä ala-asteella voi olla tilanne, että ei synny yhtään A2-kielen ryhmää tai syntyy vain yksi ryhmä. Isommalla alaasteella A2-kielen ryhmiä voi syntyä useita. Päteviä aineenopettajia varmaan löytyisi omasta yhtenäiskoulusta, kun vain syntyisi opetusryhmiä. Myös opettajien monipuolinen osaaminen olisi paremmin hyödynnettävissä Syväsenvaaran yhtenäiskoulussa (enemmän opettajia koulussa tarkoittaa enemmän ja monipuolisempaa osaamista) ja se kohdistuisi sekä alaluokkien että yläluokkien oppilaan eduksi. Yhtenäiskoulu mahdollistaisi sekä aineenopettajien hyödyntämisen alaluokilla että kaksoiskelpoisten luokanopettajien hyödyntämisen yläluokilla (esimerkiksi musiikin opetus, kielten opetus, historian ja uskonnon opetus sekä käsityön opetus). Oppilashuoltopalveluiden saatavuus ja tavoitettavuus paranisi Syväsenvaaran yhtenäiskoulussa, Nivavaaran ja Saaren kouluissa se pysyisi nykyisellään. Yläluokilla oppilaiden valinnaisuus toteutuisi hyvin. Rehtoreiden määrä tässä vaihtoehdossa vähenisi neljästä kolmeen. Vaihtoehto 7 vastaa pääpiireittäin vaihtoehtoa 3 pedagogisten näkökulmien osalta. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 39

6 INVESTOINTI- JA KÄYTTÖTALOUSKUSTANNUKSET 6.1 Uudisinvestointien talousvaikutukset vaihtoehdoittain Alla esitetään uudishankkeiden kokonaishinnat vaihtoehdoittain sekä alustavien kokonaiskustannusten muodostuminen. Vaihtoehtojen tilaluettelot ja uudishinnat ovat tämän tarveselvityksen liitteinä. Tavoitehinnassa ei ole huomioitu mahdollisia normaalista perustamistavasta poikkeavan perustamisen lisäkustannuksia. Vaihtoehdoissa esitetyt tilaohjelmat ovat alustavia. Tilaohjelmat on laadittu siten, että vaihtoehdot olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia. UUDISRAKENNUKSET VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 1 007,0 1 007,0 1 007,0 2 719,0 1 075,0 2 719,0 2 719,0 B ALA-ASTE 1 189,0 160,0 224,0 496,0 2 687,0 918,0 518,0 C ESIOPETUS 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 D AAMU- JA IP TOIMINTA 148,0 197,0 197,0 283,0 425,0 197,0 197,0 148,0 319,0 E KANSALAISOPISTO 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 F NUORISOTILAT 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 G LIIKUNTATILAT 1 057,0 534,0 1 547,0 88,0 1 547,0 2 912,0 1 547,0 634,0 1 547,0 1 547,0 H HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 357,0 223,0 505,0 71,0 523,0 585,0 431,0 159,0 433,0 229,0 I KOULURAVINTOLA 270,0 140,0 520,0 190,0 580,0 710,0 400,0 306,0 410,0 540,0 I KEITTIÖTILAT 132,0 101,0 180,0 132,0 208,0 303,0 151,0 151,0 180,0 208,0 J LIIKENNETILAT 968,5 696,5 1 314,0 294,5 1 489,0 3 158,0 756,0 782,5 2 034,5 1 884,0 K TEKNISET TILAT 298,0 201,0 411,0 85,0 461,0 947,0 279,0 221,0 602,0 548,0 L VSS 109,0 74,0 148,0 67,0 164,0 344,0 101,0 79,0 216,0 210,0 YHTEENSÄ 4 909,0 3 306,5 6 699,5 1 348,5 7 468,5 15 500,5 4 572,5 3 604,5 9 918,0 9 432,5 Taulukko 13. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen (m2) UUDISRAKENNUKSET VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap Taulukko 14. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen (%) VE2 Saari AA Investoinneissa on huomioitu uudisrakentaminen, mahdolliset vanhojen tilojen muutostyöt, kalusteet, pihaalueen rakentaminen, lähiliikuntapaikat ja infran muutostyöt. VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 20,5 % 0,0 % 15,0 % 0,0 % 13,5 % 17,5 % 0,0 % 29,8 % 27,4 % 28,8 % B ALA-ASTE 0,0 % 36,0 % 2,4 % 16,6 % 6,6 % 17,3 % 0,0 % 0,0 % 9,3 % 5,5 % C ESIOPETUS 7,2 % 0,0 % 5,3 % 0,0 % 4,7 % 2,3 % 7,7 % 0,0 % 3,6 % 3,8 % D AAMU- JA IP TOIMINTA 0,0 % 4,5 % 2,9 % 14,6 % 3,8 % 2,7 % 4,3 % 5,5 % 1,5 % 3,4 % E KANSALAISOPISTO 2,9 % 0,0 % 2,1 % 0,0 % 1,9 % 0,9 % 3,1 % 0,0 % 1,4 % 1,5 % F NUORISOTILAT 4,4 % 0,0 % 3,2 % 0,0 % 2,9 % 1,4 % 4,7 % 0,0 % 2,2 % 2,3 % G LIIKUNTATILAT 21,5 % 16,2 % 23,1 % 6,5 % 20,7 % 18,8 % 33,8 % 17,6 % 15,6 % 16,4 % H HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 7,3 % 6,7 % 7,5 % 5,3 % 7,0 % 3,8 % 9,4 % 4,4 % 4,4 % 2,4 % I KOULURAVINTOLA 5,5 % 4,2 % 7,8 % 14,1 % 7,8 % 4,6 % 8,7 % 8,5 % 4,1 % 5,7 % I KEITTIÖTILAT 2,7 % 3,1 % 2,7 % 9,8 % 2,8 % 2,0 % 3,3 % 4,2 % 1,8 % 2,2 % J LIIKENNETILAT 19,7 % 21,1 % 19,6 % 21,8 % 19,9 % 20,4 % 16,5 % 21,7 % 20,5 % 20,0 % K TEKNISET TILAT 6,1 % 6,1 % 6,1 % 6,3 % 6,2 % 6,1 % 6,1 % 6,1 % 6,1 % 5,8 % L VSS 2,2 % 2,2 % 2,2 % 5,0 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 40

Toiminto Peruste Vanhan tilan muutostyöt tilaliikelaitoksen arvio Muutettavien tilojen kalusteet 8% muutostöiden hinnasta Kalusteet 8% rakennuksen tavoitehinnasta Piha-alue 50% huoneistoalasta, vanhalle pihalle 70 /m², uudelle pihalle 100 /m² Lähiliikunta 50% huoneistoalasta, vanhalle liikuntapaikalle 100 /m², uudelle liikuntapaikalle 120 /m² Infran muutostyöt/rakentaminen 1% tavoitehinnasta vanhalle rakennuspaikalle, 2% tavoitehinnasta uudelle rakennuspaikalle Taulukko 15. Tilaohjelman lisäksi hankkeeseen kuuluvien erien laskennan perusteet Tila Henkilökunnan taukohuone Henkilökunnan vaatenaulakko/-säilytys Oppilaiden wc-tilat Oppilaiden vaatenaulakkotilat Aulatilat Tuulikaapit Mitoitus 1,5m2/hlö 0,5m2/hlö 1 wc/20 hlö 2m2/por 0,2m2/hlö 1 kpl/200 hlöä Taulukko 16. Aputilojen mitoitusperusteita Jatkoselvitystyöryhmä on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatinut tarkennetut eri vaihtoehtojen uudisrakennuksia koskevat tilaohjelmat. Tilaohjelmien laskelmat on tehty Kustannustieto HAAHTELA Taku-ohjelman avulla. Hankekohtainen hinnoittelu perustuu HAAHTELA-järjestelmässä laadittuun ko. tilaohjelmaa koskevaan rakentamisen uudishintaan hankekohtaisen laajuuden mukaan. Investointikustannukset on lasketettu Insinööritoimisto H. Kylmänen Ky:llä. Hintataso ja kustannusindeksi on ilmoitettu tilaohjelmissa. Yleinen rakentamisen kustannustaso voi muuttua hankkeiden edetessä. Kalustamisen osalta ei ole ollut tässä vaiheessa käytettävissä tarkkoja tietoja kalustamistarpeesta, joten laskentaoletuksena on käytetty 8 % arviota investointikustannuksesta. Vuokra muodostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokra koostuu korkokustannuksesta ja korjausvastikkeesta. Pääomavuokra määrittää omistetulle ja käytetylle pääomalle riittävän vuokraosuuden, jolla saadaan katettua kaikki pääomaan liittyvät kustannukset. Pääoman määrä ja arvo huomioidaan pääomavuokran arvon ja korkotuottovaatimuksen kautta laskettavassa korkokustannuksessa. Korjausvelka ja rakennusten todellinen vuosikuluminen vaikuttavat korjausvastuun hintaan eli siihen, millainen investointitaso rakennuksissa tulisi olla, jotta vuosikuluminen sekä mahdollinen korjausvelka saadaan katettua pitkällä aikavälillä. Pääomavuokrassa huomioidaan siis varallisuuden kustannus ja sen peruskorjaustarpeet. Poisto on kirjanpidollinen termi, jonka tehtävänä on jaksottaa hankintameno hyödykkeen pitoajalle. Vuosittainen korjausvastuu on vuosittaista arvon alenemista, joka aiheutuu rakennuksen kulumisesta ja käyttökelpoisuuden alenemisesta. Vuokran korjausvastiketta laskettaessa pyritään yleensä määrittelemään pitkän aikavälin investointitaso, jotta olemassa olevien rakennusten kunto ja käyttökelpoisuus voidaan turvata. Rakennuskohtainen perusparannustarve selviää yleensä vasta hankesuunnitelmassa ja rakennusosalaskelmien kautta, jolloin sisäisen vuokran osalta korjausvastikkeen. Korjausvastiketekijässä huomioidaan 1) vuosittainen korjausvastuu eli rakennusten vuosikulumisen kattaminen 2) mahdollisen korjausvelan kiinniottaminen, eli millaisella lisäinvestointipanoksella korjausvelka on koko omaisuudessa mahdollista hoitaa pois. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 41

Käytännössä rakennusten taloudellinen pitoaika vaihtelee rakennustyypistä riippuen 10 50 vuoteen ja nykyinen kunnissa käytössä oleva kirjanpitoarvo on siis hankintavuoden hintatasoon arvioitu arvo, josta edelleen on vähennetty investointeihin saadut valtionavut ja menneiden vuosien poistot. Poisto on siis ulkoiseen laskentaan liittyvä suure, eikä se välttämättä suoraan kuvaa rakennuksissa/omaisuudessa olevaa todellista investointitarvetta. Korko on myös oleellinen osa aitoa tilakustannusta, vaikka julkisella sektorilla omistaminen perustuu aina palvelutuotantoon eikä kiinteistösijoittamiseen. Korkokustannus on omistajan määrittelemä korkotuottotavoite/vaatimus rakennusomaisuudelle, jolla omaisuus, investoinnit ja näiden rahoituskulut kytketään entistä tiukemmin osaksi kuntien vuosittaista talousarviota ja käyttötaloutta. Investointien toteutus tulisi aina tapahtua tilan käyttäjän käyttötalouden tarkasteluiden pohjalta, jossa osoitetaan ne rahat, joilla kaupungin palvelutoiminta toteutetaan. Kuvio 3. Pääomavuokran muodostuminen ja kiinteistön elinkaari Yllä olevassa kuviossa on esitetty kiinteistöön sitoutuneiden pääomien käyttäytyminen rahoituksen ja elinkaaren (25 v) näkökulmasta. Kiinteistön elinkaaren alussa pääomakulut ovat suuret suhteessa saatuihin pääomavuokratuloihin, sillä pääomavuokralla katetaan alkuvuosina vain lainanlyhennykset ja korot. Tarkastelujakson loppupuolella on maksettavana enää lainan lyhennykset ja nimellinen korko pääomalle. Koron ollessa sopimuskaudelle 3 %, keskimääräiseksi koroksi tarkastelujaksolle muodostuu 1,51 %, kun huomioidaan lainapääoman alentuminen. Näin ollen kiinteistön elinkaaren näkökulmasta varautumiseen jää vuosittain keskimäärin 1,49 % lainan lyhennysten ja korkojen jälkeen. Mikäli rakennus kuluu vuosittain 1,75 %, on rakennuksen kuntoluokka 25 vuoden päästä 58 %. Näin ollen 3 %:n kiinteällä korolla voidaan varautua tarkastelujakson päätteeksi peruskorjaukseen, joka nostaa jälleen rakennuksen kuntoluokkaa 95,4 %:iin alkuperäisestä. Kuntaliitto suosittelee myös edellä mainittua laskentaperiaatetta sovellettavaksi pääomavuokran laskennassa. Ylläpitovuokra jakaantuu vastaavasti ylläpitopalveluihin, käyttöpalveluihin ja käyttäjäpalveluihin. Ylläpitopalveluiden tehtävänä on tuottaa toimitilaan kaikki käyttäjän tarvitsemat ylläpitopalvelut. Ylläpitopalvelut muodostuvat rakennuksiin suoraan kohdistetuista ja rakennuksiin kohdistamattomista kustannuksista. Ylläpitovuokraan kuuluu muun muassa hallinto, kunnossapito, kiinteistönhoito ja energiakustannukset. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 42

Pääomavuokra Rakennuksen Ylläpitopalvelut Ylläpitovuokra Käyttöpalvelut Käyttäjäpalvelut korjausvastike Hallinto Sähkö Esim. Kunnossapito Lämpö Vahtimestari Vakuutus Vesi palvelut Rakennuksen Kiinteistönhoito Jätevesi korkokustannus Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Teknisten järjestelmien hoito Taulukko 17. Vuokran muodostuminen Seuraavassa taulukossa käyttötalous /v on laskettu hankintamenon osalta uudishintana kohteen laajuuden mukaan (m 2 ), jossa pääomavuokra 7 % hankintamenosta ja lisäksi ylläpitovuokra 6 /m 2 /kk. (tilaohjelmat 12.3.2018) VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 TILAT JA OSATEKIJÄT VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA Taulukko 18. Vaihtoehtojen investointi ja käyttötalousvaikutukset VE2 Napapiiri VE2 Saari AA VE3 Napapiiri VE4 Saarek. VE5 Napapiiri VE5 Saari VE6 Syv. m² VE7 Saari m² YLÄASTE 2 701 800 2 619 100 2 642 500 6 878 200 2 958 200 6 989 100 6 861 200 ALA-ASTE 3 154 500 412 500 643 100 1 292 600 6 694 300 2 323 600 1 298 400 ESIOPETUS 970 100 941 000 949 100 912 000 962 900 934 300 917 600 AAMU- JA IP TOIMINTA 400 500 495 100 554 000 701 900 1 000 800 516 100 520 200 381 000 758 900 KANSALAISOPISTO 357 900 346 400 349 700 338 000 355 100 343 800 337 200 NUORISOTILAT 514 000 496 200 501 300 482 800 509 600 492 200 482 000 LIIKUNTATILAT 2 968 800 1 531 000 4 255 600 273 800 4 273 100 7 808 900 4 332 100 1 818 900 4 226 800 4 237 300 HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 916 300 564 900 1 230 300 197 300 1 287 400 1 392 800 1 079 400 418 700 1 056 500 569 300 KEITTIÖTILAT 1 335 600 859 500 2 207 200 1 181 100 2 521 700 3 226 800 1 805 500 1 547 000 1 877 000 2 333 500 LIIKENNETILAT 2 535 700 1 799 400 3 394 100 866 600 3 868 100 7 897 400 1 981 700 2 100 800 5 107 300 4 668 900 TEKNISET TILAT 554 500 375 900 720 300 196 700 816 000 1 665 000 515 400 419 500 1 037 300 919 100 VSS 323 100 212 400 423 700 211 600 472 800 962 400 297 300 232 100 614 600 587 900 YHTEENSÄ 13 177 800 8 898 200 17 541 500 4 124 200 19 676 300 39 259 300 12 355 100 10 015 500 25 383 600 23 971 300 /m² 2 684 2 691 2 618 3 058 2 635 2 533 yhteensä, m² 8 216 8 048 7 469 15 501 8 177 9 918 9 433 Tavoitehinta 22 076 000 21 665 700 19 676 300 39 259 300 22 370 600 25 383 600 23 971 300 /m² 2 687 2 692 2 635 2 533 2 736 2 559 2 541 Vanhan tilan muutostyöt 1 357 000 1 357 000 344 000 1 357 000 1 357 000 297 000 297 000 Muutettavien tilojen kalusteet 108 560 108 560 27 520 108 560 108 560 23 760 23 760 Uudisrakentamisen kalusteet 1 054 224 711 856 1 403 320 329 936 1 574 104 3 140 744 988 408 801 240 2 030 688 1 917 704 Piha-alue 171 815 115 728 234 483 47 198 261 398 775 025 160 038 126 158 495 900 471 625 Lähiliikunta 245 450 165 325 334 975 67 425 373 425 930 030 228 625 180 225 495 900 471 625 Infran muutostyöt/rakentaminen 131 778 88 982 175 415 41 242 196 763 785 186 123 551 100 155 253 836 239 713 Yhteensä 3 068 827 1 081 891 3 613 753 857 321 3 871 250 5 630 985 2 966 182 1 528 538 3 276 324 3 421 427 Muut yhteensä 4 150 718 4 471 073 3 871 250 5 630 985 4 494 719 3 276 324 3 421 427 Kaikki yhteensä 26 226 718 26 136 773 23 547 550 44 890 285 26 865 319 28 659 924 27 392 727 /m² 3 192 3 248 3 153 2 896 3 285 2 890 2 904 Käyttötalous /v /m²/kk 2 332 396 23,66 2 289 960 23,71 2 091 070 23,33 4 258 356 22,89 2 353 536 23,99 2 720 291 22,86 2 575 841 22,76 Vaihtoehdossa 1 alueella jatkaa kolme 2-sarjaista ala-astetta (Nivavaaran, Syväsenvaaran ja Saaren koulu). Napapiirin yläaste jatkaa 6-sarjaisena yläkouluna. Investoinnit kohdistuvat Syväsenvaaran uuteen ala-asterakennukseen ja Napapiirin yläasteen uudisrakennukseen. Vaihtoehto 1 investointien yhteishinta on 26,2 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,3 M. Vaihtoehdossa 2 alueella jatkaa yksi 3-sarjainen ala-aste (Saaren koulu) ja 3+6 -sarjainen Napapiirin yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat Saaren koulun laajennukseen 3-sarjaiseksi ja Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Vaihtoehto 2 investointien yhteishinta on 26,1 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,3 M. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 43

Vaihtoehdossa 3 alueella jatkaa yksi 2-sarjainen ala-aste (Saaren koulu) ja yksi 4+6 -sarjainen Napapiirin yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat pelkästään Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Vaihtoehto 3 investointien yhteishinta on 23,5 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,1 M. Vaihtoehdossa 4 alueella jatkaa yksi 6+6 sarjainen Saarenkylän yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat uuden yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Vaihtoehto 4 investointien yhteishinta on 44,9 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 4,3 M. Vaihtoehdossa 5 alueella jatkaa kaksi 3-sarjaista yhtenäiskoulua, Saaren ja Napapiirin yhtenäiskoulut. Investoinnit kohdistuvat Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen sekä Saaren koulun laajennukseen yhtenäiskouluksi. Vaihtoehto 5 investointien yhteishinta on 26,9 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,4 M. Vaihtoehdossa 6 alueella jatkaa kaksi 2-sarjaista ala-astetta (Nivavaaran ja Saaren koulu) ja yksi 2+6 -sarjainen Syväsenvaaran yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat pelkästään Syväsenvaaran yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Vaihtoehto 6 investointien yhteishinta on 28,7 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,7 M. Vaihtoehdossa 7 alueella jatkaa yksi 2-sarjainen ala-aste (Nivavaaran koulu) ja yksi 2+6 sarjainen Saaren yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat Saaren koulun laajennukseen yhtenäiskouluksi. Vaihtoehto 7 investointien yhteishinta on 27,4 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,6 M. 6.2 Nykyisten käyttöön jäävien tilojen investointitarpeiden arviointia Peruskorjauksilla tarkoitetaan sellaisia merkittäviä investointeja, joilla korjataan kuluneita rakennusosia tai järjestelmiä uutta vastaavaan kuntoon. Perusparannukseen liittyy korjauksen lisäksi olennainen laatutason muutos eli rakennetaan esimerkiksi hissit tai ilmastointi kohteeseen, jossa näitä ei ole ennestään ollut. Toiminnallinen muutos rakennuksen ominaisuuksien saattaminen tämän päivän toiminnalliselle sekä lainsäädännön edellyttämälle tasolla tuottamalla siihen ominaisuuksia, joita siinä aiemmin ei ole ollut. Nykyisten tilojen omaisuuden tunnusluvut eli korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan rakennuskohtaisesti määriteltyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Nykykunnon tarkastelun lisäksi tälle kuntoluokalle voidaan asettaa erilaisia tavoitteita halutusta lopputuloksesta riippuen. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan, kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve). Peruskorjaustarve sisältää karkeasti fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90 %). Vaihtoehtojen vertailtavuuden parantamiseksi alla olevaan taulukkoon on laskettu peruskorjauksen laskennalliset hinnat. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 44

Laskennallien korjaustarve Napapiirin YA Rak.2 Napapiirin YA Rak. 6 Nivavaaran koulu Taulukko 19. Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten laskennallinen korjausvastuu Saaren koulu Yhteensä Rakennusvuosi 1997 1997 1992 1951-2006 1951-2006 Huoneistoala (m 2 ) 708 1 523 3 836 3 919 9 986 Jälleenhankinta-arvo ( ) 1 569 942 3 271 022 8 144 292 7 901 301 20 886 557 Korjausvastuu ( ) 31 378 44 238 189 711 155 998 421 325 Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) 1 150 263 2 437 418 5 929 719 6 352 113 15 869 513 Kuntoluokka (%) 73,3 74,5 72,8 80,4 76,0 Peruskorjaustarve (90 %) 90,0 90,0 90,0 90,0 90,0 Kuntoluokan ero tasoon 90 % 16,7 15,5 17,2 9,6 14,0 Peruskorjaustarve ( ) 262 180 507 008 1 400 818 759 058 2 929 065 Vuosivuokrat Napapiirin YA Rak.2 Napapiirin YA Rak. 6 Taulukko 20. Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuosivuokrat Nivavaaran koulu Saaren koulu Yhteensä Nykyinen vuosivuokra 113 890 238 266 567 018 591 332 1 510 506 Peruskorjauksen vuokran korotus ( /v) 18 388 35 455 98 010 53 134 204 987 Kuntoluokan 90 % mukainen vuosivuokra ( /v) 132 278 273 721 665 028 644 466 1 715 493 Omaisuuden tunnuslukujen laskennassa erittäin tärkeässä osassa ovat siis määritellyt rakennusten arvot, joista hintatietojen lisäksi saadaan myös tieto rakennuksen nykykunnosta, jolloin nykykunnon ja tavoitekunnon välinen ero saadaan määriteltyä, josta omaisuuden tunnusluvut siis lasketaan. Koko omaisuudessa rakennusten nykykuntojen perusteella voidaan muodostaa omaisuuden kuntoprofiili, jossa kuvataan rakennusten nykykunnon jakautumista eri kuntoluokkiin. Kuntoprofiilissa käytettäviä kuntoluokkia on viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>90 %), hyvässä (75 90 %), tyydyttävässä (60 75 %), välttävässä (50 60 %) ja huonossa kunnossa (< 50 %) oleviin rakennuksiin. Kuntoluokka tarkoittaa nykyarvon tai teknisen arvon suhdetta jälleenhankinta-arvoon. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennusta tulisi korjata, jotta rakennus olisi kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa (kuntoluokka 75 % tai enemmän). Rakennukset myös kuluvat vuosittain ja laskennallisesti kuntoluokka alenee 1,75 % vuodessa Rovaniemen kaupungissa otettiin vuoden 2018 alusta lukien käyttöön uusi vuokrajärjestelmä olemassa olevien kiinteistöjen osalta, jossa rakennusten kuluminen (1,75 %) otettiin huomioon vuokrien hinnoissa. Näin ollen rakennukset säilyvät jatkossa nykyisessä kuntoluokassaan. Saarenkylän koulurakennusten kuntoluokat eivät ole laskeneet vielä alle 60 %:n, vaan rakennukset ovat keskimäärin hyvässä kunnossa (keskimääräinen kuntoluokka noin 76 %). Tilaliikelaitoksen laatimassa rakennusten nykytilaa koskevassa kuvauksessa on todettu, että käyttöön jäävät rakennukset ovat peruskorjauksen tarpeessa vasta 2030-luvulla. Nivavaaran koulun IV-remontti (700 000 ) toteutetaan vuonna 2018. Vaihtoehdoissa 1, 2, 3 ja 5 Nivavaaran koululle tehdään 1,4 miljoonan euron arvosta muutostöitä. Nämä korjaus- ja muutostyöt nostavat Nivavaaran koulun kuntoluokkaan 89,5 %:iin 72,8 %:sta (eli lähelle peruskorjaustasoa 90 %). Saaren koululle tehdään muutostöitä vaihtoehdoissa 2, 5 ja 7 noin 0,3 miljoonan euron arvosta. Saaren koulun kuntoluokka muutostöiden johdosta nousee 80,4 %:sta 84,2 84,7 %:iin. Tässä dokumentissa ei ole voitu arvioida ajankohtaa, milloin peruskorjaustarve tarkastelujaksolla syntyisi. Näin ollen tarkastelussa eri tilavaihtoehtojen osalta vaikutukset on arvioitu koko tarkastelujaksolle (2018-2043). ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 45

6.3 Tilojen käyttötalousvaikutukset yhteensä 6.3.1 Uudisrakennusten vuokrat ja perustiedot (tilaohjelmat 12.3.2018) VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 TILAT JA OSATEKIJÄT VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Napapiiri VE2 Saari AA VE3 Napapiiri VE4 Saarek. VE5 Napapiiri VE5 Saari VE6 Syv. m² VE7 Saari m² Uudisrakennuksen investointi 16 246 627 9 980 091 21 155 253 4 981 521 23 547 550 44 890 285 15 321 282 11 544 038 28 659 924 27 392 727 Käyttötalousvaikutus 1 395 722 936 674 1 868 242 421 718 2 091 070 4 258 356 1 306 720 1 046 817 2 720 291 2 575 841 /m²/kk 23,69 23,61 23,24 26,06 23,33 22,89 23,81 24,20 22,86 22,76 Käyttötalous /v 2 332 396 2 289 960 2 091 070 4 258 356 2 353 536 2 720 291 2 575 841 Vaihtoehto yhteensä /m²/kk 23,66 23,71 23,33 22,89 23,99 22,86 22,76 Taulukko 21. Uudisrakennusten vuokrat rakennuksittain ja vaihtoehdoittain 6.3.2 Nykyiset tilavuokrat Nykyiset rakennukset m2 Vuokra /m2/kk Napapiirin yläaste Rak 1 1 842 298 571 13,51 Napapiirin yläaste Rak 2 708 113 890 13,41 Napapiirin yläaste Rak 3 1 805 267 791 12,36 Napapiirin yläaste Rak 4 1 599 244 716 12,75 Napapiirin yläaste Rak 5 635 92 812 12,18 Napapiirin yläaste Rak 6 1 523 238 266 13,04 Nivavaaran koulu 3 836 567 018 12,32 Syväsenvaaran koulu 3 625 527 761 12,13 Saaren koulu 3 919 591 332 12,57 Yhteensä 19 492 2 942 156 12,58 Taulukko 22. Nykyisten rakennusten vuokrat rakennuksittain 6.3.3 Arvio nykyisten tilojen vuokrista tulevaisuudessa Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuokrista muutostöiden ja peruskorjauksen (90 %) jälkeen oletuksena, että peruskorjaukset toteutuvat 2030 luvulla. Tällöin kaikki käyttöön jäävät rakennukset ovat peruskorjatussa kunnossa. Käyttöön jäävien rakennusten vuokrat Nykytilanne Vuokra muutostyöt huomioiden Vuokra kl. 90 % huomioiden m2 /m2/kk Vuokra /m2/kk Vuokra /m2/kk Napapiirin yläaste Rak 2 708 113 890 13,41 113 890 13,41 262 685 132 278 15,57 Napapiirin yläaste Rak 6 1 523 238 266 13,04 238 266 13,04 506 502 273 721 14,98 Nivavaaran koulu 3 836 567 018 12,32 94 990 662 008 14,38 1 400 144 665 028 14,45 Saaren koulu VE2 3 919 591 332 12,57 24 080 615 412 13,09 759 058 644 466 13,70 Saaren koulu VE5 ja VE7 3 919 591 332 12,57 20 790 612 122 13,02 759 058 644 466 13,70 Taulukko 23. Käyttöön jäävien rakennusten vuosivuokrat muutostyöt ja kuntoluokka 90 % huomioiden ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 46

6.3.4 Nykyisten tilojen purkukustannukset ja tasearvot Tasearvot 31.12.2017 25 v. Napapiirin yläaste Rak 1 800 258 32 010 Napapiirin yläaste Rak 2 307 591 12 304 Napapiirin yläaste Rak 3 784 184 31 367 Napapiirin yläaste Rak 4 694 687 27 787 Napapiirin yläaste Rak 5 275 876 11 035 Napapiirin yläaste Rak 6 661 669 26 467 Nivavaaran koulu 1 303 042 52 122 Syväsenvaaran koulu 365 872 14 635 Saaren koulu 2 643 132 105 725 Yhteensä 7 836 311 313 452 Taulukko 24. Rakennusten tasearvot 31.12.2017 jaksotettuna 25 vuodelle Napapiirin yläasteen rakennusten osalta tilaliikelaitokselta on pyydetty rakennuskohtaista tasearvoa. Napapiirin yläasteen rakennusten yhteenlaskettu tasearvo on 3 524 265. Rakennuskohtainen tasearvo yllä olevassa taulukossa on johdettu laskennallisesti rakennusten pinta-alojen suhteessa. Purkukustannukset m² /m² 25 v. Napapiirin yläaste Rak 1 1 842 67 124 000 4 960 Napapiirin yläaste Rak 2 708 65 46 000 1 840 Napapiirin yläaste Rak 3 1 805 65 118 000 4 720 Napapiirin yläaste Rak 4 1 599 83 132 000 5 280 Napapiirin yläaste Rak 5 635 66 42 000 1 680 Napapiirin yläaste Rak 6 1 523 64 97 000 3 880 Nivavaaran koulu 3 836 71 272 000 10 880 Syväsenvaaran koulu 3 625 67 244 000 9 760 Saaren koulu 3 919 79 310 000 12 400 Yhteensä 19 492 71 1 385 000 55 400 Taulukko 25. Rakennusten purkukustannukset Alla olevassa kuvassa on värikoodeilla esitetty Napapiirin yläasteen purettavat rakennukset. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 47

Kuva 21. Napapiirin yläasteen purettavat rakennukset 6.3.5 Puhtaanapito eri vaihtoehdoissa Puhtaanapidon vuosihinta nykyisissä rakennuksissa on yhteensä 322 701 euroa ja neliöitä rakennuksissa on yhteensä 19 492 m 2. Kuukausikohtainen puhtaanapito on siis keskimäärin 1,38 /m 2 /kk. PUHTAANAPITO 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 m² 19 492 18 200 18 032 17 453 15 500 18 161 17 672 17 187 /m²/kk 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 /vuosi 322 701 301 392 298 610 289 022 256 680 300 746 292 648 284 617 Taulukko 26. Puhtaanapidon vuosikustannukset vaihtoehdoittain ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 48

PUHTAANAPITO 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Edullisuusvertailu vaihtoehtoon 3 33 679 12 370 9 588 0-32 342 11 724 3 627-4 405 Taulukko 27. Puhtaanapidon edullisuusvertailu vaihtoehtoon 3 6.3.6 Lopulliset vuosittaiset tilakustannusten vertailut eri vaihtoehtojen välillä TILAKUSTANNUKSET 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 UUDISRAKENNUSTEN VUOKRAT 2 332 396 2 289 960 2 091 070 4 258 336 2 353 537 2 720 291 2 575 841 NYISTEN RAK. VUOKRAT MUUTOSTYÖT HUOMIOIDEN 2 942 156 1 605 496 1 629 576 1 605 496 1 626 286 1 158 350 1 179 140 NYISTEN RAK.TASEARVOJEN JAKSOTUS 116 835 116 835 116 835 313 452 116 835 155 605 155 605 PURKUKUSTANNUSTEN JAKSOTUS 26 400 26 400 26 400 55 400 26 400 32 120 32 120 TILOJEN PUHTAANAPITO 322 701 301 392 298 610 289 022 256 680 300 746 292 648 284 617 TILAKUSTANNUKSET VUODESSA 3 264 857 4 382 519 4 361 381 4 128 823 4 883 868 4 423 804 4 359 015 4 227 323 Taulukko 28. Tilojen vuosikustannukset vaihtoehdoittain Yllä olevassa taulukossa on kuvattu eri vaihtoehtojen lopulliset tilakustannukset. Uudisrakennusten vuokrat on laskettu kohdassa 6.3.1, nykyisten rakennusten vuokrat muutostyöt huomioiden on esitetty kohdassa 6.3.3, nykyisten rakennusten tasearvojen jaksotus ja rakennusten purkukustannukset on esitetty kohdassa 6.3.4 sekä puhtaanapito on esitetty kohdassa 6.3.5. TILAKUSTANNUKSET 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Edullisuusvertailu vaihtoehtoon 3-863 966 253 696 232 558 0 755 046 294 981 230 192 98 500 Taulukko 29. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 Yllä olevassa taulukossa on kuvattu eri vaihtoehtojen lopulliset tilakustannusten kustannusvertailu halvimpaan vaihtoehtoon nähden. Edullisuusvertailu ( ) 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 1 vuosi -863 966 253 696 232 558 0 755 046 294 981 230 192 98 500 5 vuotta -4 319 829 1 268 482 1 162 791 0 3 775 228 1 474 907 1 150 960 492 502 10 vuotta -8 639 659 2 536 963 2 325 582 0 7 550 457 2 949 815 2 301 920 985 004 20 vuotta -17 279 317 5 073 926 4 651 165 0 15 100 913 5 899 630 4 603 841 1 970 009 25 vuotta -21 599 147 6 342 408 5 813 956 0 18 876 142 7 374 537 5 754 801 2 462 511 Taulukko 30. Kustannusten yhteenvedon vertailu (1-25 vuotta) vaihtoehtoon 3 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 49

6.3.7 Napapiirin yläasteen uudisrakennuksen 6:n vaikutus eri vaihtoehtoihin (tilaohjelmat 18.3.2018) VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 TILAT JA OSATEKIJÄT VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Napapiiri VE2 Saari AA VE3 Napapiiri VE4 Saarek. VE5 Napapiiri VE5 Saari VE6 Syv. m² VE7 Saari m² YLÄASTE 2 701 800 2 619 100 2 642 500 6 878 200 2 958 200 6 989 100 6 861 200 ALA-ASTE 3 154 500 412 500 643 100 1 292 600 6 694 300 2 323 600 1 298 400 ESIOPETUS 970 100 941 000 949 100 912 000 962 900 934 300 917 600 AAMU- JA IP TOIMINTA 400 500 495 100 554 000 701 900 1 000 800 516 100 520 200 381 000 758 900 KANSALAISOPISTO 357 900 346 400 349 700 338 000 355 100 343 800 337 200 NUORISOTILAT 514 000 496 200 501 300 482 800 509 600 492 200 482 000 LIIKUNTATILAT 2 968 800 1 531 000 4 255 600 273 800 4 273 100 7 808 900 4 332 100 1 818 900 4 226 800 4 237 300 HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 916 300 564 900 1 230 300 197 300 1 287 400 1 392 800 1 079 400 418 700 1 056 500 569 300 KEITTIÖTILAT 1 335 600 859 500 2 207 200 1 181 100 2 521 700 3 226 800 1 805 500 1 547 000 1 877 000 2 333 500 LIIKENNETILAT 2 535 700 1 799 400 3 394 100 866 600 3 868 100 7 897 400 1 981 700 2 100 800 5 107 300 4 668 900 TEKNISET TILAT 554 500 375 900 720 300 196 700 816 000 1 665 000 515 400 419 500 1 037 300 919 100 VSS 323 100 212 400 423 700 211 600 472 800 962 400 297 300 232 100 614 600 587 900 YHTEENSÄ 13 177 800 8 898 200 17 541 500 4 124 200 19 676 300 39 259 300 12 355 100 10 015 500 25 383 600 23 971 300 /m² 2 684 2 691 2 618 3 058 2 635 2 533 yhteensä, m² 8 216 8 048 7 469 15 501 8 177 9 918 9 433 Tavoitehinta 22 076 000 21 665 700 19 676 300 39 259 300 22 370 600 25 383 600 23 971 300 /m² 2 687 2 692 2 635 2 533 2 736 2 559 2 541 Vanhan tilan muutostyöt Vanhan tilan muutostyöt 1 357 000 1 357 000 344 000 1 357 000 1 357 000 297 000 297 000 Muutettavien tilojen kalusteet 108 560 108 560 27 520 108 560 108 560 23 760 23 760 Uudisrakentamisen kalusteet 1 054 224 711 856 1 403 320 329 936 1 574 104 3 140 744 988 408 801 240 2 030 688 1 917 704 Piha-alue 171 815 115 728 234 483 47 198 261 398 775 025 160 038 126 158 495 900 471 625 Lähiliikunta 245 450 165 325 334 975 67 425 373 425 930 030 228 625 180 225 495 900 471 625 Infran muutostyöt/rakentaminen 131 778 88 982 175 415 41 242 196 763 785 186 123 551 100 155 253 836 239 713 Yhteensä 3 068 827 1 081 891 3 613 753 857 321 3 871 250 5 630 985 2 966 182 1 528 538 3 276 324 3 421 427 Muut yhteensä 4 150 718 4 471 073 3 871 250 5 630 985 4 494 719 3 276 324 3 421 427 Kaikki yhteensä 26 226 718 26 136 773 23 547 550 44 890 285 26 865 319 28 659 924 27 392 727 /m² 3 192 3 248 3 153 2 896 3 285 2 890 2 904 Käyttötalous /v /m²/kk 2 332 396 23,66 2 289 960 23,71 2 091 070 23,33 4 258 356 22,89 2 353 536 23,99 2 720 291 22,86 2 575 841 22,76 Nap. ya Rak. 6 (uusi rak.) yhteensä, m² Tavoitehinta /m² Käyttötalous /v /m²/kk 1 389 3 747 000 2 698 362 298 21,74 1 389 3 747 000 2 698 362 298 21,74 1 389 3 747 000 2 698 362 298 21,74 695 1 873 500 2 698 181 149 21,74 Kaikki yhteensä 29 973 718 29 883 773 27 294 550 44 890 285 28 738 819 28 659 924 27 392 727 /m² 3 121 3 167 3 082 2 896 3 239 2 890 2 904 Käyttötalous /v /m²/kk 2 694 694 23,38 2 652 258 23,42 2 453 368 23,08 4 258 356 22,89 2 534 685 23,81 2 720 291 22,86 2 575 841 22,76 (tilaohjelmat 18.3.2018) VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 TILAT JA OSATEKIJÄT VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Napapiiri VE2 Saari AA VE3 Napapiiri VE4 Saarek. VE5 Napapiiri VE5 Saari VE6 Syv. m² VE7 Saari m² Uudisrakennuksen investointi 19 993 627 9 980 091 24 902 253 4 981 521 27 294 550 44 890 285 17 194 782 11 544 038 28 659 924 27 392 727 Käyttötalousvaikutus 1 758 020 936 674 2 230 540 421 718 2 453 368 4 258 356 1 487 869 1 046 817 2 720 291 2 575 841 /m²/kk 23,26 23,61 22,98 26,06 23,08 22,89 23,54 24,20 22,86 22,76 Käyttötalous /v 2 694 694 2 652 258 2 453 368 4 258 356 2 534 685 2 720 291 2 575 841 Vaihtoehto yhteensä /m²/kk 23,38 23,42 23,08 22,89 23,81 22,86 22,76 Taulukko 31. Vaihtoehtojen investointi- ja käyttötalousvaikutukset huomioiden uudisrakennus 6 Vaihtoehdossa 1, 2 ja 3 investointikustannukset kasvavat 3,7 M ja käyttötalousvaikutus on 0,36 M /v uudisrakennuksen 6 johdosta, mikäli tilat rakennettaisiin erillisenä. Vaihtoehdossa 5 investointikustannukset kasvavat 1,7 M ja käyttötalousvaikutus on 0,18 M /v uudisrakennuksen 6 johdosta. Muissa vaihtoehdoissa ei vaikutuksia. TILAKUSTANNUKSET 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 UUDISRAKENNUSTEN VUOKRAT 2 694 694 2 652 258 2 453 368 4 258 336 2 534 686 2 720 291 2 575 841 NYISTEN RAK. VUOKRAT MUUTOSTYÖT HUOMIOIDEN 2 942 156 1 367 230 1 391 310 1 367 230 1 388 020 1 158 350 1 179 140 NYISTEN RAK.TASEARVOJEN JAKSOTUS 143 302 143 302 143 302 313 452 143 302 155 605 155 605 PURKUKUSTANNUSTEN JAKSOTUS 30 280 30 280 30 280 55 400 30 280 32 120 32 120 TILOJEN PUHTAANAPITO 322 701 299 181 296 399 286 811 256 680 299 641 292 648 284 617 TILAKUSTANNUKSET VUODESSA 3 264 857 4 534 687 4 513 549 4 280 991 4 883 868 4 395 929 4 359 015 4 227 323 Taulukko 32. Tilojen vuosikustannukset vaihtoehdoittain huomioiden uudisrakennus 6 Tilakustannusten osalta on huomioitava nykyisen rakennuksen 6 vuokra, purkukustannus ja tasearvo sekä siivousneliöiden muutos vaihtoehdoissa. Yllä olevassa taulukossa on esitetty tilakustannukset huomioiden uudisrakennuksen 6 vaikutus eri vaihtoehtoihin. Uudisrakennus nostaa vaihtoehtojen 1, 2, 3 tilakustannuksia ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 50

noin 150 000 euroa vuositasolla. Vaihtoehdossa 5 (tarve on arviolta noin 700 m 2 ) tilakustannukset pienenevät noin 30 000 euroa vuositasolla. Vaihtoehtoihin 4, 6 ja 7 muutoksella ei ole vaikutusta. TILAKUSTANNUKSET 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Uudisrakennus 6 käytössä -1 016 134 253 696 232 558 0 602 878 114 938 78 024-53 668 Nykyinen rakennus 6 käytössä -863 966 253 696 232 558 0 755 046 294 981 230 192 98 500 Taulukko 33. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 huomioiden uudisrakennus 6 Yllä olevassa taulukossa on kuvattu eri vaihtoehtojen tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 nähden. Kuvio 4. Tilojen neliömäärät vaihtoehdoissa, nykyinen rakennus 6 käytössä Kuvio 5. Tilojen neliömäärät vaihtoehdoissa, rakennus 6 uudisrakennuksena ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 51

Rakennus 6 uudisrakennuksena 2 017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Uudet rakennukset 9 605 9 437 8 858 15 500 9 633 9 918 9 433 Nykyiset käyttön jäävät 19 492 8 462 8 462 8 462 0 8 462 7 754 7 754 Yhteensä 19 492 18 067 17 899 17 320 15 500 18 094 17 672 17 187 Rakennus 6 nykyisenä 2 017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Uudet rakennukset 8 216 8 048 7 469 15 500 8 177 9 918 9 433 Nykyiset käyttön jäävät 19 492 9 984 9 984 9 984 0 9 984 7 754 7 754 Yhteensä 19 492 18 200 18 032 17 453 15 500 18 161 17 672 17 187 Muutos 0-134 -134-134 0-67 0 0 Taulukko 34. Tilojen pinta-alojen vertailu vaihtoehdoissa Vaikka tilojen kokonaisneliömäärä vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 pienenee, tilakustannukset kuitenkin kasvavat noin 150 000 euroa vuodessa. Vaihtoehdossa 5 tilakustannukset kasvavat noin 30 000 euroa vuodessa. Kustannuslaskija on laskenut rakennuksen 6 korvaavan uudisrakennuksen erillisenä rakennuksena, jonka johdosta uudisrakennuksen neliöhinta 2 689 /m 2. Mikäli tilat rakennetaan osaksi muuta uudisrakentamista (neliöhinta on 2533-2559 /m 2 ) olisi investointikustannus esitettyä edullisempi. Todennäköisesti kokonaisneliömäärät olisivat myös erillisrakennusta pienemmät. Tällöin osana isompaa rakennuskokonaisuutta rakennettavat tilat olisivat vaihtoehdoissa 1, 2, 3 noin 3,0 3,2 M ja käyttötalousvaikutus noin 0,21 0,22 M /v sekä vaihtoehdossa 5 noin 1,5 1,6 M /v ja käyttötalousvaikutus noin 0,1 0,11 M /v. Tilakustannukset alenevat vuositasolla noin 40 000 50 000 euroa vaihtoehdoissa 1, 2, 3 ja vaihtoehdossa 5 noin 20 000 25 000. Mikäli rakennus 6 olisi uudisrakennus, lähenevät vaihtoehdot 4, 5, 6 ja 7 vaihtoehtoja 1, 2 ja 3. Vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 keskinäiset kustannuserot säilyvät ennallaan. Vaihtoehto 7 on tilakustannuksiltaan vertailussa edullisin. Mikäli rakennus 6:n tilat rakennettaisiin osana muuta uudisrakentamista, kustannuseroa ei ole käytännössä olemassa edullisimpien vaihtoehtojen 3 ja 7 välillä. 6.4 Toiminnallisten muutosten talousvaikutuksia 6.4.1 Opetustoiminta Yläasteen opetusryhmät vähenevät tulevaisuudessa keskimäärin kahdella opetusryhmällä Koskenkylän oppilaiden siirtyessä kokonaisuudessaan Ounasvaaran peruskouluun. Laskennallisesti jatkossa opetusryhmiä on alueella keskimääräin 70. Vaihtoehto 1: Opetusryhmät jakaantuvat kouluittain nykytilanteen mukaisesti. Vaihtoehto 2: Syväsenvaaran koulun yleisopetusryhmät (12) jakaantuvat puoliksi Napapiirin yhtenäiskouluun (Nivavaaran koulu ja Napapiirin yläaste) ja Saaren kouluun. Syväsenvaaran koulun pienryhmät (2) siirtyvät perustettavaan Napapiirin yhtenäiskouluun. Vaihtoehto 3: Syväsenvaaran koulun yleisopetusryhmät (12) ja pienryhmät (2) siirtyvät Napapiirin yhtenäiskouluun. Saaren koulu jatkaa nykyisillä opetusryhmillä. Vaihtoehto 4: Kaikki opetusryhmät siirtyvät perustettavaan Saarenkylän yhtenäiskouluun (Napapiirin yläaste, Nivavaaran koulu, Syväsenvaaran koulu ja Saaren koulu). Vaihtoehto 5: Ala-asteen opetusryhmien osalta Syväsenvaaran koulun yleisopetusryhmät (12) jakaantuvat puoliksi Napapiirin ja Saaren yhtenäiskouluihin. Syväsenvaaran koulun pienryhmät (2) siirtyvät perustetta- ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 52

vaan Napapiirin yhtenäiskouluun. Napapiirin yläasteen yleisopetusryhmistä (18) puolet siirtyy perustettavaan Saaren yhtenäiskouluun. Yläasteen pienryhmätoiminta, lisäopetusluokka ja JOPE-luokka jäävät Napapiirin yhtenäiskouluun. Vaihtoehto 6: Napapiirin yläasteen opetusryhmät (23) siirtyvät perustettavaan Syväsenvaaran yhtenäiskouluun (Syväsenvaaran koulu ja Napapiirin yläaste). Saaren ja Nivavaaran koulut jatkavat nykyisillä opetusryhmillä. Vaihtoehto 7: Syväsenvaaran koulun opetusryhmät (14) ja Napapiirin yläasteen opetusryhmät (23) siirtyvät perustettavaan Saaren yhtenäiskouluun. Nivavaaran koulu jatkaa nykyisillä opetusryhmillä. Opetusryhmät ja pienryhmät 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Napapiirin yläaste 25 23 50 56 41 Nivavaaran koulu 19 19 19 19 Syväsenvaaran koulu 14 14 37 Saaren koulu 14 14 20 14 29 14 51 Saarenkylän yhtenäiskoulu 70 Yhteensä 72 70 70 70 70 70 70 70 Taulukko 35. Opetusryhmien jakautuminen kouluihin laskennallisesti eri vaihtoehdoissa Yläasteen ryhmämäärä pienenee tulevaisuudessa pysyvästi 18 19 yleisopetusryhmään ja 3 pienryhmään. Lisäopetus ja JOPE-luokka säilyvät ennallaan. Ala-asteiden yleisopetusryhmien määrä vaihtelee 6-7 välillä kouluittain. Opetustoiminnan laskennallinen tehokkuus eri vaihtoehdoissa: 1. Vaihtoehto 4 2. Vaihtoehto 3 ja vaihtoehto 7 3. Vaihtoehto 2 4. Vaihtoehto 6 5. Vaihtoehto 5 6. Vaihtoehto 1 Laskennallinen tehokkuus perustuu ensisijaisesti koulujen lukumäärään. Mikäli yläaste jakaantuu kahteen kouluun, muodostuu opetus kahdella yläasteella kalliimmaksi kuin yhdellä yläasteella. Yläasteen opetuksen järjestäminen on kalliimpaa kuin ala-asteen opetus (keskimäärin 1,6 kertaa). Näin ollen yläasteen jakautuminen kahteen kouluun on epäedullisempi vaihtoehto kuin ala-asteen jakaminen useampaan kouluun. Syväsenvaaran koulun integrointi yhteen kouluun on edullisempaa kuin koulun integrointi kahteen kouluun. Annettavan opetuksen määrä vaihtelee suuresti eri vuosiluokilla, esim. yläasteen oppituntien määrä viikossa on 1,5 kertainen verrattuna ala-asteen 1- ja 2-luokkien tuntimäärään. Lisäksi yläasteen aineenopettajien opetusvelvollisuus poikkeaa ala-asteen luokanopettajan opetusvelvollisuudesta. Yläasteen aineenopettajan opetusvelvollisuus on jopa 6 tuntia viikossa vähemmän kuin ala-asteen luokanopettajan opetusvelvollisuus. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 53

Nivelkohdat 2lk ja 6lk jälkeen Vuosiluokat Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. minimi Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 3 4 3 42 42 A1-kieli 3 3 2 2 2 2 3 17 16 B1-kieli 2 2 1 2 7 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 3 3 4 4 32 32 Ympäristöoppi 2 2 2 2 3 3 14 14 Biologia ja maantieto 2 2 3 7 7 Fysiikka ja kemia 2 3 2 7 7 Terveystieto 0,5 1,5 1 3 3 Uskonto/elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 1 1 1 1 10 10 Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 2 3 12 12 Musiikki 1 1 2 1 2 1 2 10 8 Kuvataide 2 1 1 2 2 1 2 11 9 Käsityö 2 2 2 2 2 2 2 14 11 Liikunta 2 3 3 3 3 3 3 3 2 25 20 Kotitalous 3 3 3 Taito-ja taideaineiden valinnaiset 2 2 4 11 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 2 Valinnaiset aineet 1 4 4 9 9 Oppilaan viikkotuntimäärä 20 20 24 24 25 25 30 30 31 229 222 A2-kieli 2 2 2 2 2 2 12 12 Taulukko 36. Perusopetuksen tuntijako v. 2016 alkaen Seuraavassa taulukossa on esitetty yhden 6-sarjaisen yläasteen ja kahden 3-sarjaisen yläasteen laskennalliset tuntikehykset. Jakoryhmien määrä (FK, BG, KO, KS, LI) on optimaalisempi 6-sarjaisella yläasteella kuin 3-sarjaisella yläasteella. Lisäksi työjärjestyksen laatimiseen on enemmän vaihtoehtoja 6- sarjaisella yläasteella, jolloin työjärjestyksen rakenteesta tulee optimaalisempi kuin 3-sarjaisella yläasteella. yläaste opp. tuntikehys/ opp. tuntikehys 6-srj ya 432 1,5 639,4 3- srj ya 432 1,6 673,9 Muutos 0,1 34,6 Taulukko 37. Yläasteen tuntikehys 3- ja 6-sarjaisissa kouluissa Yläasteen tuntikehysten ero on 34,6 tuntia viikossa, jolloin vuositasolla vaihtoehtojen ero on 1 314,8 tuntia. Edellä mainittu tarkoittaa noin 1,6 henkilötyövuotta eli noin 90 000-100 000 euron eroa vuodessa. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 54

6- sarjainen yläaste Oppiaine/ryhmä OPV h/vk Opet. Opetuksen järj. h +/- Lisätieto Äidinkieli 18 60 3,3 3 virkaa 6 ylitunnit Vieraat kielet 20 72 3,6 4 virkaa, muita teht -8 valinnaistunnit Matemaattiset aineet 21 129 6,1 6 virkaa 3 ylitunnit Luonnontieteet 23 43 1,9 2 virkaa, muita teht. -3 valinnaistunnit Uskonto 23 18 0,8 1 virka, muita teht. -5 esim. Lv Historia 23 42 1,8 2 virkaa, muita teht. -4 esim. Lv Musiikki 21 12 0,6 tuntiopettaja 12 Kuvataide 21 12 0,6 1 virka, muita teht. -9 esim. Lv Käsityö 24 24 1,0 1 virka 0 Liikunta,terveystieto 24 66 2,8 3 virkaa, muita teht. -6 valinnaistunnit Kotitalous 23 27 1,2 1 virka, muita teht. 4 terveystieto Opinto-ohjaus 6 12 2,0 2 virkaa 0 3- sarjainen yläaste Oppiaine/ryhmä OPV h/vk Opet. Opetuksen järj. h +/- Lisätieto Äidinkieli 18 30 1,7 1 virka 12 tuntiopettajalle 12 h? Vieraat kielet 20 36 1,8 2 virkaa -4 valinnaistunnit Matemaattiset aineet 21 75 3,6 3 virkaa 12 ylitunnit 12 h? Luonnontieteet 23 24 1,0 1 virka 1 valinnaistunnit Uskonto 23 9 0,4 tuntiopettaja 9 Historia 23 21 0,9 1 virka, muita teht. -2 esim. Lv Musiikki 21 6 0,3 tuntiopettaja 6 Kuvataide 21 6 0,3 tuntiopettaja 6 Käsityö 24 12 0,5 tuntiopettaja 12 2 tuntiopettajaa Liikunta,terveystieto 24 33 1,4 2 virkaa, muita teht. -15 muita tehtäviä 15 h? Kotitalous 23 18 0,8 1 virka, muita teht. -5 terveystieto? Opinto-ohjaus 6 6 1,0 1 virka 0 Taulukko 38. Yläasteen virkarakenteen vertailua 3- ja 6- sarjaisissa kouluissa 6-sarjaisella yläasteella opettajien virkarakenne muodostuu optimaalisemmaksi kuin 3-sarjaisella yläasteella. 6-sarjaisella yläasteella tarvitaan vähemmän tuntiopettajia kuin 3-sarjaisella yläasteella. Opettajien opetusvelvollisuus ei välttämättä kaikissa aineissa toteudu, jolloin opetuksen järjestäminen on myös vaikeammin järjestettävissä 3-sarjaisella kuin 6-sarjaisella yläasteella. Opettajien opetusvelvollisuuden täyttämiseksi tulee tällöin tarjota oman aineen tunteja muilta kouluilta tai muiden aineiden tunteja omalta koululta. Mikäli opetustunteja järjestetään muilta kouluilta, tulee opettaminen kustannuksiltaan kalliimmaksi (opetustuntien huojennukset toimipaikan vaihdon vuoksi). Pysyvät virat oppiaineissa ovat opettajia sitouttavia, lisäksi pysyvät virat voivat integroida henkilöstöä paremmin työyhteisöön. Mahdollisesti tuntiopettajien määrä on työyhteisössä suhteellisesti 3- sarjaisella yläasteella suurempi kuin 6-sarjaisella yläasteella. Edellä mainitun perusteella voidaan olettaa, että pysyvät virat ja vakituiset opettajat eri oppiaineissa luovat laatua sekä jatkuvuutta opetustoimintaan, ja ovat lopulta oppilaan etu. Opettajien välinen vertaistuki oppiaineittain mahdollistuu isommassa yksikössä laajemmin. Pienessä yksikössä vertaistukea ei oppiaineen sisällä ole välttämättä tarjolla ollenkaan. Lyhyisiin sairauspoissaoloihin on myös mahdollista isommassa yksikössä reagoida paremmin ja joustavammin. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 55

Oppilaan näkökulmasta toteutuvien valinnaisuuksien määrä on suppeampi pienemmällä yläasteella. Pienellä yläasteella toteutuu yleensä vain perinteiset valinnaisaineet (kotitalous, kuvataide, käsityö, musiikki, tietotekniikka). Isolla yläasteella edellä mainittujen lisäksi toteutuu useampia vieraita kieliä (saksa, ranska, venäjä) ja muita valinnaisaineita (esim. kaupalliset aineet, liikunta, maa- ja metsätalous). 6.4.2 Opetustoiminnan hallinto Alla olevaan taulukkoon on laskettu koulusihteerien, apulaisrehtoreiden ja rehtoreiden hallinnon laskennallinen työpanos henkilötyövuosina. Koulusihteerien työpanos jakaantuu nykytilanteessa useammalle koululle (myös muille kuin Saarenkylän kouluille). Koulusihteerien työpanoksen osalta eri vaihtoehdoissa on huomioitu koulujen määrä, koko sekä kouluaste. Apulaisrehtoreiden osalta laskennassa on huomioitu opetusryhmiin perustuvat huojennukset ja tva-lisät eri vaihtoehdoissa. Rehtoreiden osalta vaihtoehdoissa on huomioitu koulujen määrä, koko ja opetusvelvollisuus. Hallinto (htv) 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Koulusihteerit 2,2 1,7 1,5 1,4 1,0 2,6 1,9 1,6 Apulaisrehtorit 0,8 0,9 1,0 0,9 1,2 1,2 0,9 0,8 Rehtorit 3,5 2,6 1,8 1,8 1,0 2,0 2,7 1,9 Yhteensä 6,5 5,2 4,3 4,0 3,2 5,8 5,5 4,3 Taulukko 39. Hallinnon henkilötyövuodet eri vaihtoehdoissa Hallinnon kustannusten osalta eri vaihtoehdoissa on käytetty Saarenkylän alueen nykyisten hallinnon kustannusten keskiarvoja. Hallinto ( /v) 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Koulusihteerit 80 987 63 397 54 968 49 838 36 646 94 546 71 093 57 900 Apulaisrehtorit 55 726 61 468 64 896 57 019 81 986 81 986 59 651 52 533 Rehtorit 298 757 221 247 156 967 153 350 85 718 171 435 230 860 163 228 Yhteensä 435 470 346 112 276 831 260 207 204 349 347 967 361 603 273 660 Taulukko 40. Hallinnon kustannukset (keskimääräinen) eri vaihtoehdoissa Edullisuusvertailu 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Koulujen määrä 4 3 2 2 1 2 3 2 htv 2,5 1,2 0,3 0,0-0,8 1,8 1,5 0,3 /v 175 262 85 905 16 624 0-55 858 87 759 101 396 13 453 Taulukko 41. Hallinnon kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 6.4.3 Koulunkäynnin ohjaus Alla olevaan taulukkoon on laskettu koulunkäynninohjaajien työpanos henkilötyövuosina. Koulunkäynninohjaajat toimivat sekä yleisopetuksessa että pienryhmissä. Pienryhmissä työskentelevien ohjaajien määrä ei muutu eri vaihtoehdoissa. Yleisopetuksen ohjaajien määrä perustuu ala-asteiden ja yläasteiden määriin. Ohjaajien resurssi muuttuu silloin, kun yksiköiden määrä muuttuu. Vaihtoehdossa 5 on kaksi yhtenäiskoulua, jolloin ohjaajaresurssi on suurempi kuin yhden yhtenäiskoulun vaihtoehdossa. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 56

Koulunkäynnin ohjaajat (htv) 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Napapiirin yläaste 3,0 15,0 19,0 19,0 19,0 Nivavaaran koulu 12,0 12,0 12,0 Syväsenvaaran koulu 6,0 6,0 9,0 Saaren koulu 3,0 3,0 3,0 3,0 4,0 3,0 10,0 Saarenkylän yhtenäiskoulu 21,0 Yhteensä 24,0 24,0 22,0 22,0 21,0 23,0 24,0 22,0 Koulujen määrä 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Ala-aste 3 2 1 1 2 1 Yläaste 1 Yhtenäiskoulu 1 1 1 1 2 1 1 Koulujen määrä yhteensä 4 3 2 2 1 2 3 2 Taulukko 42. Koulunkäynnin ohjauksen henkilötyövuodet eri vaihtoehdoissa Hallinnon kustannusten osalta eri vaihtoehdoissa on käytetty Saarenkylän alueen nykyisten hallinnon kustannusten keskiarvoja. Koulunkäynnin ohjaajat ( ) 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Napapiirin yläaste 90 868 454 340 575 498 575 498 0 575 498 0 0 Nivavaaran koulu 363 472 0 0 0 0 0 363 472 363 472 Syväsenvaaran koulu 181 736 181 736 0 0 0 0 272 604 0 Saaren koulu 90 868 90 868 90 868 90 868 0 121 157 90 868 302 893 Saarenkylän yhtenäiskoulu 0 0 0 0 636 076 0 0 0 Yhteensä 726 944 726 944 666 366 666 366 636 076 696 655 726 944 666 366 Taulukko 43. Koulunkäynninohjaajien kustannukset (keskimääräinen) eri vaihtoehdoissa Edullisuusvertailu 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Koulujen määrä 4 3 2 2 1 2 3 2 htv 2,0 2,0 0,0 0,0-1,0 1,0 2,0 0,0 /v 60 579 60 579 0 0-30 289 30 289 60 579 0 Taulukko 44. Koulunkäynninohjaajien kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 6.4.4 Muut tukipalvelut Oppilashuollon palvelut (koulupsykologi ja koulukuraattori) ovat oppilasmääriin perustuvia ja yksiköiden lukumäärä ja sijainti eivät vaikuta näiden palvelujen resursointiin eri vaihtoehdoissa. Koulupsykologi työskentelee tällä hetkellä 4 pv/vko konsultoiden kahdella koulualueella Saarenkylän ja Ounasvaaran alueilla. Koulukuraattorit työskentelevät keskimäärin 1,5 2,5 pv/vko Saarenkylän kouluilla. Muiden erien osalta ei ole riittävästi lähtötietoja laskennan ja vertailujen tekemiseksi. Tukipalvelut eivät kuitenkaan muutu niin oleellisesti, että niistä tulisi merkittäviä kustannuseroja eri vaihtoehtojen välille. Todennäköisesti materiaalihankinnat on mahdollista toteuttaa edullisemmin tiiviimmällä palveluverkon rakenteella. Koulujen määrä vaikuttaa jonkin verran TVT-kuluihin, mutta ko. erät eivät ole olennaisia kokonaisuuden kannalta. Kouluisäntien resursointi ei vaihtoehdoissa muutu, koska työt tehdään tilauksesta (oppilasmääräsidonnainen). ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 57

6.4.5 Toiminnallisten muutosten talousvaikutusten yhteenveto Kustannusten yhteenveto 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Hallinto 435 470 346 112 276 831 260 207 204 349 347 967 361 603 273 660 Koulunkäynninohjaajat 726 944 726 944 666 366 666 366 636 076 696 655 726 944 666 366 Yläasteen tuntikehyksen lisäkust. 90 000 Yhteensä 1 162 414 1 073 056 943 197 926 573 840 425 1 134 622 1 088 547 940 026 Taulukko 45. Toiminnallisten muutosten yhteenveto vaihtoehdoittain Edullisuusvertailu ( ) 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 1 vuosi 235 841 146 483 16 624 0-86 148 208 049 161 974 13 453 5 vuotta 1 179 205 732 417 83 120 0-430 738 1 040 244 809 872 67 265 10 vuotta 2 358 411 1 464 834 166 241 0-861 477 2 080 488 1 619 744 134 529 20 vuotta 4 716 822 2 929 668 332 481 0-1 722 953 4 160 976 3 239 489 269 059 25 vuotta 5 896 027 3 662 085 415 602 0-2 153 692 5 201 220 4 049 361 336 323 Taulukko 46. Kustannusten yhteenvedon vertailu (1-25 vuotta) vaihtoehtoon 3 6.5 Koulujen kustannukset ja oppilaskohtaiset hinnat eri vaihtoehdoissa 6.5.1 Saarenkylän koulujen tilinpäätöshintojen muodostuminen vuonna 2017 TILINPÄÄTÖS 2017 Nettomenot Henkilöstö % Tilat % Kuljetukset % Muut % opp P.oppilas Oppilas 1 Nivavaaran koulu 2 302 825 1 622 143 70 % 279 179 12 % 68 120 3 % 333 383 14 % 334 5 837 6 895 2 Syväsenvaaran koulu 1 925 900 1 157 818 60 % 339 556 18 % 117 764 6 % 310 761 16 % 283 5 990 6 805 3 Napapiirin yläaste 4 691 363 2 950 146 63 % 746 571 16 % 291 211 6 % 703 434 15 % 471 6 225 9 960 4 Saaren koulu 1 964 379 1 094 975 56 % 463 292 24 % 54 815 3 % 351 297 18 % 311 6 316 6 316 Yhteensä 10 884 467 6 825 082 63 % 1 828 598 17 % 531 911 5 % 1 698 876 16 % 1 399 6 113 7 780 Taulukko 47. Saarenkylän koulujen tilinpäätöshinnat 2017 Perusopetuksen keskiarvo kaikkien koulujen osalta kulurakenteen osalta oli seuraava: henkilöstökulut 59 %, tilakustannukset 20 %, koulukuljetukset 5 % ja muut erät 16 %. Keskimääräinen painotettu oppilashinta vuonna 2017 oli 6 654 euroa per oppilas ja painottamaton oppilashinta 8 190 euroa vuodessa. Halvimman koulun oppilashinta oli 5 211 euroa per painotettu oppilas ja kallein koulu 25 864 euroa per painotettu oppilas. Näin ollen Saarenkylän koulut asettuvat tilinpäätöshinnoiltaan alle keskiarvon. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 58

Kuvio 6. Koulujen oppilashinnan muodostuminen vuonna 2017 6.5.2 Saarenkylän koulujen talousarviohintojen muodostuminen vuonna 2018 TALOUSARVIO 2018 Nettomenot Henkilöstö % Tilat % Kuljetukset % Muut % opp P.oppilas Oppilas 1 Syväsenvaaran koulu 2 005 740 1 120 685 56 % 458 552 23 % 107 281 5 % 319 222 16 % 284 6 115 7 062 2 Nivavaaran koulu 2 600 653 1 637 500 63 % 483 867 19 % 93 080 4 % 386 206 15 % 334 6 502 7 786 4 Saaren koulu 2 025 052 1 119 728 55 % 522 228 26 % 36 096 2 % 347 000 17 % 311 6 511 6 511 3 Napapiirin yläaste 4 668 958 2 855 311 61 % 956 689 20 % 209 844 4 % 647 114 14 % 448 6 514 10 422 Yhteensä 11 300 403 6 733 224 60 % 2 421 336 21 % 446 301 4 % 1 699 542 15 % 1 377 6 436 8 207 Taulukko 48. Saarenkylän koulujen talousarviohinnat 2018 Kuvio 7. Saarenkylän koulujen oppilashinnan muodostuminen talousarviovuonna 2018 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 59

6.5.3 Saarenkylän koulujen hintojen muutos vuodesta 2017 talousarviovuoteen 2018 Talousarviovuodeksi 2018 otettiin käyttöön uusi Trellum Consulting Oy:n laatima vuokrajärjestelmä. Saarenkylän alueen koulujen painotettu oppilashinta kasvaa 6 113 eurosta per oppilas 6 436 euroon per painotettu oppilas. Kasvu johtuu pitkälti uusista vuokranmäärityksistä. Opp.hintojen muutos 17->18 Henk.kulut Tilat Kulj. Muut Yht Syväsenvaaran koulu -185 342-39 7 125 Nivavaaran koulu -18 502 60 120 664 Saaren koulu 80 190-60 -14 195 Napapiirin yläaste 69 344-94 -31 288 Yhteensä 2 352-45 14 323 Taulukko 49. Saarenkylän koulujen oppilashinnan muutos euroa per opp. vuodesta 2017 talousarviovuoteen 2018 6.5.4 Saarenkylän koulujen oppilashintojen muodostaminen eri vaihtoehdoissa Alla olevassa kuviossa on esitetty perusopetuksen neliöt oppilasta eri vaihtoehdoissa. Kuvio 8. Perusopetustilojen neliömäärä oppilasta kohden eri vaihtoehdoissa Nykyiset rakennukset Perusopetus Muut Yhteensä Vuokan jakautuminen % % % Napapiirin yläaste 956 689 76 % 299 359 24 % 1 256 045 100 % Nivavaaran koulu 483 867 85 % 83 151 15 % 567 018 100 % Syväsenvaaran koulu 458 552 87 % 69 209 13 % 527 761 100 % Saaren koulu 522 228 88 % 69 104 12 % 591 332 100 % Yhteensä 2 421 336 82 % 520 823 18 % 2 942 156 100 % Taulukko 50. Nykyisten käytössä olevien rakennusten vuokrien jakautuminen kouluittain nykyitilanne ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 60

Tulevaisuudessa nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuokrien jako säilynee ennallaan Nivavaaran osalta. Saaren koulun osalta Iltapäivätoiminnan vuokraosuuden on arvioitu poistuvan ja tilat tulevat perusopetuksen käyttöön. Napapiirin koulun rakennusten osalta rakennukset 2 ja 6 ovat perusopetuksen ja kansalaisopiston käytössä. Nykyiset rakennukset Perusopetus Muut Yhteensä Vuokan jakautuminen % % % Napapiirin yläaste 99,5 % 0,5 % 100,0 % Nivavaaran koulu 85,3 % 14,7 % 100,0 % Saaren koulu 91,0 % 9,0 % 100,0 % Yhteensä 90,9 % 9,1 % 100,0 % Taulukko 51. Nykyisten käytössä olevien rakennusten vuokrien jakautuminen kouluittain tulevaisuudessa UUDISRAKENNUKSET VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 1 007,0 1 007,0 1 007,0 2 719,0 1 075,0 2 719,0 2 719,0 B ALA-ASTE 1 189,0 160,0 224,0 496,0 2 687,0 918,0 518,0 C ESIOPETUS 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 D AAMU- JA IP TOIMINTA 148,0 197,0 197,0 283,0 425,0 197,0 197,0 148,0 319,0 E KANSALAISOPISTO 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 F NUORISOTILAT 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 G LIIKUNTATILAT 1 057,0 534,0 1 547,0 88,0 1 547,0 2 912,0 1 547,0 634,0 1 547,0 1 547,0 H HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 357,0 223,0 505,0 71,0 523,0 585,0 431,0 159,0 433,0 229,0 I KOULURAVINTOLA 270,0 140,0 520,0 190,0 580,0 710,0 400,0 306,0 410,0 540,0 I KEITTIÖTILAT 132,0 101,0 180,0 132,0 208,0 303,0 151,0 151,0 180,0 208,0 J LIIKENNETILAT 968,5 696,5 1 314,0 294,5 1 489,0 3 158,0 756,0 782,5 2 034,5 1 884,0 K TEKNISET TILAT 298,0 201,0 411,0 85,0 461,0 947,0 279,0 221,0 602,0 548,0 L VSS 109,0 74,0 148,0 67,0 164,0 344,0 101,0 79,0 216,0 210,0 YHTEENSÄ 4 909,0 3 306,5 6 699,5 1 348,5 7 468,5 15 500,5 4 572,5 3 604,5 9 918,0 9 432,5 UUDISRAKENNUKSET VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 20,5 % 0,0 % 15,0 % 0,0 % 13,5 % 17,5 % 0,0 % 29,8 % 27,4 % 28,8 % B ALA-ASTE 0,0 % 36,0 % 2,4 % 16,6 % 6,6 % 17,3 % 0,0 % 0,0 % 9,3 % 5,5 % C ESIOPETUS 7,2 % 0,0 % 5,3 % 0,0 % 4,7 % 2,3 % 7,7 % 0,0 % 3,6 % 3,8 % D AAMU- JA IP TOIMINTA 0,0 % 4,5 % 2,9 % 14,6 % 3,8 % 2,7 % 4,3 % 5,5 % 1,5 % 3,4 % E KANSALAISOPISTO 2,9 % 0,0 % 2,1 % 0,0 % 1,9 % 0,9 % 3,1 % 0,0 % 1,4 % 1,5 % F NUORISOTILAT 4,4 % 0,0 % 3,2 % 0,0 % 2,9 % 1,4 % 4,7 % 0,0 % 2,2 % 2,3 % G LIIKUNTATILAT 21,5 % 16,2 % 23,1 % 6,5 % 20,7 % 18,8 % 33,8 % 17,6 % 15,6 % 16,4 % H HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 7,3 % 6,7 % 7,5 % 5,3 % 7,0 % 3,8 % 9,4 % 4,4 % 4,4 % 2,4 % I KOULURAVINTOLA 5,5 % 4,2 % 7,8 % 14,1 % 7,8 % 4,6 % 8,7 % 8,5 % 4,1 % 5,7 % I KEITTIÖTILAT 2,7 % 3,1 % 2,7 % 9,8 % 2,8 % 2,0 % 3,3 % 4,2 % 1,8 % 2,2 % J LIIKENNETILAT 19,7 % 21,1 % 19,6 % 21,8 % 19,9 % 20,4 % 16,5 % 21,7 % 20,5 % 20,0 % K TEKNISET TILAT 6,1 % 6,1 % 6,1 % 6,3 % 6,2 % 6,1 % 6,1 % 6,1 % 6,1 % 5,8 % L VSS 2,2 % 2,2 % 2,2 % 5,0 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Taulukko 52. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 61

LOPULLISET TILAPINTA-ALAT KÄYTTÄJITTÄIN VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 2 337,1 0,0 2 256,4 0,0 2 233,6 4 739,1 519,7 1 842,9 4 696,2 4 403,5 B ALA-ASTE 432,7 2 481,7 1 534,8 774,5 2 153,8 6 122,6 1 303,4 698,3 2 350,9 1 912,8 C ESIOPETUS 543,5 0,0 549,2 0,0 551,5 567,1 526,6 0,0 553,9 547,0 D AAMU- JA IP TOIMINTA 0,0 209,6 273,4 294,5 394,7 596,1 262,1 281,6 207,8 443,1 E KANSALAISOPISTO 303,9 56,3 354,3 9,8 356,0 500,6 339,6 67,5 358,3 354,5 F NUORISOTOIMI 300,8 0,0 300,5 0,0 302,0 303,7 288,1 0,0 303,9 300,7 G LIIKUNTATOIMI 807,7 415,9 1 181,0 72,4 1 186,8 2 246,4 1 132,1 498,4 1 194,4 1 181,9 I RUOKAHUOLTO 183,4 143,0 249,9 197,3 290,1 425,0 200,9 215,8 252,7 288,9 YHTEENSÄ 4 909,0 3 306,5 6 699,5 1 348,5 7 468,5 15 500,5 4 572,5 3 604,5 9 918,0 9 432,5 Taulukko 53. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat vuokraosuudet (m2) LOPULLISET VUOKRA -% TOIMIJOITTAIN VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 47,6 % 0,0 % 33,7 % 0,0 % 29,9 % 30,6 % 11,4 % 51,1 % 47,3 % 46,7 % B ALA-ASTE 8,8 % 75,1 % 22,9 % 57,4 % 28,8 % 39,5 % 28,5 % 19,4 % 23,7 % 20,3 % C ESIOPETUS 11,1 % 0,0 % 8,2 % 0,0 % 7,4 % 3,7 % 11,5 % 0,0 % 5,6 % 5,8 % D AAMU- JA IP TOIMINTA 0,0 % 6,3 % 4,1 % 21,8 % 5,3 % 3,8 % 5,7 % 7,8 % 2,1 % 4,7 % E KANSALAISOPISTO 6,2 % 1,7 % 5,3 % 0,7 % 4,8 % 3,2 % 7,4 % 1,9 % 3,6 % 3,8 % F NUORISOTOIMI 6,1 % 0,0 % 4,5 % 0,0 % 4,0 % 2,0 % 6,3 % 0,0 % 3,1 % 3,2 % G LIIKUNTATOIMI 16,5 % 12,6 % 17,6 % 5,4 % 15,9 % 14,5 % 24,8 % 13,8 % 12,0 % 12,5 % I RUOKAHUOLTO 3,7 % 4,3 % 3,7 % 14,6 % 3,9 % 2,7 % 4,4 % 6,0 % 2,5 % 3,1 % YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Taulukko 54. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat vuokraosuudet (%) LOPULLISET VUOKRAT ( ) TOIMIJOITTAIN VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 664 479 0 629 226 0 625 373 1 301 953 148 523 535 218 1 288 058 1 202 525 B ALA-ASTE 123 038 703 016 427 986 242 205 603 031 1 682 022 372 481 202 814 644 814 522 348 C ESIOPETUS 154 517 0 153 155 0 154 413 155 794 150 481 0 151 927 149 365 D AAMU- JA IP TOIMINTA 0 59 369 76 255 92 105 110 519 163 761 74 909 81 770 56 982 121 006 E KANSALAISOPISTO 86 400 15 957 98 797 3 065 99 676 137 526 97 053 19 603 98 268 96 819 F NUORISOTOIMI 85 517 0 83 803 0 84 549 83 422 82 324 0 83 355 82 125 G LIIKUNTATOIMI 229 632 117 816 329 347 22 629 332 279 617 127 323 533 144 736 327 586 322 753 I RUOKAHUOLTO 52 140 40 516 69 674 61 715 81 229 116 752 57 417 62 676 69 302 78 901 YHTEENSÄ 1 395 722 936 674 1 868 242 421 718 2 091 070 4 258 356 1 306 720 1 046 817 2 720 291 2 575 841 Taulukko 55. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat euromääräiset vuokrat KULURAKENNE VAIHTOEHDOISSA 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 HENKILÖSTÖKULUT 6 733 224 6 643 866 6 514 007 6 497 383 6 411 235 6 705 432 6 659 357 6 510 836 TILAT 2 421 336 3 057 229 2 882 319 2 791 948 3 242 443 2 835 847 3 130 325 2 936 529 KULJETUKSET 446 301 446 301 446 301 446 301 446 301 446 301 446 301 446 301 MUUT KULUT 1 699 542 1 649 071 1 666 872 1 655 961 1 642 925 1 710 616 1 667 421 1 660 578 YHTEENSÄ 11 300 403 11 796 467 11 509 498 11 391 592 11 742 905 11 698 196 11 903 404 11 554 244 Taulukko 56. Vaihtoehtojen kustannusvertailu kuluryhmittäin perusopetuksen osalta Vaihtoehdoissa on huomioitu henkilöstökulujen osalta opetustoimen hallinto, ohjaus ja tuntikehysvaikutukset. Tilojen osalta on laskettu perusopetuksen osuudet nykyisten käyttöön jäävien ja uudisrakennusten osalta. Tilakustannukset jakaantuvat perusopetuksen osalta seuraavasti: TILAKUSTANNUKSET 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 %-OSUUS TILOISTA 82 % 75 % 71 % 73 % 70 % 69 % 77 % 75 % Taulukko 57. Tilakustannusten jakaantuminen vaihtoehdoittain perusopetukseen ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 62

Tasearvojen ja purkukustannusten jaksotuserät on huomioitu opetustoimen ja muiden käyttäjien osalta kohdassa tilat käytettävien neliöiden suhteiden mukaisesti. Muihin kustannuksiin on sisällytetty muun muassa puhtaanapito, ruokahuolto, materiaali ja tarvikehankinnat, muut palvelujen ostot sekä vyörytykset. Kuvio 9. Saarenkylän koulujen painotetun oppilashinnan muodostuminen eri vaihtoehdoissa Oppilasmääränä on eri vaihtoehdoissa käytetty talousvuoden 2018 ennustettua oppilasmäärää 1377 huomioiden ala-asteen, yläasteen ja k-luokkien oppilasmäärät. Vaihtoehto 3 muodostuu oppilashinnaltaan vaihtoehdoista edullisimmaksi ja vaihtoehto 6 kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Vaihtoehtojen oppilashintojen vaihteluväli on pienimmillään 67 euroa (VE3-VE2) ja suurimmillaan -291 euroa (VE3-VE6) per oppilas. Eli hintaeroa vuositasolla vaihtoehtojen välillä on vähintään 1 % ja enintään 4,5 %. Alla olevaan taulukkoon on kuvattu vaihtoehto, jossa Napapiirin yläasteen rakennuksessa 6 olevat tilat olisivat uudisrakennuksena. Uudisrakennus vaikuttaa vaihtoehtoihin 1, 2, 3 kustannuksia nostavasti ja vaihtoehtoon 5 kustannuksia alentavasti. KULURAKENNE VAIHTOEHDOISSA 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 HENKILÖSTÖKULUT 6 733 224 6 643 866 6 514 007 6 497 383 6 411 235 6 705 432 6 659 357 6 510 836 TILAT 2 421 336 3 154 473 2 968 665 2 881 339 3 242 443 2 820 935 3 130 325 2 936 529 KULJETUKSET 446 301 446 301 446 301 446 301 446 301 446 301 446 301 446 301 MUUT KULUT 1 699 542 1 649 071 1 666 872 1 655 961 1 642 925 1 710 616 1 667 421 1 660 578 YHTEENSÄ 11 300 403 11 893 711 11 595 845 11 480 984 11 742 905 11 683 284 11 903 404 11 554 244 Taulukko 58. Vaihtoehtojen kustannusvertailu kuluryhmittäin huomioiden rakennus 6 uudisrakennuksena ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 63

Kuvio 10. Saarenkylän koulujen painotetun oppilashinnan muodostuminen eri vaihtoehdoissa huomioiden rakennus 6 uudisrakennuksena Napapiirin yläasteen rakennuksen 6 tilat uudisrakennuksena nostavat vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 oppilashintoja tilakustannusten osalta noin 50 euroa per oppilas vuodessa. Vaihtoehto 5:n vuosittainen oppilashinta laskee 8 euroa per oppilas, mikäli rakennus 6 tuotettaisiin uudisrakennuksena (puolet vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 tilantarpeista). Vaihtoehto 3 muodostuu edelleen oppilashinnaltaan vaihtoehdoista edullisimmaksi ja vaihtoehto 6 kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Vaihtoehtojen oppilashintojen vaihteluväli on tässä tapauksessa pienimmillään 42 euroa (VE3-VE7) ja suurimmillaan -241 euroa (VE3-VE6) per oppilas. Eli hintaeroa vuositasolla vaihtoehtojen välillä on vähintään 0,6 % ja enintään 3,7 %. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perusopetuksen osalta oppilashinnat nousevat kaikissa vaihtoehdoissa nykyisestä tasosta (6 436 euroa per painotettu oppilas). Vaihtoehto 3 muodostuu edullisimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka rakennuksen 6 tilat tuotettaisiin uudisrakennuksena (6539 euroa per painotettu oppilas). Mikäli rakennus 6 säilyisi käytössä, olisi vaihtoehto 3:n vuosioppilashinta myös edullisin (6 488 euroa per oppilas). Tällöin kasvua oppilashinnassa nykytilanteeseen olisi 53 euroa per oppilas vuodessa. 6.6 Nykyisten koulutonttien hyödyntämisen näkökulmia Laskentaoletuksina on käytetty alueiden hyödyntämisen osalta Tonttivuokra 1 /m 2 /v, kiinteistövero 1,45 /m 2 /v, aluetehokkuus 0,4 k-m 2. Vaihtoehdossa 1 ei tule muutoksia alueiden käyttöön. Vaihtoehdossa 2 Kaupungille voisi tulla myynti-, vuokra- ja kiinteistöverotuloja. Syväsenvaaran koulualueella voisi tehdä esim. uusia asuin rakentamiseen soveltuvia tontteja. Pinta-ala on noin 30 000 m 2, josta voisi muodostaa esim. 25 erillistä tonttia. Infraan menisi noin 5 000 m 2. Vuokratuotto alueesta olisi noin 25 000 /v ja kiinteistöverotuotto noin 36 000 /v. Kaupungin maksettavaksi mahdollisesti alueen infran rakentaminen. Alue voitaisiin myös yhtenä kokonaisuutena, jolloin infran rakentamiskustannuksia ei tulisi kaupungille. Vaihtoehdossa 3 kaupungille voisi tulla myynti-, vuokra- ja kiinteistöverotuloja. Syväsenvaaran koulualueella voisi tehdä esim. uusia asuin rakentamiseen soveltuvia tontteja. Pinta-ala on noin 30 000 m 2, josta voisi muodostaa esim. 25 erillistä tonttia. Infraan menisi noin 5 000 m 2 (17 %). Vuokratuotto alueesta olisi noin 25 000 /v ja kiinteistöverotuotto noin 36 000 /v. Kaupungin maksettavaksi mahdollisesti alueen infran rakentaminen. Alue voitaisiin myös yhtenä kokonaisuutena, jolloin infran rakentamiskustannuksia ei tulisi kaupungille. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 64