KP OTE hankeen ohjausryhmän kokous 3.11.2017
http://stm.fi/artikkeli/- /asset_publisher/ministeri-pirkkomattila-jokaisen-tyopanosta-tarvitaan Jokainen työpaikka, joka saavutetaan tässä kärkihankkeessa, on kullan arvoinen. Lisääkin tarvitaan!
Lainsäädäntöuudistuksen tarve ja henki 3
4
Lainsäädännön uudistuksen tarve Lainsäädännön uudistus toteutetaan osana Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta http://stm.fi/hankkeet/osatyokykyisyys Uudistus koskee sosiaalihuoltolain mukaista vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa, kehitysvammalain mukaista työtoimintaa ja työhönvalmennusta sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaista kuntouttavaa työtoimintaa sovitetaan yhteen muiden lakiuudistusten kanssa Toteutetaan virkamiestyönä TEOS-työryhmän työn pohjalta sidosryhmät osallistetaan valmisteluun työpajojen, kuulemisten ja lausuntokierroksen kautta Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kesällä 2018 Uusi lainsäädäntö voimaan 1.1.2020 (Eveliina Pöyhönen 17.10.2017) 5
Tavoitteet Lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta Vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden etenemistä työllistymispolulla Turvata heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille heidän tarpeensa mukaiset sosiaalipalvelut Lisätä asiakaskeskeisyyttä ja -lähtöisyyttä sosiaalihuollon palveluissa, joilla tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä Selkeyttää heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille tarkoitettujen, työpaikalla tapahtuvien sosiaalipalvelujen järjestämisedellytyksiä (Eveliina Pöyhönen 17.10.2017) 6
Sosiaalihuoltolaki 27 d Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä henkilölle, jolla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat TE-hallinnon palvelujen ja tukitoimien lisäksi muita tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille toiminnan osana järjestetään myös työsuhteista työtä muun työllistymistä tukevan toiminnan ohella (Eveliina Pöyhönen 17.10.2017) 7
Sosiaalihuoltolaki 27 e Vammaisten henkilöiden työtoiminta Tilanteissa, joissa vammaisella henkilöllä ei ole vamman vuoksi mahdollisuutta osallistua työsuhteiseen työhön ja henkilön toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi myönnettäviin etuuksiin Tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen (Eveliina Pöyhönen 17.10.2017) 8
Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki 2: Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta 35: Erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa (Eveliina Pöyhönen 17.10.2017) 9
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Lain tarkoitus: parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen Laissa kuntouttavan työtoiminnan tavoitteeksi on asetettu henkilön elämänhallinnan ja työllistymisedellytysten parantaminen (Eveliina Pöyhönen 17.10.2017) 10
Huoltosuhde vs. työsuhde Työsopimuslaki 1 luku 1 Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. 2 Poikkeukset soveltamisalasta Tätä lakia ei sovelleta: 1) julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen; 2) tavanomaiseen harrastustoimintaan; 3) sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla.
YK-sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista: Työ ja työllistyminen (Artikla 27) Suomi ratifioi sopimuksen 10.6.2016 Korostaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja oikeutta työhön Tehtävä mahdolliseksi vammaisten henkilöiden osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin, koulutukseen ja kuntoutukseen Työhön paluun edistäminen Vammaisten henkilöiden työllistäminen julkisella sektorilla ja työllisyyden tukeminen yksityisellä sektorilla Kohtuulliset mukautukset Ns. läpileikkaavat artiklat otettava huomioon muita artikloja tarkasteltaessa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, vammaiset naiset ja lapset, tietoisuuden lisääminen, esteettömyys (Eveliina Pöyhönen 17.10.2017) 12
Vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen Pitkäaikainen hanke yhteen sovittaa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki; kirjaukset useassa hallitusohjelmassa Kokonaisuudistus, tavoitteena uudistettu erityislaki, joka koskee yhdenvertaisesti eri vammaryhmiä; molemmat nykyiset erityislait kumotaan Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmä (Valas); tehtävänä lakien yhteensovitus, loppuraportti ja lausuntopalaute v. 2015 Toimintaympäristön muutokset 2 vuodessa Uudessa laissa keskeistä mm. työssäkäynnin mahdollistaminen Useita yhdyspintoja Mallit-lainsäädäntöuudistukseen: esim. henkilökohtainen apu sekä valmennus ja tuki sekä päiväaikainen toiminta (Eveliina Pöyhönen 17.10.2017) 13
Maakunnallinen autonomia palvelujen järjestämisessä Lainsäädäntö tulee olemaan suuntaa-antava, jos jostain ei ole säädetty laissa, sitä voidaan järjestää Maakunta arvioi väestötason palvelutarpeet Maakunnan huolehdittava palvelujen yhteensovittamisesta TYP laki kumotaan, mutta toimintamallin keskeiset elementit siirtyvät kasvupalvelujen lainsäädäntöön STM:n viesti TYP-päivillä: TYP-toimintamalli se jolla jatkossa toimitaan laajemmin, STM tukee mallin siirtämistä maakuntiin Tästä herää kysymyksiä Mitä palvelupaketteja osatyökykyiset tarvitsevat? Millaista työtoimintaa heikossa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat? Palvelustrategia osatyökykyisille, valmennammeko asiakasta vai työnantajaa kohtaamaan asiakas? Palveluntuottajille yhteiset kriteerit: ostetaan sitä mitä halutaan ja saadaan sitä mitä halutaan. 14
Osallisuus pilotointi - - tavoite matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen, etsivää sosiaalista kuntoutuksen palvelua, ryhmätoimintaa - - hyödynnetään vapaaehtoistyön, yhdistys- ja harrastustoiminnan, liikunta- ja kulttuuripalvelujen, green care toiminnan palveluita - Keski-Pojanmaalla aloittaa Green Care toiminnan laajentamisen hanke 01/2018, jossa Green Care toiminnan paikkoja tullaan lisäämään ja ottamaan uusia asiakasryhmiä toimintaan mukaan. Tällä hetkellä on tarjolla muutamia Green Care yrityksiä mtkuntoutujille ja kehitysvammaisille. - Yhdessä aloittavan hankkeen kanssa tarkastellaan Green Caren mahdollisuuksia myös pitkäaikaistyöttömien työtoiminnan muotona ostopalveluna.
Osallisuus pilotointi - Typin kanssa yhteistyössä aloitettu naisten ryhmä (09/2017 ->): - Ryhmän tarkoitus tarkastella sisäisen motivaation merkitystä toiminnassa. - Ryhmän periaatteet ovat: vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus ja hyväntekeminen. - Osallistujat saavat itse määritellä toiminnan tai hyvän tekemisen kohteen sekä suunnitella ryhmän toiminnat. - Käsitöiden tekeminen ja vertaistoiminta ovat ryhmän peruspilareita, muut toiminta suunnitellaan osallistujien toiveiden mukaan. - Ryhmä on tarkoitettu: kuty-asiakkaat, työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutustuella olevat, kehitysvammaiset - Typin kanssa järjestettävä Miesten ryhmä (09/2017->) toimii myös vapaaehtoispohjalta ja siinä on perusperiaatteena vertaistuen mahdollistaminen eri elämäntilanteessa oleville asiakkaille: päihde- ja mt-asiakkaat, kuty
Osallisuus pilotointi - Kannuksessa typin ja aikuissosiaalityön yhteinen toiminnallinen ryhmä (10/2018 ->): kuty-asiakkaat, jalkautuminen, pihanhoito - Vertaistuen antaminen, sosiaalinen kuntoutus ja ryhmätoiminta - Tekeminen ja toiminta osallistujien toiveiden mukaan - Aikuissosiaalityön kanssa toimintaa Kokkolassa: Pupin (Bo-Göran Heinola) miestenryhmien kokemuksien hyödyntäminen - Avoin miesten ryhmä 1 krt viikossa, jossa miehistä tukea ja mahdollisuus työntekijän kanssa kahden käytäviin keskusteluihin. - Osallistujien toiveista toimintaa: laavuretket, ostosretket perheiden kanssa yms. - Osallistuminen vapaaehtoista, jos ryhmään osallistuvien työkyky on vähäinen, voi Bo-Görän ottaa kuntouttavaan työtoimintaan kuntoutumisen edistämiseksi - Kuntouttavan työtoiminnan tehtävät voivat olla asiakkaan oman lähiympäristön viihtyvyyden parantamiseen tähtääviä työtehtäviä. - Bo-Göran järjestää myös suljetumpaa miesten ryhmätoimintaa 1 krt viikossa, jossa miesten käsittelemät aiheet ovat intiimimpiä ja henkilökohtaisempia, ei sovellu kaikille, koska ryhmässä voidaan käsitellä rankkojakin miesten elämässään kohtaamia aiheita.
Osallisuus pilotointi - Yhteistyötä Lape hankkeen kanssa maakunnassa lähdetään kehittämään. - Lape hankeen, Järjestöt mukana muutoksessa Keski-Pohjanmaalla ja Kestävä Verna hankeen tavoitteen on perustaa perhekeskuksia ja perhetoreja Keski-Pohjanmaan isoimpiin taajamiin, joissa olisi sosiaalityön osaamista, järjestöjen palveluja ja toimintaa kansalaisille. KP OTE-hankkeen tavoitteen on kehittää osallisuutta edistävää toimintaa ja perhekeskukset /perhetorit voisivat olla paikkoja, joissa olisi saatavilla sosiaalisen kuntoutuksen osaamista ja erilaisia toimintoja eri väestöryhmien osallisuuden edistämiseksi. - Pian palkataan sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja 11/2017 ja hänen kanssaan yhteistyössä kehitettetään sosiaalisen kuntoutuksen palvelua.
Työtoiminnasta töihin pilotti - Päiväkeskus ry:lla (Päke) on kuntouttavassa työtoiminnassa vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä ja Päke on tehnyt suuren tavarataloketjun kanssa yhteistyösopimuksen logistiikkavaraston hukkatöiden tekemisestä palkallisena työnä. Asiakkaat ovat pääasiassa kuntouttavassa työtoiminnassa, mutta osallistuessaan alihankintana tuotettaviin kunnostustöihin, mitä varastolta ilmenee, saavat osallistujat työstään palkan. - KP OTE hanke tukee kokeilua, miten pienen lisätyön vaikutus näkyy asiakkaiden elämänlaadussa.
https://www.innokyla.fi/documents/4063418/ 400ada3a-7ea4-46a4-a078-13c900f6c751 20
Keski-Pohjanmaan tilanne KP OTE hanke on kiinteästi linkittynyt maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun. Projektipäällikkö on mukana maakunnan työryhmässä, joten OTEhanke tulee huomioiduksi valmistelutyössä 21
Työhönvalmentaja pilotti 11/2017 -> Yksiselitteisenä päämääränä on löytää asiakkaan tavoittelemaa palkkatyötä ja kehittyvä työsuhde tavallisilta työpaikoilta, muiden palkkatyötä tekevien rinnalla ja yhdenvertaisin työntekijän oikeuksin.
Työhönvalmentaja pilotin periaatteet Tuetun työllistymisen palvelussa valmentaja voi olla asiakkaan apuna tämän tarvitseman tuen mukaan esimerkiksi ammatillisten mielenkiinnonkohteiden ja vahvuuksien täsmentämisessä, työpaikan etsimisessä, työnantajien tapaamisissa, työhaastattelussa, työtehtävien suunnittelussa, työhön perehdyttämisen tukena, työn sujuvuuden varmistamisessa ja työsuhteen aikaisissa muutostilanteissa. Valmentaja on myös työnantajan ja työpaikan henkilöstön tuki, joka avustaa työllistymisen ja yhteistyön onnistumisessa työpaikalla. Palvelulle on ominaista, että valmentajan tarjoamalle tuelle ei ole asetettu aikarajaa tai enimmäiskestoa. Tarjottava tuki on aidosti yksilöllinen, tarveperustainen ja asiakaslähtöinen. Tuetun työllistymisen palvelu ei ole tavanomaista työhönvalmennusta, jota tarjotaan vain työllistymisen edistämiseen tai työllistymiskynnyksen ylittämiseen. Tuki kantaa myös palkkatyösuhteen aikana. Palvelu eroaa Ely-työhönvalmennuksesta siinä, että tuen kestolle ei ole asetettu rajoituksia vrt. Ely-työhönvalmennus max 50h/vuosi asiakkaalle. Palvelussa ei myöskään lähdetä etsimään työkokeilupaikkaa vaan palkallista työtä.
Valmentaja tarjoaa tukeaan asiakkaalle, työnantajalle ja työyhteisölle siinä määrin, niin kauan ja sellaisin keinoin, että työ luonnistuu ja asiakkaan työelämässä jatkaminen on kestävää. Työote lähtee ajatuksesta, että asiakas on palvelussa työllistymisen vuoksi, ei kuntoutumisen takia. Toimintaa ohjaa ymmärrys, että asiakas tarvitsee ansiotyötä, ei pitkää kuntoutumisen palvelupolkua tai työllistymiskelpoisuuden arviointia. Työnantajan kanssa tehtävä työ on tärkein osa prosessia Huomio kiinnitetään työnetsintään, ei asiakkaan valmentamiseen
Osoitettava työnantajalle hyöty -> tarjottavan työntekijän on tuotettava hyötyä työnantajalle -> panostuksen suhde tuottoon oltava positiivinen. Löydettävä osatyökykyiselle oikeasti tarpeellinen tehtävä yrityksessä Työhönvalmentaja-palvelu pitkäaikaistyöttömille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille tai muuten osatyökykyisille. RATKO-mallin tarjoaminen työnantajille, yhdistettynä IMBA ja MELBA-arvioinnin osaaminen. Koulutetaan tarvittaessa. Palvelu hankitaan ostopalveluna palveluntuottajilta aluksi 3 kk. Esimerkiksi kahdelta eri palveluntuottajalta Kokkolassa ja maakunnassa. 25
Verkkosivut: stm.fi/ote Twitterissä: #OTEhanke #OTEkokeilut