Tuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista

Samankaltaiset tiedostot
Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Glyfosaattihankkeen kuulumiset

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Glyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus / Haitalliset aineet

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo. Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Glyfosaattihankkeen aloitusseminaari: GLYFOSAATIN YMPÄRISTÖRISKIT

GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

LOPPURAPORTTI. GLYFOSAATIN KÄYTÖN AIHEUTTAMAT YMPÄRISTÖRISKIT: AINEEN KULKUREITIT SAVIMAALLA JA PÄÄTYMINEN VESISTÖÖN (GlyFos)

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Ruuskanen Ritva

SANEERAUSKASVIT 2016

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Torjuntasuunnitelma hukkakauran torjumiseksi

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Peltokuivatuksen tarve

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Tehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa. Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry

Tätä myyntipäällyksen tekstiä on noudatettava viimeistään lähtien

Glyfosaatin ja MCPA:n käytöstä ja ympäristövaikutuksista

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa

Karjanlannan hyödyntäminen

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Keväällä alkavat uudet MATO-hankkeet

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Viljely ilman glyfosaattia

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Kasvinsuojeluainelain tulevaisuuden näkymät

Espoon kaupunki Pöytäkirja 317. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteenittoman tattarin viljely

Kasvinsuojeluaineiden ympäristörajoitusten muutoksia v

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kenttäkoetulokset 2017

1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Maatilan S-Sulfuroni Tunnuskoodi

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Miten onnistut suorakylvössä

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Kerääjä- ja aluskasvit

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0439/1. Tarkistus. Angélique Delahaye PPE-ryhmän puolesta

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Agil 100 EC/ (7) Vaara

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Tukihaku Täydentävät ehdot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Myyntipäällyksen teksti

Transkriptio:

Tuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista Jaana Uusi-Kämppä 1, Eila Turtola 1, Sari Rämö 1, Heikki Jalli 1, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen 1, Kati Räsänen 3, Risto Uusitalo 1, Visa Nuutinen 1, Marja Jalli 1 ja Jukka Salonen 1 1 Luke Jokioinen 2 Luke Suonenjoki 3 Luke Jyväskylä Eduskunta, Maa- ja metsätalousvaliokunta 16.3.2018

1. Kielletään glyfosaattipohjaiset rikkakasvien torjunta-aineet, joille altistumisella on yhteys syövän syntyyn ihmisille ja jotka ovat johtaneet ekosysteemien rappeutumiseen; - Glyfosaattitehoaineen ei ole todettu aiheuttaneen syöpää. - Jäsenvaltioiden tehtävä arvioida glyfosaattia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat, ja ne voivat rajoittaa tai kieltää käytön, jos se on perusteltua alueellisiin erityisolosuhteisiin liittyvän näytön perusteella. - POEA-apuaineen kieltäminen 2 Jaana Uusi-Kämppä

Glyfosaatin myynti ja käyttö maataloudessa Tukes 2017 Tehoaineen myynti Glyfosaantin käyttö jatkunut yli 40 vuotta ja sen myynti kasvanut. Lounais- ja Etelä-Suomen savimailla suorakylvö on yleistynyt. Glyfosaattivalmisteiden käyttö yleistä suorakylvössä, koska juolavehnää tuhoava kyntö puuttuu. 3

Fluatsinami- ja glyfosaattipäästöjen ainevirrat 4 Räsänen et al. Journal of Cleaner Production 89 (2015) 65 77

Potentiaalinen ekotoksisuus (PestLCI ja USEtox TM ) Kasvinsuojeluaineiden käyttö CTU= Comparative Toxic Unit 5 Räsänen ym. Journal of Cleaner Production 89 (2015) 65 77.

Lierokokeen tuloksia Glyfosaattikäsittelyllä (Rodeo + Contact): - ei ollut vaikutusta kastelierojen kasvuun tai tuotettujen munakoteloiden määrään ja laatuun - mahdollisesti lievää kastelierojen oljen hautaamista hidastavaa vaikutusta Tulos antaa vaikutuksesta erilaisen kuvan kuin Roundup -valmisteilla saadut Gaupp- Berghausen ym. (2015) tulokset sekä tuore Stellin ym. (2018) tutkimus. 6 Visa Nuutinen ym.

Millaisia aineita glyfosaatin tilalle? Valmiste Roundup Gold Varoaika, vrk Teho Hinta Haittavaikutuksia 10 Vesistöjen varrella 3 m suoja-alue, vain pesäkekäsittely pohjavesialueilla I ja II Agil 100 EC 30-45 100 % teho juolavehnään Kalliimpi Focus ultra 25-56 100 % teho Paljon kalliimpi Broadway Monitor Ei täydellistä tehoa Voi käyttää vehnällä ja perunalla Kalliimpi 7 Aiheuttaa syöpää? Voi olla tappava nieltynä ja hengitysteissä, myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia Sikiövaurioita? Voi olla tappava nieltynä ja hengitysteissä, ärsyttää voimakkaasti silmiä ja ihoa Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia Ei pohjavesialueilla I ja II, vesistöjen varrella 3 m ja kaivojen ympärillä 30-100 m suoja-alue, ei karkeilla hietamailla tai sitä karkeammilla mailla

2. Varmistetaan, että tieteellinen arvio torjuntaaineiden EU:n säännöksiin nojaavaa hyväksyntää varten perustuu yksinomaan julkaistuihin, toimivaltaisten viranomaisten eikä torjuntaaineteollisuuden tilaamiin tutkimuksiin - Jäämätutkimukset GLP-laboratorioissa - Hyväksymisjärjestelmä edellyttää aiheuttaja maksaa -periaatetta - Lisätutkimuksia: glyfosaatin ja glyfosaattivalmisteiden vaikutuksista maamikrobistoon, kasvien ravinteiden ottoon ja kasvuun, rehujen sisältämän glyfosaatin kulkeutumisesta lantaan sekä korvaavista menetelmistä 8 Jaana Uusi-Kämppä

Glyfosaattihankkeita (2011 2018) Kotkanoja Kotkanoja Viljelijöiden lohkot 18 kpl Kotkanojan huuhtoutumiskentällä selvitettiin, kuinka paljon glyfosaattia ja hajoamistuote AMPAa kulkeutuu liuenneena sekä maa-ainekseen sitoutuneena pinta- ja salaojavesien mukana savialueella sijaitsevalta kyntöja suorakylvömaalta. 9 Kuvat: Jaakko Heikkinen, Luke Maanäytteet Kotkanojan huuhtoutumiskentältä 2011 2012 ja viljelijöiden peltolohkoilta (18 kpl) ja Suonenjoen metsätaimitarhalta 2016.

Maan viljavuusfosfori, orgaaninen hiili, glyfosaatti ja AMPA Kotkanojalla 2011 Syvyys Syvyys 0-2.5 0-2.5 2.5-5.0 2.5-5.0 5.0-10. 5.0-10. 10-25. 25-35. Suorak. Kyntö 10-25. 25-35. Suorak. Kyntö 35-55. 35-55. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 HAAc-P, mg/l Syvyys 0-2,5 2,5-5 5-10 Suorakylvö 10-25 Kyntö 25-35 35-55 0 0,5 1 1,5 2 Glyfosaatti, mg/kg ka 0 1 2 3 4 5 Org.-C, % Syvyys 0-2,5 2,5-5 5-10 Suorakylvö 10-25 Kyntö 25-35 35-55 0 0,5 1 1,5 2 AMPA, mg/kg ka.

Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Ennen käs. Syyskäs. Marraskuu Glyfosaatti/AMPA (mg/kg ka.) Kevät Syksy Kevät Syksy Kevätkäs. Syksy Ennen käs. Kevätkäs. Kesä Syyskäs. Marraskuu Lisätty glyfosaattia (kg/ha) Glyfosaatti/AMPA (mg/kg. ka) Lisätty glyfosaattia (kg/ha) Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuudet viljelijöiden pelloilla: muokattu ja suorakylvö (2 eri peltolohkoa) 7 6 5 4 3 2 1 0 Muokattu 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 7 6 5 4 3 2 1 0 Suorakylvö 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2013 2014 2015 2016 Lisätty glyfosaattia Gly (0-2,5 cm) Gly (2,5-22 cm) AMPA (0-2,5 cm) AMPA (2,5-22 cm) 2013 2014 2015 2016 Lisätty glyfosaattia Gly (0-2,5 cm) Gly (2,5-22 cm) AMPA (0-2,5 cm) AMPA (2,5-22 cm) 11 Jaana Uusi-Kämppä

mg/kg Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia maassa 5 vuotta aikaisemmin käsitellyillä metsätaimitarhalohkoilla 1 V. 2011 pesäkekäsittely glyfosaatilla näyte otettu 19.5.2016 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 Glyfosaatti mg/kg koeala 1 Glyfosaatti mg/kg koeala 2 AMPA mg/kg koeala 1 AMPA mg/kg koeala 2 0,3 0,2 0,1 0 0-2.5 cm 2.5-25 cm 25-95 cm 12 Marja Poteri

Kok. AMPA glyfosaattina, ug/l Kok. glyfosaatti, ug/l 40 35 30 25 20 15 10 5 0 40 35 30 25 20 15 10 5 Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta Glyfosaattikäsittely Glyfosaatin ja glyfosaatiksi lasketun AMPAn pitoisuudet (µg/l) valumavesinäytteissä (Kotkanoja 2011 2013) - Glyfosaattia enemmän kuin AMPAa - Suorakylvössä suuremmat pitoisuudet kuin kynnössä - Pintavalunnassa suuremmat pitoisuudet kuin salaojavalunnassa - Syksyllä 2012 suuret glyfosaatin pitoisuudet (sateita) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 13 Jaana Uusi-Kämppä - AMPAn pitoisuuksissa vähemmän vaihtelua

3. Asetetaan EU:n laajuiset pakolliset tavoitteet torjunta-aineiden käytön vähentämiselle tähtäimenä torjunta-ainevapaa tulevaisuus Glyfosaatin, kuten muidenkin kasvinsuojeluaineiden, käyttöön ja turvallisuuteen kaupunkiympäristössä, julkisilla alueilla ja kotipuutarhoissa tulee suhtautua erityisen kriittisesti. Kemiallisen käsittelyn voi korvata niitolla, kitkennällä ja muilla teknologioilla kuten liekityksellä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) juuri valmistuneen kasvinsuojeluaineiden käytön toimintaohjelman uusitun version 2018 2022 (National Action Plan, NAP II) tavoitteena on mm. kasvinsuojeluaineiden (ml. glyfosaatin) käytön vähentäminen. 14 Jaana Uusi-Kämppä

mg/kg Glyfosaatin ja AMPAn pitoisuudet ennen puintia käsitellyn viljan jyvissä ja lajittelujätteissä 35 30 25 20 15 10 5 0 Ohra, jyvä Kaura, jyvä EU MRL Ohran lajittelujäte Kauran lajittelujäte Glyfosaatti AMPA MRL= Maximum Residue Level 15 Sari Rämö, Uppsala 7. 8.9.2016

Glyfosaatin kentältä häviämisen puoliintumisajat Kotkanojan huuhtoutumiskentällä ja kirjallisuudessa Kotkanojan koekentän savimaa (suorakylvö) Talven yli: 229 232 vrk (0 2,5 cm, 0 5 cm ja 0 10 cm); 458 vrk (0 25 cm) kirjallisuudessa Turengin hieta- ja Perniön savimaalla (Laitinen ym. 2006): Talven yli: 7 8 kk eli noin 210 250 vrk (0 28 cm), Kasvukaudella: 8 55 vrk (0 3 cm) ja 48 57 vrk (0 28 cm) Lämpötilakorjattu (+20 C): 17 19 vrk (0 2,5 cm, 0 5 cm ja 0 10 cm); 44 vrk (0 25 cm) PPDB-tietokanta hajoaminen referenssioloissa (+20 C) 4 180 vrk; tietokantaan valittu tyypillinen arvo 12 vrk. Bergström (2011) ruotsalaiset laboratoriotestit: hietamaalla 16,0 vrk (pintamaa) ja 36.5 vrk (jankko/pohjamaa); savimaalla 110 vrk (pintamaassa) ja 151 vrk syvemmällä. Ghafoor ym. 2011 ruotsalaisella valuma-alueella: 15 115 vrk (eri puolelta valuma-aluetta otettuja näytteitä, laboratoriossa tehdyt hajoamiskokeet) 16 Uusi-Kämppä ym. 2015

Glyfosaatin ja AMPAn pidätyskäyriä eri määrät fosforia saaneessa viljelymaassa (laboratoriokoe) Viljelty, ei P-lisää Viljelty, P-lisä 300 mg/kg Q, mmol/kg maata 0.165 0.140 0.115 0.090 0.065 0.040 0.015 GLY_Y5 0 AMPA_Y5 0-0.010 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 I, mol/l Viljelty, P-lisä 700 mg/kg Q, mmol/kg maata 0.165 0.140 0.115 0.090 0.065 0.040 0.015 GLY_Y5 300 AMPA_Y5 300-0.010 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 I, mol/l Q, mmol/kg maata 0.165 0.140 0.115 0.090 0.065 0.040 0.015 GLY_Y5 700 AMPA_Y5 700-0.010 0.00 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 I, mol/l Mitä enemmän maassa on fosforia sitä enemmän glyfosaattia ja AMPAa on helposti liukenevassa muodossa. 17 Risto Uusitalo

Kiitos! 18 Jaana Uusi-Kämppä