LUONNOS 16.1.2006
Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa 2003-2006 Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina 2003-2006. Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa ohjelma toteuttaa osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: www.elsa.fi Liikenne- ja viestintäministeriö 1
Sisältö Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Sammandrag Summary KUNTIEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUKSET 1. Esteettömyyttä kaikkiin kuntiin 2. Esteetöntä joukkoliikennettä ja liikkumista Järvenpäässä 3. Paikkatietojärjestelmän hyödyntäminen Hyvinkään esteettömyystyössä 4. Esteettömän palveluliikenteen kehittäminen Kotkassa 5. Kiuruvesi ja Sonkajärvi - pienen taajaman esteettömyyskartoitus 6. Tie- ja rakennussuunnitelman esteettömyyden arviointi Alahärmässä MENETELMIÄ JA TEEMOJA ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMISEKSI 7. Sidosryhmät esteettömyyskartoituksissa ja -ohjelmissa 8. Kävelykierroksen järjestäminen 9. SuRaKu-esteettömyyskriteerit ja Esteetön ympäristö - suunnitteluohjekortit 10. Esteettömyystoimenpiteiden priorisointi 11. Esteettömät joukkoliikennelinjat 12. Esteettömyys talvihoidossa 13. Liikenneturvallisuussuunnittelu ja esteettömyys 14. Esteetöntä matkailua 15. Esteetön ympäristö kaavoituksessa Kirjallisuusluettelo Esteettömyystietoa internetissä 2
Esipuhe Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Tavoitteen saavuttamiseksi valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Kuntien rooli esteettömän liikkumisympäristön luomisessa on merkittävä. Esteettömyyden edistäminen kuntien työssä kaipaa konkretisointia, rohkaisua ja malleja. Liikenne- ja viestintäministeriö tukee kuntien esteettömyystyötä mm. kolmivuotisen (2003-2006) Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma Elsan kautta tarjoamalla osarahoitusta kuntien esteettömyyskartoitusten ja toimenpide-ohjelmien laatimiseen. Elsa-ohjelmaan sisältyy myös Esteetön Kunta verkosto, jossa levitetään tietoa hyvistä ratkaisuista, toimivista käytännöistä ja kannustavista esimerkeistä. Verkosto on samalla kuntien ja muiden toimijoiden välinen keskustelufoorumi. Tämä julkaisu on suunnattu ensisijaisesti kunnille, mutta se toimii esteettömyystyön markkinointivälineenä myös muille kohderyhmille. Sen yhtenä tavoitteena on madaltaa kynnystä esteettömyyden edistämistyöhön ryhtymisessä. Julkaisusta saa perustiedot esteettömyyden edistämisen keinoista ja käytännön työkaluista. Lisäksi siinä on esimerkki viiden erilaisen kunnan esteettömyystyöstä ja toimenpiteiden ohjelmoinnista. Julkaisun ei ole tarkoituskaan olla kaikenkattava opas esteettömyydestä, vaan siinä luodaan yleiskatsaus esteettömyyden edistämisen keinoihin ja tapoihin. Jokaisen luvun lopussa viitataan lisätiedon lähteisiin. Työ on tehty osana Elsa-ohjelmaa ja tekijöinä ovat olleet Riikka Kallio, Marjo Hannukainen, Mari Päätalo ja Kyllikki Ritvanen WSP LT-Konsultit Oy:stä. Tekstejä ja arvokkaita kommentteja on saatu lisäksi esiteltyjen kuntien esteettömyyshankkeiden sekä muiden julkaisussa esiteltyjen hankkeiden tekijöiltä ja Elsa-ohjausryhmältä. Kiitokset kaikille julkaisun tekemiseen osallistuneille. Helsingissä tammikuussa 2006 Liikenne- ja viestintäministeriö Irja Vesanen-Nikitin Neuvotteleva virkamies Elsa-ohjausryhmän puheenjohtaja 3
Tiivistelmä Kunnilla on keskeinen rooli kaikille asukasryhmille soveltuvan liikkumisympäristön ja liikennepalvelujen luomisessa. Esteettömyyden edistäminen kuntien työssä kaipaa konkretisointia, rohkaisua ja malleja. Tämä julkaisu on suunnattu ensisijaisesti kunnille, mutta se toimii esteettömyystyön markkinointi- ja opastusvälineenä myös muille kohderyhmille. Julkaisun tavoitteena on antaa perustiedot esteettömyyden edistämisen keinoista ja esteettömyyskartoitusten tekemisestä sekä johdattaa lisätiedon lähteille. Näin toivomme, että kynnys esteettömyyden edistämistyöhön ryhtymiseen alenee. Eri väestöryhmien erilaiset liikkumistarpeet ja mahdollisuudet tulee ottaa huomioon suunnittelun ja toteuttamisen kaikissa vaiheissa. Periaatteena tulisi olla esteettömyyden huomioon ottaminen aina uutta rakennettaessa ja vanhaa korjattaessa sekä uusia liikennehankkeita ja palveluja suunniteltaessa. Nykyisestä infrastruktuurista ja liikennepalveluista tulisi poistaa esteitä niin paljon kuin se on mahdollista nykyisillä resursseilla ja niitä uudelleen suuntaamalla. Kunnan esteettömyysohjelmassa fyysistä ympäristöä tulisi tarkastella kaikissa matkaketjun osissa. Matkaketjun osia ovat jalankulkuympäristöt, joukkoliikennepalvelut sekä pysäkki- ja terminaaliympäristöt. Matkaketjun eri osiin liittyvä informaatio on myös tärkeässä osassa. Lisäksi tulisi käsitellä toimintamallit, jotka vaikuttavat ympäristöön ja liikennepalveluihin. Vireillä olevien tai jo suunniteltujen hankkeiden esteettömyys tulisi myös arvioida. Kunnan ryhtyessä kartoittamaan esteettömyyttä ja suunnittelemaan parantamistoimenpiteitä tulee työssä olla mukana tarpeeksi laaja ryhmä eri hallintokuntien ja sidosryhmien edustajia. Näin varmistetaan ratkaisujen sopivuus kaikille osapuolille ja edistetään osapuolten sitoutumista työhön. Käytettävissä olevista menetelmistä kävelykierros on hyvä tapa täydentää esteettömyyskartoituksia ja tuoda esiin erilaisten käyttäjien tarpeita. Esteettömyyskartoitusten tekemiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun hyvä apu ovat SuRaKu-esteettömyyskriteerit ja ohjekortit, jotka ovat vammaisjärjestöjen hyväksymät. Muita esteettömyystyössä tärkeitä teemoja ovat talvihoito, liikenneturvallisuus, matkailu ja kaavoitus. Kunnissa tehtäviä esteettömyyskartoituksia on lähestytty kuvaamalla viidessä Elsa-hankkeessa tehty esteettömyys kartoitustyö. Esimerkkien avulla halutaan antaa kuva siitä, millaisilla tavoilla ja keinoilla esteettömyyttä voi eri kokoisissa ja eri tilanteessa olevissa kunnissa lähestyä. Julkaisussa on kuvattu erityisesti esteettömyystyön organisoimista kunnassa, esteettömyystyössä käytettyjä menetelmiä ja kehittämistoimenpiteiden ohjelmointia sekä kunkin hankkeen toisista eroavaa painopistettä tai menetelmää. 4
Raportissa kuvatut hankkeet painopisteineen ovat seuraavat: - Järvenpää, keskusta-alueen ja joukkoliikenteen esteettömyys - Hyvinkää, paikkatietojärjestelmän hyödyntäminen esteettömyyskartoitustyössä - Kotka, esteettömän palveluliikenteen kehittäminen - Kiuruvesi ja Sonkajärvi, pienen taajaman esteettömyyskartoitus - Alahärmä, tie- ja rakennussuunnitelman esteettömyyden arviointi 5
Tillgänglig trafik och trafikomgivning - Erfarenheter av kommunernas tillgänglighetsarbete Sammandrag Kommunerna har en central roll i skapandet av trafi komgivning och trafi kservice som passar alla invånargrupper. Främjandet av tillgängligheten i kommunernas arbete behöver konkretisering, uppmuntring och modeller. Den här publikationen är i första hand riktad mot kommunerna men den tjänar som marknadsföringoch handledningsinstrument också för andra målgrupper. Publikationens mål är att ge baskunskaper om kartläggningen och befrämjandet av tillgängligheten och leda till nya informationskällor. Således hoppas vi att det blir lättare att börja befrämja tillgängligheten. I alla skiften av planering och realisering ska olika rörelsebehov och möjligheter av olika invånargrupper beaktas. Principen borde vara att tillgängligheten alltid iakttas i konstruktions- eller rekonstruktionsarbete och när nya trafi kprojekt och trafi kservice planeras. Av den nuvarande infrastrukturen och trafi kservicen borde man avskaffa så många hinder som det är möjligt med rådande resurser och deras återriktning. I kommunens tillgänglighetsprogram borde den fysiska omgivningen undersökas i resekedjans alla delar. Resekedjans delar är fotgängaromgivningar, kollektivtrafi kservice och hållplats- och terminalomgivningar. Informationen i resekedjans olika delar har också en viktig roll. Därtill ska också de handlingsmönster som påverkar omgivningen och tarfi kservice behandlas. Också tillgängligheten av anhängiga eller redan planerade projekt borde uppskattas. När kommunen börjar kartlägga tillgängligheten och planera förbättringsåtgärder ska det fi nnas tillräckligt med representanter från olika förvaltnings- och intressentgrupper med i arbetet. På det sattet säkras det att besluten passar alla parter, och parternas förbindelse till arbetet förbättras. Av de metoder som står till förfogande är gångrundan ett bra sätt att komplettera tillgänglighetskartläggningar och framföra behov av olika användargrupper. Ett bra redskap för tillgänglighetskartläggningen och planering av åtgärder är SuRaKu tillgänglighetskriterier och instruktionskort, som är godkända av handikapporganisationerna. Andra viktiga teman i tillgänglighetsarbetet är vinterunderhåll, trafi ksäkerheten, turism och planläggning. Tillgänglighetskartläggningar i kommunerna har illustrerats genom att beskriva kartläggningsarbetet i 5 Elsa-projekt. Med hjälp av exempel beskrivs det på vilka sätt och med vilka metoder man kan undersöka tillgängligheten i kommuner av olika storleker och i olika situationer. I publikationen har speciellt beskrivits organisering av tillgänglighetsarbetet i kommunen, metoder som har använts, programmering av utvecklingsåtgärder samt 6
Accessible transport and traffic environments tyngdpunkten och metoden i varje projekt. Rapportens projekt har följande tyngdpunkter: - Träskända, cetralområdets och kollektivtrafi kens tillgänglighet - Hyvinge, utnyttjandet av geografi sk information i tillgänglig hetskartläggningen - Kotka, utveckling av tillgänglig servicetrafi k - Kiuruvesi och Sonkajärvi, tillgänglighetskartläggning av små tätorter - Alahärmä, uppskattning av tillgängligheten i väg- och byggnadsplan - Experiences from the accessibility projects of Finnish local authorities Summary Local authorities have a central role in creating mobility environments and transport services that are accessible to all citizens. Promoting accessibility in the work of local authorities needs concrete examples, encouragement and readily applicable models. This publication is primarily intended to be used by local authorities, but it can also be used to market accessibility work to other target groups and support their projects. The goal of this publication is to provide basic information about promoting accessibility and creating accessibility surveys and action plans as well as providing pointers to additional sources of information. We hope that this will lower the barrier to promoting accessibility. The diverse mobility needs and opportunities of different groups of citizens must be taken into account during all stages of design and implementation. The guiding principle should be to always take accessibility into account when constructing new projects, repairing old constructions and designing new transport projects and services. Barriers should be removed from current infrastructure and transport services as far as is possible by utilizing and refocusing current resources. 7
An accessibility program for a local authority should cover the whole transport chain. The chain includes pedestrian environments, public transport services as well as stops and terminals and their surroundings. The information provided during the different stages of a trip also plays an important role for accessibility. Modes of operation that affect the mobility environment and transport services should also be taken into account. Finally the accessibility of currently planned or already designed projects should also be evaluated. When beginning an accessibility survey and action plan a local authority must gather a sufficiently wide group of representatives from different authorities and interest groups. This ensures that the chosen solutions are acceptable to all parties and also helps to create commitment towards accessibility work. Of the different methods available a walking trip is a good way to complement accessibility surveys and action plans and highlight the needs of different users. The SuRaKuaccessibility criteria and instruction cards, which are approved by interest groups for the disabled, provide valuable assistance when surveying accessibility and planning actions. Other important themes for accessibility surveys and action plans include winter maintenance, traffic safety, tourism and town planning. Accessibility surveys and action plans for local authorities have been illustrated by describing the work undertaken in five Elsa projects. These examples illustrate the kinds of accessibility solutions that can be used by local authorities of various sizes in different situations. The descriptions in this publication focus on organizing accessibility work within a local authority, the working methods used in accessibility projects and the scheduling of improvement works as well as the specific methods or targets of each of the covered projects. The following focused projects are described in this report: - Järvenpää city, accessibility of city centre and public transport - City of Hyvinkää, utilizing geographic information systems in surveying accessibility and planning actions - City of Kotka, developing accessible service transport - Kiuruvesi city and Sonkajärvi municipality, surveying the accessibility of a small locality - Alahärmä municipality, surveying the accessibility of a road design and construction plan 8
9
1 Esteettömyyttä kaikkiin kuntiin Kunnilla on keskeinen rooli kaikille asukasryhmille soveltuvan liikkumisympäristön ja liikennepalvelujen luomisessa. Kunnat vastaavat kaduista, puistoista, virkistysalueista, joukkoliikenteestä, palveluliikenteestä sekä useimmista julkisista rakennuksista. Kun väestö ikääntyy, ympäristön esteettömyydestä merkittävästi hyötyvien määrä kasvaa. Ympäristön ominaisuudet, asiointimatkojen pituus ja liikennepalvelujen esteettömyys ovat usein ratkaisevassa asemassa itsenäisen selviytymisen ja avuntarpeen kannalta. Esteettömästä liikkumisympäristöstä ja liikennepalveluista hyötyvät muutkin kuin iäkkäät ja eri tavoin vammaiset henkilöt. Kansainvälisen käytännön mukaan liikkumis- ja toimimisesteisinä pidetään myös mm. pienten lasten kanssa liikkuvia ja raskaita tavaroita kuljettavia. Onkin arvioitu, että esteetön ympäristön palvelee suoraan vähintään noin 35-40 prosenttia väestöstä. Lopuille esteettömyys on hyvää laatua, käyttömukavuutta ja matkustamisen sujuvuutta. Eri väestöryhmien erilaiset liikkumistarpeet ja mahdollisuudet tulee ottaa huomioon suunnittelun ja toteuttamisen kaikissa vaiheissa. Periaatteena tulisi olla esteettömyyden huomioon ottaminen aina uutta rakennettaessa ja vanhaa korjattaessa sekä uusia liikennehankkeita ja palveluja suunniteltaessa. Nykyisestä infrastruktuurista ja liikennepalveluista tulisi poistaa esteitä niin paljon kuin se on mahdollista nykyisillä resursseilla ja niitä uudelleen suuntaamalla. Toimiva kokonaisuus edellyttää myös hyvin hoidettuja ja toteutettuja yksityiskohtia. Esteettömyyden edistämistyö on luontevaa aloittaa kartoittamalla liikkumisympäristön nykyiset esteet ja sen perusteella päättää tavoista, joilla esteettömyyttä parhaiten edistetään. Kunnan esteettömyysohjelmassa fyysistä ympäristöä tulisi tarkastella kaikissa matkaketjun osissa. Matkaketjun osia ovat jalankulkuympäristöt, joukkoliikennepalvelut sekä pysäkki- ja terminaaliympäristöt. Matkaketjun eri osiin liittyvä informaatio on myös tärkeässä osassa. Lisäksi tulisi käsitellä toimintamallit, jotka vaikuttavat ympäristöön ja liikennepalveluihin. Vireillä olevien tai jo suunniteltujen hankkeiden esteettömyys tulisi myös arvioida. Tarvittavat suunnitelmat voi olla perusteltua kytkeä tai sisällyttää kunnan muuhun suunnitteluun, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja toimenpiteet voidaan sovittaa yhteen kunnan muiden toteuttamisohjelmien kanssa. Tarvittavat toimenpiteet voidaan jakaa liikkumisympäristöjen parantamiseen normaalin toiminnan yhteydessä, nykyisten käytäntöjen, toimintatapojen ja suunnitelmien muutoksiin ja tarkistuksiin sekä erillisiä resursseja ja ohjelmointia edellyttäviin hankkeisiin ja hankekokonaisuuksiin. On myös tärkeää, että kunnat lisäävät henkilöstönsä tietämystä liikkumisen ongelmista ja toimivista ratkaisumalleista. Tärkeintä on käynnistää työ esteettömän liikkumisympäristön ja liikennepalvelujen saavuttamiseksi. Tässä raportin osassa on kerrottu viidessä kunnassa tehdystä esteettömyyskartoitustyöstä, jotka olivat osa Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma Elsaa. Esimerkkien avulla halutaan antaa kuva siitä, millaisilla tavoilla ja keinoilla esteettömyyttä voi eri kokoisissa ja eri tilanteessa olevissa kunnissa lähestyä. 10
Kuntien hankekuvauksissa on kuvattu erityisesti esteettömyystyön organisoimista kunnassa, esteettömyystyössä käytettyjä menetelmiä sekä kehittämistoimenpiteiden ohjelmointia. Kunkin kunnan työt eroavat toisistaan painopisteeltään tai menetelmältään. Tämä on haluttu tuoda esiin työn kuvauksessa. Käytettävissä olevista menetelmistä ja toimenpiteiden priorisointitavoista kerrotaan tarkemmin raportin osassa Menetelmiä ja teemoja esteettömyyden edistämiseksi. Kuva: Jari Mäkynen Kuva: Jouni Rintanen Kuva 1. Riittävän tiheässä olevat esteettömät levähdyspaikat ovat osa laadukasta jalankulkuympäristöä. Kuva 2. Esteetön kulkuyhteys pysäköintialueelta uimarantaan laajentaa virkistysalueen käyttömahdollisuuksia. 11
Kirjallisuutta (strategioita ja ohjelmia): Kohti esteetöntä liikkumista. Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategia - Liikenne- ja viestintäministeriö, ohjelmia ja strategioita 2/2003. - Liikkumisen sosiaalinen tasa-arvo, esiselvitys. Tiehallinnon selvityksiä 24/2001. Tiehallinto. Helsinki 2001. Kirjallisuutta (suunnitteluoppaita) : - - - - - SuRaKu ohjekortit esteettömän ympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. SuRaKu-projekti 2004. www.hel.fi /helsinkikaikille. Esteetön rakennus- ja ympäristö, Kaikille soveltuva liikkumis- ja toimimisympäristö. Suunnitteluopas. Rakennustieto 1998. F1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Liikkumisesteetön rakentaminen. Ympäristöministeriö, määräykset ja ohjeet 1997. RT 09-10692 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. Ohjetiedosto, maaliskuu 1999 Kevyen liikenteen suunnittelu. Tiehallinto 1998. Kirjallisuutta (liikkumis- ja toimimisesteisten ominaisuuksia ja tarpeita): - - RT 09-10720 Perustietoja liikkumis- ja toimimisesteisistä. Ohjetiedosto, toukokuu 2000. Esteetön ympäristö kaikille, Miten huomioimme ikääntyneet sekä liikkumis- ja toimimisesteiset tienpidossa. Tiehallinto 2002. - - Selkeä ympäristö. Näkövammaisille soveltuvan toimintaympäristön suunnittelu. Näkövammaisten keskusliitto ry, Rakennusalan kustantajat 1996. Kaikenkuuloisille! Kuulovammaisten huomioon ottaminen tilojen ja toimintojen suunnittelussa. Kuulonhuoltoliitto ry 2000. Kirjallisuutta (esteettömyyskartoituksen tekeminen): - Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas, SuRaKu suunnittelu rakentaminen kunnossapito. HKR, Sotera 2005. - SuRaKu esteettömyyskriteerit. Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla. SuRaKuprojekti 2004. (www.hel.fi/helsinkikaikille) - SuRaKu ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas. HKR, Sotera 2005. (www.hel.fi/ helsinkikaikille) - Esteettömyyden tila. Ohjeita esteettömyyskartoituksen tekemiseen tiepiireissä,. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2002. - Henkilöliikenneasemien esteettömyyskartoituksen tuloksia, Ratahallintokeskus A4/2003. - Toimintamalli esteettömän ja turvallisen kävely-ympäristön kehittämiseksi, Case Espoon keskus. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 77/2004. - Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma ajalle 2005-2010. Helsingin kaupunki 14.11.2005. (www.hel.fi /helsinki kaikille) 12
2 Esteetöntä joukkoliikennettä ja liikkumista Järvenpäässä 2.1 Esteettömyystyön organisointi Järvenpäässä Viime vuosina Järvenpään kaupunki on ottanut esteettömyysasiat huomioon entistä enemmän. Erityisesti tekninen toimi ja sosiaali- ja terveystoimi ovat panostaneet esteettömyyden edistämiseen. Vuonna 2004 toteutettiin yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus ja vuonna 2005 esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Esteettömyyden kehittämisasiat pyritään kytkemään tehokkaasti kaupungin organisaation muihin suunnitteluhankkeisiin. Varsinaista nimettyä esteettömyysorganisaatiota ei Järvenpäähän ole toistaiseksi luotu. Nyt päättyneitä esteettömyysprojekteja varten nimettiin työtä ohjaava työryhmä, johon kuului edustus seuraavista organisaatioista: Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekninen toimi Järvenpään Vammaisneuvosto Järvenpään Eläkeläisten neuvottelukunta ELSA-hankeohjelma Tämän ryhmän työn soisi jatkuvan tulevaisuudessakin. Konsulttina työssä toimi Ramboll Finland Oy, jossa työhön osallistuivat projektin vetäjänä dipl.ins. Kalervo Mattila, sekä toimenpideohjelman suunnittelijana/asiantuntijana dipl.ins. Lauri Vesanen ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman asiantuntijana dipl.ins. Ville-Mikael Tuominen. 2.2 Kartoitettavat kohteet ja menetelmät Järvenpään työssä tehtiin yleisiä alueita ja rakennuksia koskeva esteettömyystoimenpiteiden toimenpideohjelma Järvenpään ydinkeskustan alueelle sekä joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Nämä pohjautuvat vuonna 2004 tehtyyn esteettömyyskartoitukseen sekä kesäkuussa 2005 tehtyyn käyttäjätiimin kävelykierroksen tuloksiin. Toimenpideohjelman kohteena olivat yleiset alueet eli jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, puistot, torialueet, pysäkit ja kävelykadut sekä lisäksi 40 julkista rakennusta. Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman kohteena olivat Järvenpään raideliikenteen seisakkeet, linja-autoasema ja ydinkeskustan bussipysäkit. Joukkoliikenteen kehittämisselvitys perustui käyttäjätiimin kanssa Järvenpään rautatieasemalla ja linja-autoasemalla tehtyihin arviointeihin, konsultin muilla Järvenpään rautatieseisakkeilla tekemiin inventointeihin ja vuonna 2004 laadittuun esteettömyyskartoitukseen. Lisäksi vuonna 2004 Järvenpään valtuustossa hyväksytyssä Järvenpään kestävän kehityksen ohjelmassa (Järkevä) on käsitelty Järvenpään rautatieaseman ongelmallisuutta pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien kannalta. Kävelykierros toteutettiin kesäkuussa 2005 Järvenpään ydinkeskustan alueella. Kävelykierrokseen osallistui 15 henkilöä. Ryhmä koostui vammaisjärjestöjen edustajista, 13
kaupungin virastojen ja lautakunnan edustajista, Ratahallintokeskuksen, VR:n ja Matkahuollon edustajista sekä konsulteista. Kävelykierros kohdistui Järvenpään rautatieaseman ja linja-autoaseman lähiympäristöön, kävelykadulle ja muutamille ydinkeskustan linjaautopysäkeille. Rautatieaseman ja linja-autoaseman osalta tutustuttiin myös asemarakennusten sisätiloihin. Kävelykierrosten määrää rajoitti käytettävissä oleva aika. Kävelykierroksen aikana havaittiin lukuisa määrä esteettömyyspuutteita ja esitettiin toiveita esteettömyyden parantamiseksi. Nämä kaikki kirjattiin ylös. 2.3 Yleisimmät ongelmat ja toimenpiteiden suunnittelu Toimenpidesuunnittelussa käytettiin SuRaKu-projektin mukaista esteettömyyskriteeristöä, jossa tarkasteltava alue jaettiin kahteen esteettömyyden vaatimustasoon, joita ovat erikoistaso ja perustaso. Esteettömyyden korkeampaa tasoa tulisi toteuttaa väylillä ja alueilla, jotka koetaan tärkeimmiksi. Esimerkiksi kävelykadun sijainti on keskeinen Järvenpään palveluiden kannalta ja näin ollen sen sisällyttäminen kokonaisuudessaan korkeampaan erikoistasoluokkaan on perusteltua. Rakennukset eivät kuulu SuRaKu-kriteeristöön, mutta ne jaoteltiin samalla tavalla kahteen vaatimustasoon. Korkeampaan esteettömyyden tasoon pyritään sellaisissa rakennuksissa, joilla on paljon liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. Esteettömyystaso tulisi ottaa huomioon, kun arvioidaan toimenpiteiden toteutusta. Kuva: Lauri Vesanen Kuva 3. Järvenpään asemalla liian lyhyt kaide antaa virheellisen informaation näkövammaiselle portaiden alkamis- ja loppumiskohdasta. Ylös sijoitettu roska-astia asematunnelin seinällä ei ole havaittavissa valkoisella kepillä ja aiheuttaa törmäysvaaran. 14
Kuva: Lauri Vesanen Kuva 5. Esteettömyyden erikoistasoon kuuluvan kävelykadun luoteisreunassa on tasoero, joka aiheuttaa putoamisvaaran sekä vaikeuttaa kävelykadun toiselle puolelle siirtymistä. Kävelykadun luoteisreunassa olevan ohjaavan laatoituksen tiellä on usein esteitä. Kuva 4. Suunnittelualueen jako perustasoon ja erikoistasoon. 15
Yleisten alueiden toimenpiteitä ehdotettiin Järvenpäässä kaikkiaan 358 kappaletta. Nämä toimenpide-ehdotukset perustuvat suurelta osin SuRaKu-hankkeen tuottamiin esteettömyyskortteihin. Lukumääräisesti eniten ehdotettiin päällystystöiden yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä, kuten kaltevuuksien suoristamista ja paikkaustöitä. Nämä aiheuttavat myös eniten kustannuksia. Todellisuudessa kustannukset ovat vielä suuremmat, sillä kustannuksia ei toimenpideohjelmassa laskettu sellaisille toimenpiteille, jotka toteutetaan suunniteltujen kadunparantamiskohteiden yhteydessä. Kuva 7. Toimenpide-ehdotus Helsingintielle: Kontrastimateriaalin avulla voidaan parantaa johdattavuutta ja estää törmäämistä kadunkalusteisiin (kuvamanipulaatio). Kuva 6. Toimenpiteiden jakautuminen. 16
Rakennuksiin toimenpideohjelmassa ehdotetaa yhteensä 233 parannustoimenpidettä. Suurin osa toimenpiteistä kohdistuu rakennuksen sisäänkäynteihin. Näissä parannuskohteena on useimmiten ulko-ovi. Järvenpäässä lähes kaikkien rakennusten ovet vaativat paljon voimaa avautuakseen. Näihin ongelmiin ehdotettiin seuraavia toimenpiteitä: Ovien keventäminen Automaattisesti napilla tai liiketunnistimella avautuvat ovet Kuten edellinen, mutta lisäksi ovityypin muuttaminen liukuoveksi. Parannettavaksi ehdotettiin myös aukiolotietojen näkyvyyttä ja selkeyttä. Usein sisäänkäynnin yhteydestä puuttui myös soittokello tai se sijaitsi hankalassa paikassa. Merkittäviä ongelmia Järvenpäässä aiheuttivat edellämainittujen tekijöiden lisäksi tasoerot ja ahtaat tuulikaapit. Tasoerojen korjaamiseksi ehdotettiin useimmiten: Ulkoympäristön tason nostamista sisäänkäynnin tasolle. Tasonnostossa tulee erityisesti huomioida, etteivät syntyvät kaltevuudet ylitä sallittuja arvoja ja että kaltevat pinnat eivät pääse jäätymään talvella. Oven edessä olevan tasaisen alueen tulisi ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle. Portaiden ja / tai luiskan rakentamista. Erillisen inva-sisäänkäynnin rakentamista (esim. rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet). 2.4 Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Järvenpäässä on neljä rautatieseisaketta, joilla Helsingin ja Riihimäen välinen lähiliikenne pysähtyy. Lisäksi Kerava Lahti -oikoradalle rakennetaan Haarajoen seisake Järvenpään kaupungin alueelle. Järvenpäässä pysähtyvistä junavuoroista puolet on matalalattiaisia Sm4-kaupunkijunia. Järvenpään sisäinen linja-autoliikenne hoidetaan suurelta osin yhteistyössä naapurikuntien Keravan ja Tuusulan kanssa. Linja-autoliikenteen kannalta ongelmana on Järvenpään kaupungin alueen pieni koko. Kesällä paikallisliikenteen käyttäjämäärät vähenevät voimakkaasti. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa toimii myös kutsuohjattu Sampo-liikenne. Sampo on tarkoitettu matkustajille, jotka liikkuvat alueelle tai alueelta, jossa ei ole muuta joukkoliikennetarjontaa sijainnista tai ajankohdasta johtuen. Sampo-liikenne sisältää erikoispalvelun vammaisille. Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman toimenpideehdotukset koskivat seuraavia aiheita: Terminaalien opastuksen ja viitoituksen parantaminen. Rautatieaseman hissien parantaminen. Esteettömien ja portaattomien kulkuyhteyksien kehittäminen. Linja-autopysäkkien esteettömyyden vaatimustason huomiointi (katso taulukko 1). Kevyen liikenteen yhteyksien rakentaminen ja parantaminen seisakkeille. 17
Asemien ja seisakkeiden lähialueiden pintamateriaalien parantaminen. Kuva: Lauri Vesanen Kuva 8. Järvenpään seisakkeella on korotetut laiturit ja laiturien reunoissa värikonstrastilla toteutetut suojavyöhykkeet. Kuva 9. Linja-autoasemalla aikatauluinformaation viereen pylonien luokse ei pääse apuvälineiden kanssa, teksti on pientä ja valo heijastuu kaarevasta ja kiiltävästä pinnasta. Kuva: Lauri Vesanen 18
ESTEETTÖMYYDEN PERUSTASO ESTEETTÖMYYDEN ERIKOISTASO - Tavoitetaso kaikilla linja-autopysäkeillä - Keskusta-alueen keskeiset pysäkit - Joukkoliikenneterminaalit ja niitä palvelevat pysäkit - Vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden - toimipaikkoja palvelevat pysäkit Pysäkkimerkki Katuvalaistus Tila linja-autolle pysähtyä vaarantamatta pysäkillä olevia matkustajia ja muuta liikennettä Matkustajalle tasainen alusta linja-autoon nousuun ja autosta poistumiseen Estetty sadevesien kerääntyminen matkustajien odotustilaan ja linja-auton ajolinjalle Auraus ja liukkauden torjunta Turvallinen portaaton kulkuyhteys pysäkille, tarvittaessa erotettu ajoneuvoliikenteestä Riittävät näkemät linja-auton pysäyttämiseen ja matkustajan havaitsemiseen pysäkiltä Esteettömyyden perustason vaatimusten lisäksi: + Linjanumero- ja nimikilvet + Katos, penkki ja roska-astiat + Pysäkkikohtainen valaistus + Aikatauluinformaatio + Ajoradasta korotettu odotustila + Varoitusalue odotustilan reunassa (materiaali- ja / tai värikonstrasti) + Odotustila erotettu jalkakäytävästä tai kevyen liikenteen väylästä vähintään materiaalierolla + Pyörätie ohjattu odotustilan takaa aina kun mahdollista + Lämmitetyillä jalankulkualueilla kohokuvioinen, näkövammaisten opas- ja varoituslaatoitus Taulukko 1. Esteettömyyden perustaso ja erikoistaso pysäkeillä. 19
Toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat: raideliikenteen seisakkeet: VR, Ratahallintokeskus ja Järvenpään kaupunki linja-autopysäkit ja linja-autoaseman piha-alueet : Järvenpään kaupunki linja-autoaseman sisätilat: Oy Matkahuolto Ab Esteettömän joukkoliikenteen kehittämiselle laadittiin myös yleisiä tavoitteita: Kiireellisimmät esteettömyyspuutteet korjataan tarvittaessa erillisinä toimenpiteinä. Katu- tai kunnallisteknisten töiden yhteydessä korjataan kohteessa olevien linja-autopysäkkien esteettömyyspuutteet. Yleisölle luodaan helppo tapa ilmoittaa havaitsemistaan esteettömyysongelmista jalankulualueilla, julkisten rakennuksissa sekä joukkoliikenteen pysäkeillä ja terminaaleissa. Kun rakennetaan uutta, ratkaisujen toimivuus arvioidaan aina liikkumisesteisten henkilöiden kannalta. Kerava-Lahti -oikoradalle valmistuva Haarajoen seisake suunnitellaan ja toteutetaan noudattaen esteettömän liikkumisympäristön periaatteita. 2.5 Toimenpiteiden priorisointi ja ohjelmointi Järvenpäässä toimenpiteet priorisoitiin mallilla, joka perustuu väylän tai rakennukseen tärkeyteen ja kustannuksiin. Priorisointimallissa käytettiin seuraavia reunaehtoja: Väylän tärkeys saadaan esiin esteettömyyskriteeristön mukaisella aluejaolla (perustaso/erikoistaso). Rakennusten tärkeys arvioidaan käytön suuruutena. Vakavat puutteet huomioidaan tarpeen mukaan yksittäisinä toimenpiteinä ja sijoitetaan kärkipäähän (kustannukset huomioiden). Helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitetaan kärkipäähän. Käytännössä toimenpiteet sijoitetaan tärkeyden mukaan tasasuuruisiin vuosieriin pitkällä aikavälillä. Toimenpiteiden toteutus voidaan ohjelmoida 6 vuoden aikajänteelle (2005-2010). Esteettömyystoimenpiteet kytketään Järvenpään kaupungin tuleviin kadunrakennushankkeisiin. Toimenpiteet esitettiin kartalla ja taulukossa. Rakennusten ja joukkoliikenteen osalta laadittiin toimenpidetaulukot. Tekninen toimi sai kaiken materiaalin käyttöönsä sähköisessä muodossa toteuttamista ja seurantaa varten. 20
Kuva 10. Ote yleisten alueiden toimenpidekartasta. Seurantaa ja jatkotoimenpiteitä varten annettiin lisäksi seuraavia ehdotuksia: Liikkumis- ja toimimisesteiset tulisi ottaa mukaan kadunrakennushankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa. Vammaisjärjestöillä tulisi olla esimerkiksi mahdollisuus kommentoida kaupungin suunnittelukohteita. Toimenpide-ehdotusten toteutumista tulisi seurata. Kaupungille tehdyn raportin osalta teknisen toimen henkilöt ovat saaneet toimenpide-ehdotukset sähköisessä muodossa päivittämistä ja muokkaamista varten. Esteettömyysasioiden näkyminen ja esilläolo on tärkeää. Toteutetuista kohteista tiedottaminen parantaa omalta osaltaan myös Järvenpään kaupungin imagoa. Yksityisomisteisissa rakennuksissa toimenpiteiden toteutuminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Selvityksen tulokset (esimerkiksi ote raportista) tulisikin jakaa suoraan kiinteistön omistajalle tai muulle sopivalle taholle kirjeitse asioiden eteenpäin viemiseksi. 2.6 Seuranta ja jatkotoimenpiteet Projektin jälkeen työ jatkuu toimenpide-ehdotusten ja suositusten seurannalla. Projektissa suositeltiin, että esteettömyystyöryhmä, joka projektin aikana käsitteli toimenpidesuunnittelua, jatkaisi toimintaansa. Esteettömyysryhmän tulisi kokoontua vähintään kerran vuodessa arvioimaan toteutettuja esteettömyystoimenpiteitä. Lisäksi ehdotettiin Kuuma-kuntien (Keski-Uudenmaan kunnat) teknisten toimien yhteistyötä esteettömyysasioissa. Yhteistyö voi tuoda esille järkeviä ratkaisumalleja esteettömyyden osalta. Kirjallisuutta: - Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Syyskuu 2005. Ramboll. (www.elsa.fi) 21
Henkilöhaastattelu: Aki Keskinen, Järvenpään vammaisneuvoston puheenjohtaja Järvenpään vammaisneuvoston rooli Aki Keskinen on seurannut esteettömyysasioita useita vuosia vammaisjärjestöissä ja vammaisneuvostossa. Hän oli myös mukana 2004 toteutetun esteettömyyskartoituksen ja nyt tehdyn toimenpidesuunnittelun ohjausryhmässä. Joitakin vuosia sitten vammaisneuvosto järjesti Järvenpäässä tempauksen, jossa johtavat virkamiehet ja joukko johtavia luottamushenkilöitä laitettiin toimimaan työpäivä liikuntarajoitteisena (osa pyörätuolissa, osa sokeina yms). Vammaisjärjestö ja lehdistö seurasivat asiaa. Esteettömyystyön organisointi kunnassa Tällä hetkellä esteettömyystyötä vie eteenpäin vain muutama vammaisaktiivi, vaikka Järvenpäässä on ollut useita vuosia Invalidiliiton koulutuskeskus. Useamman tahon mukaan saaminen on suuri haaste ja vaatii pitkäaikaisen täyspäivätyön. Esteettömyyden taso Järvenpäässä Esteettömyys on Järvenpäässä kohtuullisella tasolla. Koko ajan on kuitenkin seurattava erityisesti rakennusten esteettömyysasioita. JÄNES-projektin tulokset parantavat esteettömyyttä paljon ainoastaan, jos kaupunki toteuttaa suunnitelman. JÄNES-projektin toimintasuunnitelman toteuttaminen onkin nyt tärkein kehitysasia. 3 Paikkatietojärjestelmän hyödyntäminen Hyvinkään esteettömyystyössä 3.1 Esteettömyystyön organisointi Hyvinkäällä Hyvinkään kaupunki on halunnut panostaa esteettömyyden edistämiseen jo useiden vuosien ajan. Hyvinkään kaupunki on ensimmäisenä kuntana Suomessa saanut jäsenyyden kansainvälisessä WHO Safe Communityverkostossa. Equalcity.com-verkkopalveluun liittyvällä kartoitusohjeistuksella toteutettu esteettömyyskartoitus on ollut omalta osaltaan edesauttamassa jäsenyyteen hyväksymistä. Hyvinkään kaupunki on vuonna 2003 laatinut Esteetön Hyvinkää oppaan liikuntaesteisille. Tavoitteena oli selvittää nykyinen tilanne ja mahdolliset kehittämiskohteet yleisillä alueilla sekä yleisissä ja yksityisissä palvelurakennuksissa. Työssä kartoitettiin noin 80 kohdetta. Esteettömyyskartoitus on julkaistu internetissä Hyvinkään kaupungin sivuilla www.hyvinkaa.fi /turvallisuus/esteeton ja se löytyy myös osoitteesta www.equalcity.com/hyvinkaa. Hyvinkäällä toimeenpantiin 1998 2000 valtakunnallinen tapaturmien torjuntatyön kokeilu- ja kehittämishanke 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä. Tämän pilottihankkeen tavoite oli kehittää kuntalähtöinen, kokonaisvaltainen tapaturmien torjuntatyön malli, jossa yhdistettiin liikenneturvallisuustyön sekä kotona ja vapaa-ajalla sattuvien tapaturmien ehkäisyn 22
voimavarat kuntatasolla. Pilottihankeen valtakunnalliset toimijatahot olivat Stakes, työterveyslaitos ja Liikenneturva. Sosiaali- ja terveysministeriö tuki hanketta. Nyt esiteltävä työ on osa 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä hanketta ja jatkoa Hyvinkäällä tehtyyn esteettömyyden edistämiseen. Tämän työn yleisenä tavoitteena on ollut ohjata esteettömiä reittejä kaipaavat turvallisille ja korkeatasoisille keskustaan johtaville reiteille ja matkaketjuille. Hyvinkäällä esteettömyyden tavoitevisiona on, että kulkureitit ja joukkoliikenne toimivat ja kehittyvät esteettömästi yhdessä. Työtä ohjasi ja kommentoi ohjausryhmä, jossa oli edustajat seuraavista organisaatioista: 24 Turvallista tuntia Hyvinkäällä neuvottelukunta Vaje ry Laurea-ammattikorkeakoulu perusturvalautakunta tekninen lautakunta vammaishuollon johtaja liikenneinsinööri, kunnallistekniikka tilapalvelun suunnittelurakennusmestari Liikenne- ja viestintäministeriö Työn edistymistä koordinoi projektiryhmä, joka koostui Hyvinkään kaupungin, Laurea-ammattikorkeakoulun ja konsultin edustajista. Konsulttityöstä vastasivat Sito-yhtiöistä projektipäällikkö, arkkitehti Jari Mäkynen, sosiologi Maarit Wiik, insinööri Matti Nikupeteri sekä FM Keijo Koskinen. 3.2 Kartoitettavat kohteet ja menetelmät Hyvinkään työssä esteettömyyskartoituksen kohteena oli Hyvinkään keskustan alue. Menetelminä käytettiin kävelykierrosta, GIS-haastattelua ja maastokartoitusta. Kävelykierroksesta on tarkempi ohje tämän raportin luvussa 8. GIS-haastattelusta kerrotaan seuraavassa luvussa. Konsultin tekemän järjestelmällisen maastokartoituksen tavoitteena oli tuottaa konkreettista tietoa alueen esteettömyyden ongelmista toimenpidekartan laadintaa varten. Kartoitukseen sisältyi seuraavat tehtävät: katuympäristön ja kevyen liikenteen väylien kartoitus (jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, tasoerot, levähdysmahdollisuudet, suojatiet, aukiot, joukkoliikenteen pysäkit, asema-alue) tärkeimpien esteettömien reittien määrittely tärkeiden reittien parantamistoimenpiteiden alustava luonnostelu Kävelykierros järjestettiin työn alussa ja sen tarkoituksena oli saattaa yhteen eri hallinnonalat, sidosryhmät ja media. Tavoitteena oli hallinnonalojen ja sidosryhmien verkostoituminen sekä esteettömyyden ongelmien konkretisoiminen kaikille tahoille. Kävelykierros toteutettiin huhtikuussa 2005. Alueen yksityisistä toimijatahoista kutsuttiin kävelykierrokselle kaupunkikeskustayhdistyksen edustajat sekä palvelubussiyrityksen edustaja. 23
3.3 Yleisimmät ongelmat ja toimenpiteiden suunnittelu Maastokartoitusten, GIS-kyselyn ja esteettömyyskävelyn avulla selvitettiin Hyvinkään keskusta-alueen pahimmat ja yleisimmät esteettömyysongelmat. Kuva: Maarit Wiik GIS-kyselyssä esteettömyyden ongelmista merkittävimpänä pidettiin epätasaisia kulkupintoja. Myös sivu- tai pituussuunnassa kaltevia väyliä pidettiin ongelmallisina. Maastokartoituksen havaintojen perusteella kestopäällysteisistä jalankulkuväylistä 25 prosenttia on epätasaisia ja puistojen sorapintaisista väylistä 10 prosenttia erittäin epätasaisia. Yksittäisistä esteistä merkittävimpänä ongelmana pidettiin kulkuväylien painumia tai kohoumia. Kuva 11. Kävelykierroksen osanottajia Hyvinkäällä. 24
Muista esteettömyyden ongelmista nousi esiin invapysäköintipaikkojen puuttuminen erityisesti Hämeenkadun palvelujen luota. Kunnossapidon ongelmista merkittävimmin nousi esiin usein jäiset kulkuväylät. Myös lumenpoistossa on ongelmia, joita ovat puutteellinen auraus ja häiritsevät lumikasat. Kuva: Jari Mäkynen Matkaketjujen osalta selvästi tärkeimpänä pidettiin varmuutta siitä, että bussit ovat aina matalalattiaisia. Toiseksi suurimmaksi ongelmaksi nousivat harvat vuorovälit joillekin alueille. Myös pienikokoisella tekstillä kirjoitettua pysäkki-informaatiota pidettiin hankalana lukea. Kuva 12. Uudenmaankatu on Hyvinkään keskustan kiireellisin parantamiskohde. Seuraavaksi yleisimpiä esteitä kyselyn mukaan olivat puuttuvat tai huonot luiskat ja portaat, joita oli useiden yksityisten ja julkisten palvelujen sisäänkäyntien yhteydessä. Myös maastokartoituksessa havaittiin useita puuttuvia käsijohteita keskustakorttelin luiskista ja portaista. Myös väylien liukkaat pinnat ja korkeat reunakivet mainittiin kyselyssä usein. Korkeita 5 cm tai sitä korkeampia reunakiviä havaittiin maastokartoituksessa vain 5 prosentissa suojateistä, mutta näkövammaiselle vaikeasti tunnistettavia matalia 0-2 cm korkeita tai kokonaan puuttuvia reunakiviä oli jopa 75 prosentissa suojateistä. Kuva 13. Hämeenkadun uudistetun osan väylät ovat esteettömyydeltään korkealaatuisia. Kuva: Jari Mäkynen 25
3.4 Avustettu GIS-kysely esteettömyys - tiedon keruumenetelmänä Internetissä toimiva, GIS-menetelmään perustuva estekysely jakautui kolmeen pääosa-alueeseen: - rakennetun ympäristön esteet - (talvi) kunnossapitoon liittyvät esteet - matkaketjuihin liittyvät esteet Kun estekyselyn järjestelmä valmistui, järjestettiin haastattelijoille koulutuspäivä, kyselyn suorittamisesta sekä kartoitusvälineiden ja -ohjelmien testaus ja käytännön harjoitus. GIS-haastattelujen tavoitteena oli kehittää uudenlaista menetelmää esteisyyttä kokevien sidosryhmien tavoittamiseksi. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat haastattelivat maaliskuussa 2005 yhteensä 67 henkilöä, joista lähes puolet oli yli 75-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin kannettavilla tietokoneilla suoraan internet-pohjaiseen kyselyyn ja karttapohjaan. Kartalle merkittiin esimerkiksi edellisen päivän liikkumisreitti sekä kirjattiin reitin ja matkaketjun ongelmakohdat erikseen. Hyvinkään vammais- ja vanhusneuvostot vastasivat kyselyyn internetissä. Vastaajilta kysyttiin heidän liikkumis- ja toimimisesteitään sekä käyttämiään apuvälineitä. Haastattelijat piirsivät kartalle vastaajien tärkeät kulkureitit ja ongelmakohdat. Kyselyn tulokset tukivat hyvin projektissa käytettyjen muiden menetelmien perusteella tehtyjä johtopäätöksiä merkittävimpien toimenpiteiden määrittelemiseksi ja kunnossapidon kehittämiseksi. Kyselymenetelmä Kuva 14. Opiskelija haastattelemassa kirjaston asiakasta. ei kuitenkaan näyttäisi antavan yksin käytettynä tarkoituksenmukaista tulosta. Valmiiksi luokitellut vastaukset toimivat hyvin vastausten analysoinnissa. Myös vastausluokat osoittautuivat sisällöltään varsin sopiviksi ja kattaviksi. Liikkumisen apuvälineiden osalta tulisi harkita erityisesti talviajan liikkumisvälineiden täydentämistä. Kun kysely suoritetaan sattumanvaraisesti valikoituvalle vastaajajoukolle, esim. internetissä, tarvittaisiin selvästi suurempi vastaajajoukko, jotta tärkeimmät ongelmapaikat nousisivat luotettavasti esiin. Sen sijaan esimerkiksi Kuva: Maarit Wiik 26
vanhusten palvelutaloissa suoritetut kyselyt piirsivät jo näillä vastaajamäärillä hyvän kuvan liikkumisen reiteistä ja tarpeista. Haastattelumenetelmää voikin suositella erityisesti rajatun, yhdessä paikassa asuvan, käyttäjäryhmän tarpeiden kartoittamiseen. 3.5 Toimenpiteiden priorisointi ja ohjelmointi Keskustan esteettömyystoimenpiteet jakautuvat neljään eri toimenpidetyyppiin: - kokonaisvaltaiset kehittämishankkeet - erilliset parannusprojektit - yksittäiset parannustoimenpiteet - kunnossapidon toimenpiteet Kokonaisvaltaiset kehittämishankkeet sijaitsevat alueilla, joilla on muistakin kuin esteettömyyden tarpeista lähteviä kehittämistarpeita. Näillä alueilla esteettömyyden parantaminen toteutetaan muun kehittämisen osana. Tällaiset kohdat on toimenpidekartalla osoitettu erillisinä kokonaisuudistusta kaipaavina alueina. Kokonaisuudistuksen alueet käsitellään kunnallistekniikan vuosibudjeteissa erillisinä rahoituskohtina, joille osoitetaan rakentamismäärärahat. määrärahansa. Vastaavaksi projektiksi voidaan tehdä uusien käsi- ja selkänojallisten penkkien lisääminen. Penkkien tarve on suurin keskuskorttelissa ja keskustasta Mäntykotoon ja Terveysasemalle johtavilla reiteillä. Toimenpidekartalla osoitetut kunnossapidon toimenpiteet ovat varsin vähäisiä, suurimpina toimenpiteinä uudelleen päällystettävät kevyen liikenteen väylät. Nämä toteutetaan normaaleina kunnossapitotöinä. Ne toimenpiteet, jotka eivät kuulu edellä kerrottuihin kolmeen toimenpidetyyppiin, toteutetaan yksittäisinä parannustoimenpiteinä. Merkittävimmät vaikutukset esteettömyyden ja viihtyisyyden parantumiseen ovat kokonaisvaltaisilla kehittämishankkeilla, jotka käsittävät katutilan uudistamisen kokonaisuudessaan (liikennejärjestelyt, muut toiminnat, kaupunkikuva, pinnoitteet, valaistus, istutukset sekä kalusteet ja varusteet). Myös erillisprojektien toteuttaminen tuo merkittävän ympäristön laadun kohoamisen erityisesti keskustakorttelin alueelle. Edellä mainitut toimenpiteet yhdessä kunnossapidon toimenpiteiden kanssa poistavat suurimman osan esteettömyysongelmista. Erillisiksi parannusprojekteiksi määritettiin käsijohdeprojekti ja penkkiprojekti. Erityisesti keskuskorttelin alueella ja Läntisen Yhdystien alikulun kohdalla on jyrkkiä luiskia, jotka tarvitsevat käsijohteet. Nämä kehittämistarpeet kootaan kehittämisprojektiksi, jolle varataan budjetissa oma 27
3.6 Seuranta ja jatkotoimenpiteet Esteettömyyden parantamisen seuranta- ja jatkotoimenpiteinä tarvitaan seuraavat: Suunnittelijoiden, rakentajien ja valvojien kouluttaminen ja esteettömyyden vaatimuksista tiedottaminen toimenpiteisiin liittyen. Rakentamisen valvominen ja huolellinen lopputarkastus. Vuosittaisen budjetoinnin yhteydessä toteutumisen seuranta ja määrärahojen varaaminen. Jatkuva kuntalaispalautteen kerääminen, tiedon jakaminen kunnossapitäjille ja suunnittelijoille sekä uusien kehittämistarpeiden tunnistaminen. Resurssien ja esiin nousseiden tarpeiden mukaisesti voidaan esteettömyyskartoituksia toteuttaa muilla alueilla. Kartoittaminen on erityisen perusteltua silloin, kun alueella on tapahtumassa muita kehittämistoimenpiteitä. Kirjallisuutta: - HELY Hyvinkään esteetön liikkumisympäristö. SITO 2005. (www.elsa.fi) Kuva 15. Esteettömyyden parannustoimenpiteet keskustan alueella. 28
Henkilöhaastattelu: Osmo Turunen, Palvelubussin kuljettaja, Hyvinkään Liikenne Oy Hyvinkään palveluliikenne Hyvinkään Liikenne Oy:n palvelubussitoiminta on saanut erittäin positiivista palautetta. Hyvinkäällä käynnistyi Suomen ensimmäinen palvelubussiliikenne vuonna 1992. Tällä hetkellä liikennettä hoidetaan kahdella 14-paikkaisella ajanmukaisella matalalattialinja-autolla. Asiakkaat ovat tyytyväisiä reitteihin ja kalustoon. Autoihin on matalalattiaisuuden takia helppo nousta. Tarvittaessa käytetään vielä irrallista lisäaskelmaa. Kiitosta on saanut myös aikataulujen pysyminen useita vuosia lähes muuttumattomana. Käytäntö ja asiakkailta saatu palaute on muokannut reittejä ja palvelua. Palveluliikenteen kuljettajana toimiminen Osmo Turunen on ajanut Hyvinkään Liikenne Oy:n palvelubussia 10 vuotta ja linja-autonkuljettajana hän on toiminut yhteensä 15 vuotta. Hän on valmistunut linjaautonkuljettajaksi TTS:n linja-autonkuljettajakurssilta. Palvelubussin kuljettamista varten hänellä ei ole erityistä koulutusta, mutta työnantaja on järjestänyt kaikille yhtiön kuljettajille asiakaspalvelukoulutusta. Osmo Turusen mielestä asiakkaan kohtaamisessa on tärkeätä: - ystävällisyys - asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen - tervehtiminen - siisti pukeutuminen. Kuljettajan tulee olla palvelualtis. Kuljettaja on asiakasta varten. Pelkkä ajaminen ei riitä; Ajotyylin on oltava rauhallinen ja ei saa olla kiire. Asiakkaalla tulee olla kyydissä turvallinen tunne. Kuljettaja informoi matkustajia suullisesti esim. jatkoyhteyksistä ja mahdollisista aikataulumuutoksista. Asiakkaalle tulee jäädä kuljettajan kohtaamisesta ja matkasta sellainen tunne, että asiakas haluaa matkustaa uudelleen palvelubussilla. Palvelubussi on monille matkustajille elintärkeä ja kotona asumisen mahdollistava kulkumuoto mm. apteekki-, kauppa-, pankki- ja terveyskeskusasiointiin toteaa Osmo Turunen. Osmo Turusen itsensä saama palaute on ollut vain positiivista. Hänen palvelualttiuttaan on kiitelty ja hän on saanut paikallisten vammaisjärjestöjen tunnustuksen kuljettajan työstään. Autojen matalalattiaisuus helpottaa sekä nopeuttaa matkustajien ja apuvälineiden nousua kyytiin ja poistumista autosta. Rakennetussa ympäristössä on erittäin tärkeää, että bussilla pääsee palveluiden lähelle. Palvelubussiliikenne toimii ovelta ovelle periaatteella. Myös esimerkiksi palvelutalojen ja kerrostalojen pihoilla tulisi olla riittävästi tilaa palvelubussille. Erillisiä palvelubussipysäkkejä Osmo Turunen ei pidä tarpeellisena. Talvikunnossapidossa Osmo Turusen mielestä liukkaudentorjunta on kaikkein tärkeintä asiakkaiden turvallisen autosta poistumisen takia. 29
4 Esteettömän palveluliikenteen kehittäminen Kotkassa 4.1 Esteettömyystyön organisointi Kotkassa Esteettömyyttä on tutkittu Kotkan kaupungissa jo 1980- luvulla, jolloin tehtiin keskustan esteettömyyskartoitus. Ensivaiheessa tehdyt esteettömyyskartoitukset jäivät kuitenkin usein erillisiksi töiksi ja siten hyödyntämättä uudishankkeiden toteuttamisvaiheessa. Esteettömyyskartoitusten ja rakennusvaiheen väliltä puuttui kytkentä, minkä vuoksi esteettömyysasiat eivät aina ole tulleet otetuiksi huomioon rakentamisvaiheessa. Kotkan kaupungilla ei ole varsinaista omaa esteettömyysstrategiaa, vaan se sisältyy muihin kaupungin strategioihin. Kotkan kaupunginvaltuuston hyväksymässä sosiaali- ja terveydenhuollon strategiassa on tavoitteeksi asetettu ehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen sekä asukkaiden oman aktiivisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen. Strategiaan liittyvässä kaupunginvaltuuston hyväksymässä vammaispoliittisessa ohjelmassa esteetön liikkuminen on yksi pääkehittämiskohde. Ohjelmassa todetaan, että esteetön mahdollisuus liikkua ja toimia on taattava myös vammaisille kaupunkilaisille ja että vammaisia palvelevat ratkaisut palvelevat yhtälailla myös muita ryhmiä, esimerkiksi lapsia ja vanhuksia. Kuva 16. Hyvinkään Liikenne Oy:n Osmo Turunen työssään. Vammaisneuvosto käynnisti vuoden 2003 alussa projektin 30