FORSSAN KESKUSTAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS JA JOUKKOLIIKENTEEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Forssan Elsa
|
|
- Tommi Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FORSSAN KESKUSTAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS JA JOUKKOLIIKENTEEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Forssan Elsa
2
3 Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa ohjelma toteuttaa osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: Liikenne- ja viestintäministeriö
4
5 5 ALKUSANAT Forssan keskustan esteettömyysselvitys ja joukkoliikenteen esteettömyyskartoitus (Forssan Elsa) kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön Elsa-tutkimusohjelmaan. Työ on laadittu Forssan kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen toimeksiannosta Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkönä ja suunnittelijana ins. (AMK) Eija Yli-Halkola ja erikoisasiantuntijana DI Christel Kautiala. Suunnitelman laatimista on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet: Pentti Eskola Rainer Suvanto Antti Heinilä Tiina Tuomisto Esa Eerola Arto Nurmi Erkki Tiira Tuula Kallioinen Raija Vähätalo Leila Miettinen Pentti Arjovirta Seppo Nikkanen Tuomo Kojo Christel Kautiala Eija Yli-Halkola Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi ( saakka) Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi ( saakka) Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi ( alkaen) Forssan kaupungin tekninen lautakunta Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi Forssan kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi Forssan kaupunki, Sivistystoimi Forssan kaupunki, Sosiaalitoimi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Forssan seudun vammaisneuvosto Forssan vanhusneuvosto Etelä-Suomen lääninhallitus Linja-autoliitto Tieliikelaitos, Konsultointi Tieliikelaitos, Konsultointi Lisäksi hankkeen yhteydessä järjestetyille kävelylle sekä aivoriiheen osallistuivat: Liisa Jalasjoki Tommi Nieminen Forssan seudun invalidit Matkahuolto oy Forssassa marraskuussa 2006 Tekninen- ja ympäristötoimi; Forssan kaupunki
6 6
7 7 TIIVISTELMÄ Työn aikana tehtiin esteettömyyskartoitukset keskustan fyysisiin ongelmakohteisiin ja tärkeimpiin julkisten rakennusten sisäänkäynteihin sekä selvitettiin Forssan kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen sekä Sosiaali- ja terveystoimen esteettömyyttä edistävät ja estävät toimintatavat sekä sidosryhmäyhteistyö. Joukkoliikenteen osalta kartoitettiin Forssan paikallisliikenteen linjan Paikkurin linja-autopysäkit, paikallisliikenteen kalusto ja henkilökunnan osaaminen sekä linja-autoasema ja sen ympäristö. Suunnitelmassa esitetään fyysisille ongelmakohteille parantamistoimenpiteet sekä kustannusarvio. Lisäksi kohteet on priorisoitu sekä jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Fyysisen jalankulkuympäristön esteettömyyteen ongelmat liittyivät suurimmaksi osaksi suojateiden osalta korkeisiin tai kokonaan viistettyihin reunakiviin sekä suojateiden ohjattavuuteen. Reunakiven korkeuden tulisi olla riittävän korkea, jotta näkövammainen pystyy hahmottamaan ajoradan reunan ja toisaalta riittävän matala, jotta pyörätuolilla tai rollaattorin avulla liikkuvat kykenevät käyttämään suojatietä. Liian korkeat reunakivet katkaisevat rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuvan matkanteon tai ohjaavat liikuntaesteisen kiertoteille. Näköesteiselle liian matalat reunakivet ja suojatien heikko johdattavuus voivat estää suojatien ylittämisen tai pahimmillaan ohjata kulkijan ajoneuvoliikenteen sekaan. Kulkureiteillä ongelmaksi muodostuvat etenkin kulkuväylän pinnoitteena olevan laatoituksen epätasaisuus Kartanonkadulla, Kauppakadulla ja Vapaudenkadulla linjaautoaseman edessä. Kulkuväylillä ongelmaksi muodostuivat myös kulkureiteillä olevat esteet kuten valaisinpylväät, liikennemerkit ja A-mainokset. Joukkoliikenteen osalta suuria esteettömyysongelmia ei ole. Kaupungissa toimii päätoiminen joukkoliikennevastaava, jonka tehtävänä on kuljetuspalvelujen suunnittelu, hankinnan koordinointi, käytön ja kustannusten seuranta, palveluliikenteen kehittäminen, tiedottaminen, markkinointi sekä palveluliikenteen ylläpito. Paikallisliikenteen osalta suurimmaksi ongelmaksi muodostuvatkin Paikkurin käyttämät linja-autopysäkit, joille suunnitelmassa esitetään parantamistoimenpiteet. Julkisten rakennusten sisäänkäyntien esteettömyyden osalta suunnitelmassa esitetään pieniä parantamistoimenpiteitä, joilla parannetaan palvelujen saavutettavuutta. Kaupungin tarjoamien palveluiden on oltava esteettömästi saavutettavissa kaupunkilaisten tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi. Forssan kaupungin sisäisen ja sidosryhmien yhteistyön parantamiseksi suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä yhteistyön parantamiseksi sekä myös forssalaisten esteettömyystietämyksen lisäämiseksi.
8 8
9 FORSSAN ELSA Sisällysluettelo 9 ALKUSANAT TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 11 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Työn tavoitteet Työn sisältö Aiemmat selvitykset Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman seurantaseminaarin yhteydessä suoritettu esteettömyyskysely Työn yhteydessä suoritettu esteettömyyskysely 13 3 FYYSISEN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYDEN NYKYTILA Kävely Tori Tyykikyyti palvelubussi Suojatiet Vapaudenkadun jalkakäytävä (linja-autoaseman puoli) Linja-autoasema Teatteritalon sisäänkäynti Hämeentien apteekki Aivoriihi Maastotarkastelut Suojatiet Kevyen liikenteen kulkuväylät Paikkurin linja-autopysäkit Tärkeimpien julkisten rakennusten sisäänkäynnit Forssan linja-autoasema 28 4 FYYSISEN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYDEN PARANTAMINEN Toimenpide-ehdotukset suojateille Katujen linjaosuudella olevat suojatiet Sivuteiden liittymissä olevat suojatiet Valo-ohjatut suojatiet Suojateiden priorisointiperusteet Toimenpide-ehdotukset kulkuväylille sekä kulkuväylien priorisointi Toimenpide-ehdotukset Paikkurin linja-autopysäkeille Perustason linja-autopysäkki Erikoistason linja-autopysäkki 35
10 10 FORSSAN ELSA Sisällysluettelo 4.4 Toimenpide-ehdotukset julkisten rakennusten sisäänkäynneille ja sisäänkäyntien priorisointi 38 5 PAIKALLISLIIKENNE Yleistä Paikallisliikenteen kalusto Matkustaminen Matkustaja informaatio Kuljettajien koulutus Käyttäjämäärät ja kannattavuus Paikallisliikenteen reitit ja aikataulut 40 6 HALLINNONALOJEN TOIMINTATAVAT JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Hallinnonalojen vastuualueet Hallinnonalojen toiminta sekä toimenpide-ehdotukset yhteistyön ja esteettömyyden parantamiseksi 43 7 JATKOTOIMENPITEET 46 LÄHTÖTIETOAINEISTO 47 LIITTEET 48
11 FORSSAN ELSA Johdanto 11 1 JOHDANTO Liikkumis- ja toimimisesteisiä ovat henkilöt, joiden kyky liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida on joko pysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut vamman, ikääntymisen tai sairauden takia. Liikkumis- ja toimimisesteisyys voi liittyä myös ymmärtämis- ja oppimisvaikeuksiin, sairauksiin tai muihin matkustamista ja liikkumista hankaloittaviin tekijöihin. Se voi olla joko näkyvää tai ulospäin näkymätöntä. Liikuntaesteisiin kuuluvat esimerkiksi erilaisia apuvälineitä kuten kävelykeppiä, käsi- tai sähkökäyttöistä pyörätuolia tai rollaattoria käyttävät henkilöt. Myös lasten, lastenvaunujen tai raskaiden kantamusten kanssa liikkuvat henkilöt luetaan liikkumisrajoitteisiin. Arvioiden mukaan ihminen on elinajastaan keskimäärin % eri tavoin liikkumis- ja toimimisrajoitteinen. Näkövamma on eniten liikkumista heikentävä aistivamma. Näkövammaiset luokitellaan näkökykynsä puolesta heikkonäköisiin ja sokeisiin. Sokeat jaetaan lisäksi syvästi heikkonäköisiin, lähes sokeisiin ja täysin sokeisiin. Täysin sokeita on vain noin 3 % näkövammaisista. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2005 lopussa Suomen väestöstä yli eli 16 % oli yli 65-vuotiaita. Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa siten, että vuonna 2015 iäkkäiden osuus on jo yli 20 % ja vuonna % väestöstä. Forssan seudulla väestö ikääntyy suhteellisesti hieman nopeammin kuin koko Suomen väestö keskimäärin: seudun asukkaista yli 65-vuotiaita on vuonna 2015 noin 22 % ja vuonna 2030, jo noin 30 % Yli 65 vuotiaat yhteensä vuotiaat yli 75 vuotiaat ennuste %/koko väestö Vuosi Kuva 1. Forssan seudun väestön ikääntymisen ennuste vuoteen 2030 mennessä. Vanheneminen tuo tullessaan liikkumisenteisyyteen liittyviä ongelmia. Näkö, kuulo, lihasvoimat, nivelten liikkuvuus ja tasapaino heikkenevät iän myötä. Liikenne- ja elinympäristön esteettömyyden keinoin voidaan vaikuttaa siihen, että ikääntyvä väestö pystyy liikkumaan omatoimisesti pidempään. Omatoiminen liikkuminen ylläpitää osaltaan liikkujan fyysistä kuntoa ja vanhusväestö pysyy terveempänä pidempään ja laitoshoidon ja kuntoutuksen tarve vähenee.
12 12 FORSSAN ELSA Työn lähtökohdat ja tavoitteet 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Työn tavoitteet Forssan keskustan esteettömyyskartoituksen ja joukkoliikenteen esteettömyysselvityksen ensisijaisena tavoitteena on kehittää esteetöntä matkaketjua prosessimaisesti matkan alkamisesta sen päättymiseen. Fyysisen ympäristön osalta ratkaisumalleja voidaan hyödyntää vastaavanlaisissa kohteissa muulla Forssan kaupungin alueella. Forssan kaupungin paikallis- ja palveluliikenteen (Paikkuri) osalta tavoitteena on parantaa toimivuutta asiakaslähtöisemmäksi ja esteettömämmäksi. Forssan kaupungin eri hallinnonalojen osalta työn tavoitteena on lisätä työn kautta eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä lisätä tietämystä esteettömyydestä. Lisäksi tavoitteena on ollut herättää aiheesta julkista keskustelua. 2.2 Työn sisältö Työssä kartoitettiin fyysisen ympäristön osalta keskusta-alueen jalankulun ja pyöräilyn kulkuväylät ja suojatiet, julkisten rakennusten sisäänkäynnit sekä Paikkurin linjaautopysäkit. Joukkoliikenteen osalta kartoitettiin lisäksi linja-autoasema ja sen ympäristö sekä paikallisliikenteen kalusto ja henkilökunnan osaaminen. Lisäksi kartoitettiin Forssan kaupungin teknisen ja sosiaali- ja terveystoimen esteettömyyttä edistävät ja estävät toimintatavat sekä sidosryhmäyhteistyö. Fyysisille ongelmakohteille esitetään parantamistoimenpiteet sekä kustannusarvio. Lisäksi kohteet on priorisoitu sekä jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. 2.3 Aiemmat selvitykset Forssan keskustan liikenneväylien sekä palvelupisteiden esteettömyyttä kartoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981 Liikuntaesteiden kartoituksessa. Viime vuosina Forssan keskusta-alueen esteettömyyttä on kartoitettu kahdessa eri selvityksissä: Kari Ylärakkola, Veikko Mäntylä ja Sirkka-Liisa Iivonen tekivät kesällä 2004 Forssan kaupungin ydinkeskustan esteettömän ympäristön esteettömyyskartoituksen. Lisäksi keväällä 2005 toteutettiin liikenneturvallisuus- ja esteettömyyskysely Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman seurantaseminaarin yhteydessä suoritettu esteettömyyskysely Vuonna 2005 toteutettiin vuonna 2001 valmistuneen Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman seurantaseminaari, jonka yhteydessä suoritettiin internet-pohjainen liikenneturvallisuus- ja esteettömyyskysely alueen asukkaille. Kyselyssä kartoitettiin jalankulun ja pyöräilyn ongelmakohteita Forssan seudulla. Vastaajilla oli mahdollisuus merkitä ongelmakohteita kartalle, kertoa ongelman syystä sekä antaa toimenpideehdotuksia. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 100, joista 15 oli forssalaisilta. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden ongelmakohteita Forssassa tuli esiin yhteensä 40, joista esteettömyyspuutteita esiintyi 21 kohteessa. Forssassa koettiin kyselyn mukaan eniten esiintyviksi esteettömyysongelmiksi kevyen liikenteen väylien väärinkäyttö, liikennevalojen vihreiden valojen vaihtuminen liian nopeasti tai hitaasti sekä puutteellinen talvihoito.
13 FORSSAN ELSA Työn lähtökohdat ja tavoitteet Työn yhteydessä suoritettu esteettömyyskysely Seurantaseminaarin yhteydessä suoritetun internet-kyselyn lisäksi tehtiin myös tämän työn yhteydessä Forssan seudulla toimivien eläkeläisjärjestöjen puheenjohtajille ja vammaisneuvoston jäsenille kohdennettu kysely. Kyselyssä kartoitettiin Forssan keskustan ja palveluliikenteen esteettömyyden ongelmakohteita. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 14, joista 10 palautettiin täytettynä. Kyselyssä keskeisimmiksi liikenneympäristön ongelmiksi koettiin: Kartanonkadulla turvattomat suojatiet, kevyen liikenteen väylän epätasaisuus, jalankulun ja pyöräilyn erottelemattomuus, autojen pysäköinti, mainoskyltit sekä talvisin lumikasat. Hämeentiellä valo-ohjaamattomien suojateiden turvattomuus, polkupyörien pysäköinti sekä kesäterassi. Kauppakadulla jalkakäytävien pinnan epätasaisuus ja talvisin sulamisvesien jäätyminen jalkakäytäville sekä suojateille. Vapaudenkadulla jalkakäytävän epätasainen pinta linja-autoaseman puolella sekä jalkakäytävällä olevat esteet ja lumikasat etenkin Sibeliuksenkadun ja Vapaudenkadun liittymissä. Torikadulla polkupyörien ja autojen pysäköinti, mainoskyltit, jalkakäytävän pinnan epätasaisuudet sekä meneillään olevat katutyöt. Wahreninkadulla korkeat reunakivet suojateiden kohdilla. Linikkalankadulla ajoneuvojen korkeat ajonopeudet Torilla keskeneräiset parannustyöt. Parhaiksi liikkumista parantavaksi keinoiksi koettiin matalat reunakivet, polkupyöräilyn ja jalankulun erottaminen sekä esteiden poistaminen kevyen liikenteen väyliltä ja talvihoidon tehostus. Kyselyn mukaan parhaat liikkumista parantavat keinot on esitetty kuvassa 2. Matalat reunakivet Pyöräilyn ja jalankulun erottaminen Esteiden kuten mainoskylttien poistaminen 2 Pidempi vihreä valo Talvihoidon tehostus (hiekoituksen ja lumen aurauksen lisääminen) Tunnistelaatat jalkakäytävillä 5 5 Inva-paikkojen lisääminen Penkkien lisääminen 4 5 Kuva 2. Mitkä tekijät parantaisivat liikkumistanne? Keskeisimmiksi julkisten liikerakennusten sisäänkäyntien ongelmakohteiksi mainittiin: Linja-autoaseman ympäristön kulkuväylien epätasaisuus, laiturin puoleinen sisäänkäynti sekä kesäterassi. Teatteritalon jyrkkä luiska.
14 14 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 3 FYYSISEN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYDEN NYKYTILA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytilaa kartoitettiin ohjausryhmälle suunnatulla kävelyllä sekä maastotarkasteluilla. Fyysisen ympäristön esteettömyyskartoituksessa kartoitettiin Forssan keskustan suojatiet, kevyen liikenteen väylät, Paikkurin linjaautopysäkit ja tärkeimpien julkisten rakennusten sisäänkäynnit sekä linja-autoasema ja sen ympäristö. 3.1 Kävely Keväällä 2006 järjestettiin esteettömyysselvityksen ohjausryhmälle kävely, jonka tarkoituksena oli havainnoida liikkumisympäristön ongelmia eri liikkujaryhmien näkökulmasta ja lisätä suunnitteluprosessiin osallistuvien tietämystä esteettömyydestä. Kävelyn tarkoituksena oli myös laajentaa eri sidosryhmien yhteistyötä ja herättää aiheesta julkista keskustelua. Kävelyllä oli mukana hankkeen ohjausryhmään kuulunut näkövammainen sekä pyörätuolilla liikkuva liikuntaesteinen. Kävelyn aikana tutustuttiin liikenneympäristön ja sisäänkäyntien ongelmiin torin ympäristössä sekä tutustuttiin Tyykikyydin palvelubussiin. Kuva 3. Kävelyn kulkureitti (tarkastelukohteet numeroitu).
15 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Tori Toria ympäröivällä puistoalueella uudet sorapintaiset kevyen liikenteen väylät, joissa on oikeaoppisesti ohjaava kivireunus ja oleskelualue penkkeineen väylän ulkopuolella. Myös pintamateriaali on kivetty. Kävelyn ajankohtana torin ja sen ympäristön rakentaminen oli vielä kesken, josta johtuen kiveysten väleissä oli leveitä rakoja ja sadevesikaivojen ympärillä oli kiveämättömiä kohtia. Torialueella olevat myyntikojujen noppakivetyt rajaukset koettiin huonoiksi näkövammaiselle, koska kiveyksen epätasainen pinta rasittaa keppiä käyttävän ranteita. Kuva 4. Torin puiston vastavalmistuneet puistokäytävät sekä levähdyspaikat houkuttelevat käyttäjiä Tyykikyyti palvelubussi Vapaudenkadun torin puolella olevalta uudelta, vielä keskeneräiseltä linjaautopysäkillä, kokeiltiin kulkua pyörätuolilla Tyykikyydin palvelubussiin. Bussi ei voinut ajaa tarpeeksi lähelle odotustilan reunaa, koska reunakivi oli liian korkealla. Vapaudenkatu päällystettiin kesän aikana. Jos reunakivi on eritasossa kuin bussin oviaukko, kuljettaja asentaa pyörätuolia ja rollaattoria varten kulkurampin, jota myöten matkustaja pääsee autoon.
16 16 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Kuva 5. Palvelubussin oviaukkoon asennetaan kulkuramppi, jos reunakivi ei ole oviaukon kanssa samalla tasolla Suojatiet Sibeliuksenkadun suojatiellä Vapaudenkadun kulmassa suojatien todettiin olevan hankala näkövammaiselle, koska reunakivi oli koko matkaltaan viistetty eikä näkövammainen näin tiedä tulevansa suojatielle. Sekä näkövammainen, että pyörätuolilla liikkuva kokivat kaarelta lähtevän suojatien ongelmaksi. Näkövammaisen kannalta suojatien tulisi lähteä kevyen liikenteen väylän reunasta kohtisuoraan, koska reunakivi antaa suoran kulkusuunnan suojatien yli. Lisäksi ongelmaksi koettiin reunakiven ja kevyen liikenteen väylän laatoituksen väliin jäävät raot, joihin näkövammaisen keppi tökkää. Hämeentien suojatiellä Sammon kohdalla liikennevalojen painonappien todettiin sijaitsevat saavuttamattomissa puun takana.
17 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 17 Kuva 6. Sibeliuksenkadun suojatie on hankala näkövammaiselle, koska suojatie lähtee kaarelta, reunakivi on kokonaan viistetty ja reunakiven viereen jää rakoja Vapaudenkadun jalkakäytävä (linja-autoaseman puoli) Vapaudenkadun linja-autoaseman puoleisen jalkakäytävän pinnoitteena olevan laatoituksen todettiin olevan pahasti routinut. Linja-autoaseman kohdalla jalkakäytävä rajoittuu pysäköintialueeseen, jonka reunassa on reunakivi. Reunakivi toimisi näkövammaiselle ohjaavana elementtinä, mutta pysäköityjen autojen nokat peittävät reunakiven. Lisäksi ohjaavuutta haittaa reunakivilinjan epäsuoruus. Kauppakeskuksen piha-alueella todettiin olevan pahasti painunut kaivo.
18 18 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Linja-autoasema Linja-autoasemalle pääsisäänkäynnistä mentäessä jalkakäytävä rajoittuu pysäköintialueeseen, jonka reunassa todettiin olevan huonokuntoinen kaide ja polkupyöräteline. Linja-autoaseman pääsisäänkäynnin ulko-ovi on syvennyksessä ja katettu, joten ulkooven edustan todettiin olevan sula talvellakin. Lisäksi ulko-oven edessä on riittävä tasanne. Ulko-oven todettiin olevan tummuutensa takia huomaamaton etenkin heikkonäköisille. Ulko-ovessa ei aukea automaattisesti, mutta on kuitenkin helposti aukeava ja tuulikaapissa on tarpeeksi tilaa oven aukeamista varten. Ulko-oven kynnys on n. 2 cm. Myös tuulikaapin matto todettiin esteettömäksi. Kuva 7. Linja-autoaseman sisäänkäynti on esteetön. Neuvonta/lipunmyyntipisteen tiski todettiin olevan sopivalla korkeudella myös pyörätuolilla liikkuville. Kuulovammaisten ja huonokuuloisten asiointia varten tiskillä on muistiinpanovälineet.
19 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 19 Kuva 8. Linja-autoaseman neuvontapisteen tiski on sopivalla korkeudella myös liikuntavammaiselle. Kaukoliikenteen linja-autojen aikataulu on matkahuollon seinällä sekä sähköisenä, että lasien takana perinteisenä paperisena aikatauluna. Forssan sisäisen paikallisliikenteen reitti-kartta ja aikataulut puuttuivat Matkahuollon info-taululta. Laitureille menevän sisäänkäynnin ovi on katettu. Sisäänkäynti ei ole kuitenkaan esteetön, koska oven edessä on ainoastaan porras, ei luiskaa. Todettiin myös oven eteen jäävän liian vähän tilaa, jotta tasanteelle mahtuisi pyörätuolilla avaamaan oven. Lisäksi todettiin laitureille johtavan suojatien, linja-autoaseman puoleinen reunakiven olevan korkea Teatteritalon sisäänkäynti Teatteriin mennään sisään melko jyrkkää luiskaa käyttäen. Luiskan molemmilla puolilla on kaiteet, joiden tulisi olla seinästä paremmin erottuvat. Luiska on katettu ja syvennyksessä. Sisäänkäynnin todettiin kuitenkin olevan melko huomaamaton heikon valaistuksen takia. Luiskan havaittavuutta on mahdollista parantaa luiskan alku- jo loppupäihin merkittävällä varoitusalueella.
20 20 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Kuva 9. Teatterin ulko-ovi on pimeä ja huomaamaton Hämeentien apteekki Hämeentien apteekkiin ei pääse sisään pyörätuolilla itsenäisesti, vaan henkilökunta avustaa sisäänpääsyssä asentamalla rampit. Ovessa on puhelinnumero, johon soittamalla saa apua mikäli henkilökunta ei huomaa avuntarvitsijaa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina toimi, vaan asiakas joutuu odottamaan pitkään sisäänpääsyä. Apteekin edustalla todettiin olevan A-mainos, joka on esteenä jalkakäytävällä. Mainokset tulisi sijoittaa seinän viereen.
21 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 21 Kuva 10. Apteekin A-mainos on jalkakäytävällä. 3.2 Aivoriihi Aivoriihi järjestettiin Tilaisuuteen oli kutsuttu samat tahot kuin kävelykierroksellekin. Aivoriihessä käytiin läpi työn yhteydessä tehdyn kyselyn ja kävelyn tuloksia, keskusteltiin hyvistä esteettömistä ratkaisuista sekä fyysisten ongelmakohteiden priorisoinnista.
22 22 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 3.3 Maastotarkastelut Maastotarkasteluilla kartoitettiin kuvassa 11 esitetyn suunnittelualueen suojatiet, kevyen liikenteen kulkuväylät, Paikkurin käyttämät linja-autopysäkit sekä tärkeimpien julkisten rakennusten sisäänkäynnit sekä linja-autoasema ympäristöineen. Kuva 11. Suunnittelualue Suojatiet Suojateistä osalta tarkasteltiin suojatien johdattavuutta, pinnan tasaisuutta, suojatien ajoratamerkinnän kuntoa, reunakiven korkeutta, saarekkeen leveyttä, suojatiemerkkipylväiden sijaintia sekä liikennevalo-ohjatuilla suojateillä jalankulkijavalojen painonappien sijaintia.
23 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 23 Kartoitusperusteet Suojatien johdattavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka kohtisuoraan suojatie lähtee reunakiven reunasta. Suojatien tulisi lähteä kohtisuoraan reunakiveä vastaan. Tällöin näkövammainen saa reunakiven reunasta suunnan ajoradan yli kadun vastapuolelle. Myös pyörätuolilla liikkuvan kulkeminen reunakiven yli helpottuu. Suojateiden pinnan tasaisuudessa tulisi olla korkeintaan 5 mm poikkeamaa 2 metrin matkalla. Mikäli kulkupinnalla on laatoitusta tai kiveystä, hammastusta saisi olla 5 mm ja laattojen saumojen tulisi olla korkeintaan 5 mm leveitä. Kulkupinnan epätasaisuus vaikeuttaa etenkin rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuvan liikkumista. Myös valkoista keppiä käyttävien näkövammaisten ranne rasittuu epätasaisella pinnalla. Suojateiden ajoratamerkinnässä ( seepraraidoitus ) tulisi olla mahdollisimman voimakas kontrasti (sävyero). Suojatiemerkinnän tulisi olla hyväkuntoinen, eikä merkinnän läheisyydessä saa olla vastaavasti kuvioituja alueita. Hyvä suojatiemerkintä helpottaa mm. heikkonäköisten liikkumista. Suojatiemerkinnät olisikin hyvä tarkistaa joka kevät lumen sulamisen jälkeen. Reunakiven korkeuden tulisi olla riittävän korkea, jotta näkövammainen pystyy hahmottamaan ajoradan reunan ja toisaalta riittävän matala, jotta pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvat kykenevät käyttämään suojatietä. Keskisaarekkeen leveyden tulisi olla vähintään 2,5 metriä, jotta saarekkeen odotustilassa on tarpeeksi tilaa polkupyörälle, lastenvaunuille tai pyörätuolille. Suojatiemerkkipylväät tulisi sijoittaa kaksisajorataisella ajoradalla suojatien molemmin puolin. Etäisyys ajoradan reunasta saa olla enintään 2 metriä, jos näkyvyys on hyvä etäisyys voi olla enintään 3,5 metriä. Hyvin sijoitettu merkki sijaitsee suojatiemerkinnän kohdalle ajoradan/jalkakäytävän reunassa, 0,5 m etäisyydellä kadun reunasta. Johdonmukaisesti sijoitetut suojatiemerkit auttavat näköesteisiä suojatien hahmottamisessa. Myös autoilija havainnoi lähellä suojatien reunaa olevan merkin helposti. Keskisaarekkeessa olevat suojatiemerkkien korkeus tulee olla sellainen, että se ei muodostu näkemäesteeksi saarekkeella odottavalle jalankulkijalle. Jalankulkijavalojen painonappi tulisi sijaita niin, että se on myös pyörätuolilla liikkuvien helposti saavutettavissa. Painonapin etäisyys kulkuväylän reunasta tulisi olla enintään 300 mm ja korkeuden maasta mm. Forssan keskustan suojateiden tyypillisimmät ongelmat Tyypillisimpiä ongelmia Forssan keskustan suojateillä olivat korkeat reunakivet, koko matkaltaan viistetyt reunakivet ja viisteen jyrkkyys, suojatien johdattavuus, suojatiesaarekkeen odotustilan kapeus, suojatiemerkkien sijainti sekä liikennevalopylväissä olevien painonappien sijainti käyttäjän ulottumattomissa. Keskustan suojateiden kartoitustaulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 1.
24 24 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Kuva 12. Puutarhakadun suojatiellä kulkuväylän pinnoitteena oleva laatoitus ei ulotu koko suojatien leveydelle Kevyen liikenteen kulkuväylät Kulkuväylien osalta kartoitettiin väylän tasaisuus ja leveys sekä kulkuväylällä olevat esteet.
25 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 25 Kuva 13. Vapaudenkadun linja-autoaseman puoleinen kulkuväylä. Forssan keskustan kulkuväylien tyypillisimmät ongelmat Tyypillisimpiä ongelmia Forssan keskustan kulkuväylillä olivat pinnan epätasaisuus etenkin Vapaudenkadulla linja-autoaseman puolella, Kartanonkadulla ja Kauppakadulla sekä kulkuväylillä olevat esteet kuten esim. A-mainokset ja valaisinpylväät. Kauppakadulla ongelmaksi muodostui jalkakäytävän kapeus, kulkuväylällä olevat kiinteistöjen sadevesiurat ja porrastasanteet. Keskustan suojateiden kartoitus-taulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 2.
26 26 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Paikkurin linja-autopysäkit Linja-autopysäkkien osalta kartoitettiin Paikkurin reiteillä olevat pysäkit. Pysäkeitä kartoitettiin linja-autopysäkin tyypit, odotustilan mitoitus, kulkuväylät pysäkille, kuivatus, valaistus, näkemät linja-autopysäkin tulosuuntaan, varustelu (roskis, penkki) sekä matkustajainformaatio (aikataulu, reittikartta). Kuva 14. Forssan keskustan linja-autopysäkkien pysäkkikatokset olivat kesällä 2006 pääosin vanhoja ja huonokuntoisia. Lisäksi odotustilat ovat usein liian kapeita. Paikkurin linja-autopysäkkien tyypillisimmät ongelmat Tyypillisimpiä ongelmia Paikkurin reitillä olevilla pysäkeillä olivat näkemät linja-auton tulosuuntaa, odotustilojen kapeus, pysäkkikatosten heikko kunto sekä puutteelliset kulkuväylät pysäkille. Paikkurin linja-autopysäkkien kartoitus-taulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 3.
27 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Tärkeimpien julkisten rakennusten sisäänkäynnit Julkisten rakennusten osalta kartoitettiin aivoriihessä ryhmätyöperusteella tärkeimmiksi todetut iäkkäiden ja liikuntaesteisten käyttämät rakennukset. Tärkeyden mittarina käytettiin rakennusta käyttävien vanhuksien ja liikkumis- ja toimintaesteisten määrää. Tällaisiksi julkisiksi rakennuksiksi valittiin: terveyskeskus sairaala Kansaneläkelaitoksen toimipiste Heikanrinteen vanhainkoti palvelukeskus Rimpikoto vanhustenpalvelukeskus Tyykihovi viihdeuimala Vesihelmi kaupungin kirjasto seurakuntatalo kirkko kaupungintalo teatteri posti keskusta-alueella olevat apteekit Kartoitusperusteet Julkisista rakennuksien sisäänkäynneistä kartoitettiin luiskat ja portaat, kaiteet, oven sijainti (katoksessa/ilman katosta), odotustasanteen koko, kynnykset, sisäänkäynnin oven aukeavuus, tuulikaapin koko, mattojen esteettömyys sekä inva-pysäköintipaikat ja niiden sijainti. Julkisten rakennusten sisäänkäyntien tyypillisimmät ongelmat Inva-paikkojen puuttuminen tai niiden sijainti, luiskan puuttuminen ja kaiteiden puuttuminen. Julkisten rakennusten kartoitus-taulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 4.
28 28 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila Forssan linja-autoasema Linja-autoaseman osalta kartoitettiin sisätilojen ja aseman lähiympäristön esteettömyys sekä neuvontapisteen henkilökunnan osaaminen. Linja-autoaseman kartoitus-taulukot toimenpiteineen on esitetty liitteessä 4. Linja-autoaseman lähiympäristön osalta ongelmiksi todettiin: Inva-paikkojen sijainti rakennuksen päässä. Parkkipaikat sijaitsevat kaukana sisäänkäynnistä. Lisäksi inva-paikoilta ei ole korkean reunakiven takia esteetöntä pääsyä linja-autoaseman eteen. Linja-autoaseman pääsisäänkäynnin viereisen pysäköintialueen reunassa olevan huonokuntoinen kaide ja polkupyöräteline. Kuva 15. Inva-paikalta ei pääse korkean reunakiven takia linja-autoasemalle. Sisäänkäynnit Pääsisäänkäynnin ulko-ovi on tummuutensa takia huomaamaton etenkin heikkonäköisille. Laitureille menevän sisäänkäynnin ovi ei ole esteetön, koska oven edessä on ainoastaan porras. Laitureille menevän suojatien linja-autoaseman puoleinen reunakivi on korkea. Aikataulut Forssan sisäisen paikallisliikenteen reitit ja aikataulut puuttuvat matkahuollon seinältä.
29 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila 29 Wc-tilat Wc-tilat ovat kahvilan puolella ja vain kahvilan asiakkaille maksuton. Neuvontapiste Heikkokuntoisen asiointia helpottaisi tiskin eteen sijoitettu tuoli.
30 30 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 4 FYYSISEN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYDEN PARANTAMINEN 4.1 Toimenpide-ehdotukset suojateille Forssan keskusta-alueen suojateillä todettiin kartoituksen yhteydessä runsaasti esteettömyys-ongelmia. Toimenpiteitä esitetään yhteensä 54 suojatielle. Jotta kaupungilla olisi realistista toteuttaa toimenpiteet 10 vuoden aikajänteellä suojatiet jaettiin kolmeen luokkaan: katujen linja-osuudella olevat suojatiet, sivuteiden liittymissä kevyen liikenteen väylän jatkeella sijaitsevat suojatiet sekä valo-ohjatut suojatiet. Kaupunki toteuttaa suojateiden parantamistoimenpiteet vähitellen omana työnään. Suojateiden toimenpide-ehdotukset esitetään taulukossa liitteenä Katujen linjaosuudella olevat suojatiet Vilkkaimpien ja kevyen liikenteen käyttäjämäärien kannalta tärkeimpien katujen linjaosuuksilla sijaitsevilla suojateillä päädyttiin käyttämään SuRaKu-ohjeiden mukaista ratkaisua, joka on esitetty kuvassa 15. Reunakiven tulee olla pystysuoralla osuudella mm korkea. Pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvia sekä polkupyöräilijöitä varten rakennetaan 1500 metriä leveä viistetty reunakiviosuus, jossa on nousua 40 mm 160 mm matkalla. Reunakiven jälkeen kulkuväylän kaltevuus saa olla enintään 5 %. Varoittavana ja ohjaavana elementtinä kevyen liikenteen väylältä suojatielle tultaessa käytetään mm korkean reunakiven edessä ja keskisaareen reunoille maalattavia varoitusalueita. Viistetyn reunakiven eteen kevyen liikenteen väylälle maalataan viistetyn osuuden havaittavuutta helpottamaan pyörätuoli-ajoratamaalaus. Toimenpide-ehdotukset Lyhyen tähtäimen toimenpiteinä katujen linjaosuuksien suojateille esitetään reunakivien uusimisen, varoitusalueen maalauksen ja pyörätuoli ajoratamaalausten lisäksi suojatiemerkkien siirtoa tai puuttuvan suojatiemerkin asennusta, kevyen liikenteen väylän ja suojatien epätasaisuuksien parantamista ja reunakiven vieressä olevien rakojen korjaamista. Lisäksi Kartanonkadulla liikenteenjakajan herätevarsia ehdotetaan nostettavaksi siten, että ne eivät muodostu näkemäesteeksi saarekkeella odottavalle kevyen liikenteen kulkijalle. Pitkän tähtäimen toimenpiteenä esitetään Forssan keskustassa sijaitsevien kapeiden suojatiesaarekkeiden leventämistä mallipiirustuksen mukaisesti. Kartanonkadulla ja Vapaudenkadulla sijaitsevien kapeiden keskisaarekkeiden korjaus esitetään suoritettavaksi katuosuuksittain, koska korjaus vaatii jatkosuunnittelua ja tulee rakennuskustannuksiltaan halvemmaksi yhtenä kokonaisuutena rakennettaessa. Kartanonkadun parantamisen jatkosuunnittelu on kaupungin suunnitelmissa.
31 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 31 Kuva 16. Suojatien malliratkaisu Sivuteiden liittymissä olevat suojatiet Sivuteiden liittymissä kevyen liikenteen väylän jatkeella olevilla suojateillä vain reunakivet, jossa ei ole viistettä korjataan edellä olevan mallipiirustuksen mukaisesti. Kaupunki voi korottaa myös kokonaan ilman reunakiveä tai kokomatkaltaan viistetyt reunakivilinjat myöhemmässä vaiheessa. Toimenpide-ehdotukset Sivuteiden liittymissä olevilla suojatiellä lyhyen tähtäimen toimenpiteitä olivat reunakivien madaltamisen lisäksi reunakivien viisteen korjaus, suojatiemerkkien siirto tai puuttuvien suojatiemerkkien asentaminen, suojatien edessä olevien esteiden poisto sekä kulkuväylän laatoituksen korjaaminen Valo-ohjatut suojatiet Valo-ohjatuilla suojateillä madalletaan yli 40 mm korkeat reunakivet sekä rakennetaan viistetyt osuudet. Alle 30 mm korkeat tai kokonaan viistetyt reunakiviosuudet jätetään nykyiselleen, koska näkövammainen tunnistaa suojatielle saapumisen valo-ohjauksen äänimerkistä. Mikäli jalankulkijavalon painonappi sijaitsee liian korkealla, esitetään painonapin siirtämistä SuRaKu-ohjeiden mukaisesti korkeudelle mm ajoradan pinnasta. Joissakin tapauksissa liikennemerkkivalopylväs sijaitsee esteen takana. Näissä tapauksissa esitetään esteen poistamista.
32 32 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen Toimenpide-ehdotukset Valo-ohjatuilla suojateillä lyhyen tähtäimen toimenpiteinä esitetään reunakivien madaltamisen, jalankulkijavalon painonapin siirtämisen ja painonapin edessä sijaitsevien esteiden poiston lisäksi reunakiven viisteiden korjauksia ja kulkuväylällä olevien epätasaisuuksien parantamista Suojateiden priorisointiperusteet Suojatiet jaettiin kolmeen ryhmään suojatien tärkeyden, puutteen vakavuuden sekä toteutettavuuden perusteella. Lisäksi otettiin huomioon yhteen kytkentä Kartanonkadun tulevaan parantamiseen. Kohteet priorisoitiin eri luokkiin siten, että luokkaan 1 sijoitettiin vilkkaimpien katujen käyttäjämääriltään tärkeimmät suojatiet, luokkaan 2 Kartanonkadun parantamisen yhteydessä parannettavat suojatiet sekä luokkaan 3 muut kartoitetut suojatiet. Kuva 17. Kartoitetut suojatiet ja suojateiden priorisointi.
33 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen Toimenpide-ehdotukset kulkuväylille sekä kulkuväylien priorisointi Forssan keskustan kevyen liikenteen väylillä suurin ongelma on kevyen liikenteen väylien pinnoitteena olevien laatoitusten paha epätasaisuus, jonka aiheuttaa pääasiassa kevyen liikenteen väylien reunassa olevien puiden juuriston kasvaminen. Eniten epätasaisuutta on Vapaudenkadulla linja-autoaseman edessä olevalla kevyen liikenteen kulkuväylällä sekä Kartanonkadun ja Kauppakadun kevyen liikenteen väylillä. Forssan keskustan kevyen liikenteen väylille esitetyt toimenpiteet on esitetty liitteessä 2. Toimenpide-ehdotukset Kulkuväylien lyhyen tähtäimen toimenpiteitä ovat kulkuväylillä olevien epätasauksien korjaus mm. kaivon kansien reunat, kulkuväylällä olevat esteiden poisto (valaisinpylväät) sekä esteiden siirto (A-mainokset). Hämeentie 3 kohdalla sekä Kartanonkadulla Matka-Merilän kohdalla esitetään kulkuväylällä olevan tasoeron luiskaamista. Kulkuväylien priorisointi Forssan keskustan kevyen liikenteen väylien toimenpiteet priorisoitiin ongelman vakavuuden ja toimenpiteiden kustannusten perusteella kolmeen ryhmään.
34 34 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen Kuva 18. Kulkuväylien ongelmakohteet ja priorisointi.
35 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen Toimenpide-ehdotukset Paikkurin linja-autopysäkeille Linja-autopysäkit jaettiin erikois- ja perustason linja-autopysäkkeihin. Erikoistason linjaautopysäkkeihin luokiteltiin linja-autoaseman läheisyydessä olevat sekä vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikkoja palvelevat pysäkit. Muilla pysäkeillä tavoitetilana on perustaso. Linja-autopysäkeille esitetyt toimenpiteet esitetään taulukoissa liitteenä Perustason linja-autopysäkki Parantamistoimenpiteitä esitettiin yhteensä 25 perustason linja-autopysäkille. Perustason linja-autopysäkkien varustelu ja tavoitetilana on: hyväkuntoinen pysäkkimerkki, joka näkyy linja-auton tulosuunasta riittävä katuvalaistus turvallinen pysähtymistila linja-autolle riittävä kuivatus auraus ja liukkauden torjunta on mahdollista, riittävästi tilaa koneelliseen talvikunnossapitoon (vähintään 2250 mm) esteetön kulkuyhteys kulkuväylältä pysäkille riittävät näkemät linja-auton tulosuuntaan Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotuksia perustason pysäkeille olivat huonokuntoisten pysäkki-merkkien vaihto uuteen, näkemäraivaukset linja-auton tulosuuntaan tai pysäkkimerkin edestä, odotustilan rakentaminen, kulkuväylien parantaminen, olemassa olevan penkin siirto lähemmäs pysäkkiä ja odotustilalla olevien esteiden poisto. Lisäksi perustason pysäkeiksi luokitelluilla pysäkeillä esitetään nykyisten erittäin huonokuntoisten pysäkkikatosten peruskorjausta tai uusimista Erikoistason linja-autopysäkki Erikoistason pysäkkejä esitetään torin, linja-autoaseman, Tyykihovin Viihdeuimala Vesihelmen, Heikanrinteen vanhainkodin sekä terveyskeskuksen linja-autopysäkeille. Erikoistason linja-autopysäkkien varustelu ja tavoitetilana on perustason pysäkin vaatimuksien lisäksi: linjanumero- ja nimikilvet hyväkuntoinen katos, jossa penkki ja aikatauluinformaatio roska-astia ajoradasta korotettu odotustila varoitusalue odotustilan reunassa kevyen liikenteen väylän sijainti odotustilan takana mikäli mahdollista
36 36 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen Kuva 19. Erikoistason linja-autopysäkki. Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotuksia erikoistason pysäkeille olivat katoksen uusiminen tai uuden pysäkkikatoksen rakentaminen sekä pysäkkikyltin, nimikilven, reittiopasteen ja aikataulun lisäys katokseen, roska-astian siirto tai asentaminen, varoitusalueen maalaus reunakiven reunaan, odotustilan kunnostus sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen.
37 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 37 Kuva 20. Paikkurin linja-autopysäkit joihin esitettiin parantamistoimenpiteitä.
38 38 FORSSAN ELSA Fyysisen ympäristön esteettömyyden parantaminen 4.4 Toimenpide-ehdotukset julkisten rakennusten sisäänkäynneille ja sisäänkäyntien priorisointi Julkisten rakennusten toimenpiteet jaettiin kolmeen luokkaan toimenpiteiden kustannusten perusteella. Linja-autoaseman ja tärkeimpien julkisten rakennusten parantamistoimenpiteet on esitetyt t taulukoissa liitteenä 4. Toimenpide-ehdotukset linja-autoaseman esteettömyyden parantamiseksi Linja-autoaseman esteettömyyden parantamiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: Inva-paikkojen siirto lähemmäs linja-autoaseman pääsisäänkäyntiä. Linja-autoaseman pääsisäänkäynnin viereisen pysäköintialueen reunassa olevan huonokuntoisen kaiteen ja polkupyörätelineen uusiminen. Ulko-oven havaittavuuden parantaminen maalamalla ulko-ovi paremmin seinästä erottuvalla kontrastisävyllä. Luiskan rakentaminen laiturin puoleisen sisäänkäynnin porrastasanteen reunaan. Laitureille johtavan suojatien linja-autoaseman puoleisen reunakiven madaltaminen ja viistetyn reunakiviosuuden rakentaminen mallipiirustuksen mukaisesti (kohdassa suojateiden toimenpide-ehdotukset). Forssan sisäisen paikallisliikenteen reittien ja aikataulujen lisääminen matkahuollon info-taululle. Tuolin sijoittaminen neuvonta-/lipunmyyntipisteen tiskin eteen. Toimenpide-ehdotukset julkisten rakennusten sisäänkäynneille Terveyskeskuksen hammashoitolan sisäänkäynnin luiskaan ja portaisiin lisätään kaiteet. Sairaalan inva-paikkoilla ensimmäisen paikan kohdalla olevan sadevesikaivon kallistukset ovat melko jyrkät. Inva-paikkoja siirretään, jotta pyörätuolia käyttävän autoilijan kulku ulos pyörätuoliin helpottuu. KELA:n sisäänkäynnin ovet korvattaan liukuovilla tai helpommin aukeavilla ovilla. Heikanrinteen vanhainkodin parkkipaikalle rakennettaan inva-paikat. Kirjaston pääsisäänkäynnin kynnykseen asennetaan kynnysluiska. Lisäksi parkkipaikalle rakennetaan inva-paikat. Teatteritalon pääsisäänkäynnin ja huonosti seinästä erottuvien kaiteiden havaittavuutta parannetaan kontrastimaalauksella. Lisäksi luiskan havaittavuutta parannetaan luiskan alku- ja loppupäähän maalattavilla varoitusalueilla. Vapaudenkadun apteekin luiskan lisätään kyltti, jossa kielletään polkupyörien pysäköinti luiskan eteen. Pitemmän tähtäimen toimenpiteenä oven edessä olevaa tasannetta levennetään 1,5 metriin niin, että luiskalle mahtuu pyörätuolilla pysähtymään ja avaamaan oven. Euromarketin parkkipaikalle Paimenkadulta ja Torikadulta johtavien portaille ja luiskille rakennetaan kaiteet molemmin puolin ja Torikadun yläpäässä olevaa epätasaista asfalttitasanne parannetaan. Lisäksi Paimenkadulta tulevien portaiden askelmat korjataan siten, että askelman reunassa oleva kynnys ei enää muodostu kompastumisriskiksi.
39 FORSSAN ELSA Paikallisliikenne 39 5 PAIKALLISLIIKENNE Paikallisliikenteen osalta kartoitettiin Paikkurin käyttämä kalusto ja henkilökunnan osaaminen. 5.1 Yleistä Forssan paikallis- ja palveluliikenteen kehittäminen käynnistettiin keväällä 2001, Etelä- Suomen lääninhallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön tukemassa kehittämisprojektilla. Keskustan palveluliikenne aloitti toimintansa maaliskuussa Palveluliikennekokeilun päätyttyä keväällä 2004 palveluliikenne muuttui vakiintuneeksi käytöksi. Matkustajan valittavana on kaksi matkustusvaihtoehtoa kiinteällä reitillä kulkeva Paikkuri sekä kutsuohjattu tai osittain kutsuohjattu Tyykikyyti. Forssan kaupunki kilpailuttaa palveluliikenteen vuosittain. 5.2 Paikallisliikenteen kalusto Forssan kaupungin keskustan kaupunkiliikennettä ajetaan 17-paikkaisella matalalattiaisella pikkubussilla. Bussissa on tilaa pyörätuolille, rollaattoreille sekä lastenvaunuille. Kilpailuttamisen yhteydessä tarjouspyyntöasiakirjoissa annetaan tarkat määräykset kaluston esteettömyydestä. 5.3 Matkustaminen Paikallis- ja palveluliikenteessä matkat voi maksaa älykortilla, matkahuollon lipputuotteilla tai käteisellä. Edullisimmillaan matkan hinta on maksettaessa matkahuollosta ostettavalla 22 tai 44 matkan älykortilla. Älykortin voi ladata uudelleen linja-autoasemalla tai autossa. Kertamaksulla maksettaessa noudatetaan kulloinkin voimassaolevia Matkahuollon alimpia kertamaksuja. Palveluliikennettä käyttävä vanhusväestö ostaa markkinoinnista huolimatta usein matkalippunsa kertamaksulla. 5.4 Matkustaja informaatio Forssan palveluliikenteen aikataulut julkaistaan mm. busseista, matkahuollosta ja kaupungin asiointipisteisiin (esim. terveyskeskus, sairaala, palvelutalot, pankit, KELA ja kirjasto) saattavilla olevana aikatauluvihkona. Vihkossa on aikataulujen lisäksi eri liikennöintivaihtoehtojen reitit sekä ohjeet kyydin tilaamisesta ja matkojen hinnoista. Sama informaatio löytyy myös Forssan kaupungin www-sivuilta ( Internetissä aikataulut ovat kuitenkin melko hankalasti haettavissa. Aikatauluihin tulisikin päästä käsiksi suoraan etusivun sisällysluettelosta esim. linkistä aikataulut tai liikennepalvelut. Paikallisliikenteen muutoksista tiedotetaan paikallislehdessä, suoramarkkinointi suoraan kotitalouksiin jaettavalla esitteellä sekä jalkautumalla pääkohderyhmien keskuuteen.
40 40 FORSSAN ELSA Paikallisliikenne 5.5 Kuljettajien koulutus Ennen palveluliikenteen liikennöinnin järjestämistä järjestettiin kaupungin, nykyisen liikennöitsijän ja kuljettavien välinen yhteinen keskustelutilaisuus, jossa sovittiin toimintaperiaatteista jotta palvelubussin henki toteutuu. 5.6 Käyttäjämäärät ja kannattavuus Forssan paikallis- ja palveluliikenteen käyttäjämääriä on vaikea verrata keskenään vuositasolla, koska vuoroaikatauluja on muutettu viime vuosina useita kertoja paremmin kannattavien ja asiakaslähtöisempien kuljetusten mahdollistamiseksi. Kutsuohjattu- tai osittain kutsuohjattu Tyykikyyti oli vuoden 2004 tilastoinnin mukaan selkeästi kannattavampaan kuin vakioreitillä kulkevan Paikkurin liikennöinti. Paikkurin kuljettama asiakasmäärä ajotuntia kohti oli lähes neljä kertaa pienempi kuin osittain kutsuohjattuna aikana. Ajokilometrejä kertyi kuitenkin Paikkurissa selkeästi enemmän. Paikkurin kate olikin n. 10 %, kutsuohjatun 46 %, osittain kutsuohjatun 40 % ja lauantai-liikenteen 13 %. Paikkurin matkustajamääriin vaikuttavat selkeästi sääolosuhteet sillä lumettomana aikana matkustajamäärät laskevat. Osa Paikkurin asiakkaista näyttääkin tekevän työ- / koulumatkansa em. ajankohtana esim. polkupyörällä. Kutsuohjatussa ja osittain kutsuohjatussa liikenteessä samanlaista asiakasmäärien laskua ei ole havaittavissa toisenlaisen asiakasprofiilin takia. 5.7 Paikallisliikenteen reitit ja aikataulut Paikkuri Paikkurin pääkäyttäjäryhmänä ovat työmatkalaiset sekä koululaiset. Paikkuri kulkee arkiaamuisin klo kiinteällä aikataululla vakioreittejä.
41 FORSSAN ELSA Paikallisliikenne 41 Kuva 21. Paikkurin vakioreitit. Tyykikyyti Tyykikyyti on tarkoitettu kaikille, pääasiassa Tyykikyytiä käyttävät kuitenkin iäkkäät ja liikuntaesteiset. Tarvittaessa matkustajia autetaan bussiin nousemisessa ja poistumisessa. Pyörätuolilla liikkuville ja lastenvaunuille asennetaan kulkuramppi, jota pitkin matkustaja voi nousta autoon. Matkustajien käyttämät rollaattorit ja lastenvaunun voidaan kerätä auton takaosaan. Autoon otetaan tilan puutteen takia vain yksi pyörätuoli kerrallaan. Kyyti tilataan soittamalla auton puhelinnumeroon hyvissä ajoin, mieluimmin jo edellisenä päivänä tai sopimalla kuljettajan kanssa edellisellä matkustuskerralla. Kutsuohjattu palveluliikenne ajaa rajatulla alueella arki aamupäivisin klo Palvelubussi hakee matkustajat kotiovelta. Osittain kutsuohjattu palveluliikenne ajaa vakioreitillä arkisin klo ja lauantaisin klo Reitiltä tehdään poikkeamia kutsuohjatun palveluliikenteen alueelle tilausten mukaisesti.
42 42 FORSSAN ELSA Paikallisliikenne Kuva 22. Tyykikyydin osittain kutsuohjattu vakioajoreitti. Paikallis- ja palveluliikenteen ongelmia ovat: Miten saadaan myös työmatkalaiset ja koululaiset käyttämään enemmän aamun Paikkuria Paikkurin kesäajan liikenteen sääherkkyys Iäkkäät matkustavat yhä runsaasti kertalipulla - miten saadaan markkinoitua iäkkäille kertamaksulla halvempaa älykorttia Toimenpide-ehdotukset: Paikallisliikenteen sivulle tehdään suora linkki Forssan kaupungin www-sivujen etusivulta. Aikataulujen ja reittikarttojen lisääminen matkahuollon info-taululle sekä erikoistason linja-autopysäkkikatosten seinille. Älykortin markkinoinnin jatkaminen etenkin iäkkäille esim. ns. kädestä pitäen - opastusta.
43 FORSSAN ELSA Hallinolojen toimintatavat ja sidosryhmäyhteistyö 43 6 HALLINNONALOJEN TOIMINTATAVAT JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ 6.1 Hallinnonalojen vastuualueet Tekninen - ja ympäristötoimi Katu- ja viherlaitos vastaa mm. katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelusta ja rakentamisesta, kaupungin liikenneväylien - ja alueiden kunnossapidosta ja ylläpidosta ja tilapäisistä liikennejärjestelyistä. Rakennus- ja ympäristötoimi vastaa rakentamiseen liittyvistä lakisääteisistä lupa- ja valvontatehtävistä sekä rakennetun ympäristön tilan valvonnasta. Tilapalvelut vastaa kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyvyydestä ja tuottavuudesta sekä ylläpitää, myy ja vuokraa rakennettuja kiinteistöjä ja huoneistoja. Perusturvatoimi Perusturvatoimen palvelutuotanto vastaa Forssan kaupungin vanhus- ja vammaispalveluista. Perusturvatoimen kannalta on olennaista palveluiden esteetön saavutettavuus. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Forssan seudun terveydenhuollon ky vastaa kaupungin terveyspaluista. Toimipisteitä on Urheilukentänkadulla Pääterveysasema ja Forssan sairaala sekä Sortohaan kadulla a-klinikka ja perheneuvola. Hammashoitoloita on myös kutomolla ja Siurilankadulla. Lisäksi Haudankorvankadulla on ympäristöterveysasema. Kuntayhtymä vastaa omien kiinteistöjensä osalta esteettömyydestä 6.2 Hallinnonalojen toiminta sekä toimenpide-ehdotukset yhteistyön ja esteettömyyden parantamiseksi Aloitteet Kaupungin tekninen- ja ympäristötoimi saa suoraan kaupunkilaisilta fyysisen ympäristön esteettömyyteen liittyviä aloitteita kuten esim. talvikunnossapidon taso. Aloitteisiin pyritään reagoimaan mahdollisimman nopeasti.
44 44 FORSSAN ELSA Hallinolojen toimintatavat ja sidosryhmäyhteistyö Kaupungissa toimii liikenneturvallisuustyöryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Työryhmässä on edustajia kaupungin eri hallinnonaloilta. Liikenneturvallisuustyöryhmän toimintaa voitaisiin laajentaa koskemaan myös esteettömyyttä. Ryhmään tulisi tällöin ottaa mukaan myös vanhus- ja vammaisneuvostojen jäsen. Uudet suunnitelmat Forssan kaupungin uudet suunnitelmat laitetaan valmistuttuaan julkisesti nähtäville Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti Forssan kaupungintalolle. Kaikilla on mahdollisuus antaa muistutuksia suunnitelmista. Nähtävillä olosta tiedotetaan paikallisissa lehdissä sekä Forssan kaupungin internet-sivuilla. Katu- ja julkisten rakennusten suunnitelmien valmistumisesta tulisi tiedottaa kaupungin organisaation sisällä eri hallintokunnissa sekä vanhus- ja vammaisneuvostoille. Suunnitelmista voitaisiin myös tiedottaa edellä mainitussa liikenneturvallisuus- ja esteettömyystyöryhmässä. Uusille vastavalmistuneille suunnitelmille tulisi myös tehdä esteettömyysauditointi. Esteettömyysauditoinnilla varmistetaan uusien ratkaisujen esteettömyys ennen rakentamista tai seuraavaa suunnitteluvaihetta. Uudet suunnitelmat olisi hyvä myös esitellä vanhus- ja vammaisneuvostolle. Katutyöt Työnaikaisilla järjestelyillä on huomattava vaikutus esteettömyyteen. Kaikilla työmailla on valvoja, joka vastaa kohteen opasteista sekä kohteiden merkitsemisestä ja aitaamisesta, kulkureittien merkitsemistä ja niistä informoimisesta. Valvonnasta huolimatta, parannettavaa esiintyi mm. torin rakentamisen työaikaisissa järjestelyissä. A-mainokset, kesäterassit ja myyntikojut Kaupunki valvoo kesäterassien, myyntikojujen ja A-mainosten sijaintia. Kesäterasseja ja myyntikojuja varten tarvitaan erillinen lupa ja pystytystä valvotaan. A-mainosten sijoittelu on ohjeistettu. Ohjeistuksesta huolimatta mainoksia sijoitellaan usein väärin. Talvikunnossapito Useissa yhteyksissä tuotiin esille talvihoidon vaikutus esteettömyyteen. Talvihoitovastuu jakaantuu keskusta-alueella usealle vastuutaholle. Kaupungin katujen kunnossapito kuuluu Kaupungille. Tontinomistajien velvollisuutena on kuitenkin lain mukaan, vastata tontin kohdalla oleva jalkakäytävä lumen poistosta ja liukkauden torjunnasta. Tämä aiheuttaa jonkun verran liukkauden torjunnan ja aurauksen ajoittumisessa eri tavoin sekä liikkumista sekä näkemiä hankaloittavina lumikasoina. Rakennus- ja ympäristötoimi vastaa kiinteistöjen kohdalla olevien kevyen liikenteen väylien valvonnasta ja huomauttaa kiinteistön omistajia talvihoidon puutteista. Mikäli kiinteistön omistaja ei korjaa puutteita kaupungin katu- ja viherlaitos hoitaa talvikunnossapidon puutteet tontinomistajan kustannuksella.
Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama
Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys
LisätiedotESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA
ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETTÖMYYS: Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja - asetukseen Omatoiminen asiointi, liikkuminen, harrastaminen ja osallistuminen on jokaisen oikeus Toimiva ja
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate
LisätiedotTeuvan esteettömyyskävelyn yhteenveto
Teuvan esteettömyyskävelyn 11.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä
LisätiedotKangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,
LisätiedotEsteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy
Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot
LisätiedotRakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys
Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus
LisätiedotIsojoen esteettömyyskävelyn yhteenveto
Isojoen esteettömyyskävelyn 10.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä
LisätiedotMäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,
LisätiedotKAARINAN PALVELULIIKENNE MUKAVA TURVALLINEN JOUSTAVA. 1.1.2011 alkaen. Kaarinan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Lounaislinjat Oy
KAARINAN PALVELULIIKENNE 1.1.2011 alkaen MUKAVA TURVALLINEN JOUSTAVA Kaarinan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Lounaislinjat Oy TERVETULOA KAARINAN PALVELULIIKENTEEN TURVALLISIIN JA MUKAVIIN BUSSEIHIN
LisätiedotPuumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 klo 9.30 Osallistujat: Pirkko Ihanamäki, vanhusneuvosto Eeva-Liisa Luukkonen,
LisätiedotEsteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO)
Työn tavoitteet: Kehittää erityisesti Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä määrittämällä kehittämistoimenpiteitä. Syventää Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä liikennejärjestelyjen osalta. Lisätä
LisätiedotJoukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006
Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,
LisätiedotVammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin.
KIRKKONUMMEN VAMMAISNEUVOSTO 14.5.2008 1(5) YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKIERROKSISTA Vammaisneuvosto kävi tutustumassa Kirkkonummen keskusta-alueen (23.5.2007), Masalan (13.9.2007) ja Veikkolan (29.5.2007)
LisätiedotPertunmaan esteettömyyskierros Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Kyllikki Komulainen, Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotKeski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ESTEETTÖMYYS Yleistä Esteettömyys on laaja kokonaisuus, johon sisältyy liikkumisympäristön lisäksi palvelujen saatavuus, välineiden
LisätiedotESTEETTÖMYYSSELVITYS
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja
LisätiedotKurikan esteettömyyskävelyn yhteenveto
Kurikan esteettömyyskävelyn 12.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotStrategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä
Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta
LisätiedotVIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO
LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
LisätiedotTaipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet
Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille
LisätiedotYLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011
30.3.2011 YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 Osallistujat: Laina Komu (Pyöris Pyöräilynystävät ry), Paavo Haatainen (Pyöris), Kauko Kokkonen (Pyöris),
Lisätiedotalueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012
1 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 KUNTA: HALLINTOKUNTA/SEKTORI: PIRKKALA TEKNINEN TOIMI JA KAAVOITUS Liikenneturvallisuuden ylläpito sekä liikennekulttuurin Liikenneturvallisuushankkeiden
LisätiedotMUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotTourism Service Development Luotsi Projekti
Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi
LisätiedotEsteettömyyskartoituskyselyn 2018 tuloksien esittely. Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Esteettömyyskartoituskyselyn 2018 tuloksien esittely Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Taustaksi Esteettömyyskartoituskysely toteutettiin 2.5.- 31.5.2018 välisenä aikana Kyselyn tavoitteena on osaltaan
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 Kunta: Iisalmi Päivämäärä: 9.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013
ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 Liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki, Porin kaupungin katu ja puistosuunnittelu 2 Sisällysluettelo
LisätiedotHaapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014. Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat
Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014 Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat 3.10.2014 2 Alustavat liikenneympäristön parantamisesitykset
LisätiedotSELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille
SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena
LisätiedotIitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30.
Esteettömyyskartoitus, Kausalan torialue Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Kartoitustyö tehtiin käyttäjäarviona,
LisätiedotEsteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa
1 Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa Tytti Viinikainen 2 Design for all -ajattelun periaate: Esteettömyyden integrointi osaksi normaalia toimintaa, itsestään selvänä asiana -> kaikki uusi
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotEsteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015
Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotHELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen
LisätiedotEsteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen
Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Hyvä Ikä 2016 tapahtuma Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Johanna Hätönen, Kynnys ry Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Tilaajan yhteydenotto
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotJOUKKOLIIKENNE <PVM>
JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotEsteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013
Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%
LisätiedotEsteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO)
Työn tavoitteet: Kehittää erityisesti Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä määrittämällä kehittämistoimenpiteitä. Syventää Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä liikennejärjestelyjen osalta. Lisätä
LisätiedotOtteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,
LisätiedotEsteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry
Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun
LisätiedotPuumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma
Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon
LisätiedotAikataulut. Tervetuloa kyytiin! Pieksämäen paikallisliikenne alkaen. Pieksämäen kaupunki Pohjois-Savon ELY-keskus
Aikataulut 4.6.2018 alkaen Pieksämäen paikallisliikenne Lataa aikataulut mukaasi tästä! Tervetuloa kyytiin! Pieksämäen kaupunki Pohjois-Savon ELY-keskus Sisällysluettelo Tilausajot Pieksämäellä, Mikkelissä
LisätiedotJärvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi
Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa
LisätiedotTURVALLINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotTalvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015
KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä
LisätiedotHELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 12.2.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen
LisätiedotYlläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito.
Talvihoito Viheralueiden hoito Liikennealueiden hoito Perusomaisuus Puhtaanapito Kalusteiden ja varusteiden hoito Rakenteiden hoito Kunnossapito Talvihoidon erillistuote Ylläpito Erillistuotteet Kunnossa-
LisätiedotKaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen
LisätiedotMUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli
MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT 1. Lähtökohdat Päivämäärä 06/06/2013 Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotVALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja
LisätiedotKatualueita koskevat tyyppipiirustukset Kehittämisen tausta ja tavoitteet
Saatekirje 5/2014 1 (5) Katualueita koskevat tyyppipiirustukset 2014 Kehittämisen tausta ja tavoitteet Helsingin katu-alueita ja muita julkisia ulkoalueita on suunniteltu ja rakennettu vuonna 2007 valmistuneilla
LisätiedotEsteetön ympäristö kaikkien etu!
Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI
LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI Pilvi Lesch 29.8.2018 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Sokeritehtaantie on Kantvikin asuinalueen pääkatu. Sokeritehtaantiellä kulkee nykyisin
LisätiedotESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013
5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 ESTEETTÖMYYS HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUILLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Hyvinkäällä Niina Kilpelä, Kynnys
LisätiedotKangasniemi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma
Kangasniemi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotYlä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma
Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 167 asukkaista. Tämä on 2,1 % kunnan
LisätiedotESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012
5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 1.7.01 ESTEETTÖMYYS ASUNTOMESSUILLA TAMPEREELLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Tampereella Pasi Holmström, Kynnys
LisätiedotNurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie
Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kuopio 2006
LisätiedotPIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ
PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 17 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 4 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotTalvihoidon verkostotarkastelu Itä-Helsingin jalankulkureiteillä. Maiju Lintusaari, Sito Oy
Talvihoidon verkostotarkastelu Itä-Helsingin jalankulkureiteillä Maiju Lintusaari, Sito Oy Esityksen sisältö 1. Tarkastelun tausta ja tavoitteet 2. Merkittävimmät jalankulkukohteet 3. Verkostotarkastelu
LisätiedotPyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.
Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko
LisätiedotForssan kaupunki Tilinpäätös 2010 1 50 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI
Forssan kaupunki Tilinpäätös 2010 1 PALVELU 500 TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN HALLINTO JA MAASEUTUPALVELUT Tekninen johtaja Antti Heinilä Teknisen ja ympäristötoimen johto. Lautakuntatyöskentelyn koordinointi.
LisätiedotKansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.
Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton
LisätiedotJuuso Kautiainen ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE
Juuso Kautiainen B ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE B: Ajankohtaista - Aktuellt Juuso Kautiainen ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA:
LisätiedotEsteetön asuminen ja eläminen
Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä
LisätiedotRautatienkadun kiertoliittymän rakentaminen. Tekninen ja ympäristötoimi
Rautatienkadun kiertoliittymän rakentaminen Tekninen ja ympäristötoimi 23.11.2017 Asialista Kiertoliittymän rakentaminen Tiedotus Tarvittavat tiedot ennen urakan alkamista Kiertoliittymän kilpailutus-
LisätiedotKirkkopuiston seurakuntakoti
Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2017 1 (1) 81 Asianro 8046/10.03.01.01/2016 Kuntalaisaloite / alikulkutunnelin rakentaminen Suurmäentien väestönsuojan eteen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun
LisätiedotValtimon taajaman esteettömyyskartoitus
Valtimon taajaman esteettömyyskartoitus Valtimon taajaman esteettömyyskartoitus Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kuopio 2006 Kannen valokuva Jouni Mikkonen, Suunnittelukeskus Oy TIEH 1000126-06 Verkkojulkaisu
LisätiedotEsa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015
Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset
LisätiedotESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY
ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY Kentän nimi: Selvityksen tekijät ja pvm: Tämän tarkistuslistan tavoitteena on helpottaa golfkenttien kenttätoimikuntien ja vastaavien työtä,
LisätiedotMahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi
Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,
LisätiedotDIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA
DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA TAMMELAN SININEN REITTI 4 KM Tammelan sininen reitti alkaa Hämeen luontokeskuksen pihalta. Polun alku on melko leveä, mutta sen alussa on heti jyrkkä ylämäki, jota
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE V Liikenneympäristön kehittämiskohteet
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma LIITE V Liikenneympäristön kehittämiskohteet Koonti Liitteeseen on koottu asukaskyselyn karttavastauksista eniten vastauksia saaneet kasaumakohteet (vähintään
LisätiedotEsteettömyysopas Keskuskirkko
Kesäkuu 2017 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
Lisätiedot"Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006
1 Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006 "Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Martti Oulun tiepiiri 2 Tiestön hoidon hankinta Tiehallinnossa Hoitourakoitsijan
LisätiedotLappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Taustatiedot 700 600 N 6, M 32% Vastaajien määrä kunnittain Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä
LisätiedotTAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA
TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA ALKUSANAT Tampereen keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelmassa on tarkasteltu keskustaalueen esteettömyyttä. Esteettömässä liikkumisympäristössä on kaikkien
LisätiedotHELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen
LisätiedotMäntyharju. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma
Mäntyharju Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon
LisätiedotPKS Katutyöt Kevät
TILAPÄISET LIIKENNEJÄRJESTELYT PKS Katutyöt Kevät 2019 1 Lainsäädäntö Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapidosta Tieliikennelaki Tieliikenneasetus Liikenneministeriön päätös
LisätiedotKÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu
LisätiedotEsteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki
Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu
Lisätiedot